Hopeatina, mihin tarkoitukseen?

Eikös sillä voi kolvata alumiinia, jos on tarpeeksi tehokas kolvi?

Tuo 2 hopeaa on tarkoitettu käsijuottamiseen. Se helpottaa hiukan "kostumista" ja juotos onnistuu helpommin.
Lyittyömiin joudut siirtymään joskus. Ehdointahdoin en siihe kehoita, mutta kun korjausjuotoksia tehdään on "sekakäyttö" huonoin vaihtoehto. Suosittelen kahden juottimen käyttöä kun ne kärjet kumminkin menevät sekaisin ja silloin juotoksen korroosiokestävyys kärsii heti. Lämpötilat ovat oleelliset ja lyijyllisellä juottelin 25W termostaattikolvilla hyvin onnituneita juotoksia, mutta lyijyttömän kohdalla 80W juotin ei tunnu yhtään hätävarjelun liioittelulta. Lämpötilan tarkan hallinnan vuoksi tehoa saa olla riittävästi. Samoin juottamisen yhteyteen tulee yksipurkki pelkästään kärjenhuoltoon lisää. Lyijytön kärki sovestuu molemmille juotteille, mutta juotostinat "tappelevat".

Kun läpötila pidetään oikein, eli riittävän alhaisena niin melkein itse tykkään enemmän Kristall 400-sarjasta, ei tule puhdistamisen tarvetta niin paljon. Itse teen kaikki lyijylliset 320 asteella- > Fluksi säilyy, kärki pysyy kirkkaana, pädit kestää jne. Vähän pykälää jytkympi kärki jos ei tahdo potku riittä, mieluummin kuin lämpötilan nosto. Kun lämpötila on oikea, niin ei edes saa oikosulkuja aikaiseksi kun fluksi ei höyrysty heti pois. Suosittelen jokaista jolla lämpötila on yli 340 kokeilemaan, yllätytte. Laskekaa lämpö 320 asteeseen ja vaihtakaa uusi kärki, mielellään pykälää liian iso. Suojatkaa kärki aina tinalla kun laitatte telineeseen. Juotettaessa sienen tai teräsvillan kautta juotokselle välittömästi. Periaatteessa noilla lyijyllisen eri seoksilla ei suurtakaan merkitystä ole, eniten vaikuttaa lämpötila. Hyväkään juottaja ei juota 400 asteella lyijyllistä juotosta. Huonostakin juottajasta tulee hyvä kun ymmärtää laskea lämpötilan oikealle tasolle (alle 340). 300 asteellakin pystyy juottamaan kunhan kärjessä on massaa tai juotin on sellainen joka reagoi todella nopeasti lämmöntarpeen muutoksiin.

Jaahas, vanhahko ketju pompsahti ylös. Tosta lämpötilasta sellainen oma havainto, että juotettavien osien koko ja siis lämmönjohtokyky vaikuttaa tarvittaviin lämpötiloihin. Jos juotan jotain pieniä komponentteja piirilevylle, en käytä 400 astetta, mutta jos on vaikka paksumpaa kuparijohtoa tai messinkistä virtakiskoa, niin korkeampaa lämpötilaa tarvii että paikallisesti lämpö nousee sopivaksi riittävän nopeasti. Ja tämä siis Wellerin WS 81 -juotosasemalla ja sen vakiokärjellä LT-B, 2,4mm lyhyt taltta, tuommonen:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=91_435_2276&products_id=15331

Juottelin aiemmin 40-wattisella jossa ei ollut lämpötilan säätöä (oli hiton kuuma) ja opin sen kanssa aika vikkeläksi, kun pienempiä osia piti juottaa! ;)

Stannolin mukaan Kristall 511-fluksillista juotosta ei ole pakko pestä, vaikka suositeltavaa se onkin. Tässä välissä ehdin jo ostaa mm. saman merkin tina60 lyijy40 Kristall 505 (Art.-Nr. 810604), jota ei tarvitse pestä. Kuitenkin se on aktiivisempi kuin se 400.

Pykälää liian ison kärjen käyttäminen lämpötilojen vuoksi ei useinkaan käy, koska se vain on liian iso siihen mitä tekee. Mulla on monia kärkiä ja valkkaan niistä aina sopivimman. Vaikka sen Wellerin lämpösäätö onkin nopea, niin ei sitä voi oikein jäädä odottelemaan juotostapahtuman ollessa kesken. Jos kärjen lämpö ei heti aluksi riitä, en voi jäädä odottelemaan sen lisälämmittämistä (kun lämpöhän ei edes nouse yli säädetyn).

