Mieheni sai 11.4 pahan sydäninfarktin aivan yllättäen 64-vuotiaana.Muuta oiretta ei ollut, kun korkea hoitamaton vérenpaine, korkea hemoglobiini, ja tappava työtahti.
Sydän pysähtyi välittömästi, ja annoin elvytystä muutaman minuutin, puhelun lomassa.Sydän ei lähtenyt käyntiin, kuin viimeisellä yrityskerralla.Sydänpysähdys kesti 33 minuuttia, ja sydän oli kammiovärinässä.Hän sai liotushoidon, ja kylmähoidon polilla, ja on vielä teholla päivän.Hän heräsi tajuihin 4 pv koomanukutuksen jälkeen.Nyökkäsi hoitajalle vastaukseksi.Oli istumassa rullatuolissa 3 tuntia tänään.Tuntee omaiset.Kuitenki ilme on lasimainen, ja kuola valuu suusta ajoittain.Kuuluuko tämä toipumisvaiheeseen? Raajat liikkuu, ei halvauksia.Muodostaa sanoja huulillaan, koska ei voi puhua trakenomian takia.Huomen se kai otetaan pois.Hän ymmärtää aika hyvin asiat, ja huumorikin tuntuu olevan tallella.Olen vähän huolestunut, kun hän nukkuu suurimman osan vuorokaudesta vielä.
Sydän pysähtyi välittömästi, ja annoin elvytystä muutaman minuutin, puhelun lomassa.Sydän ei lähtenyt käyntiin, kuin viimeisellä yrityskerralla.Sydänpysähdys kesti 33 minuuttia, ja sydän oli kammiovärinässä.Hän sai liotushoidon, ja kylmähoidon polilla, ja on vielä teholla päivän.Hän heräsi tajuihin 4 pv koomanukutuksen jälkeen.Nyökkäsi hoitajalle vastaukseksi.Oli istumassa rullatuolissa 3 tuntia tänään.Tuntee omaiset.Kuitenki ilme on lasimainen, ja kuola valuu suusta ajoittain.Kuuluuko tämä toipumisvaiheeseen? Raajat liikkuu, ei halvauksia.Muodostaa sanoja huulillaan, koska ei voi puhua trakenomian takia.Huomen se kai otetaan pois.Hän ymmärtää aika hyvin asiat, ja huumorikin tuntuu olevan tallella.Olen vähän huolestunut, kun hän nukkuu suurimman osan vuorokaudesta vielä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on ollut kammiovärinässä, siitä selviytyminen on huomattavasti todennäköisempää kuin sydänpysähdyksestä. Onneksi miehesi sai liuotushoidon, hyvä ettei ollut vasta-aiheita. Nämä eivät tule aivan yllättäen siinä mielessä, että miehelläsi on ollut jo korkea verenpaine, joka on riskitekijä infarkteille. Eli sairaus on ollut jo "muhimassa" hyvän aikaa. Miehesi on toipunut hyvin! Ajattele, vasta reilu 10 päivää;itse olen sairaanhoitajana teholla, niin minun näkökulmastani hänelle on käynyt hyvin. Potilas pyritään voinnin mukaan saamaan ylös vuoteesta;se on nykykäytäntöä, ettei makuuteta, kun voimat alkavat palautua, se edistää toipumista. Olisikohan miehesi saanut lievän aivoinfarktin samassa yhteydessä, se selittäisi tuon syljen valumisen. Toisaalta trakeostomiakin lisää sitä. Kunhan kanyyli eli hengitysputki kaulalta saadaan pois, hän pystyy puhumaan, kun aukko sulkeutuu. Varmaan hänelle tehdään vielä tietokone- tai magneettikuvaus, kunhan hän on paremmassa kunnossa. Väsymyksestä älä huolehdi; se liittyy rankkaan hoitoon, kuntoutukseen ja lääkkeisiin. Nukutusaineiden poistuminen elimistöstä kestää useita päiviä. Siitä ehkä väsynyt katsekin. Huolehdi hyvä Apsu myös omasta levostasi, kysy lääkäreiltä askarruttavia asioita, toipumista miehellesi ja jaksamista teille! Anteeksi kun tuli ehkö kirjoitusvirheitä,tulin yövuorosta, ja ajatus ei kohta enää juokse...hyvää kevättä, kyllä aurinkokin sitten vielä paistaa!
Yleensä sydänpysähduksen jälkeen jokainen minuutti ennen spontaanin verenkierron palautumista vähentää selviämismahdollisuuksia jopa 10%. Siten jos sydänpysähdys on todellinen niin puolen tunnin jälkeen voidaan sanoa tilanteen olevan melko toivoton. Tässä tapauksessa ilmeisesti sydämen pumppaustoimintaa on ollut jossain määrin ja tämä on auttanut selviytymisessä asianmukaisen hoidon lisäksi. Todellista ennustetta toipumisesta ei voi sanoa kun se riippuu perustaudeista, potilaan voimavaroista ja aivojen hapettoman ajan pituudesta. Kertomasi perusteella vaikuttaa potilaan tilanne yllättävän hyvältä jos siis raajat liikkuvat, ymmärrystä on ja puhuminen saattaa onnistua. Tässä vaiheessa toipuminen on nopeaa mutta ottaa iäkkäällä ihmisellä aikansa.
Mieheni istui tuolissa, ja näytti pirteämmältä kuin kertaakaan.Kanyyli oli otettu pois, ja hän kysyi pilke silmäkulmasssa, milloin lähdetään kotiin.Ihan selvästi.Keskusteltuamme, hän kysyi myös, että pitääkö mennä töihin.Ottaessani valokuvan, että älä kehtaa!(tääl kaakkoissuomes viitti sanan korvike)Yritti myös nousta tuolista.Numerot, ja vuodet on vielä hakusess
a, ja ajantaju.Hän muistaa että ollaan oltu kauan naimisissa, mutta ei sitä että 25 vuotta.
Siirrettiin sydänvalvonta-osastolle teholta tänään.Lääkärin mukaan 40-vuotiaan terveys.Aivoista on otettu viipalekuvaus.Kuva oli moitteeton.Sydämeenkään ei ole jäänyt kummempia vaurioita.Lääkärit antoivat viikko sitten erinomaiset toipumisennusteet kropan puolesta, jos vaan aivot selviävät.Nyt näyttää, että huumorikin on tallellla, ja puhe oli melko virheetöntä.Vähän kuitenkin vaikutti siltä, kun hänelle olisi annettu rohkaisuryyppy, sellaine puheripuli hällä oli :)
Miehesi kävi todella hyvin, ottaen huomioon pitkän elvytysajan. Euforia on ihan luonnollista tällaisessa tilanteessa! Todella ihana kuulla, että hän on toipunut noin hyvin. Jos on annettu lääkekonjakkihörppy, sen hän on taatusti ansainnut. Ei kun onnea teille molemmille tässä alkavassa keväässä! Kiva, kun laitoit palautetta.
Mieheni valitti, että kumma talo, kun viikkoon ei ole saanut edes kahvia, ruuasta puhumattakaan.Juttua tuli 2 tuntia pulppuamalla, ja hän oli vähän kuin ottanut rohkaisuryypyn.Muisti viime viikkojen tapahtumia.Kysyi, miten meidän keikka nyt hoituu, kun teillä ei ole miksaria? muisti myös autonsa värin, ja merkin...Mietin vaan, että kuuluuko tollanen euforisuus taudin kuvaan.Järki leikkasi todella hyvin, ja tilannetaju, mutta hän oli vähän estottomampi kuin yleensä on.