Luurankoja Itävallassa

Ylensäkin NL:n puolella kaikki kommunistien murhat jms. pimitettiin ja lakaistiin maton alle. Tuskin noistakaan on mitään tietoa, kun ei ole edes tietoa koko asiasta. Tämähän oli nimenomaa tyypillistä kommunistiselle kaudelle ja sen tietävät kaikki.

Pitää myös muistaa, että Leningradin piirityksessä kuoli n. miljoona venäläistä, joten tuskin siellä oltiin kauhean innokkaita puolustamaan saksalaisia (taikka suomalaisia) sodan jälkeen.

Ei ole Katynin murhista tuomittujen tai tarkalleen ottaen tuomitun hautapaikasta tietoa, ainoa asiasta tuomittu eli Arno Diere sai 15 vuotta vankeutta. Mahdollisesti hän on kuollut vankeudessa Venäjällä.

haudasta. kirjoitti:

Ei ole Katynin murhista tuomittujen tai tarkalleen ottaen tuomitun hautapaikasta tietoa, ainoa asiasta tuomittu eli Arno Diere sai 15 vuotta vankeutta. Mahdollisesti hän on kuollut vankeudessa Venäjällä.

vaikka googlesta tai Wikipediasta mitä he tietävät seuraavista henkilöistä.

Karl Herman Stufling, Heinrich Remmlinger, Ernst Böhm, Eduard Sonnenfeld, Herbard Janicke, Erwin Skotki ja Ernst Gehrer

katsoa kirjoitti:

vaikka googlesta tai Wikipediasta mitä he tietävät seuraavista henkilöistä.

Karl Herman Stufling, Heinrich Remmlinger, Ernst Böhm, Eduard Sonnenfeld, Herbard Janicke, Erwin Skotki ja Ernst Gehrer

Tai sinä voisit itse tehdä sen ja palata sitten asiaan hieman viisastuneena.

kokeilisit. kirjoitti:

Tai sinä voisit itse tehdä sen ja palata sitten asiaan hieman viisastuneena.

jos haluat tietoisesti sulkea silmäsi. Silloin kyllä jää enemmän energiaa etsiä noita ruskeiden fasistien hirmutöitä.

valintasi kirjoitti:

jos haluat tietoisesti sulkea silmäsi. Silloin kyllä jää enemmän energiaa etsiä noita ruskeiden fasistien hirmutöitä.

Ei minulla ole mitään tarvetta sulkea silmiä minkäään tahon hirmuteoilta, mutta ei myöskään ole tarpeen tutkia historiaa malliin suoraan stetsonista kuten sinä näyt tekevän. Mutta kehotan vielä kertaalleen, jos ei totuus pelota, niin katsopa vaikka siis wikipediasta aiheesta lisäinfoa.

Haudan löytämisestä on luvattu palkkio Juutalais-Kristillisen ydistyksen puolesta, jotta vaikenemisen muuria saataisiin murrettua. Pelätään, että tieto menee niiden harvojen elossa olevien mukana hautaan, jotka asiasta jotain ehkä tietävät.

Joillain oli reikä takaraivossa, joka viittaa venäläisiin murhaajiin, mutta suurimman osan oletaan olevan tykinruokaa jms. sodassa kuolleita siviilejä (välillisesti taikka välillisesti venäläisten tappamia). Ruumiit lienevät olleet suurimmaksi osaksi saksalaisia. Pitää muistaa, että mm. liittoutuneiden pommituksissa kuolia valtava määrä saksalaisia siviilejä, joten sikäli saksalaisia asia ei kait hätkäytä. Onko sitten oikeampaa pudottaa pommi vai ampua takaraivoon, lopputulos molemmissa tapauksissa on sama ja uhri yhtä puolustuskyvytön.

http://www.youtube.com/watch?v=EuZddeUsrUw

http://hommaforum.org/index.php?topic=1344.0

Tiedä "Häntä" kirjoitti:

Joillain oli reikä takaraivossa, joka viittaa venäläisiin murhaajiin, mutta suurimman osan oletaan olevan tykinruokaa jms. sodassa kuolleita siviilejä (välillisesti taikka välillisesti venäläisten tappamia). Ruumiit lienevät olleet suurimmaksi osaksi saksalaisia. Pitää muistaa, että mm. liittoutuneiden pommituksissa kuolia valtava määrä saksalaisia siviilejä, joten sikäli saksalaisia asia ei kait hätkäytä. Onko sitten oikeampaa pudottaa pommi vai ampua takaraivoon, lopputulos molemmissa tapauksissa on sama ja uhri yhtä puolustuskyvytön.