Jotain pikkuruista voin juottaa alle 350 lämmöllä, mutta jos lämpöä johtuu paikalta pois paljon ja nopeasti, niin tarviin lisää kuumuutta. Silloin lämpö juotettavassa pisteessä nousee riittävän nopeasti ja juotostapahtumasta tulee nopea ja tina leviää hyvin. Lopputuloskin näyttää oikein hyvältä. En kelpuuta itselleni edes arveluttavan näköisiä juotoksia, saati huonoja - niille tulee lähtöpassit saman tien. Kriittinen olen.

Vielä siihen 400 asteen lämpötilaan, josta aiemmin mainitsin juotoksen POISTON yhteydessä. Lyijytöntä tinaa ei tahdo saada millään pois, vaikka kuumuutta olisi siis enemmänkin. Tina sulaa osittain ja tinaimuri imaisee vain osan kerrallaan. Tinaimusukkakaan ei tunnu toimivan kunnolla. Ero on minusta hyvin selvä verrattuna lyijyllisen tinan poistettavuuteen. Sen kanssa en samanlaiseen ongelmaan ole törmännyt.

En ole tarkoittanut että aina käyttäisin 400 asteen lämpötilaa, mutta saan kyllä silläkin hyvän juotoksen tehtyä, kun kohde ei ole pieni elektroniikan komponentti, vaan jotain vähän isompaa. Kärkeä puhdistan Wellerin märkään sieneen vähän väliä. Juottelen vain puhtaalla kärjellä.

Harrastuspöydän kalustusta tuli hiukan entrattua ja kaikki tarpeellinen ei mahtunut. Juottimena hyvä keskiarvo eli 60W hakko. Potikkasäädöllä, mutta säädetty viisari näyttämään kärkilämpötilaa. Lämpötiloista lyijyllistä viisari 320-360 välillä ja lyijyttömät 350-390 välillä. Yhdellä juottimella selvitään hyvin kun on puhallin vieressä pöydällä.
Valitettavaa sekäkäyttöä on tullut myös tehtyä kun on kerinnyt tehdä jo homman ja havaitsee käyttäneensä väärää tinaa. Joitakin liittimiä olen tarkoituksella löijännyt ensin kun ne on lyijyttömiä eikä lyijyllinen niihin oikein heti puutu. Liittimet raskaita juotoksia eikä kaapelit oikein tykkää lämmöstä ja käyttöpaikassa on akressiiviset olosuhteet, siksi lyijyllinen.
Sienistä käytän vielä kuivaa (t-villa) ja märkää suhteessa 80/20 lyijyllisessä ja lyijyttömässä melkein pelkästään kuivaa.
Tinaimusukka toimii hyvin kun ei paljaallakädellä näpli sukkaa. Joskus näköre geeliä sukanpäähän herättä sukassa "imun". Juotostöissä muutenkin kannattas käyttää käsineitä. Pintaliitospädit lähtee kuivalla juottimenkärjellä rittävän puhtaaksi, mutta läpiladotut ja reijät kaipaavat sukkaa.

mistä tilata hyvää juotoslankaa suomesta

Tällä palstalla joku kysyi kerran, miten saa juotettua akkukennojen juotoskorvat toisiinsa kun tina vain jää pallolle ja hylkii. Joku neuvoi ostamaan auton koritinan pohjustus ainetta. Homma toimii niin, että tätä pohjustetta, joka on happoa ja johon on sotkettu tinaa lyijyä ja jotain muuta, levitetään jaotettavalle pinnalle. Nyt ei vielä juoteta, vaan annetaan tälle mönjälle kolvilla lämpöä, mönjä muuttuu hetkessä ihan kirkkaaksi tina pohjaksi, nyt muuttuu vaikeampikin juotettava helpoksi, kokeiltu on ja toimii.

Tinahopea on tarkoitettu kupariputkien juottamiseen LVI asennuksissa esim. Jos ei omista happi/asetyleenipoltinta, voi juottaa alemmassa lämpötilassa vaikka marketin pikku butaani/propaani puhalluslampulla, tai jopa lämpöpuhaltimella. https://www.staypro.fi/lvi-sisailma/kiinnitys/asennus-lisatarvikkeet/tubman-2017369-juotostina-97-tina-3-hopea-2360570

olen jostain kuullut että hopea juotostinassa helpottaisi ruostumattomaan teräkseen tinaamista.

Kohteisiin joissa juotospinta sijaisee keraamisella alustalla. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi keraamiset piirikortit tai juotosrimat.

Alumiinin juottaminen mainittiin : Alumiinia juotin vuosia sitten Multicore ALUSOL 45 D :llä tavallisella juottimella . Se räiskyi ja rätisi siihen malliin kun hitsattaissa mutta ilman valokaarta että taisi sitä kuumennettaissa syntyä joku outo kemiallinen reaktio . Tietääkö kukaan että saako sitä tai vastaavaa enää mistään ? Elekroniikkakaupasta sitä ennen tilasin komponenttien mukana , taisi olla joku Elekrofoto oy silloin .