"Totta tosiaan, HBL:ssä, suomenruotsalaisessa linnakkeessa Henrik Meinander uskaltaa huikata meille tänne HS:ään vastauksensa. Hän neuvoo, että pakkoruotsikeskusteluun ei pidä osallistuttaman, vaan että on suomenkielisten käsikassaroitten kautta tehtävä tiettäväksi suomenkielisille, että he eivät pärjää ilman pakkoruotsia. Meinander viittaa (siis 18.7.) historiantutkimukseen, omaan leipälajiinsa. Hän kirjoittaa, että historiaa ei voi tutkia, ellei osaa lukea ruotsia."
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=5189610
Olisiko kellään kopioida tuo HBL:n juttu tänne?
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=5189610
Olisiko kellään kopioida tuo HBL:n juttu tänne?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Suomenruotsalaiset ovat jäävejä selittämään suomalaisille, miksi näiden kannattaisi opiskella ruotsia. Hyvä että joku ruotsinkielinen sen vihdoinkin hoksasi.
Ruotsia kannattaa opiskella koska silloin saa etuoikeuksia. Näin Heikki meille kertoi.
Allekirjoittanut on täällä palstalla jo monta vuotta kategorisesti kieltäytynyt ottamasta kantaa pakkoruotsiin vaikka sitä on vaatimalla vaadittu.
Sanon sen taas: Pakkoruotsi EVVK! Hittoako minua kiinnostaa mitä te koulussa opiskelette ja mitä osaatte.
Minä olen täysin kaksikielinen olkaa te ihan mitä lystäätte!
ilmoittaa, että pakkoruotsi ei voi häntä vähemmän kiinnostaa (= EVVK), kunhan vaan palvelut pelaavat ruotsiksi. RKP:n kellokkaat ovat ainakin toistaiseksi eri mieltä pakkoruotsista, koska sen poistuminen automaattisesti johtaa ruotsin kielen vähemmistökielen asemaan, mikä sillä käytännössä on jo nyt.
Olisiko sinulla joitakin ehdotuksia, miten ruotsinkieliset palvelut tulisi järjestää, kun ruotsin kielestä tulee virallinen vähemmistökieli ja lainsäädäntö mukautuu siihen tilanteeseen? Se on tietenkin valtiovallan asia, mutta onko mielestäsi esimerkiksi Helsingin jokaisessa terveyskeskuksessa oltava ruotsia osaavaa hoitohenkilökuntaa? Miltä osin Ruotsin ratkaisut suomenkielisten palvelujen järjestämisessä ovat vastaavasti Suomeen sovellettavissa ruotsinkielisten palvelujen suhteen?
Ankdam hyvä, muitakin kirjoittajia on. Kun suomenruotsalainen selittää suomalaiselle, että tämän pitää osata ruotsia, niin ruotsalainen puhuu omassa asiassaan ja on jäävi. Ruotsalaisen ei myöskään pidä selittää suomalaiselle, miten ruotsin osaaminen helpottaa suomalaisia oppimaan muita kieliä. Mistä hän sen tietää? Kai suomalaiset itse tietävät omat asiansa. Yhden vieraan kielen oppiminen helpottaa seuraavien kielten opiskelua, mutta se on yleissääntö eikä mitenkään sidoksissa ruotsiin.
Suomenruotsalaisten kannattaisi luopua besserwisser-asenteistaan. Heidän neuvojaan ei kaivata, kunhan oppisivat hoitamaan omat palvelunsa ilman suomenkielisten apua. Meinander on oikealla asialla, mutta kauan se onkin kestänyt.
Tietysti palvelujen tulee pelata, pitäähän niiden pelata sinunkin kohdallasi!
Miten ihmeessä voit kuvitella että pakkoruotsin poistuminen suistaisi ruotsin vähemmistökielen asemaan??? Eihän niillä kahdella asialla ole mitään toistensa kanssa tekemistä!
Onpa kerrassaan koominen väite, yhtä koominen kuin kääntäen että pakkoruotsilla ylläpidettäisiin ruotsin kielen kansalliskielen asemaa!!
"Olisiko sinulla joitakin ehdotuksia, miten ruotsinkieliset palvelut tulisi järjestää, kun ruotsin kielestä tulee virallinen vähemmistökieli ja lainsäädäntö mukautuu siihen tilanteeseen?"