http://www.youtube.com/watch?v=EuZddeUsrUw

http://hommaforum.org/index.php?topic=1344.0

Eikö asioista saa puhua oikeilla nimillä? Königsbergiin jäi taistelujen loputtua kaupungissa 200 000 asukasta. He jäivät siis elossa venäläisten käsiin. Saksaan (Itä- tai Länsi-Saksaan) pääsi hengissä vain 20 000. Kadonneista ei ole annettu mitään selitystä. Pommituksiin he eivät kuolleet, sillä venäläisten käsiin joutunutta kaupunkia ei kukaan pommittanut.

Marienburgista on tämä muistitieto:

Ensin löytyi parisen luurankoa, sitten niitä tuli esiin kunnes päivänvaloon oli tullut 1750 - 2034:n ihmisen jäännökset. Puolan TV-uutisten näyttämät lasten ja vauva-ikäisten jäännökset -useilla luodinreikä kallossaan- olivat shokeeraavia. Löytöjen sovittamisessa vallitsevaan historiankuvaan ei sitten oikein onnistunutkaan.
Mikään puolalainen arkistotieto tai muu dokumentti ei sisällä mainintaa Malborkin joukkomurhasta eikä sen uhreista, jos niitä on tutkittukaan? Seuraava marraskuussa v.1945 Marienborgissa olleen lausunto kaataa mediaan nopeasti muodostuneen konsenuksen joukkohaudan yhdistymisestä vain ja ainoastaan kaupungin joutumiseen puna-armeijan käsiin huhtikuun 9:nä 1945:

Am 10. Januar 2009 gegen 20.00 Uhr wurde dem Heimatkreisvertreter Bodo Rückert telefonisch folgendes Erlebnis mitgeteilt:
Tammikuun 10. klo. 20.00 sai kotiseutuedustaja Bodo Rückert puhelimitse seuraavan aikalaistodistuksen:

"Im November 1945 hielt ich mich als Fünfzehnjähriger in der unmittelbaren Nähe des Marienburger Bahnhofs auf. Mit großem Geschrei stürzten plötzlich unter massiver Gewaltanwendung (Knüppeleinsatz) durch die polnische Miliz etwa 200 bis 300 Personen, Frauen und Kinder, durch das Haupttor des Bahnhofs auf die Straße. Sie wurden wie Vieh in Richtung Innenstadt getrieben …"

"Marraskuussa 1945 olin viisitoista vuotias. Olin Marienburgin rautatieaseman läheisyydessä, kun yht´äkkiä syöksyi suurella metelillä ja puolalaisten miliisien massiivisen väkivallan (pampuilla lyömisen) alaisina noin 200 tai 300 henkilöä, naisia ja lapsia rautatieaseman pääoven kautta kadulle. Heitä vietiin kuin karjaa kohti keskikaupunkia..."

"Ein auf die Straße gefallener Junge wurde dabei niedergetrampelt und unversorgt liegen gelassen."

"Eräs kadulle kaatunut poika joutui näin tallatuksi maahan ja hänet jätettiin siihen makaamaan ilman huolenpitoa."

"Das damalige brutale Geschehen durch die polnische Miliz ist mir unvergessen geblieben und durch die jetzige Berichterstattung in der Presse über die Funde in Marienburg ganz unverhofft in meine Gegenwart zurückgekehrt. Mit dieser Mitteilung, die ich auch beeiden würde, möchte ich der Aufklärung dienen."

"Tämä tuolloinen puolalaisten miliisien butaali teko on jäänyt unohtumattomana muistiini, ja nykyinen Marienburgin löytöjen käsittely lehdistössä on palauttanut sen mieleeni menneisyydestäni. Kun tämä uutisointi on vaikuttanut minuunkin, haluan osaltani auttaa tapahtumien selvittämistä."

(Name, Anschrift und Telefonnummer des Anrufers sind dem Heimatkreisvertreter bekannt)

http://tappis.0catch.com/Marienburg_1945.htm

...siviilit? kirjoitti:

Eikö asioista saa puhua oikeilla nimillä? Königsbergiin jäi taistelujen loputtua kaupungissa 200 000 asukasta. He jäivät siis elossa venäläisten käsiin. Saksaan (Itä- tai Länsi-Saksaan) pääsi hengissä vain 20 000. Kadonneista ei ole annettu mitään selitystä. Pommituksiin he eivät kuolleet, sillä venäläisten käsiin joutunutta kaupunkia ei kukaan pommittanut.

