Ortodoksinen rukouskirja

Onko siis rukouskirja Orologien se kirja josta voidaan seurata vigialiaa tai liturgiaa jotta siitä toimtusjärjestyksestä ja toimituksesta jotenkin pääsisi kiinni? Aina kun ei oikein edes kuule mitä/mistä lauletaan tai resitoidaan ym. Olen nähnyt joillakin jonkun kirjankädessä jota seuraavat, ainakin sellainen on venäjäksi, olen ymmärtänyt. Onko tällaista "toimituskirjaa" olemassa.

kirjaihminen kirjoitti:

Onko siis rukouskirja Orologien se kirja josta voidaan seurata vigialiaa tai liturgiaa jotta siitä toimtusjärjestyksestä ja toimituksesta jotenkin pääsisi kiinni? Aina kun ei oikein edes kuule mitä/mistä lauletaan tai resitoidaan ym. Olen nähnyt joillakin jonkun kirjankädessä jota seuraavat, ainakin sellainen on venäjäksi, olen ymmärtänyt. Onko tällaista "toimituskirjaa" olemassa.

Lue lisää

eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.

Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.

Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan.

yx ortodoksi kirjoitti:

eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.

Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.

Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan.

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastauksesta. Olen ollut vigiliassa ja liturgiassa, mutta seuraaminen on joskus hieman vaikeaa koska ei aina "osaa" kuunnella, joten siksi jotakin opusta olen vailla. Mutta eiköhän se tästä :)

yx ortodoksi kirjoitti:

eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.

Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.

Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan.

Lue lisää

Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?

kiinnosrunut kirjoitti:

Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?

venäjän opiskelijat pystyivät valitsemaan myös kirkkoslaavin kurssit Helsingin yliopistossa. Opettele venäjän alkeet ja käy slaavinkielisissä palveluksissa, aika äkkiä ne avautuvat, ihan oikeasti.

kirjaihminen kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksesta. Olen ollut vigiliassa ja liturgiassa, mutta seuraaminen on joskus hieman vaikeaa koska ei aina "osaa" kuunnella, joten siksi jotakin opusta olen vailla. Mutta eiköhän se tästä :)

Lue lisää

tekstit on julkaistu myös erikseen suomeksi, pieni viininpunainen ja tummansininen kirja. Jos ne on loppuunmyyty, uudet painokset ovat ainakin koekäytössä.

täti2 kirjoitti:

tekstit on julkaistu myös erikseen suomeksi, pieni viininpunainen ja tummansininen kirja. Jos ne on loppuunmyyty, uudet painokset ovat ainakin koekäytössä.

kiitos, etsin nuo. Kirkkoslaavi ei nyt tässä, tai ainakaanhyt, ole mitenkään ensiarvoisen tärkeä.

kiinnosrunut kirjoitti:

Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?

englanninkielinen kirkkoslaavin kurssi. Qookletat vain sanan kirkkoslaavi.

alkuperäisen kysyjän varsinaiseen kysymykseen!

Tässä vähän siitä:

Orologion on laajin, käytössä oleva, jota nykyisin käytetään yleisesti kirkossa, alku- ja kiitosrukoukset yms,
kotona varsin monilla (useimmilla, varmaan, kuten minullakin) on joko OKJ:n kustantama Rukouskirja, joka on pienempi kooltaan eikä sisällä niin laajasti eri palveluksiin tarvittavia rukouksia. Runsaasti käytössä (meidän srk:mme) on ONL:n kustantama Ortodoksinen hartauskirja, joka sisältää tärkeimmät rukoukset, aamu-, ilta- yms rukoukset melko laajasti, sillä pärjää myös palveluksissa aika pitkälti. Orologion on niin laaja, että esim. itse en käytä sitä vaan noita pienempiä.

kotonakin rukoileva kirjoitti:

alkuperäisen kysyjän varsinaiseen kysymykseen!

Tässä vähän siitä:

Orologion on laajin, käytössä oleva, jota nykyisin käytetään yleisesti kirkossa, alku- ja kiitosrukoukset yms,
kotona varsin monilla (useimmilla, varmaan, kuten minullakin) on joko OKJ:n kustantama Rukouskirja, joka on pienempi kooltaan eikä sisällä niin laajasti eri palveluksiin tarvittavia rukouksia. Runsaasti käytössä (meidän srk:mme) on ONL:n kustantama Ortodoksinen hartauskirja, joka sisältää tärkeimmät rukoukset, aamu-, ilta- yms rukoukset melko laajasti, sillä pärjää myös palveluksissa aika pitkälti. Orologion on niin laaja, että esim. itse en käytä sitä vaan noita pienempiä.