En minä viitsi sitä miettiä, luotan viranomaisiin ja päättäjiin siinä asiassa ja siihen että RKP ja Folktinget pitää meidän puoliamme. Jos yleinen ruotsin kielen taito heikkenee niin palvelujen järjestäminen tulee vain paljon kalliimmaksi kuin nykyään mutta se on sitten ollut poliittinen valinta.
Minä en usko että ruotsin kielen kansalliskielen asemaan tullaan kajoamaan. Olisi ennenkuulumatonta jos jonkun kansallisen vähemmistökielen asemaa EU:n sisällä heikennettäisiin.
Toki sellainen voisi teoriassa olla mahdollista mutta en usko että Suomi kestäisi sitä kansallista ja kansainvälistä häpeää.
"Se on tietenkin valtiovallan asia, mutta onko mielestäsi esimerkiksi Helsingin jokaisessa terveyskeskuksessa oltava ruotsia osaavaa hoitohenkilökuntaa?"
Toivottavaahan se tietysti olisi mutta ne ruotsinkieliset palveluthan on nyt järjestetty niin että Helsingissä kolmessa terkkarissa on hoitotiimit jotka palvelevat ruotsiksi niitä jotka haluavat ruotsinkielistä palvelua. Muissa terkkareissa se on tsäkästä kiinni jos sattuu saamaan jonkin tasoista äidinkielistä palvelua.
"Miten ihmeessä voit kuvitella että pakkoruotsin poistuminen suistaisi ruotsin vähemmistökielen asemaan??? Eihän niillä kahdella asialla ole mitään toistensa kanssa tekemistä!
Onpa kerrassaan koominen väite, yhtä koominen kuin kääntäen että pakkoruotsilla ylläpidettäisiin ruotsin kielen kansalliskielen asemaa!!"
No sitten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on melkoinen koomikko, koska juuri tätä hän selitti teikäläisten puoluekokouksessa!
"Minä en usko että ruotsin kielen kansalliskielen asemaan tullaan kajoamaan. Olisi ennenkuulumatonta jos jonkun kansallisen vähemmistökielen asemaa EU:n sisällä heikennettäisiin. "
Viralliseksi vähemmistökieleksihän se ruotsi juuri haluttaisiin. Ei EU:lla ole mitään sitä vastaan.
ylläpitää lain velvoitteita jos se ei toimi niin pitää keksiä muita.
Perustuslakivaliokunnan pj oli ihan oikeassa, laki takaa ne palvelut ja ne on järjestettävä, miten ne taataan ja järjestetään on sitten eri asia.
Ei suomen kansan puuttuva ruotsinkielen taito ruotsin kielen kansalliskielen asemaa kaada ja siks toiseen ei ruotsin kielen muuttaminen viralliseksi vähemmistökieleksi vähentäisi palvelujen tarvetta eikä velvoitetta niitä järjestää. Mitä ihmettä te oikein kuvittelette??
Eihän tässä ole aikomustakaan heikentää minkään kansallisen vähemmistökielen asemaa. Kyse on siitä, että 5 % vähemmistön kielestä tulee juuri se kansallinen vähemmistökieli (nationellt minoritetsspråk). Kieliasiat muuttuvat jatkuvasti myös EU:n jäsenvaltioissa. Belgia on hajoamassa kahtia, koska siellä on kaksi melko tasavahvaa kieltä, joten kumpikaan ei voi olla kansallinen vähemmistökieli. Sen sijaan kaikissa Pohjoismaissa vain suuren enemmistön kieli on virallinen ja siihen on Suomikin nyt menossa. Siitä kirjoitti jo Tyrvään Sanomatkin eilen. ;-)
Edelleenkään pakkoruotsilla ja maan yksi-/kaksikielisyydeellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja juuri tästä asiasta Sasi tietoisesti valehteli, siis väitti, että perustuslaki estää pakkoruotsin poistamisen. Pakkoruotsi voidaan kuitenkin aivan hyvin poistaa, vaikka maa säilyisi kaksikielisenä. Tämä tilannehan oli ennen peruskoulun aikaa. Kimmo Kimmo, valheella on lyhyet jäljet!
Ankdam:
"Pakkoruotsi on yksi menetelmä
AnkdamKäyttäjän viestit20.7.2010 12:04
ylläpitää lain velvoitteita jos se ei toimi niin pitää keksiä muita.
