Mitä yhteistä on uskovaisilla fundamentalisteilla ja tämän palstan muutamilla ateisteiksi itseään nimittävillä?
Fundamentalisti uskoo että Raamattu on kirjaimellisesti totta ja erehtymätöntä Jumalan sanaa. Ateisti uskoo ettei Raamatussa ole mitään totta. Nasaretin miestä ei ole koskaan ollutkaan. Keisari Tiberiusta ei ole ollut ei myöskään maaherra Pontius Pilatusta yms. Raamattu ja muut varhaiskristilliset tietolähteet ovat samoin tarinoita. Sokrateskin oli ilmeisesti vain myyttinen hahmo vailla historiallisuutta, samoin Platon ym. Eikö tämä vaadi todella vahvaa uskoa? Nimenomaan sokeaa uskoa. Yllätyksekseni olen kohdannut juuri näitä ateistiuskovia tällä palstalla (mm. Kössönöm). Muutenkin kun lukee heidän kirjoituksiaan on kuin keskustelisi fanaattisen fundamentalistiuskovaisen kanssa. Mistä kiikastaa?
Fundamentalisti uskoo että Raamattu on kirjaimellisesti totta ja erehtymätöntä Jumalan sanaa. Ateisti uskoo ettei Raamatussa ole mitään totta. Nasaretin miestä ei ole koskaan ollutkaan. Keisari Tiberiusta ei ole ollut ei myöskään maaherra Pontius Pilatusta yms. Raamattu ja muut varhaiskristilliset tietolähteet ovat samoin tarinoita. Sokrateskin oli ilmeisesti vain myyttinen hahmo vailla historiallisuutta, samoin Platon ym. Eikö tämä vaadi todella vahvaa uskoa? Nimenomaan sokeaa uskoa. Yllätyksekseni olen kohdannut juuri näitä ateistiuskovia tällä palstalla (mm. Kössönöm). Muutenkin kun lukee heidän kirjoituksiaan on kuin keskustelisi fanaattisen fundamentalistiuskovaisen kanssa. Mistä kiikastaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmaan siitä, että sinä et tiedä mistään mitään ja pidät fundamentalisina ihmisiä, jotka tietävät, eivätkä sokeasti usko huuhaata, kuten uskiksilla on tapana.
"Ateisti uskoo ettei Raamatussa ole mitään totta. Nasaretin miestä ei ole koskaan ollutkaan. Keisari Tiberiusta ei ole ollut ei myöskään maaherra Pontius Pilatusta yms...."
Unohtuiko aloittajalta, että ateismi on vain ja ainoastaan: jumaluskon puute. Ei muuta. Positiivinen, eli vahva-ateismi lähtee siitä, että on olemassa vahvoja todisteita jumalan/jumalien/tms olemassaolemattomuuden puolesta ja näin ollen he (en minä) ovat vakuuttuneita siitä, ettei jumalaa/jumalia ole olemassa. Negatiivisessa ateismissa taas lähdetään siitä, että jumaliin ei uskota, mutta niitä ei kielletä. Syy on ainakin itsellä se, etten pysty, vaikka haluaisin, todistaa minkään yliluonnollisen olemassaolemattomuutta. Esim auringonjumala Ra:n olemassaolosta on hiukkasen vaikea saada tietoa puolesta, että vastaan. Toki nykyinen tiede on saanut vakuuttumaan, ettei universumi tarvitse kelloseppiä tai muutakaan yliluonnollista. Muuta yliluonnollista olisi vaikka enneunet, ennustaminen yleensä, ajatustenluku ja muut tuon tapaiset todistamattomat asiat.
Asia kiikastaa siitä, että usein saamme kommentoitavaksemme sellaista soopaa mitä sinäkin tässä syydät.
Kukaan ei kiellä Pontius Pilatuksen olemassaoloa, koska siitä on todisteita.
Samoin Sokrates ja Platon ovat varmasti olleet olemassa.
Kyllähän sinä tämän kaiken jo tiesitkin, mutta älyllinen epärehellisyytesi ajoi sinut jälleen tällaisen pupun kirjoittamisen pariin. Siinä on meille ateisteille ihan kylliksi miettimistä, mikä saa jonkun ihmisen noin epärehelliseksi ja typeräksi. Toistaiseksi näiden typeryyksien kirjoittajien ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi on löytynyt uskonto.
Jo pelkkä kirjoituksesi otsikko on paha lapsus.
Sokrateksen olemassa olo ei ole täysin varmaa, mutta aikailaiskirjoitukset osoittavat, että todennäköisesti Sokrates on historiallinen henkilö..
Jos Sokrateksen olettaa eläneen vain sen perusteella mitä Platon hänestä kirjoittaa, niin silloin ei pahemmin kannata pitää sokratesta historiallisena henkilönä. Mutta hänestä löytyy mainintoja muistakin lähteistä.
Epäilyyn suhtaudutaan suurella varauksella.
"Kysymys Sokrateen olemassaolosta
On esitetty, että Sokrates olisi ollut ainoastaan kuvitteellinen henkilö, jonka keksijä olisi ollut Platon ja jonka Ksenofon ja Aristofanes olisivat lainanneet omiin kirjoituksiinsa esittämään sellaisia näkemyksiä, jotka he ovat katsoneet liian mullistaviksi, jotta olisivat voineet ottaa niitä omiin nimiinsä. Teorian tueksi ei kuitenkaan ole merkittävästi näyttöä, erityisesti siksi, että Aristofanes kirjoitti Sokrateesta negatiiviseen sävyyn jo kauan ennen kuin Sokrates kuoli ja Platon alkoi kirjoittaa hänen dialogejaan muistiin."