Tutkijat tiedepoliittisen syrjinnän uhreina
16.3.2010 19.00 | J. Sakari Hankamäki | Yleinen
Kansleri Ilkka Niiniluoto paheksui Helsingin Sanomien jutussa sitä, että maahanmuuton tutkijat ”ovat joutuneet poikkeuksellisen rajujen uhkausten ja kunnianloukkausten kohteiksi nettikirjoittelussa”. On selvää, että tämä on tapahtunut nimenomaan ”nettikirjoittelussa”, koska mitään tosiasiallisia uhkauksia kyseisiin tutkijoihin ei ole kerrottu suunnatun.
Ruotsalaisessa Örebron yliopistossa tosin murhattiin kristitty assyrialainen lehtori Fuat Deniz, jonka tutkimusaihe koski muslimien suorittamaa Ottomaanien valtakunnan aikaista kristittyjen kansanmurhaa, asiaa, jonka Ruotsi äskettäin tunnusti ja minkä vuoksi Turkki kutsui suurlähettiläänsä kotiin. Denizin epäiltiin joutuneen ääri-islamistien väkivallan kohteeksi. Syytä ei ole unohtaa sitäkään, että myös professori Kari S. Tikan Suomessa surmanneet olivat venäläisperäisiä maahanmuuttajia.
Todellinen uhkailu, painostus ja sensuurin yritykset on nykyaikana kohdistettu niihin maahanmuuttokriittisiin tutkijoihin, jotka on pakotettu toimimaan yliopistolaitoksen ulkopuolella. Toimintaresursseja kun ei myönnetä maahanmuuttoon järkiperäisesti asennoituville tutkijoille itselleen tuossa täysfeministisessä ja läpikotaisin vihervasemmistolaisessa yliopistossa. Syöttötuoli yliopistoista on sen sijaan myönnetty melkein jokaiselle maahanmuuttoa penäävälle ja tutkijaksi itseään nimittävälle.
Ilkka Niiniluodon ja Veronika Honkasalon Hesarissa esittämät hyökkäykset ovat tyypillisen brezhneviläisiä väitteissään siitä, että vain ”harva tietää millaista suoraa häirintää tutkijat kokevat”, ettei kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vaatijoiden pitäisi ”vetäytyä julkisuudesta” ja että tämä on jopa ”turvallisuuskysymys”. Kyseinen tekstuaalinen häirintä näyttääkin olevan samanlaista kuin se seksuaalinen häirintä, josta feministit valittavat joka puolella oman estoisuutensa merkiksi. Kannanotoillaan Niiniluoto todistaa vain sen, millä tavoin hän yleensäkin asettuu aina sovinnaisuuden ja vallan puolelle: feministit ja kansainvälisyyden vaatijat ovat oikeassa, muut väärässä.
Honkasalon toiminta puolestaan on ollut täysin tarkoitushakuista. Hän on toiminut Naisasialiitto Unionin puheenjohtajana, ja olen lähes kaikesta eri mieltä kuin hän. Lukekaa toki myös Hesarin jutun monta sataa yleisökommenttia, joissa tuomitaan silkaksi vääristelyksi muun muassa se, että Honkasalo ”pitää tutkijoiden velvollisuutena tasapainottaa keskustelun kielteistä sävyä”. Tämä balanssoiva poliittisen korrektiuden vaaliminen takaa nähdäkseni vain sen, että ennakkoehdottomaan tiedonmuodostukseen ei päästä ja että tieteissä ei ole munaa.
Kun Niiniluoto vertaa suosikkitutkijoidensa saamaa arvostelua inkvisitioon, se on kieltämättä valaisevaa, mutta nurin päin käännettynä. Nythän ihminen joutuu inkvisition ja stalinistisen vainon kohteeksi, jos hän ei suostu vastaanottamaan tai edustamaan tuota viranomaisohjatun näennäistutkimuksen uskontunnustusta, jonka mukaan maahanmuuttajien ylimäärää tarvitaan työttömyys-Suomessa ja että se on muka suurikin rikkaus. Näin aurinko kiertää maata.