Perustuslakivaliokunnan pj oli ihan oikeassa, laki takaa ne palvelut ja ne on järjestettävä, miten ne taataan ja järjestetään on sitten eri asia.
Ei suomen kansan puuttuva ruotsinkielen taito ruotsin kielen kansalliskielen asemaa kaada ja siks toiseen ei ruotsin kielen muuttaminen viralliseksi vähemmistökieleksi vähentäisi palvelujen tarvetta eikä velvoitetta niitä järjestää. Mitä ihmettä te oikein kuvittelette??"
Ruotsi ei todellakaan ole "toinen kotimainen", vielä vähemmän se on kansalliskieli - se on silkkaa ruotsalaista röyhkeyttä ja rasismia, siksi se tullaan hävittämään ainakin Suomesta! Se on täysin Pohjolan (kieli)politiikan mukaista.
Ilman muuta tuollainen järjestelmä tulee repiä alas, ja mitä pikimmiten.
Se ei kuitenkaan riitä. Kaikki tuon hulluuden ja röyhkeyden aikaansaamiseen ja laajentamiseen vaikuttaneet ja järjettömyyttä puolustaneet tulee asettaa oikeuden eteen.
Syylliset on hyvin helppoa tunnistaa. Nuo onnettomat rasistit eivät ole ymmärtäneet sitä, että heidän röyhkeydestään jää merkinnät moninaisiin paikkoihin mm. netissä - sensurointiyritykset eivät enää onnistu.
Siispä mm. suurin osa SFP:n kellokkaista tulee saamaan ns. "hilut kinttuihin". Näin on.
Joko YLE on SVT?
HS = Röyhkeää lehtimiestaidottomuutta!
Iltalehti nyt = Pakkoruotsi aina!
Olen allerginen Närpiön tomaateille.
Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa
"Minä en usko että ruotsin kielen kansalliskielen asemaan tullaan kajoamaan. Olisi ennenkuulumatonta jos jonkun kansallisen vähemmistökielen asemaa EU:n sisällä heikennettäisiin."
Aika erikoinen toteamus ankkamatamilta. Kansalliskieli vaihtuu taas sopivasti vähemmistökieleksi silloin kun siitä on turvaa, mutta ruotsin asemaa ei sitten kuitenkaan saa muuttaa kansalliskielestä vähemmistökieleksi! Koita nyt päättää onko ruotsi kansalliskieli vai vähemmistökieli äläkä koita vaatia kaikkea.
Vain svekomaanin logiikka voi tuottaa tuollaisia näkemyksiä!
http://epaper.hbl.fi/FIN-HBL/media/201007180130/pages_online/1_12.jpg
:-)
"Hän neuvoo, että pakkoruotsikeskusteluun ei pidä osallistuttaman, vaan että on suomenkielisten käsikassaroitten kautta tehtävä tiettäväksi suomenkielisille, että he eivät pärjää ilman pakkoruotsia. "
Eikö ne tollot tajua, että pakkoruotsista huolimatta osa suomenkielisistä osaa lukea noita hurrilehtiä? Kirjoittelevat ohjeitaan ikäänkuin meitä ei olisikaan!
Kirjoitus ei ole kääntämisen arvoinen.
Siinä pelkuri-meinader vain kieltää ruotsinkielistä osallistumasta hesarin pakkoruotsikeskusteluun ja sen sijaan kehoittaa tuomaan esiin aloja, joilla ei ilman ruotsintaitoja hänen mielestään pärjää.
RKp turvautuu nykyään enää vain yhteen keinoon, eli yrittää löytää suomenkielisiä taistelemaan taistelunsa puolestaan,koskainternetissäeivätennäähitaan media entiset perusteluttoimi. Meinander ottaa eteensä taistelijakseen Jyväskylän yliopiston historian professorin Pirjo Markkolan, joka oli kirjoittanut Historiallisessa aikakauskirjassa, että "Tampereen historian tutkimiseen tarvitaan ruotsin taitoa". Markkola on taas yksi pakkoruotsihuora muiden perään.
pPkkoruotsihuorien käyttäminen kielitaistelun pakkoruotisn puolustamisessai keksittiin rkp:n Tallinnanlaivakokouksessa joku vuosi sitten. Siellä hedelmöitettiin myös ajatushautomo magma, joka nyt hautoo omia muniaan hyvin tehottomasti. Pohjanmaan huriit ovat pettyneitä sen saamattomuuteen, innokkaan alun jälkeen.
