Omalla käytökselläsi pilasit meidän yhteiselon ja sillä hullulla mustasukkaisuudellasi joka oli aivan sairasta.Kun erosimme,ei kaduttanut yhtään.
Silloin aloin elää!Miten ylipäätään jaksoin sinua monta vuotta?!Kun löysin itselleni kumppanin,luulit pilaavasi meidän yhteisen,onnellisen elämän.Siinä et kuitenkaan onnistunut.Säälin sinua,koska omalla typerällä käytökselläsi tuotit ja tuotat edelleen hallaa lapsille.
Arvaa,kuinka mieleni tekisi kertoa sille uudelle miesystävällesi niistä luonteenpiirteistäsi,jotka tuskin ovat vielä hänelle paljastuneet-minuakin kohtaan käyttäydyit väkivaltaisesti.Tiesitkö,että olet alistajatyyppiä.Joo,tiedän kyllä mistä se johtuu..olisi myös erittäin mielenkiintoista kuulla nykyisesi kommentti niistä sinun mielenterveydellisistä ongelmistasi.Voihan olla että keväisin tuokin ominaisuus alkaa nostaa päätään.Kait nykyiselläsi on sen verran ymmärrystä,että jaksaa-mutta kuinka kauan-onneksi ei ole minun murheeni.
Uskon että olet nyt erittäin tyytyväinen tilanteeseesi,saithan pyrkyrimäisellä käytökselläsi tuon uudenkin lentämään vipuun kuten minut aikoinaan.No,eipä käy kateeksi.Ei käy kateeksi lapsiakaan,mutta voisit sentään vähän ajatella heitäkin.Ei,olet aina ajatellut vain p....si-se on aina ollut sinulle etusijalla-ja se on kyllä huomattu.
Minä,jos kuka tunnen sinut hyvin tarkkaan-samoin sukulaisesi-ja minun sukulaiset.Itse et itseäsi näytä tuntevan.Mutta on sinulla ollut otsaa mustamaalata minua ja uutta puolisoani,vaikka et tunne häntä lainkaan!
Tiedoksi,että meidän,minun ja nykyiseni,elämä on paljon onnellisempaa,kuin meidän koskaan!Ja arvaa,kenen kanssa olisin nekin meidän yhteiset lapset,toivonut tekeväni?Aivan oikein,mistäs arvasit?!
Taidat olla nyttemmin hyvin tyytyväinen,koska sait erotettua meidät toisistamme,minut ja lapset ja alkaa elää sitä kulissiliittoa,jossa lapsillakin on "isi"-voi että kun ei voisi vähempää enää kiinnostaa!
Olet todella naurettava-ensin omalla käytökselläsi haluat erottaa minut lapsista-silloin kun sinulle sopii.Miten sitten,kun on sen aika että haluat päästä tuulettumaan sen nykyisen äijäsi kanssa..kuule,en minä aio koskaan vastata typeriin viesteihisi-tiedän kyllä kieron pelisi.Mulla on nyt OMA elämä-koeta tajuta se!Et saa minusta lastenvahtia silloin kun se sinulle sopii ja nyt saat maistaa omaa lääkettäsi-olisit aikoinaan toiminut kuten toivoisit muiden toimivan sinua kohtaan-ehkä nyt olisi toinen tilanne.
Lapsia en unohda koskaan,mutta niin kauan kuin sinä ja nykyisesi olette vaikuttamassa tilanteisiin,unohda koko juttu!Tulet vielä näkemään,kuka vetikään pidemmän korren ja saatpa tuntea joskus senkin tunteen,miltä tuntuu vanheta YKSIN!
Silloin aloin elää!Miten ylipäätään jaksoin sinua monta vuotta?!Kun löysin itselleni kumppanin,luulit pilaavasi meidän yhteisen,onnellisen elämän.Siinä et kuitenkaan onnistunut.Säälin sinua,koska omalla typerällä käytökselläsi tuotit ja tuotat edelleen hallaa lapsille.
Arvaa,kuinka mieleni tekisi kertoa sille uudelle miesystävällesi niistä luonteenpiirteistäsi,jotka tuskin ovat vielä hänelle paljastuneet-minuakin kohtaan käyttäydyit väkivaltaisesti.Tiesitkö,että olet alistajatyyppiä.Joo,tiedän kyllä mistä se johtuu..olisi myös erittäin mielenkiintoista kuulla nykyisesi kommentti niistä sinun mielenterveydellisistä ongelmistasi.Voihan olla että keväisin tuokin ominaisuus alkaa nostaa päätään.Kait nykyiselläsi on sen verran ymmärrystä,että jaksaa-mutta kuinka kauan-onneksi ei ole minun murheeni.
Uskon että olet nyt erittäin tyytyväinen tilanteeseesi,saithan pyrkyrimäisellä käytökselläsi tuon uudenkin lentämään vipuun kuten minut aikoinaan.No,eipä käy kateeksi.Ei käy kateeksi lapsiakaan,mutta voisit sentään vähän ajatella heitäkin.Ei,olet aina ajatellut vain p....si-se on aina ollut sinulle etusijalla-ja se on kyllä huomattu.
Minä,jos kuka tunnen sinut hyvin tarkkaan-samoin sukulaisesi-ja minun sukulaiset.Itse et itseäsi näytä tuntevan.Mutta on sinulla ollut otsaa mustamaalata minua ja uutta puolisoani,vaikka et tunne häntä lainkaan!
Tiedoksi,että meidän,minun ja nykyiseni,elämä on paljon onnellisempaa,kuin meidän koskaan!Ja arvaa,kenen kanssa olisin nekin meidän yhteiset lapset,toivonut tekeväni?Aivan oikein,mistäs arvasit?!
Taidat olla nyttemmin hyvin tyytyväinen,koska sait erotettua meidät toisistamme,minut ja lapset ja alkaa elää sitä kulissiliittoa,jossa lapsillakin on "isi"-voi että kun ei voisi vähempää enää kiinnostaa!
Olet todella naurettava-ensin omalla käytökselläsi haluat erottaa minut lapsista-silloin kun sinulle sopii.Miten sitten,kun on sen aika että haluat päästä tuulettumaan sen nykyisen äijäsi kanssa..kuule,en minä aio koskaan vastata typeriin viesteihisi-tiedän kyllä kieron pelisi.Mulla on nyt OMA elämä-koeta tajuta se!Et saa minusta lastenvahtia silloin kun se sinulle sopii ja nyt saat maistaa omaa lääkettäsi-olisit aikoinaan toiminut kuten toivoisit muiden toimivan sinua kohtaan-ehkä nyt olisi toinen tilanne.
Lapsia en unohda koskaan,mutta niin kauan kuin sinä ja nykyisesi olette vaikuttamassa tilanteisiin,unohda koko juttu!Tulet vielä näkemään,kuka vetikään pidemmän korren ja saatpa tuntea joskus senkin tunteen,miltä tuntuu vanheta YKSIN!
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaati varmasti paljon rohkeutta lähteä pitkään kestäneestä suhteesta, irrottautua kaikesta ja uskoa parempaan elämään.
teit siinä oikein, hyvä että tajusit ajoissa, että ihmisellä on oikeus onneen. kumpa itsekkin osaisi tajuta ja päästää irti.. ja jatkaa elämää :)
kaikkea hyvää sinulle elämääsi :) toivottavasti myös lasten suhteen asiat järjestyvät, koska he kärsivät eniten.
on kundilla otsaa manata entinen ex:ssä et taida itsekään olla mikään pyhä?
Vaikka ex-naisesi olisi tehnyt mitä, lapsesi ovat siihen syyttömiä. Sanot, että et unohda lapsiasi, mutta et haitä halua tavata, ettei ex-vaimosi saa lastenhoitajaa. Et ole yhtään exääsi parempi. Käytät lapsia koston välineenä. Aikansa he kaipaavat, kunnes alkavat pikku hiljaa unohtamaan ja vieraantumaan. Sellainen juttu, että isä ei halua tavata lapsia, olkoonkin vaikka kosto lasten äidille, kohdistuu eniten sinuun itseesi ja lapsiisi, exä kyllä saa maksetun lastenhoitajan niin halutessaan kohtuuhinnalla, jos sitä tarvii joskus menoihinsa.
Loppupelisssä se, joka häviää, olet sinä. Kadotat lastesi rakkauden ja luottamuksen, ja vanhemmiten sitä on enää vaikea takaisin saada, puhumattakaan kadotetusta ajasta. Oma exäni jätti toistuvasti luvatut tapaamiset väliin ja nyt, kun lapset ovat murrosiässä, eivät ole enää halua nähdäkään, vaikka kuinka olen puhunut, että isä haluaa nähdä ja rakastaa teitä. Olen aina pitänyt tärkeänä, että lapsilla olisi yhteys isään, mutta miehen silloinen uusi kumppani ei näitä halunnut kotiinsa ja mies uskoi. Nyt sitten katuu ja katkerasti, kun 10 v on kulunut.
Lapsille ei koskaan saa kostaa vanhempien välisiä riitoja, sillä he ottavat kaiken itseensä ja luulevat itsessään olevan vikaa, kun isä ei pidä tapaamisista kiinni. Lopulta he sulkevat isänsä pois sydämestään kokonaan. Haluatko sinä sitä? Näitä juttuja olen nähnyt liian paljon.
Alunperin ei ole ollut tarkoituskaan olla tapaamatta lapsia-minäkö olen syyllinen vaikka kaikkeni olen yrittänyt mutta ei vaan kelpaa.Minulla ei ole tapana väkisin tuppautua kenenkään elämään jos en lukuisista yrityksistä onnistu saamaan kontaktia lapsiin.Minulla on tosiaankin muutakin tekemistä kuin tapella ikuisesti näistä asioista-voimavarani eivät yksinkertaisesti riitä siihen,koska elämässä on paljon muutakin.
Hei haloo!!! kuka nyt on sitte katkera???
Taidapa olla ite...
niin just taidat tosiaan olla ite katkera mee jo itees ja ajattelehan haloooo
Katkeruudesta voi tuskin puhua,enhän olisi päässyt elämässäni eteenpäin jos olisin vajonnut vain itsesääliin,vai mitä?
On niin yksioikoista arvostella muiden tekemisiä ymmärtämättä loppujenlopuksi,mistä kaikesta tässä on kyse.Luin tuolta jostain PA-syndroomasta ja helpotuksesta huokaisin kun huomasin,ettei minun ajatukseni olleetkaan pelkkää mielikuvituksen tuotetta.Pakkohan tuollaiselle oireyhtymälle on olla joku selitys ja nimikin olemassa,joten parasta kai laittaa kaikki exän käytös sen piikkiin.Tosin,minä en aio sekaantua siihen,hakeeko hän apua vai ei,mutta sen sanon että hänhän se on ensi-sijaisesti vastuussa siitä,mitä lapsistamme tulevaisuudessa tulee.
jos lapset rakastavat äitiä eivätkä haluu et sä kiusaat omilla syytöksillä niiden tukea ja turvaa jos lapset eivät viihdy kai ne pitäis suhun yhteyttä?miten on sun oma laita?