Ellei talvisotaa olisi käyty niin olisi Suomen Armeija varmasti ollut Saksan aseistamana vielä vaarallisemmassa kunnossa Leningradia vastaan kun se oli syksyllä 1941.
Suomen upseeristolla oli läheiset suhteet Saksaan. Kallio vakuutti kyllä demokratiaa.
Suomi olisi kyllä suostunut Saksan kanssa yhteistyöhön Leningradia vastaan ilman talvisotaakin. Yhteistyöllä oli pitkät perinteet kuten jääkäriliike ja laajat yhteydet Saksaan sitä ilmensivät.
Baltiassa tilanne oli toinen. Baltit taistelivat saksalaisia vastaan vuonna 1919. Suomalaiset eivät taistelleet.
Toisaalta Hitlerhän se käytännössä talvisodan aiheutti myymällä Suomen. Aatu ei ollut vielä kiinnostunut Suomesta aivan kuten Saksan virallinenkaan johto ei vielä alukuvuonna 1918 ollut kiinnostunut Suomesta. Saksan kiinnostusta vuonna 1918 alkoi vasta sitten kun Trotski kieltäytyi tekemästä rauhaa Suomen Valkoisen Armeijan kanssa. Aivan kuten vuonna 1940 kiinnostus alkoi vasta sitten kun hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan lähestyi.
Talvisota oli kuitenkin venäläisten ja saksalaisten yhteinen päätös. Saksa antoi Venäjälle vapaat kädet Suomen suunnalla vuonna 1939.
Lisäksi tulivat myös 1918 valvomaan että Lenin ja Trotski noudattaa Brest-Litovskin sopimusta. Tunteilua voi olla että oli myös pelissä mutta useasti saksalainen toimi rationaalisesti ja harkiten eikä tunteillen. Laskelmoivasti kuten Bismarck.
Suomen upseeristolla oli läheiset suhteet Saksaan. Kallio vakuutti kyllä demokratiaa.
Suomi olisi kyllä suostunut Saksan kanssa yhteistyöhön Leningradia vastaan ilman talvisotaakin. Yhteistyöllä oli pitkät perinteet kuten jääkäriliike ja laajat yhteydet Saksaan sitä ilmensivät.
Baltiassa tilanne oli toinen. Baltit taistelivat saksalaisia vastaan vuonna 1919. Suomalaiset eivät taistelleet.
Toisaalta Hitlerhän se käytännössä talvisodan aiheutti myymällä Suomen. Aatu ei ollut vielä kiinnostunut Suomesta aivan kuten Saksan virallinenkaan johto ei vielä alukuvuonna 1918 ollut kiinnostunut Suomesta. Saksan kiinnostusta vuonna 1918 alkoi vasta sitten kun Trotski kieltäytyi tekemästä rauhaa Suomen Valkoisen Armeijan kanssa. Aivan kuten vuonna 1940 kiinnostus alkoi vasta sitten kun hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan lähestyi.
Talvisota oli kuitenkin venäläisten ja saksalaisten yhteinen päätös. Saksa antoi Venäjälle vapaat kädet Suomen suunnalla vuonna 1939.
Lisäksi tulivat myös 1918 valvomaan että Lenin ja Trotski noudattaa Brest-Litovskin sopimusta. Tunteilua voi olla että oli myös pelissä mutta useasti saksalainen toimi rationaalisesti ja harkiten eikä tunteillen. Laskelmoivasti kuten Bismarck.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Talvisota paljasti puna-armeijassa vakavia puutteita. Stalin ryhtyi niitä tarmokkaasti korjaamaan, vuodessa ehdittiin paljon tehdä. Ellei puutteita olisi havaittu olisi Neuvostoliitto hävinnyt sodan natsi-Saksaa vastaan! Talvisota oli siis onni onnettomuudessa, herätti Stalinin ja muun neuvostojohdon.
Lähinnä se hyödytti Leningradin väestöä. Ryssä oli koko 1900-luvun alun ajan huolissaan Suomen uhasta. Jopa Tartossa paskiaiset valittelivat että Pietarin turvallisuus kiinnostaa.
Suomella oli vielä 1942 myös mahdollisuus kaataa Pietarin pommittamalla sitä tykeillä ja lentokoneilla. Sehän oli Küchlerin taktiikka pelotella väestö antautumaan pommituksilla. Elämän tietä oltaisi myös voitu pommittaa.
Suomen toiminalla olisi ainakin pystytty kaksinkertaistamaan Leningradin väestön tappiot mutta silloin ei Suomesta olisi jäännyt mitään jäljelle.
Vaikka kaupunki olisikin kaatunut 1942 niin enää silloin se tuskin sodan lopputulokseen olisi merkittävästi vaikuttanut.
merkitystä on korostettu. Suuntaan taikka toiseen Saksan onni päänäyttämöllä saneli muiden rintamien kohtalon. Se että Hitler ei enää pärjännyt Stalingradissa lopulta myös käänsi Leningradin tilanteen.
Jos toisaalta Hitler olisi onnistunut Stalingradin suhteen, sitten Moskovan ja öljykentät ja lopulta saanut lyötyä koko puna-armeijan hajalle, niin Leningradin kukistaminen olisi ollut vain pieni sivunäyttämö Hitlerin klooriassa. Suomen armeija oli liian pieni toimimaan muuna kuin tukijoukkona. Mannerheim sen hyvin tajusi ja siksi seurasi Hitlerin liikkeitä ja onnea ennen kuin itse ryhtyi mihinkään järisyttäviin toimenpiteisiin.
Sehän se käsittääkseni Suomen Armeijan tarkoitus Saksan suunnitelmissa oli. Olla tukijoukkona Leningradia vastaan tehdyssä hyökkäyksessä.
Kyllä se olisikin Moskovan suhteen onnistunut koska jos Leningrad olisi kukistunut niin olisi voitu piirityksen sitomia joukkoja Pohjoisesta vapauttaa Moskovaa vastaan. Kaukasian öljykentät ja Stalingrad olisivat Moskovan ja Leningradin kukistumisen jälkeen olleet pelkkiä suupaloja.
Suomelta Leningradin kukistuminen olisi Karjalasta vapauttanut joukkoja Muurmannin rataa vastaan. Jos se olisi vielä katkaistu sen lisäksi että Pohjoisesta saksalaiset hyökkäisivät Moskovaan niin se olisi aivan varmasti ollut Moskovan loppu.
Länsiliittoutuneet uhkasivat sodalla jos Mannerheim jatkaa Leningradiin ja katkaisee Muurmannin radan.
Miten lie käynnyt jos talvisotaa ei olisi käyty. Suomen Armeija olisi ollut vahvempi Saksan aseistamana. Venäläiset eivät olisi huomanneet Suurten Puhdistusten aiheuttamaa heikkoutta Puna-Armeijassa vaan olisivat olleet tohkeissaan japanilaisista saavutetuista voitoista vuonna 1939.
oli ennaltaehkäisevä isku, koska Japani tiesi USA:n aikovan pudottaa atomipommin Hiroshimaan
Japani oli käsitääkseni ollut Yhdysvaltojen liittolainen ensimmäisessä maailmansodassa. Suomi ja Saksa toimi silloin keisarillista Venäjää vastaan.
I maailmansotaan. Pieni joukko jääkäreitä oli saksalaisten puolella ja Venäjänkin armeijassa oli porukkaa, kuten Mannerheim
Leninin salakuljettaminen Venäjälle ei ollut maailmansotaan osallistumista?
Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maailmansotaa.
joka salakuljetti Leninin