Moniko suomenkielinen taas sai väistyä käytävän vierelle, kun ruotsinkielinen meni kiintiössä ohi sisään Helsingin yliopistoon?
12-13 suomenkielistä jäi ilman opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä ruotsinkielisten kiintiöiden vuoksi.
HS:sästä Herberts keskustelusta, pääkirjoitusosastosta:
"Helsingin yliopisto julkisti tänään hyväksyttyjen nimet oikeustieteelliseen tiedekuntaan, joka toimii sekä Helsingissä että Vaasassa. Kumpaankin valittiin sekä suomen-että ruotsinkielisiä, ja kullakin ryhmällä oli eri valintakoe, siis eri kysymykset. Valintakoekirjat ja kokeiden arvostelijat olivat erilliset. Helsinkiin hyväksyttiin 199 suomenkielistä ja 12 ruotsinkielistä. Vaasaan 18 suomenkielistä ja 12 ruotsinkielistä.
Pisteiden antamista on mahdoton verrata koekielen käyttäjien kesken, koska valintakoekirjat, kysymykset ja arvostelijat olivat siis erilliset. Jo valintaoppaassa ilmoitettiin, että kaiken kaikkiaan tullaan hyväksymään 24 ruotsinkielistä Helsingin yliopiston juristikoulutukseen. Yhteensä HY näinollen hyväksyi 217 suomenkieliseen ja 24 ruotsinkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisiä hyväksyttiin täten ruotsinkielisen kieliryhmän suhteen suurempi määrä kuin 5 %:n ruotsinkielinen vähemmistöväestö edellyttäisi. 24 ruotsinkielistä hyväksyttyä ei vastaa 5 % otetuista, vaan yli 10 %:a. Koska ruotsinkielisiä on maassamme 5 %, olisi hyväksyttyjä ruotsinkielisiä pitänyt olla vain n. 12-13 kappaletta. Nyt heitä siis on 24 eli kaksinkertainen määrä. Suomenkieliseen kokeeseen osallistui 1217 henkilöä, ruotsinkieliseen 123 henkilöä. Suomen juristikunta oli vielä 1960-luvullakin pääosin ruotsinkielinen.
Tämä on vaikuttanut siihen, että eduskunnassa ruotsinkieliset juristit ovat voineet valmistella lakeja Rkp:n haluamalla tavalla. Juristikoulutus on Rkp:lle silmäterä, koska puolue keskittyy tällä hetkellä puolustamaan niitä kielilakeja ja koulua koskevia lakeja, jotka se itse on ajanut eduskunnassa läpi omien juristiensa avulla, suomenkielisiä kansanedustajia lahjoen ja johdatellen.
Rkp haluaa taata ruotsinkielisiin perheyrityksiin yhteiskunnan kouluttamia juristeja, huolehtimaan ruotsinkielisestä rahasta. Käräjäoikeuksiin ei ruotsinkielinen juristi ole halukas menemään töihin, pienen palkan vuoksi. Siksi Rkp vaatii suomenkielisiä juristeja antamaan palvelua niissä myös ruotsiksi.
Ruotsinkielisiä ei voi velvoittaa työskentelemään käräjäoikeuksissa, vaikka yhteiskunta maksaa heidän koulutuksensa ja kiintiöitä perustellaan ruotsinkielisten käräjätuomarien pulalla."
12-13 suomenkielistä jäi ilman opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä ruotsinkielisten kiintiöiden vuoksi.
HS:sästä Herberts keskustelusta, pääkirjoitusosastosta:
"Helsingin yliopisto julkisti tänään hyväksyttyjen nimet oikeustieteelliseen tiedekuntaan, joka toimii sekä Helsingissä että Vaasassa. Kumpaankin valittiin sekä suomen-että ruotsinkielisiä, ja kullakin ryhmällä oli eri valintakoe, siis eri kysymykset. Valintakoekirjat ja kokeiden arvostelijat olivat erilliset. Helsinkiin hyväksyttiin 199 suomenkielistä ja 12 ruotsinkielistä. Vaasaan 18 suomenkielistä ja 12 ruotsinkielistä.