.
ei kanna pitemmän päälle vaikka kuinka säätiöistä lapioitaisiin rahaa "sopiviin" kulttuuri "palkintoihin"
.
Mannerheim-museossa pätevöityy historian professoreita?
Kummallinen kytky "hurrihistorintutkijoille" on tuo Mannerheim-museon intendentuuri! Sieltä on "valmistunut" jo 2 historian professoria Helsingin yliopistoon.
Laura Kolbe taitaakin olla todellinen Suomi-hurri. Hänen äiti, Pirkko, oli aikoinaan Hesarin vakiorotkottaja nimimerkillä "Pii".
http://www.laurakolbe.net/laurakolbe/cv.htm
Muutakin yhteistä tällä nuoremmalla Kolbella näyttää olevan Henrikin kanssa:
"Toiminut vastaväittäjänä mm.
Helsingin yliopisto, historian laitos Henrik Meinanderin historiatieteen väitöskirja:
Towards Bourgeois Manhood. Boys’ Physical Education in Nordic Secondary Schools 1880-1940 (huhtikuu 1994)"
1984-1991 Mannerheim-museon intendentti
Henrik Meinanderkin "kypsyi" professoriksi samaisessa museossa!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander
"Meinander on työskennellyt Mannerheim-museon intendenttinä ja Tukholman Suomi-instituutin johtajana. Hän sai nimityksen Helsingin yliopistoon historian professoriksi (ruots.) 2001 ja oli historian laitoksen johtaja 2004–2006."
Siinäpä meillä on todellinen Helsingin yliopiston "sinikeltaisen historian tutkimustaiotoksen" aisapari!
Alholm kertoo Henrik Meinanderista erikoisen jutun kirjassaan Toisinajattelija suurlähettiläänä.
Suomen ruotsalaisen historian oma profeetta, Henrik Meinander, väittää Tasavallan tiellä -kirjassaan, kuinka kesän 1944 Kannaksen karkuunjuoksu ei todellakaan ollut mikään Torjuntavoitto. Meinanderin mielestä tuon jopa aivan perättömän termin Oesch lanseerasi kirjaansa Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944.
Henrik Meinander: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. (Finlands historia 4, 1999.) Suomennos: Paula Autio. Espoo: Schildt, 1999. ISBN 951-50-1055-1.
B.O. Ahlholm: Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001
Oesch K.L.: Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944
Otava, 1956, 216 s., 1. painos
Mannerheim-museossa pätevöityy historian professoreita?
Mannerheim-museon intendentuuri on kummallinen kytky "hurrihistoriantutkijoille". Sieltä on "valmistunut" jo 2 historian professoria Helsingin yliopistoon.
Henrik Meinanderkin "kypsyi" professoriksi samaisessa museossa!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander
"Meinander on työskennellyt Mannerheim-museon intendenttinä ja Tukholman Suomi-instituutin johtajana. Hän sai nimityksen Helsingin yliopistoon historian professoriksi (ruots.) 2001 ja oli historian laitoksen johtaja 2004–2006."
Siinäpä meillä on todellinen Helsingin yliopiston "sinikeltaisen historian tutkimustaiotoksen" aisapari!
I Förra veckoslutet publicerade jag i Helsingin
Sanomat (10.7) en artikel om hur svenskt Finland
fortfarande är som samhälle och kultur. Poängen
var att Finlands svenska kulturarv endast delvis har
att göra med hur många som i dag råkar tala svens-
ka som modersmål på östra sidan av Bottenhavet.
Hade jag förstått bättre hade jag tíllagt att just det-
ta är väsentligt att hålla i minnet i debatterna om
grundskolans ”tvångssvenska” och svenskans status
som nationalspråk.
I Det vore förstås klokt att även framöver förse vår
samhällselit med goda kunskaper i svenska. Men vill
riksdagen inte göra det så är det inte nödvändigtvis
en katastrof för finlandssvenskarna eftersom vår för-
medlande roll i de finsk-svenska relationerna i så fall
skulle förstärkas. Den drabbade parten är ju snarast
den finskspråkiga majoriteten. Över huvud taget vore
det nog bäst att finlandssvenskarna inte blandade sig
i debatten om tvångssvenskan eftersom våra motiv
ständigt ifrågasätts. Hur patriotiska och välmenande
vi än kan vara.
Desto viktigare är att uppmärksamma konstrukti-
va inlägg i de finskspråkiga medierna. Pirjo Markkola,
nytillträdd historieprofessor vid Jyväskylä uni-
versitet, var inne på ämnet i sin ledare i senaste His-
toriallinen Aikakauskirjja (2/2010). Professorn på-
minner om att hon inte hade kunnat utforska Tam-
merfors 1800-talshistoria utan sina skolkunskaper
i svenska eftersom en märkbar del av arkivkällorna
är svenskspråkiga.
Tvångssvenskans motståndare förstår därför inte
vad de håller på att frånta landets finskspråkiga ung-
dom: ”I yttersta fall beröva de sin rätt till sin egen his-
toria. Det handlar inte enbart om Iflylands och väst-
kustens förflutna. I Mellersta och Ostra Finlands land-
skapsarkiv är en stor del av urkundema fram till
1800-talet svenskspråkiga. Vem vill på riktigt skapa en
situation där bara svenskspråkiga och enstaka finsk-
språkiga excentriker förmår producera ny kunskap
om finländarnas historia?”
I Tongivancle historiker vid Jyväskylä universitet
har här gått mot trenden. Under de senaste femton
åren har de skolat upp ett ansenligt antal magistrar
och doktorer, som skrivit avhandlingar om svenska
tidens och första hälften av ryska tidens historia. Mi-
na finskspråkiga kolleger Markku Kuisma och Pa-
nu Pulma gör en motsvarande insats vid Helsing-
fors universitet. För närvarande leder docent Pulma
ett stort forskningsprojekt om uppförandet av Svea-
borg, som förutom ny kunskap om denna så bety-
dande satsning lockar flera unga finskspråkiga för-
mågor att förkovra sin svenska.
Det är ändå inte en slump att en betydande del av
Pulmas projektforskare är svenskspråkiga forskar-
löften. Niina fmskspråkiga kolleger vid olika universi-
tet har bekymrat noterat att studenternas kunskaper i
svenska språket har urholkats så märkbart att många
inte förmår tentera svenskspråkig litteratur. Något
måste göras och här har inte minst Finlands svensk-
språkiga historiker ett viktigt uppdrag framför sig.
Henrik Mcinander är professor I historia.
Lue myös:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=11&t=3046
"Hur patriotiska och välmenande vi än kan vara."
Kyllähän se on niin, että ihminen, ruotsinkielinenkään, voi ja osaa vain harvoin olla isänmaallinen ja hyväätarkoittava, ainakaan enempää kuin pelkän puheen tasolla. Emmeköhän me kaikki huolehdi ennen kaikkea itsemme ja siinä tarkoituksessa myös ryhmämme eduista ja asemasta?
Tässäkin asiassa siis törmäävät kahden kieliryhmän edut ja tunteet vastakkain. Suomen kansakunta on siinä vain sivustakatsoja.
Minä ainakin huolehdin yleisestä edusta ja koko Suomen parhaasta. Minua ei kiinnosta mitkään ryhmäedut. Sellainen edustaa periaatteetonta, moraalitonta ja alhaista mentaliteettia.
Hyvä kuitenkin, että ilmaisit oman kantasi. Hyvin svekomainen se on, kuten tiesin.
"Emmeköhän me kaikki huolehdi ennen kaikkea itsemme ja siinä tarkoituksessa myös ryhmämme eduista ja asemasta? "
Huolehdittaessa etnisen ryhmän eduista (muiden etnisten ryhmien kustannuksella tietenkin) ollaan rasismin alkulähteillä.
Kuinka monesta suomenkielisestä tulee historiantutkija? Voisko olla jotain 0,1 prosentin luokkaa ikäluokasta? Tai vieläkin vähemmän? Riittäisi siis hyvin, jos 0,1 prosenttia väestöstä osaisi ruotsia.
Pakkoruotsi pois kouluista ja virkamiehiltä!
No oottakaa niin minä käännän. Menee n.varttitunti.
Koiran otan vain sisään ensin.
HBL,18.2.2010:
"Viime viikonloppuna julkaisin Helsingin Sanomissa artikkelin siitä, kuinka ruotsalainen Suomen yhteiskunta ja kulttuuri edelleen on. Pointti oli, että Suomen ruotsalaisella kulttuuriperinnöllä vain osittain on tekemistä sen kanssa, kuinka monta tänä päivänä sattuu puhumaan ruotsia Pohjanlahden itäpuolella. Jos olisi ymmärtänyt paremmin silloin, olisin lisännyt, että juuri se seikka on pidettävä mielessä kun keskustellaan "pakkoruotsista" ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielenä.
Olisi tietysti viisasta säilyttää vastaisuudessakin yhteiskuntaeliitillämme hyvät ruotsintaidot. Mutta jos eduskunta ei niin halua, ei se välttämättä ole katastrofi suomenruotsalaisille, koska suomenruotsalaisten välittävä rooli suomi-ruotsisuhteissa siten vahvistuisi.Se vahingoittaisi pikemminkin suomenkielistäenemmistöä. Yleisesti ottaen olisi kyllä parasta, että suomenruotsalaiset eivät sekaantuisi pakkoruotsikeskusteluun, koska motiivimme kyseenalaistetaan jatkuvasti. Vaikka kuinka isänmaallisia ja hyväätarkoittavia me olemmekin.
Sitäkin tärkeämpää on nostaa esille rakentavia esiintuloja suomenkielisessä mediassa. Pirjo Markkola,
äskettäin virkaan astunut historianprofessori Jyväskylän yliopistossa, puuttui aiheeseen pääkirjoituksesssaan viimeisimmässä His-
toriallinen Aikakauskirjassa (2/2010). Professori muistuttaa, että hän ei olisi voinut tutkia Tampereen 1800-luvun historiaa ilman koulusta saatuja ruotsintaitoja, koska merkittävä osa arkistolähteistä oli ruotsiksi.
Pakkoruotsin vastustajat eivät täten ymmärrä, mitä he ovat ottamassa pois maan suomenkieliseltä nuorisolta: ”Äärimmäisessä tapauksessa he ryöstävät oikeuden omaan historiaansa. Ei ole kyse vain ja länsirannikon menneisyydestä. Keski-ja Itä-Suomen maakuntaarkisto on suurelta osin 1800-luvulle ruotsinkielistä. Kuka tahtoo oikeasti luoda tilanteen, jossa vain ruotsinkieliset ja yksittäiset suomenkieliset yltiöpäät voivat tuottaa uutta tietoa Suomen historiasta?"
Jyväskylähistorioitsijat ovat menneet vastoin trendiä. viime 15 vuoden aikana ovat kouluttaneet ylös näyttävän määrän maistereita ja tohtoreita, jotk aovat kirjoittaneet tutkielmia ruotsin vallan ajan ja venäjänvallaa ajan ensi puoliskon historiasta. Suomenkieliset kollegani Markku Kuisma ja Pa-
nu Pulma tekevät samaa panosta Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä johtaa dosentti Pulma suurta tutkimusprojektia Suomenlinnan rakentamisesta, joka paitsi tuottaa uutta tietoa, myös kannustaa useita nuoria suomenkielisiä kohentamaan ruotsintaitotaan.
Ei ole kuitenkaan sattuma, että merkittävä osa Pulman projektitutkijoista on ruotsinkielisiä tutkijalupauksia. Monet suomenkieliset kollegat eri yliopistoissa ovat huolissaan panneet merkille, että opiskelijoiden ruotsintaidot ontuvat niin merkittävästi, että monet eivätvoi tenttiä ruotsinkielistäkirjallisuutta. Jotakin täytyy tehdä. Suomen ruotsinkielisillä historioitsijoilla on tässä tärkeä tehtävä edessään.
Henrik Meinander."
Normaali tilanne olisi, että maa olisi yksikielinen, pakkoruotsia ei olisi ja ne, jotka haluaisivat historiantutkijoiksi, valitsisivat ruotsin,lukisivat sitä jo klukioss atai yliopiston kursseilla.
Nyt pakkoruotsi karkottaa suomenkieliset tutkijatja RKP on valloittanut Helsingin yliopiston tutkijapaikat.
RKP on mädättänyt maamme korkeakoulutusjärjestelmän ja Meinander iloitsee siitä.
Miten voimme tutkia saamelaisten, tärkeän Suomeen kuuluvan väestön, historiaa, jos kouluissa ei ole pakkosaamea? Jotakin täytyy tehdä.
Miksei vapaavalintaisen kouluruotsin kautta voi tulla historiantutkijoita?
Onko kaikkien suomenkielisten ryhdyttävä tutkimaan Tampereen historiaa?
Meinanderin logiikalla pitäisi esim. pitkä matematiikka ja fysiikka olla kaikille pakollisia, koska muuten ei voisi valmistua uusia diplomi-insinöörejä! Ei voi antaa oppilaiden omalle vastuulle tällaista valintaa lukioissa. Siksi pakko kaikille, ehdottomasti!
Ja kuka tutkii venäjänkieliset historiankirjat yli 100 vuoden ajalta? Siispä pakkovenäjä myös!
Markkolahan sanoi, että "pakkoruotsilla voi tutkia historiaa autonomian ajan puoleen väliin".
Venäjää tarvittaisiin ja ranskaa ja saksaa.Latinaa aiemmissa dokumenteissa, eli monipuolinen kielutaito tai sanakirjan käyttötaito.
Taitaa tuo Markkola olla uusin pakkoruotsihuora...vannonut nuoleskelualttiutta Meinanderille.
Helsingin yliopistossa on 28 ruotsinkielistä kiintiöprofessorin virkaa - yhtä niistä hoitaa Henrik Meinander. Eipä ihme, että hänen suhteellisuudentajunsa ei toimi vähääkään. Ruotsin vallan aikainen historia on tutkittu ja niin myös autonomian aika. Viime vuosisadan Suomen ja suomalaisten historian tutkijoiden pitää osata venäjää, saksaa, ranskaa, englantia - ruotsin merkitys marginalisoituu. Tietenkin on hyvä, että muutama fenoo osaa ruotsia, jotta RKP:n Folktingin, Magman, HBL:n, VBL:n, ruotsinkielisten kiintiöprofessorien ym ruotsinkieliset sepustukset saadaan nopeasti suomennettua. Tuossa ylempänä on juuri Henrik Meinanderin HBL:n juttu suomenettu vartiitunnissa!
"Ruotsin vallan aikainen historia on tutkittu ja niin myös autonomian aika. "
Varsinkin autonomian ajan "tutkiminen" on poliittisesti värittynyttä ja vääristynyttä.
Esimerkiksi sellainen seikka, ettei suomalaisilla ollut oikeutta koulutukseen - koska ruotsalaiset estivät sen - on vääristelty muotoon "ruotsinkieliset olivat sivistyneitä".
Koko hallinto oli yksikielisesti ruotsinkielistä. Suomalaisille ei edes kerrota, milloin suomi sai paperilla yhdenvertaisen aseman ruotsin kanssa. Se oli 1902 ja Venäjän tsaarin määräyksellä, koska ruotsalainen hallinto esti.
Kaikki nämä pakkokielet vain sitä varten, että kaikki suomalaiset voisivat ruveta historiantutkijoiksi!!
Tosi upeeta!
"Ruotsin vallan aikainen historia on tutkittu ja niin myös autonomian aika. "
Siinäpä 'tiedemiehen' ja marqiisin näkemys historiasta tieteenä! Niinhän se on lääketiedekin tutkittu hammaslääketieteestä puhumattakaan. Ja eikös kaikki muutkin tieteenalat olet tutkittu?
1. Mikä on akateeminen oppiarvosi?
2. Millä tieteen alalla olet pätevöitynyt?
Esittelet toki itsesi ensin :D
Veikkaan, että tapsan tutkinto ei ole ajalta jolloin opiskelemaan pääsi ja valmistui kuka vain kenen vanhemmilla oli varaa maksaa koulutus.
Väitetään, että Suomen historia on kirjoitettu ruotsiksi.
No, tämä pitääkin suurelta osin paikkaansa käsiteltäessä wanhoja asioita, eli ruotsinvallan aikaa, osin autonomiaakin ja itsenäisyyden alkutaivalta. Tämä aineisto on kuitenkin käännetty suurelta osin suomeksi, eikä sillä ole nykypäivänä juuri muuta kuin historiallista merkitystä.
Tällä hetkellä Suomen historiasta on enemmän materiaalia Neuvostoliiton jäljiltä venäläisissä arkistoissa venäjäksi. On tärkeää, että arkistojen avautuessa niitä tutkivat muutkin kuin dosenttibackmanit.
Suomen lähihistorian ymmärtämisen kannalta tarvitsemme enemmän venäjän osaajia kuin ruotsin osaajia.
Ruotsin pakollisuus sillä argumentilla, että voimme ymmärtää historiaa vain osaamalla ruotsia ei siis ole pätevä, ellei samalla kannata pakkovenäjää. Kannattaako Meinander pakkovenäjää?