Raha on laiton sopimus

Raha ei nykyisin edusta mitään fyysistä hyödykettä, vaan se on pelkkä sopimus ja siten sen laillisuutta voidaan tarkastella sopimuslainsäädännön kautta. Tässä tarkastelussa tulee vastaan monia lainopillisia termejä, joilla varmasti on olemassa tarkka vastineensa suomen lakikielessä, mutta joita en tunne, joten selvitykseni tulee olemaan lainopillisesti epätäsmällinen, mutta uskoakseni silti ymmärrettävä.
Kaikki raha syntyy pankkilainoista, joten pankkilaina on se sopimus jota meidän tulee tarkastella kun tarkastelemme rahaa, sillä sitä raha on: se on kaikki pelkkää pankkilainaa. Pankit haluavat uskotella, että ne lainaavat sinulle toisten asiakkaiden talletuksia kun ne myöntävät lainoja. Oletetaan hetki, että tämä olisi totta. Pankin tarkoitus on säilyttää sinun rahojasi, sen vuoksi olet ne sinne vienyt, että ne pysyisivät tallessa. Verrataan tätä sopimukseen varaston kanssa, jossa viet tavaroitasi säilytettäväksi varastoon, jotta ne pysyisivät tallessa. Jos varastonhoitaja lainaisi tavarasi eteenpäin heti kun olet poistunut ja alkaisi periä vuokraa sinun tavaroistasi, voisit nostaa häntä vastaan rikossyytteen väärinkäytöksestä – englannin kielessä ”tort” – koska hän olisi pettänyt luottamuksesi ja mahdollisesti hävittänyt tavarasi. Pankkitoiminnassa sen sijaan on jostain syystä hyväksyttävää, että rahasi lainataan pois jollekin toiselle ja hyöty tästä menee pankille.

Oikeasti pankit eivät kuitenkaan toimi näin, mistä tulemmekin toiseen laittomuuteen. Jotta sopimus olisi laillinen, kumpikaan osapuoli ei saa johtaa toista tietoisesti harhaan. Pari päivää sitten soitin pankkiin ja kysyin, mistä he saavat ne rahat, joita he lainaavat. Asiakaspalvelija vastasi heidän lainaavan toisten asiakkaiden talletuksia ja tässä kohtaa hän syyllistyi petokseen, joka määritellään seuraavasti: ”tosiasioiden virheellinen esittäminen, tapahtuipa se sanoin tai teoin, virheellisten tai harhaanjohtavien väitteiden kautta, tai salaamalla asianhaaroja, jotka olisi ollut syytä tuoda esiin, ja joiden tarkoituksena on johtaa toinen osapuoli harhaan ja saada hänet noudattamaan laitonta sopimusta…” Pankit eivät lainaa toisten asiakkaiden talletuksia. Vai oletko muka joskus kuullut ihmisestä, jonka rahat tilillä olisivat vähentyneet sen vuoksi, että pankki on lainannut ne eteenpäin tai ehkä olet joskus saanut pankista kirjeen, jossa kerrotaan, että osa rahoistasi ei ole tällä hetkellä käytettävissä?
8107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Oikeusjutussa First National Bank of Montgomery vs. Daly vuonna 1969 mies nimeltä Jerome Daly nosti kanteen pankkiaan vastaan, kun pankki yritti periä hänen kotinsa sen jälkeen, kun Day ei ollut onnistunut lyhentämään 14 000$ asuntolainaansa. Daly perusti syytöksensä sopimuslain kohtaan ”consideration”, joka tarkoittaa sopijaosapuolten vaihtamaa asiaa eli pankkilainan tapauksessa olisi vaihdettu pankin rahat Dalyn lupaukseen maksaa nämä rahat korkoineen myöhemmin takaisin. Laillinen sopimus edellyttää, että molemmat sopijaosapuolet saavat jotain toiselta. Daly väitti, ettei pankki ollut antanut hänelle missään vaiheessa oikeaa rahaa ja siten hänenkään ei tarvitse pitää omaa osaansa sopimuksesta. Oikeusjuttu näytti aluksi toivottomalta tapaukselta, kunnes pankinjohtaja herra Morgan kutsuttiin todistajanaitioon. Kaikkien yllätykseksi herra Morgan myönsi, että pankki oli luonut lainaamansa 14000$ tyhjästä, ”out of thin air” ja että tämä oli aivan normaali pankkitoiminnan periaate. Hän myönsi, että hänen pankkinsa oli yhteistyössä Minneapoliksen keskuspankin kanssa luonut lainatun rahan silkalla kirjanpitotoimenpiteellä sillä hetkellä, kun laina oli myönnetty ja hän myös myönsi, ettei yksikään Yhdysvaltain laki tai asetus antanut hänelle oikeutta tehdä näin!
”It sounds fraud to me..” tuomari totesi ja valamiehistö oli samaa mieltä: Daly sai pitää kotinsa. Jutun tuomari kirjoitti pian tämän jälkeen lehtiartikkelin, jossa hän sanoi päätöksensä - joka oli täysin lainvoimainen – tarkoittavan, että kaikki asuntolainat ja kaikki muutkin lainat valtionvelkaa myöten ovat itseasiassa laittomia sopimuksia, jotka tulisi purkaa. Hän kehoitti jokaista amerikkalaista tutkimaan tätä asiaa tarkoin, sillä ”..for upon it hangs the question of freedom or slavery” eli siitä riippuu elämmekö vapaudessa vai orjuudessa. Pian tämän jälkeen tuomari kuitenkin kuoli myrkytyksen uhrina, eikä tämän vuoden 1969 oikeusjutun jälkeen muut tuomarit ole enää tuomineet samoin. Eräs tuomari jopa kerran totesi vastaavassa tapauksessa: ” We are not going behind that curtain!” eli ”Emme nyt aio kurkistaa sen verhon taakse!”