Pisteiden antamista on mahdoton verrata koekielen käyttäjien kesken, koska valintakoekirjat, kysymykset ja arvostelijat olivat siis erilliset. Jo valintaoppaassa ilmoitettiin, että kaiken kaikkiaan tullaan hyväksymään 24 ruotsinkielistä Helsingin yliopiston juristikoulutukseen. Yhteensä HY näinollen hyväksyi 217 suomenkieliseen ja 24 ruotsinkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisiä hyväksyttiin täten ruotsinkielisen kieliryhmän suhteen suurempi määrä kuin 5 %:n ruotsinkielinen vähemmistöväestö edellyttäisi. 24 ruotsinkielistä hyväksyttyä ei vastaa 5 % otetuista, vaan yli 10 %:a. Koska ruotsinkielisiä on maassamme 5 %, olisi hyväksyttyjä ruotsinkielisiä pitänyt olla vain n. 12-13 kappaletta. Nyt heitä siis on 24 eli kaksinkertainen määrä. Suomenkieliseen kokeeseen osallistui 1217 henkilöä, ruotsinkieliseen 123 henkilöä. Suomen juristikunta oli vielä 1960-luvullakin pääosin ruotsinkielinen.
Tämä on vaikuttanut siihen, että eduskunnassa ruotsinkieliset juristit ovat voineet valmistella lakeja Rkp:n haluamalla tavalla. Juristikoulutus on Rkp:lle silmäterä, koska puolue keskittyy tällä hetkellä puolustamaan niitä kielilakeja ja koulua koskevia lakeja, jotka se itse on ajanut eduskunnassa läpi omien juristiensa avulla, suomenkielisiä kansanedustajia lahjoen ja johdatellen.
Rkp haluaa taata ruotsinkielisiin perheyrityksiin yhteiskunnan kouluttamia juristeja, huolehtimaan ruotsinkielisestä rahasta. Käräjäoikeuksiin ei ruotsinkielinen juristi ole halukas menemään töihin, pienen palkan vuoksi. Siksi Rkp vaatii suomenkielisiä juristeja antamaan palvelua niissä myös ruotsiksi.
Ruotsinkielisiä ei voi velvoittaa työskentelemään käräjäoikeuksissa, vaikka yhteiskunta maksaa heidän koulutuksensa ja kiintiöitä perustellaan ruotsinkielisten käräjätuomarien pulalla."
Vastaukset 18
Vanhimmat
En minäkään paskaduuneihin rupea. Kun Hurrien ei tarvitse niin ei minunkaan.
mainita että oikeustiedettä voi opiskella suomen kielellä myös m.m. Turussa ja Oulussa.
Pitäisikö jokaisessa aineessa jokaisessa yliopistossa olla 5,6 % kiintiö äidinkieleltään ruotsinkielisille että netti fenno olisi tyytyväinen? Nythän kiintiöt koskevat vain kieltä jolla opiskellaan eikä opiskelijoiden äidinkieltä. Mikä olisi oikeudenmukaista? Sekö ettei ruotsiksi voisi opiskella Suomessa lainkaan?
määräksi 5 prosenttia on sopiva. Sen ylittävä osa vie epäoikeudenmukaisesti opiskelupaikkoja suomenkielellä opiskeleviksi haluavilta.
Outoa, että oikiksessa ja esim. kaupallisella alalla pitää olla monikertaiset kiintiöt. Mutta ammispaikkoja ei sitten löydykkään.
Ai niin, eihän herrakansan edustajat duunareiksi rupea. Onhan teillä suomalaisugrit palvelemassa!
(Pakkoruotsia enemmän, että osaavat ugrit palvella ruotsiksi)
Voi Freudenthal sentään tätä Suomen apartheidpolitiikkaa!
