vai mistä oheinen Kauppalehden juttu ?
Suomalaiset marjanpoimijat palanneet: - "Ehtivät jo kadota alalta"
Suomen mansikkatiloilla eletään näinä päivinä kovilla kierroksilla. Ennen näkemättömät helteet kypsyttivät marjat vauhdilla ja sesonki uhkaa jäädä liian lyhyeksi.
Kokonaismansikkasato putoaa kuivuuden takia alle keskiarvon ja polkumyynti syö alan kannattavuutta.
- Sesongin aikaistumisen takia rantalomailijalta saattaa jäädä havaitsematta, että mansikkajuna meni jo, säikyttelee mansikkaisäntä Seppo Helminen Kuopion Lamperilasta.
Mansikkaa jo 38 vuotta viljellyt Helminen suhtautuu toisaalta rauhallisesti bisneksen mahdolliseen sakkaamiseen. Isännän mukaan alaa on tarkasteltava ainakin viiden vuoden periodilla. Hyvät vuodet tasaavat huonoja ja päinvastoin.
Helmisen marjatilalla viljellään mansikan ohella vadelmaa, hernettä ja mesimarjaa. Mansikkaa on kolme hehtaaria ja työntekijöitä huippusesongin aikana parikymmentä.
Sesongin aikana mansikka-Savo kansainvälistyy, kun poimijat Baltian maista, Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta saapuvat maakuntaan. Ilman ulkomaalaisia poimijoita koko mansikkaelinkeino lopahtaisi. Helmisen tilallakin on tänä kesänä poimijoita Suomen ohella Venäjältä ja Thaimaasta.
- Kotimaiset työntekijät ehtivät jo kadota alalta lähes täysin, mutta talouslama muutti asetelmaa jonkin verran, Helminen kertoo.
Ankara verotus rasitteena
Helmisen marjatila on perheyritys, jossa isäntä hoitaa markkinoinnin ja toimii tilan yleismiehenä. Marjatta -emäntä vastaa poiminnan organisoinnista ja paperitöistä. Ulkopuolista tilitoimistoa yritys ei käytä. Helmiset lähestyvät eläkeikää ja sukupolvenvaihdos on suunnitelmissa.
Jatkajaksi on ehdolla perheen tradenomitytär Satu , joka työskentelee tällä hetkellä aluepäällikkönä lääkealalla toimivassa Verman-yhtiössä. Mansikkayrittäjäksi ryhtyminen kuitenkin mietityttää Satu Helmistä, sillä vapaa-aika jäisi ainakin kesäisin olemattomaksi.
- Marjatilojen ongelmana on, että moni yrittäjä on eläkeiän kynnyksellä ja jatkajia ei tahdo löytyä, Seppo Helminen tietää.
Yrittäjien vähentyminen lisää tulevaisuudessa tilakokoja, mutta kasvu edellyttää investointeja ja tuotteiden laajamittainen markkinointi vaatii kovaa ammattitaitoa.
Helmiset myyvät noin puolet sadosta suoraan tilalta asiakkaille. Lisäksi mansikoita kuljetetaan sesongin aikana Iisalmeen ja Nurmekseen saakka.
Mansikkatilalla käynti on monelle vuosittainen traditio ja Seppo Helmisen tehtävänä on varmistaa, että asiakas palaa seuraavana vuonna uudestaan. Kiireestä huolimatta isännällä riittää aina aikaa haastella asiakkaiden kanssa mukavia ja heittää joukkoon sopiva savolaissutkaus.
Helmiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä tilalla työskenteleviin ulkomaalaispoimijoihin. Seppo Helmisen mielestä alalla on kuitenkin epäkohta, koska ulkomaiset poimijat maksavat 17 euron verottoman osuuden jälkeen tuloistaan 35 prosenttia lähdeveroa.
- On epäoikeudenmukaista, että huippuraskaasta työstä korkeimmillaan 80 euroa päivässä tienaavia poimijoita rangaistaan kohtuuttomalla verolla, Seppo Helminen sanoo.
Suomalaiset marjanpoimijat palanneet: - "Ehtivät jo kadota alalta"
Suomen mansikkatiloilla eletään näinä päivinä kovilla kierroksilla. Ennen näkemättömät helteet kypsyttivät marjat vauhdilla ja sesonki uhkaa jäädä liian lyhyeksi.