Eli pankkilaina ei ole pelkästään rahanväärennöstä, vaan se on myös petos ja laiton sopimus, sillä siinä pankki ei lainaa asiakkaalleen oikeaa rahaa. Pankkilaina on laiton sopimus myös sen vuoksi, että siinä lainaajan on mahdotonta täyttää omaa osansa sopimuksesta. Pankit luovat kaiken rahan siten, että ne myöntävät lainoja, jotka kaikki kasvavat koko ajan korkoa. Korko on rahajärjestelmän ehdottomasti suurin epäkohta, sillä sen vuoksi ihmiset ovat pankeille aina enemmän velkaa kuin mitä on rahaa tämän velan maksamiseen. Pankit eivät luo koron osuutta järjestelmään, eikä sitä luo kukaan muukaan. Sitä ei ole olemassa! Keskuspankkiiri Bernard Lietaer selittää ongelman näin:

”Kun pankki myöntää sinulle 100 000$ asuntolainan, se luo lainan pääoman, jonka voit käyttää ja joka alkaa kiertää taloudessa. Pankki kuitenkin vaatii, että maksat takaisin 200 000$ seuraavan 20 vuoden aikana, mutta se ei luo tätä toista 100 000$ - eli koron osuutta. Sen sijaan pankki lähettää sinut kovaan maailmaan taistelemaan kaikkia muita vastaan, jotta voit saada haltuusi sen puuttuvan 100 000$.”
http://villeiivarinen.blogspot.com/

Äänestä
  • Kaikki tiedämme, että yksilön on mahdollista saada velkansa maksettua, jos hän vain menestyy tarpeeksi hyvin tässä kilpailussa rahasta, mutta kollektiivisesti kaikkien velkojen maksu on mahdotonta, sillä rahaa ei yksinkertaisesti ole olemassa tarpeeksi, jotta kaikki lainat voitaisiin maksaa takaisin korkoineen. Jos onnistut maksamaan velkasi, se tarkoittaa, että jonkun muun velka jää pakostikin maksamatta. Tällä on lainopillisesti suuri merkitys, mutta sen sosiaalinen merkitys on vielä suurempi. Lietaer jatkaa:

    ”Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta… Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä… Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.”
    http://villeiivarinen.blogspot.com/
    Lähde: Ellen Brown, Web of Debt, luku 2

    Äänestä

  • Litle Rahatonko kirjoitti:

    Kaikki tiedämme, että yksilön on mahdollista saada velkansa maksettua, jos hän vain menestyy tarpeeksi hyvin tässä kilpailussa rahasta, mutta kollektiivisesti kaikkien velkojen maksu on mahdotonta, sillä rahaa ei yksinkertaisesti ole olemassa tarpeeksi, jotta kaikki lainat voitaisiin maksaa takaisin korkoineen. Jos onnistut maksamaan velkasi, se tarkoittaa, että jonkun muun velka jää pakostikin maksamatta. Tällä on lainopillisesti suuri merkitys, mutta sen sosiaalinen merkitys on vielä suurempi. Lietaer jatkaa:

    ”Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta… Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä… Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.”
    http://villeiivarinen.blogspot.com/
    Lähde: Ellen Brown, Web of Debt, luku 2

    eduskunnassakin.
    Markku Uuspaavalniemi on yksinäinen susi joka uskaltaa ajamaan kansan puolesta asioita eduskunnassa.

    http://www.youtube.com/watch?v=OuPo28YCG3A

    http://www.youtube.com/watch?v=i0xx7tb3Ju4

    Äänestä


Pankilla ja lainanottajalla ei kummallakaan ole sopimaansa rahasummaa, se luodaan tyhjästä. Jos haen asuntolainan ja maksan sillä talonrakentamisen, niin silloin pankki jää velkaa rakentajille, koska pankki on maksanut talon ostajan puolesta. Jos rakentajat eivät nosta rahojaan pankista niin silloin pankin ei tarvitse maksaa rakentajille. Pankkirahasta 95% on velkarahaa siis pankit ovat jättäneet maksamatta laskuja tuon raha määrän verran. Niin kauan kun ihmiset eivät nosta pankista rahojaan niin kauan pankit voi lainata ihmisille rahaa ostamiseen. Pankeille maksetaan korkoa ja sitä rahaa ei ole ole luotu koskaan ja sen maksamiseen pitää pankista hakea rahaa jonka pankki maksaa siis pankki lupaa maksaa korot siis perimänsä korot.