Suomenkielisten riisto ruotsinkielellä vaan jatkuu...
Tulisiko ruotsin kielellä opiskeleminen kieltää suomenkielisiltä, entä suomen kielellä opiskeleminen ruotsinkielisiltä?
Tulisiko kiintiöt siis koskea äidinkieltä eikä opiskelukieltä?
Tulisiko joka alalla olla tasapuoliset mahdollisuudet opiskella molemmilla kielillä, nykyäänhän ei kaikkia tutkintoja voi ruotsiksi edes opiskella. Äidinkieleltään suomenkielisten kiintiö olisi 94,4 % ja ruotsinkielisten kiintiö 5,6%? Tällä hetkellähän ei esimerkiksi ole ruotsinkielistä hammaslääkärikoulutusta lainkaan. Liikuntatieteellisessä on tiettävästi ollut vain yksi kiintiöpaikka ruotsinkielisille ja on monia muitakin aloja joilla ruotsinkieliset ovat aliedustettuina, toki on niitäkin joissa ovat yliedustettuina.
Kuis sitten englanninkielinen koulutus, vähennettäisiinkö se tasaisesti kummastakin, vai miten ajattelit ?
Varsinaisia kiintiöitähän sitä paitsi on vain niillä aloilla joilla yhteiskunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää palveluja, esim kauppakorkeakoulut eivät kuulu niihin.
Vähennetään Hankenilta ja siirretään hoitoaloille niin hurrit voivat palvella toisiaan.
Parastahan olisi mikäli ruotsiksi haluaa opiskella, niin hakee Ruotsiin opiskelemaan. Toisaalta voisi myös ajatella tuota 5% kiintiötä kaikkiin maamme kouluihin, ehkä se avaisi päättäjien silmät huomaamaan, ettei näitä ruotsinkielisiä Suomessa oikeasti asu kuin pienellä kaistaleella rannikolla = pakkoruotsi on tarpeeton oppiaine maassamme.
KAIKKI MUUMIruotsinkielinen opetus tulee lakkauttaa kokonaan korkeakouluasteilla.
Kuten muissakin pohjoismaissa, enemmistönkielellä koulutus.
Näin yksinkertaista se on.
Halla-aholla on tähän myös fiksuja ideoita.
niin tiukassa kaikille, että kielen perusteella niiden jakamisen täytyy olla oikeudenmukaista. Selkeä sääntö olisi se, että opetusministeriö jakaa ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kaikkiaan suhteessa ruotsinkielisten määrään eikä millekään alalle erikseen jaeta paikkoja väestösuhdetta enempää. Ei esimerkiksi näyttelijämaistereiksi kouluteta 15-25 prosenttia ruotsin kielellä, kuten on tapahtunut vuosikymmeniä. Jopa ruotsinkielisen näyttelijäkoulutuksen osuus on ajoittain noussut 30 prosenttiin pohjoismaisen maisteriohjelman vuoksi. Pitääkö Suomen kouluttaa Ruotsin valtiolle (sieltä ovat peräisin useimmat maisteriohjelman koulutettavat) näyttelijöitä?
Eri aloja on niin paljon, ettei joka alalle voida järjestää taloudellisista syistä ruotsinkielistä koulutusta erikseen, hyvä kun näin pieni maa saa kustannettua suomenkielisenkään koulutuksen harvinaisille aloille.
Ajattelitko, että ruotsinkieliset voisivat saada englanninkielisestä koulutuksesta erilaisten maisteriohjelmien kautta suuremman osuuden kuin suomenkieliset?
Yliopistojen taloustieteissä ruotsinkieliset kiintiöt on 20 %!!!!
että äidinkieleltään ruotsinkielisiksi ilmoittautuneiden osuus oli pitkät ajat noin 17 % taloustieteiden opiskelijoista korkeakouluissa. Tilastokeskus kertoi siitä jopa erillisessä laatikossa koulutustilastoissaan. Nyt sellainen tieto ei ole enää "muodikasta".
virhe tuossa on, että suomenkielistä juristikoulutusta on muuallakin kuin Helsingissä ja Vaasassa (mm. Turku, Tampere), mutta ruotsinkielistä ei.