Kokonaismansikkasato putoaa kuivuuden takia alle keskiarvon ja polkumyynti syö alan kannattavuutta.
- Sesongin aikaistumisen takia rantalomailijalta saattaa jäädä havaitsematta, että mansikkajuna meni jo, säikyttelee mansikkaisäntä Seppo Helminen Kuopion Lamperilasta.
Mansikkaa jo 38 vuotta viljellyt Helminen suhtautuu toisaalta rauhallisesti bisneksen mahdolliseen sakkaamiseen. Isännän mukaan alaa on tarkasteltava ainakin viiden vuoden periodilla. Hyvät vuodet tasaavat huonoja ja päinvastoin.
Helmisen marjatilalla viljellään mansikan ohella vadelmaa, hernettä ja mesimarjaa. Mansikkaa on kolme hehtaaria ja työntekijöitä huippusesongin aikana parikymmentä.
Sesongin aikana mansikka-Savo kansainvälistyy, kun poimijat Baltian maista, Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta saapuvat maakuntaan. Ilman ulkomaalaisia poimijoita koko mansikkaelinkeino lopahtaisi. Helmisen tilallakin on tänä kesänä poimijoita Suomen ohella Venäjältä ja Thaimaasta.
- Kotimaiset työntekijät ehtivät jo kadota alalta lähes täysin, mutta talouslama muutti asetelmaa jonkin verran, Helminen kertoo.
Ankara verotus rasitteena
Helmisen marjatila on perheyritys, jossa isäntä hoitaa markkinoinnin ja toimii tilan yleismiehenä. Marjatta -emäntä vastaa poiminnan organisoinnista ja paperitöistä. Ulkopuolista tilitoimistoa yritys ei käytä. Helmiset lähestyvät eläkeikää ja sukupolvenvaihdos on suunnitelmissa.
Jatkajaksi on ehdolla perheen tradenomitytär Satu , joka työskentelee tällä hetkellä aluepäällikkönä lääkealalla toimivassa Verman-yhtiössä. Mansikkayrittäjäksi ryhtyminen kuitenkin mietityttää Satu Helmistä, sillä vapaa-aika jäisi ainakin kesäisin olemattomaksi.
- Marjatilojen ongelmana on, että moni yrittäjä on eläkeiän kynnyksellä ja jatkajia ei tahdo löytyä, Seppo Helminen tietää.
Yrittäjien vähentyminen lisää tulevaisuudessa tilakokoja, mutta kasvu edellyttää investointeja ja tuotteiden laajamittainen markkinointi vaatii kovaa ammattitaitoa.
Helmiset myyvät noin puolet sadosta suoraan tilalta asiakkaille. Lisäksi mansikoita kuljetetaan sesongin aikana Iisalmeen ja Nurmekseen saakka.
Mansikkatilalla käynti on monelle vuosittainen traditio ja Seppo Helmisen tehtävänä on varmistaa, että asiakas palaa seuraavana vuonna uudestaan. Kiireestä huolimatta isännällä riittää aina aikaa haastella asiakkaiden kanssa mukavia ja heittää joukkoon sopiva savolaissutkaus.
Helmiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä tilalla työskenteleviin ulkomaalaispoimijoihin. Seppo Helmisen mielestä alalla on kuitenkin epäkohta, koska ulkomaiset poimijat maksavat 17 euron verottoman osuuden jälkeen tuloistaan 35 prosenttia lähdeveroa.
- On epäoikeudenmukaista, että huippuraskaasta työstä korkeimmillaan 80 euroa päivässä tienaavia poimijoita rangaistaan kohtuuttomalla verolla, Seppo Helminen sanoo.
Vastaukset 3
Vanhimmat
täyshoidosta, vaikka keräämällä mansikoita.
Ei kai tuo ole muuta kuin järjestää.
Inhottaa käydä Hkin keskustassa kun pakosta näkee niitä laahustavia laiskiaisia.
Sillä nopeudella marjat jäävät peltoon.
somaleihin, joten muutama (normaalisti) laahustava somali variksenpelättimenä pitäis linnut kaukana. Veikkaan että karkaisivat ehkä koko savosta.. Somalin tarttis vain olla ittensä. Ei kai se nyt ole liikaa vaadittu.