Kaikki tämä alkoi siitä, kun luotiin maksettavat shekit kaupan kolmansille osapuolille ja silloin pankit alkoivat myymään shekkejä jne... Jos käteinen raha häviää kokonaan niin silloin pankit voivat tehdä maksu sopimuksia kolmansille osapuolille loputtomasti niitä koskaan tarvitsematta maksaa. Pankki lupaa maksaa lainanottajan maksun talonrakentajille tai pankki lupaa maksaa tyhjätaskun auton.

Työt pitää maksaa vielä korkojen kanssa takaisin

Kansalaiset eivät tiedä, miten pankit toimivat. Entä sijoitusrahastot?
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2237093/pitaisiko-pankit-kansallistaa

Äänestä
  • Pankkien kaaduttua ihmiset eivät lainopillisesti omista mitään. Kenelläkään ei olisi silloin omistusoikeutta omaisuutensa.

    Äänestä

  • Pankkien omaksipääomaksi katsotaan myös lupaus saada rahaa jostakin, eli velkakirjoja.
    Eli toisin sanoen omaapääomaa pankki ei tarvitse ollenkaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Litle Rahatonko kirjoitti:

Raha ei nykyisin edusta mitään fyysistä hyödykettä, vaan se on pelkkä sopimus ja siten sen laillisuutta voidaan tarkastella sopimuslainsäädännön kautta. Tässä tarkastelussa tulee vastaan monia lainopillisia termejä, joilla varmasti on olemassa tarkka vastineensa suomen lakikielessä, mutta joita en tunne, joten selvitykseni tulee olemaan lainopillisesti epätäsmällinen, mutta uskoakseni silti ymmärrettävä.
Kaikki raha syntyy pankkilainoista, joten pankkilaina on se sopimus jota meidän tulee tarkastella kun tarkastelemme rahaa, sillä sitä raha on: se on kaikki pelkkää pankkilainaa. Pankit haluavat uskotella, että ne lainaavat sinulle toisten asiakkaiden talletuksia kun ne myöntävät lainoja. Oletetaan hetki, että tämä olisi totta. Pankin tarkoitus on säilyttää sinun rahojasi, sen vuoksi olet ne sinne vienyt, että ne pysyisivät tallessa. Verrataan tätä sopimukseen varaston kanssa, jossa viet tavaroitasi säilytettäväksi varastoon, jotta ne pysyisivät tallessa. Jos varastonhoitaja lainaisi tavarasi eteenpäin heti kun olet poistunut ja alkaisi periä vuokraa sinun tavaroistasi, voisit nostaa häntä vastaan rikossyytteen väärinkäytöksestä – englannin kielessä ”tort” – koska hän olisi pettänyt luottamuksesi ja mahdollisesti hävittänyt tavarasi. Pankkitoiminnassa sen sijaan on jostain syystä hyväksyttävää, että rahasi lainataan pois jollekin toiselle ja hyöty tästä menee pankille.

Oikeasti pankit eivät kuitenkaan toimi näin, mistä tulemmekin toiseen laittomuuteen. Jotta sopimus olisi laillinen, kumpikaan osapuoli ei saa johtaa toista tietoisesti harhaan. Pari päivää sitten soitin pankkiin ja kysyin, mistä he saavat ne rahat, joita he lainaavat. Asiakaspalvelija vastasi heidän lainaavan toisten asiakkaiden talletuksia ja tässä kohtaa hän syyllistyi petokseen, joka määritellään seuraavasti: ”tosiasioiden virheellinen esittäminen, tapahtuipa se sanoin tai teoin, virheellisten tai harhaanjohtavien väitteiden kautta, tai salaamalla asianhaaroja, jotka olisi ollut syytä tuoda esiin, ja joiden tarkoituksena on johtaa toinen osapuoli harhaan ja saada hänet noudattamaan laitonta sopimusta…” Pankit eivät lainaa toisten asiakkaiden talletuksia. Vai oletko muka joskus kuullut ihmisestä, jonka rahat tilillä olisivat vähentyneet sen vuoksi, että pankki on lainannut ne eteenpäin tai ehkä olet joskus saanut pankista kirjeen, jossa kerrotaan, että osa rahoistasi ei ole tällä hetkellä käytettävissä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu