Olkaa avoimia uskonne suhteen. Älkää turhaa pelätkö tunnustautua Hänen seuraajikseen. Sillä Hän on itse luvannut pitää teistä huolen. Älkääkä myöskään tuhraan ihmetelkö sitä hehkua, jossa teitä tullaan koettelemaan. Sillä palvelijan koettava samaa kuin Isäntäkin on kokenut. Sillä jos on tämän maailman henki vihannut Isäntää, niin se tulee vihaamaan myös teitäkin.
Ja kuitenkin se voitonseppele, mitä me täällä kilvoituksessa kasvaen kohti päämääräämme sielujen pelastusta tavoittelemme. On se, joka on meidän osamme taivaan kultakaupungissa. Koettelee vaan ei hylkää Herra. Ja Hänen armossaan on meille jokaiselle kylliksi.
Kuka sitten vain milläkin tavalla on pistimellä varustettu, ettei hän turhan tähden ylpeilisi. Ja, että hän muistaisi myös sen, mistä hänen on pelastettu Herran tahdon mukaan Hänen omakseen.
Vaikka ei Herran tahto ole se, että ihminen jäisi pelkästään siihen, että hän miettisi sitä mistä hänet on pelastettu, niin kuitenkin se voi joskus olla hänelle hyväksi, ettei Hän paisuisi. Ja siinä on siunaus, että ihminen osaisi olla armollinen ja armahtavainen toisia syntikuormansa alla kärsiviä kohtaan Herransa esimerkin mukaisesti. Joka myöskin oli monessa asiassa piinattu. Ja lopulta jopa kettujakin kehnommassa asemassa, koska ei hänellä ollut edes luolaa, jossa Hän olisi voinut levätä. Vaan Hänen piti vetäytyä aina
syrjäisille alueille. Ja yönsäkin Hän lopulta vietti puutarhoissa.
Koska varmaan on niin, että ei perkele jättänyt Häntä rauhaan Jeesuksen erämaakoettelemuksen jälkeen. Vaan tämä asunnottomuus ja ihmisten tuomiot, olivat osa sitä tasaista kauhua, jota Hän koki kokoajan täällä ollessaan osakseen tämän maailman ruhtinaan osalta.
Viha Häntä kohtaan kävi kuitenkin lopulta niin suureksi, että perkele ei voinut enää muuta kuin toteuttaa Isän tahdon mielettömyydessään ja surmata Hänen ainoan Poikansa. Joka ainoana meistä sai viattomana ja synnittömänä tuomion. Tuomion, jonka kärsimyksellään Hän sovitti meidän kaikkien synnit ja sairaudet otettuaan ne itse päälleen. Ja viimeistään taivaan kultakaupungissa nuo sairaudetkin ovat meidän päältämme pois riisutut. Kun uusi kirkastettu ylösnousemusruumis tulee meidänkin osaksemme.
Mikä on sinun suhteesi Herraan Jeesukseen? Oletko valmis avaamaan Hänelle sinun elämäsi oven ja antamaan sen ohjat Hänelle. Vai tahdotko sinä itse yrittää omin ponnistuksin päästä lepoon ja rauhaan?
Vai oletko sinä antanut tämän maailman hengen eksyttää sinut luulemaan, että levottomuus ja rauhattomuus, sekä omat ponnistuksesi ovat ainoa siunauksen lähde täällä ajassa. Ja täten olet eksytetty siitä mitä on todellinen lepo ja rauha Herrassa.
Ja kuitenkin se voitonseppele, mitä me täällä kilvoituksessa kasvaen kohti päämääräämme sielujen pelastusta tavoittelemme. On se, joka on meidän osamme taivaan kultakaupungissa. Koettelee vaan ei hylkää Herra. Ja Hänen armossaan on meille jokaiselle kylliksi.
Kuka sitten vain milläkin tavalla on pistimellä varustettu, ettei hän turhan tähden ylpeilisi. Ja, että hän muistaisi myös sen, mistä hänen on pelastettu Herran tahdon mukaan Hänen omakseen.
Vaikka ei Herran tahto ole se, että ihminen jäisi pelkästään siihen, että hän miettisi sitä mistä hänet on pelastettu, niin kuitenkin se voi joskus olla hänelle hyväksi, ettei Hän paisuisi. Ja siinä on siunaus, että ihminen osaisi olla armollinen ja armahtavainen toisia syntikuormansa alla kärsiviä kohtaan Herransa esimerkin mukaisesti. Joka myöskin oli monessa asiassa piinattu. Ja lopulta jopa kettujakin kehnommassa asemassa, koska ei hänellä ollut edes luolaa, jossa Hän olisi voinut levätä. Vaan Hänen piti vetäytyä aina
syrjäisille alueille. Ja yönsäkin Hän lopulta vietti puutarhoissa.
Koska varmaan on niin, että ei perkele jättänyt Häntä rauhaan Jeesuksen erämaakoettelemuksen jälkeen. Vaan tämä asunnottomuus ja ihmisten tuomiot, olivat osa sitä tasaista kauhua, jota Hän koki kokoajan täällä ollessaan osakseen tämän maailman ruhtinaan osalta.
Viha Häntä kohtaan kävi kuitenkin lopulta niin suureksi, että perkele ei voinut enää muuta kuin toteuttaa Isän tahdon mielettömyydessään ja surmata Hänen ainoan Poikansa. Joka ainoana meistä sai viattomana ja synnittömänä tuomion. Tuomion, jonka kärsimyksellään Hän sovitti meidän kaikkien synnit ja sairaudet otettuaan ne itse päälleen. Ja viimeistään taivaan kultakaupungissa nuo sairaudetkin ovat meidän päältämme pois riisutut. Kun uusi kirkastettu ylösnousemusruumis tulee meidänkin osaksemme.
Mikä on sinun suhteesi Herraan Jeesukseen? Oletko valmis avaamaan Hänelle sinun elämäsi oven ja antamaan sen ohjat Hänelle. Vai tahdotko sinä itse yrittää omin ponnistuksin päästä lepoon ja rauhaan?
Vai oletko sinä antanut tämän maailman hengen eksyttää sinut luulemaan, että levottomuus ja rauhattomuus, sekä omat ponnistuksesi ovat ainoa siunauksen lähde täällä ajassa. Ja täten olet eksytetty siitä mitä on todellinen lepo ja rauha Herrassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.