Todellisuudessa jutussa mainittu uhkailu onkin toteutunut vice versa. Esimerkiksi minua ja Jussi Halla-ahoa vastaan suunnattu painostus ja rajaaminen akateemisen uran ulkopuolelle on ollut häikäilemätöntä ja vapaan tiedonmuodostuksen sekä yliopiston oman edun vastaista. Kiintoisaa on, että kahdessa muussa tämänpäiväisessä jutussa ammutaan alas 20 000 maahanmuuttajan vuosivauhtia vaatineen Pekka Himasen tulevaisuusselvitys, jonka julkaisutilaisuutta myös Niiniluoto pyhitti läsnäolollaan.
Ensin iski Hesarin kolumnisti Virpi Salmi omalla kirjoituksellaan, ja sitten selvityksen rokkasi lyttyyn Suomen Pankissa toiminut Jouko Marttila Yleisradion jutussaan. Lukea sopii lisäksi omaa analyysiani aiheesta – miksipä ei myös vaihtoehtoista tulevaisuusohjelmaani.
Sellainen ihminen, joka pitää totuuden lausumista maahanmuutosta uhkailuna tai kunnianloukkauksena, on harvinaisen pikkusieluinen ja filosofiksi sopimaton tyyppi.
16.3.2010 19.00 | J. Sakari Hankamäki | Yleinen
Kansleri Ilkka Niiniluoto paheksui Helsingin Sanomien jutussa sitä, että maahanmuuton tutkijat ”ovat joutuneet poikkeuksellisen rajujen uhkausten ja kunnianloukkausten kohteiksi nettikirjoittelussa”. On selvää, että tämä on tapahtunut nimenomaan ”nettikirjoittelussa”, koska mitään tosiasiallisia uhkauksia kyseisiin tutkijoihin ei ole kerrottu suunnatun.
Ruotsalaisessa Örebron yliopistossa tosin murhattiin kristitty assyrialainen lehtori Fuat Deniz, jonka tutkimusaihe koski muslimien suorittamaa Ottomaanien valtakunnan aikaista kristittyjen kansanmurhaa, asiaa, jonka Ruotsi äskettäin tunnusti ja minkä vuoksi Turkki kutsui suurlähettiläänsä kotiin. Denizin epäiltiin joutuneen ääri-islamistien väkivallan kohteeksi. Syytä ei ole unohtaa sitäkään, että myös professori Kari S. Tikan Suomessa surmanneet olivat venäläisperäisiä maahanmuuttajia.
Todellinen uhkailu, painostus ja sensuurin yritykset on nykyaikana kohdistettu niihin maahanmuuttokriittisiin tutkijoihin, jotka on pakotettu toimimaan yliopistolaitoksen ulkopuolella. Toimintaresursseja kun ei myönnetä maahanmuuttoon järkiperäisesti asennoituville tutkijoille itselleen tuossa täysfeministisessä ja läpikotaisin vihervasemmistolaisessa yliopistossa. Syöttötuoli yliopistoista on sen sijaan myönnetty melkein jokaiselle maahanmuuttoa penäävälle ja tutkijaksi itseään nimittävälle.
Ilkka Niiniluodon ja Veronika Honkasalon Hesarissa esittämät hyökkäykset ovat tyypillisen brezhneviläisiä väitteissään siitä, että vain ”harva tietää millaista suoraa häirintää tutkijat kokevat”, ettei kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vaatijoiden pitäisi ”vetäytyä julkisuudesta” ja että tämä on jopa ”turvallisuuskysymys”. Kyseinen tekstuaalinen häirintä näyttääkin olevan samanlaista kuin se seksuaalinen häirintä, josta feministit valittavat joka puolella oman estoisuutensa merkiksi. Kannanotoillaan Niiniluoto todistaa vain sen, millä tavoin hän yleensäkin asettuu aina sovinnaisuuden ja vallan puolelle: feministit ja kansainvälisyyden vaatijat ovat oikeassa, muut väärässä.
