Puukkojunkkarit

Puukkojunkkarit tai häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla toimineita rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä. Puukkojunkkareiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Häjyt panivat myös toimeen lukuisia miestappoja; jopa hautajaisissa saattoi joku saada puukosta. Yleensä puukkojunkkarit kuitenkin rellestivät häissä, varastelivat hevosia ja kiertelivät ympäri pitäjiä. Puukkojunkkarit harrastivat usein myös uhkapelejä, varastelua ja yöjuoksuja. Pahinta puukkojunkkarius oli Lapuanjoen alaosan pitäjissä kuten Kauhavalla, Ylihärmässä ja Alahärmässä. Ensimmäiset miestapot tapahtuivat jo 1790-luvulla, mutta varsinainen puukkojunkkarien kulta-aika sijoittui 1820-luvulta 1880-luvulle.

Puukkojunkkareita tuli kaikista yhteiskuntaluokista. Tuomittuina oli niin talollisia kuin renkejä ja torppareita sekä itsellisiä. Talolliset olivat kuitenkin yleensä joukon johtajia. Puukkojunkkarit olivat yleensä pelättyjä sekä kunnioitettuja. Härmäläinen häjy tappeli kunniansa vuoksi. Mitään tai ketään ei saanut pelätä, kunnon mies tappeli. Puukkojunkkareita oli usein vaikea saada tuomituksi. Harva ihminen uskalsi todistaa puukkojunkkaria vastaan. Puukkojunkkarit saivat osakseen myös ihailua ja kunnioitusta, koska he uskalsivat vastustaa yhteiskuntaa ja virkavaltaa.

Häjyjen nousua on pyritty selittämään monin tavoin. 1800-luvulla elintaso Pohjanmaalla nousi, minkä johdosta ennen kaikkea häät muodostuivat suurellisiksi runsaine alkoholitarjoiluineen. Pohjanmaan nuorille miehille ei usein ollut kotiseudullaan mahdollisuutta oman tilan perimiseen ja oman varallisuuden luomiseen, mikä johti turhautumiseen.


(lähde:Wikipedia)