Lue lisää

on käytössä Rukouskirja-Orologion ja sen edeltäjä Rukous- ja hartauskirja. Orologion on todellakin laaja. Sen ongelmana pidän sitä, että siinä on jumalanpalvelusten kiinteät tekstit ja vain ne. Tosin vaihtuvia tekstejä on niin paljon, että ne eivät yhteen kirjaan mahtuisikaan. Eli meikäläisen puutteellinen liturginen asiantuntemus ei riitä Orologionin asianmukaiseen käyttämiseen.

Toinen ongelma Orologionissa on sen suomennos. Verrattuna edeltäjäänsä "Rukous- ja hartauskirjaan" sen kieli on siivottua ja laimennettua. Esimerkiksi sana irstaus on vaihdettu sanaksi halpamaisuus jne. Lisäksi sinne on ihan tahallaan tehty käännösvirheitä. Eräässä rukouksessa "Rukous- ja hartauskirja" käänsi kirkkoslaavin tekstiä: ... Sinähän olet ollut minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Rukouskirja-Orologion taas kääntää saman kohdan: ...olet ollut Jumalani jo syntymästäni saakka. Kirjoitin tästä aikoinaan silloiselle Ort.kirjallisuuden julkaisuneuvoston puh.johtajalle, metropoliitta Panteleimonille. Arvaa muuttuiko mikään?

sami44kuupas kirjoitti:

on käytössä Rukouskirja-Orologion ja sen edeltäjä Rukous- ja hartauskirja. Orologion on todellakin laaja. Sen ongelmana pidän sitä, että siinä on jumalanpalvelusten kiinteät tekstit ja vain ne. Tosin vaihtuvia tekstejä on niin paljon, että ne eivät yhteen kirjaan mahtuisikaan. Eli meikäläisen puutteellinen liturginen asiantuntemus ei riitä Orologionin asianmukaiseen käyttämiseen.

Toinen ongelma Orologionissa on sen suomennos. Verrattuna edeltäjäänsä "Rukous- ja hartauskirjaan" sen kieli on siivottua ja laimennettua. Esimerkiksi sana irstaus on vaihdettu sanaksi halpamaisuus jne. Lisäksi sinne on ihan tahallaan tehty käännösvirheitä. Eräässä rukouksessa "Rukous- ja hartauskirja" käänsi kirkkoslaavin tekstiä: ... Sinähän olet ollut minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Rukouskirja-Orologion taas kääntää saman kohdan: ...olet ollut Jumalani jo syntymästäni saakka. Kirjoitin tästä aikoinaan silloiselle Ort.kirjallisuuden julkaisuneuvoston puh.johtajalle, metropoliitta Panteleimonille. Arvaa muuttuiko mikään?

Lue lisää

Kun puhutaan kirkollisista teksteistä, joskus on vaikeaa määritellä alkuperäiskieltä. Esimerkiksi aramea, joka lienee ollut Jeesuksen äidinkieli, ei ollut kirjakieli.

Koska raamatuntapahtumat eivät tapahtuneet Venäjällä tai slaavinkielisellä alueella, kaikki tuohon liittyvät tekstit ovat käännöksiä.

Suomalaisia tekstejä on käännetty vään vaihtelevasti eri kielistä. Edellisen kirjoittaman mainitsema irstaus/halpamaisuus ei ratkea sillä, että vain väitetään irstauden olevan oikea käännös. Sen määrittelee alkuperäistekstin ilmaus, ja irstaus voi olla aiempi käännösvirhe.

Kielifilosofinen kysymys siitä, voiko jokin kieli olla pyhä, on mielestäni turha. Eri kielet eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa sen mukaisesti, mikä kieli on arvokkaampi kuin toinen.

Ilta on ehtoo ja ehtoo on ilta. (Ehtoo taitaa olla vanha länsisuomalainen sana). Ehtoopalvelus olisi nykysuomeksi kai iltapalvelus tai illalla toimitettava jumalanpalvelus.

Liturgia on ehtoollisen palvelus. Ennen liturgiaa paastotaan jos mennään ehtoolliselle.

Hassua sinänsä, että ehtoollinen (eli illallinen) toimitetaan liturgiassa yleensä aamupäivällä.

Just niin, paitsi että paastoliturgiat ovat illalla ja niissäkin nautitaan ehtoollinen. Ortodoksinen kirkollinen vuorokausi vaihtuu klo 18.00, joten aamupalvelus voi olla illalla ja ehtoopalvelus aamulla, mutta sehän tekee vain mielenkiintoisemmaksi koko systeemin;)

Ehtoollinen on kaiketi ehtoollinen sen vuoksi, että Jeesus asetti sen illalla!

Lainaa kirjastosta niistäkin saa julkaisijat 10 snt per lainaus...ei kannata rikastuttaa näitä tiettyjä naamoja ja kustantajia maksamalla kirjoista sikahintoja.