Honkasalon toiminta puolestaan on ollut täysin tarkoitushakuista. Hän on toiminut Naisasialiitto Unionin puheenjohtajana, ja olen lähes kaikesta eri mieltä kuin hän. Lukekaa toki myös Hesarin jutun monta sataa yleisökommenttia, joissa tuomitaan silkaksi vääristelyksi muun muassa se, että Honkasalo ”pitää tutkijoiden velvollisuutena tasapainottaa keskustelun kielteistä sävyä”. Tämä balanssoiva poliittisen korrektiuden vaaliminen takaa nähdäkseni vain sen, että ennakkoehdottomaan tiedonmuodostukseen ei päästä ja että tieteissä ei ole munaa.
Kun Niiniluoto vertaa suosikkitutkijoidensa saamaa arvostelua inkvisitioon, se on kieltämättä valaisevaa, mutta nurin päin käännettynä. Nythän ihminen joutuu inkvisition ja stalinistisen vainon kohteeksi, jos hän ei suostu vastaanottamaan tai edustamaan tuota viranomaisohjatun näennäistutkimuksen uskontunnustusta, jonka mukaan maahanmuuttajien ylimäärää tarvitaan työttömyys-Suomessa ja että se on muka suurikin rikkaus. Näin aurinko kiertää maata.
Todellisuudessa jutussa mainittu uhkailu onkin toteutunut vice versa. Esimerkiksi minua ja Jussi Halla-ahoa vastaan suunnattu painostus ja rajaaminen akateemisen uran ulkopuolelle on ollut häikäilemätöntä ja vapaan tiedonmuodostuksen sekä yliopiston oman edun vastaista. Kiintoisaa on, että kahdessa muussa tämänpäiväisessä jutussa ammutaan alas 20 000 maahanmuuttajan vuosivauhtia vaatineen Pekka Himasen tulevaisuusselvitys, jonka julkaisutilaisuutta myös Niiniluoto pyhitti läsnäolollaan.
Ensin iski Hesarin kolumnisti Virpi Salmi omalla kirjoituksellaan, ja sitten selvityksen rokkasi lyttyyn Suomen Pankissa toiminut Jouko Marttila Yleisradion jutussaan. Lukea sopii lisäksi omaa analyysiani aiheesta – miksipä ei myös vaihtoehtoista tulevaisuusohjelmaani.
Sellainen ihminen, joka pitää totuuden lausumista maahanmuutosta uhkailuna tai kunnianloukkauksena, on harvinaisen pikkusieluinen ja filosofiksi sopimaton tyyppi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sellainen ihminen, joka pitää totuuden lausumista maahanmuutosta uhkailuna tai kunnianloukkauksena, on harvinaisen pikkusieluinen ja filosofiksi sopimaton tyyppi.
Suomen talouden ja tulvaisuuden kannalta maahan ei pidä ottaa yhtään pakolaista enään ja jo oetut pitää karkoittaa kotimaihinsa.
Jussi Halla-ahon ohella Jukka Hankamäki on Suomen merkittävin julkinen intellektuelli tällä hetkellä. Hän jos kuka on rikkonut vihervasemmistolaista kulttuurihegemoniaa räväköillä kirjoituksillaan. Kuten todettua, toistaiseksi akateemiset instituutiomme ovat vielä vasemmistolaisten vallassa. Ne on siis vallattava takaisin. Kansallismielisten oikeistolaisten on aloitettava pitkä marssi takaisin niihin kulttuuri-instituutioihin, joista kulttuurimarxilaiset 1960- ja 1970-luvuilla kaikkialla länsimaissa meidät vähitellen karkottivat pois kommunistiälykkö Antonio Gramscin sekä Herbert Marcusen "Frankfurtin koulukunnan" oppien mukaisesti.
Vasemmiston keinot ja strategia on käännettävä sitä itseään vastaan. Hankamäki on esittänyt avoimen taisteluhaasteen vihervasemmistolle. Hankamäen esimerkin tulee rohkaista akateemista oikeisto- ja kansallishenkistä nuorisoa nousemaan kapinaan marxilaisia, feministisiä, monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen sitoutuneita professorejaan ja opettajiaan vastaan. Nykyisinhän vasemmistolaisuus on establishmentia, arvokonservatiivisuus puolestaan vallankumouksellisuutta, tämän ajan nousevan nuoren oikeistoälymystön ideologinen pommi!