Aloittaja kertoi, miten Helsingin yliopisto ottaa sisään suomen-ja ruotsin kielisiä pyrkijöitä.
Yliopistoilla on Suomessa autonomia.
Hy otti kaksinkertaisen määrän ruotsinkielisiä, ennalta määrätyn määrän ja eri kokeilla.
Kukaan ei tiedä, miten paljon heikompia ruotiainkieliset pyrkijät oikeasti ovat, koska heitä ei mitattu samoilla kokeilla. Pääsykoekirjat olisi tietenkin nvoinut valita sellaiset 3-4, jotka ovatsamat suomeksi ja ruotsiksi. Mutta ei.
Pääkaupungin yliopisto on tärkein ja johtavin, ja muut yliopistot ovat maan pienenmien kaupunkien yliopistoja.
olivatko kokeet helpommat ruotsinkielisille kuin suomenkielisille? Jos olivat, joku suomenkielinen, joka ei päässyt sisään, voisi ehkä tehdä kantelun asiasta.
Vaasassa ruotsinkielisten kiintiö on 50 %.
Åbo Akademissa pääsykokeet on ruotsiksi. Silti suomenkielisistä lukioista valmistuneille järjestetään lisäksi erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädetään sen mukaan kuinka paljon suomenkielisiä hakee ÅA:han.
Ei siis riitä että olisi edes paras pääsykokeissa,jotka on ruotsin kielellä. Sen lisäksi sinun on läpäistävä
tämä USA:n etelävaltioista tuttu systeemi joka siellä oli kohdistettu mustille vielä 1960-luvulla.
Suomessa Åbo Akademi v. 2010 ylläpitää samanlaista karsintajärjestelmää väärien opiskelijoiden karsimiseksi. Ei siis riitä,että läpäiset pääsykokeet. Sen jälkeen on paljon tärkeämpi läpivalaisu.
Kaikkia muita aloja voi lukea Ruotsissa - paitsi Suomen lakia, sillä alalla täytyy kouluttaa omat juristit.
Jos tarvitaan ruotsin kielen taitoisia juristeja, olisi ehkä reilumpaa, että sisäänotto olisi kaikille sama (koekirjat ja kokeet vain eri kielillä mutta saman sisältöisinä) ja sitten koulutuksen sisällä tarjottaisiin mahdollisuutta opiskella erittäin hyvä ruotsintaito ja erikoistua kaksikielisyyttä vaativille aloille ja alueille. Tosin tässä on se ongelma, että helposti vahvakin opinnoissa hankittu ruotsi häviää, jollei sitä pääse ylläpitämään työssään. Sen sijaan ruotsinkieltä kotonaan puhuvan ruotsi ei katoa, vaikka hänellä olisi vain yksi ruotsia vaativa asiakas vuodessa.
Luultavasti tälle juristialan ongelmalle ei voida mitään. Lisäksi pitäisi varmaan kouluttaa myös kiintiön avulla maahanmuuttajataustaisia juristeja, jotta meillä olisi juristeja, jotka puhuvat äidinkielenään arabiaa, somaliaa, venäjää, viroa jne.
Onko muissa pohjoismaissa kielikiintiöitä?
Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen voi pääsykokeeseen ruotsinkielinen osallistua, jos on suomesta magna cum laude approbatur. Jokainen ruotsinkielinentietnekinnosallistuu kiinitpaikan tavoitteluun, eikä mene suomenkieliseen kokeeseen.
Sama koskee suomenkielisiä, magna ruotsista ja koekirjoitettava ruotsiksi.Ruotsinkielisten kokeiden tarkastajat tietenkinuomaavat heti, kuka on suomenkielinen ja laittavat sen paperin hylättyjen pinoon...