Marienburgista on tämä muistitieto:

Ensin löytyi parisen luurankoa, sitten niitä tuli esiin kunnes päivänvaloon oli tullut 1750 - 2034:n ihmisen jäännökset. Puolan TV-uutisten näyttämät lasten ja vauva-ikäisten jäännökset -useilla luodinreikä kallossaan- olivat shokeeraavia. Löytöjen sovittamisessa vallitsevaan historiankuvaan ei sitten oikein onnistunutkaan.
Mikään puolalainen arkistotieto tai muu dokumentti ei sisällä mainintaa Malborkin joukkomurhasta eikä sen uhreista, jos niitä on tutkittukaan? Seuraava marraskuussa v.1945 Marienborgissa olleen lausunto kaataa mediaan nopeasti muodostuneen konsenuksen joukkohaudan yhdistymisestä vain ja ainoastaan kaupungin joutumiseen puna-armeijan käsiin huhtikuun 9:nä 1945:

Am 10. Januar 2009 gegen 20.00 Uhr wurde dem Heimatkreisvertreter Bodo Rückert telefonisch folgendes Erlebnis mitgeteilt:
Tammikuun 10. klo. 20.00 sai kotiseutuedustaja Bodo Rückert puhelimitse seuraavan aikalaistodistuksen:

"Im November 1945 hielt ich mich als Fünfzehnjähriger in der unmittelbaren Nähe des Marienburger Bahnhofs auf. Mit großem Geschrei stürzten plötzlich unter massiver Gewaltanwendung (Knüppeleinsatz) durch die polnische Miliz etwa 200 bis 300 Personen, Frauen und Kinder, durch das Haupttor des Bahnhofs auf die Straße. Sie wurden wie Vieh in Richtung Innenstadt getrieben …"

"Marraskuussa 1945 olin viisitoista vuotias. Olin Marienburgin rautatieaseman läheisyydessä, kun yht´äkkiä syöksyi suurella metelillä ja puolalaisten miliisien massiivisen väkivallan (pampuilla lyömisen) alaisina noin 200 tai 300 henkilöä, naisia ja lapsia rautatieaseman pääoven kautta kadulle. Heitä vietiin kuin karjaa kohti keskikaupunkia..."

"Ein auf die Straße gefallener Junge wurde dabei niedergetrampelt und unversorgt liegen gelassen."

"Eräs kadulle kaatunut poika joutui näin tallatuksi maahan ja hänet jätettiin siihen makaamaan ilman huolenpitoa."

"Das damalige brutale Geschehen durch die polnische Miliz ist mir unvergessen geblieben und durch die jetzige Berichterstattung in der Presse über die Funde in Marienburg ganz unverhofft in meine Gegenwart zurückgekehrt. Mit dieser Mitteilung, die ich auch beeiden würde, möchte ich der Aufklärung dienen."

"Tämä tuolloinen puolalaisten miliisien butaali teko on jäänyt unohtumattomana muistiini, ja nykyinen Marienburgin löytöjen käsittely lehdistössä on palauttanut sen mieleeni menneisyydestäni. Kun tämä uutisointi on vaikuttanut minuunkin, haluan osaltani auttaa tapahtumien selvittämistä."

(Name, Anschrift und Telefonnummer des Anrufers sind dem Heimatkreisvertreter bekannt)

http://tappis.0catch.com/Marienburg_1945.htm

Onhan todellakin ollut hyvin tiedossa, että venäläiset käyttivät saksalaisten kiduttamiseen ja murhaamiseen nimenomaa puolalaisia, joilla oli jäänyt paljon hampaankoloon saksalaisia vastaan. Lisäksi heitä oli varmaankin agitoitu. Samaahan tekivät saksalaiset SS-joukot mm. baltianmaissa juutalaisia vastaan. He innostivat kantaväestöä murhaamaan juutalaisia ja sama systeemi oli käytössä kaikkialla valloitetuilla alueilla. Ainoa vaan, että kun saksalaiset totesivat sen kovin tehottomaksi, niin he päättivät ryhtyä kaasuttamiseen, josta ei myöskään aiheutunut niin paljoa inhottavia veriroiskeita kuin ampumisesta.

Venäläiset eivät jääneet mitenkään saksalaisille toiseksi julmuuksissa.

Irakissa ja Afgganistanissa soditaan reilua sotaa sotilaita ja terroristeja vastaan. Siellä ei viedä koko kansaa keskitysleirille kaasutettavaksi. Toiminnassa on selkeä ero.