Nälän ääni ja kieli

Otsikkoni on varmaan yllättävä ja erikoinen, aivan kuin kirjoittajansa.

Vatsa huutaa ruokaa kurnimalla tai huikovalla nälän tunteella. Nälän tunne on merkki elimistön tarpeesta saada lisäravintoa, jota arkisemmin sanomme ruuaksi.

Ahmimme sitten ruokaa "mahan täydeltä" kun syömme itsemme kylläisiksi. Ahmiminen näkyy suurena elinpainona, suurena ympärysmittana eli vatsakkuutena. Ihra ympärillämme on epätervettä, se rasittaa niveliä ja verenkiertoelimiä ja johtaa sairasteleuun ja ennenaikaiseen hautaan.

Väitän, että syömme liian paljon. Jos tiedossamme olisi, jos vatsa osaisi kertoa, me tulisimme toimeen paljon pienemmällä ruokamäärällä.

Edellytyksenä olisi ruuan oikea ravintosisältö. Nyt joudumme ahmimaan tavattoman paljon saadaksemme sen kehon tarvitseman välttämättömän ravinto-osan.

Ennen vahaan syötiin kyllä rasvaista ja lihottavaa. Raskas työ kuitenkin kulutti paljon "polttoainetta". Ei tukkitöitä ym. pystytty suorittamaan ruohonkorret ravintona.

Ravintofysiologit ym. -terapeutit pitäisi saada kertomaan mikä on "nälän kieli" Itse taistelen aikuisiän diabeteksen kanssa ja pyrin syömään paljon lehtisalaattia ja vihanneksia, kuituista ruisleipääkin.

Paino on pudonnut kuukaudssa n. 3 kg ja sokeriarvo 8 mmol/l:sta n. 6:een. Olo on parempi ja askel keveämpi.

42

530

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Olet aivan oikeassa, päivittäinen kalorimäärämme on liian suuri, lähes kaikilla. Langanlaihoja kanssakulkijoita emme juuri näe.
      Pula-aikana, kun kaikki oli kortilla, oli Suomen kansa kulemma terveempää kuin koskaan. Ruoka oli säännösteltyä ja liikunta pakollista. Matkat kuljettiin kävellen, ei ollut edes polkupyörää kaikilla, koska kumeja ei niihin saanut. Talvella potkukelkalla.

      Olen löytänyt muistelmat, jotka on muistiin merkinnyt 1840-luvulla syntynyt pienviljelijä Pohjois-Karjalasta. Hän kertoo mm. sen aikaisesta ruokavaliosta. Sillä kyllä pysyi hoikkana! Hänen lapsuutensa maisemiin perunakin oli vasta tulossa, joten yleisin juures oli nauris. Pettujauho oli jokapäiväinen jauho rukiin joukkoon. Sitä valmistettiin joka vuosi, samoin ohran olki myllytettiin leivän jatkeeksi. Hän ei ennen 30 ikävuottaan ollut saanut aitoa leipää kuin aniharvoin.
      Mutta siihen aikaan sai kalaa! Sitä sai niin paljon kuin vain jaksoi kalastaa, ja koko talveksi riitti suolakalaa.
      Miehet kävivät myös ampumassa metsoja, joita riitti niin, että niitä saattoi saada useampia kerralla kotiin vietäväksi. Niistä tehtiin "lihavelliä"!
      Marjoja myös kerättiin ja niistä keitettiin keittoja talvella.

      Koko ruokataloutemme on muuttunut sadassa vuodessa. Nyt ovat rasvat ja vehnä siirtäneet terveellisemmät ruoka-aineet toiselle sijalle. Paistamme voissa läskinkin ja öljyämme salaattimme. Sokeria ei säästetä.
      Sitten joudumme kantamaan ylimääräisinä kiloina kaikki turhat kalorit.

      Mutta kun se ruoka - ah - vain on niin hyvää. Resepti toisensa jälkeen! Mmm-m.

      • Katleija

        Ihan selviö on, että ei lihominen pelkästä ilmasta johdu. Liikaa syöty kulutukseen nähden. Onneksi nyt jo tutkitaan asiaa ja uutta tietoa on saatu ja saadaan jatkuvasti.
        Tutkittu on sekin, että saman ravintomäärän eri ihmiset käyttävät eri tavoin. Käytännössä olemme nähneet kuinka joku ei sitten liho millään, vanhemmiten kuivuu aina vaan laihemmaksi.
        Mutta yhteenvetona varmasti on niin, että kullakin on oma energiamäärä, jolla lihoo tai laihtuu. Sen olen huomannut, että vaikka syö samaa kuin ennen mutta vähentää määriä, laihtuu. Tietysti kulutuksen lisäämisellä on tehostava vaikutus. Tärkeä pointti on myös tehdä hyvät valinnat ravintoaineissa.
        "nimim. ikuinen painontarkkailija"


      • Hintriika*
        Katleija kirjoitti:

        Ihan selviö on, että ei lihominen pelkästä ilmasta johdu. Liikaa syöty kulutukseen nähden. Onneksi nyt jo tutkitaan asiaa ja uutta tietoa on saatu ja saadaan jatkuvasti.
        Tutkittu on sekin, että saman ravintomäärän eri ihmiset käyttävät eri tavoin. Käytännössä olemme nähneet kuinka joku ei sitten liho millään, vanhemmiten kuivuu aina vaan laihemmaksi.
        Mutta yhteenvetona varmasti on niin, että kullakin on oma energiamäärä, jolla lihoo tai laihtuu. Sen olen huomannut, että vaikka syö samaa kuin ennen mutta vähentää määriä, laihtuu. Tietysti kulutuksen lisäämisellä on tehostava vaikutus. Tärkeä pointti on myös tehdä hyvät valinnat ravintoaineissa.
        "nimim. ikuinen painontarkkailija"

        Jostakin olen lukenut/nähnyt myös sellaista tutkimustietoa, että lähes ikänsä ylipainoisen ihmisen keho alkaa pitää sitä ylipainoa normaalipainona. Siksi keho panee hanttiin laihdutusyrityksissä. Se ei halua luopua ylimääräisistä rasvoista, jotka ennen puutteellisina aikoina olivat tuiki tarpeellista vararavintoa. Keho siis uskoo vaalivansa terveyttä ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin sen menetyn 200 grammaa (kiloista puhumattakaan)!

        Samassa (taisi olla tv-ohjelma) yhteydessä todettiin, että suuren näländähän vuosina tai vankileirillä yms. olosuhteissa selvisivät hengissä ne, joilla oli ennestään rasvaa ympärillään. Laihoilla ei ollut mitään varalle.

        Näissä meidän olosuhteissamme liikakilot ovat pelkästään rasite terveydelle. Eroon pääseminen ei ole helppoa. Luulen, että minunkaan kehoni ei halua millään luopua siitä, mitä se vuosikymmenien aikana on saanut kasaan! Miten sille pysyisi antamaan singnaalin, että kysymys ei ole nälänhädästä, jos jättää sen yhden juustosiivun syömättä?


      • Katleija
        Hintriika* kirjoitti:

        Jostakin olen lukenut/nähnyt myös sellaista tutkimustietoa, että lähes ikänsä ylipainoisen ihmisen keho alkaa pitää sitä ylipainoa normaalipainona. Siksi keho panee hanttiin laihdutusyrityksissä. Se ei halua luopua ylimääräisistä rasvoista, jotka ennen puutteellisina aikoina olivat tuiki tarpeellista vararavintoa. Keho siis uskoo vaalivansa terveyttä ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin sen menetyn 200 grammaa (kiloista puhumattakaan)!

        Samassa (taisi olla tv-ohjelma) yhteydessä todettiin, että suuren näländähän vuosina tai vankileirillä yms. olosuhteissa selvisivät hengissä ne, joilla oli ennestään rasvaa ympärillään. Laihoilla ei ollut mitään varalle.

        Näissä meidän olosuhteissamme liikakilot ovat pelkästään rasite terveydelle. Eroon pääseminen ei ole helppoa. Luulen, että minunkaan kehoni ei halua millään luopua siitä, mitä se vuosikymmenien aikana on saanut kasaan! Miten sille pysyisi antamaan singnaalin, että kysymys ei ole nälänhädästä, jos jättää sen yhden juustosiivun syömättä?

        Tuo pitää paikkansa mitä Hintriika* kirjoittaa, että keho haluaa rajansa säilyttää. Varsinkaan se ei halua luopua siitä painosta, missä se on pisimpään ollut. Laihduttaessa tuon rajan alittaminen on vaikeinta ja siihen paluuseen kroppa aina pyrkii. Siksi läskit ovat muuttuneet ikuisiksi ja muututaan ikuisiksi laihduttajiksi tai lievemmin painon tarkkailijoiksi.
        Normaalipainoisen, jolle on pari kolme kiloa tullut ylipainoa, saa sen suhteellise helposti pois ellei kroppa ole ehtinyt sitä ohjelmoida normaalipainokseen.
        Onkohan evoluutiossa käynyt niin että se osa ihmiskuntaa, jolla on hyvin kehittynyt vararavinnon muodostus ovat jääneet henkiin laihojen kuollessa nälkään. Nyt sitten lihavuus ihmiskunnassa aina vaan lisääntyy, kunnes tämä muutos tulee tiensä päähän ja saa sitten nähdä mitä seuraavaksi.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Jostakin olen lukenut/nähnyt myös sellaista tutkimustietoa, että lähes ikänsä ylipainoisen ihmisen keho alkaa pitää sitä ylipainoa normaalipainona. Siksi keho panee hanttiin laihdutusyrityksissä. Se ei halua luopua ylimääräisistä rasvoista, jotka ennen puutteellisina aikoina olivat tuiki tarpeellista vararavintoa. Keho siis uskoo vaalivansa terveyttä ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin sen menetyn 200 grammaa (kiloista puhumattakaan)!

        Samassa (taisi olla tv-ohjelma) yhteydessä todettiin, että suuren näländähän vuosina tai vankileirillä yms. olosuhteissa selvisivät hengissä ne, joilla oli ennestään rasvaa ympärillään. Laihoilla ei ollut mitään varalle.

        Näissä meidän olosuhteissamme liikakilot ovat pelkästään rasite terveydelle. Eroon pääseminen ei ole helppoa. Luulen, että minunkaan kehoni ei halua millään luopua siitä, mitä se vuosikymmenien aikana on saanut kasaan! Miten sille pysyisi antamaan singnaalin, että kysymys ei ole nälänhädästä, jos jättää sen yhden juustosiivun syömättä?

        Jostakin olen lukenut, että rasvasolut ovat kuin pussukoita, jotka vastahakoisesti luovuttavat rasvaa tarvittaessa elimistöön, mutta ne eivät kutistu kuin tyhjäksi puserrettu sitruuna, vaan haalivat itseensä takaisin täytettä heti kun voivat.
        Minun lapsuudessani lihavaksi syötetyt lapset olivat ihanne, pyöreät ja pullukat, ja siinä se elämänikäinen kierre kehittyi.
        Jo lapsuudessa saatu liikapaino voi vaikuttaa siihen, että vaikka ylipainoinen ihminen saa painonsa putoamaan, niin pienenkin repsahduksen jälkeen kilot lisääntyvät. Rasvasolut ovat innokkaasti keränneet kauan kaipaamaansa täytettä!
        Moni painonvartijoissa suurella työllä painoaan alentanut ei saa pidettyä ihannepainoaan pitkään, vaan kilot tulevat takaisin. Pitäisi elää niin askeettisesti ja joka ateriansa kalorit laskien, ja sitä ei pitkän päälle monikaan jaksa.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Jostakin olen lukenut/nähnyt myös sellaista tutkimustietoa, että lähes ikänsä ylipainoisen ihmisen keho alkaa pitää sitä ylipainoa normaalipainona. Siksi keho panee hanttiin laihdutusyrityksissä. Se ei halua luopua ylimääräisistä rasvoista, jotka ennen puutteellisina aikoina olivat tuiki tarpeellista vararavintoa. Keho siis uskoo vaalivansa terveyttä ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin sen menetyn 200 grammaa (kiloista puhumattakaan)!

        Samassa (taisi olla tv-ohjelma) yhteydessä todettiin, että suuren näländähän vuosina tai vankileirillä yms. olosuhteissa selvisivät hengissä ne, joilla oli ennestään rasvaa ympärillään. Laihoilla ei ollut mitään varalle.

        Näissä meidän olosuhteissamme liikakilot ovat pelkästään rasite terveydelle. Eroon pääseminen ei ole helppoa. Luulen, että minunkaan kehoni ei halua millään luopua siitä, mitä se vuosikymmenien aikana on saanut kasaan! Miten sille pysyisi antamaan singnaalin, että kysymys ei ole nälänhädästä, jos jättää sen yhden juustosiivun syömättä?

        Juurin tässä ketjussa olen yrittänyt kertoa miten ylipainosta pääsee eroon elii laihtuu halutessaan.

        Kun näläntunne ilmestyy, se vahvistuu sanonnan mukaan kiljuvaksi. Olen itse tuon kokenut ja kokemuksesta kirjoitan.

        Jos ruokaa ei ole saatavissa, loppuu nälän tunne tietyssä vaiheessa. Tuo on vaihe, jossa elimistö rupeaa käyttämään vararavintoa, tuota vatsanseudun ihraa. Tämä on keino laihduttaa jos on tahdonvoimia.

        Hyvinvoinnin myötä on elimistö unohtanut tuon kyvyn. Luonnonmukainen laihduttaminen on unohtunut eikä mukavuudenhaluinen nykyihminen halua edes asiasta kuulla.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Juurin tässä ketjussa olen yrittänyt kertoa miten ylipainosta pääsee eroon elii laihtuu halutessaan.

        Kun näläntunne ilmestyy, se vahvistuu sanonnan mukaan kiljuvaksi. Olen itse tuon kokenut ja kokemuksesta kirjoitan.

        Jos ruokaa ei ole saatavissa, loppuu nälän tunne tietyssä vaiheessa. Tuo on vaihe, jossa elimistö rupeaa käyttämään vararavintoa, tuota vatsanseudun ihraa. Tämä on keino laihduttaa jos on tahdonvoimia.

        Hyvinvoinnin myötä on elimistö unohtanut tuon kyvyn. Luonnonmukainen laihduttaminen on unohtunut eikä mukavuudenhaluinen nykyihminen halua edes asiasta kuulla.

        Jos jättää elimistönsä ravintoa vaille, se menee säästöliekille. Nälällä laihduttaminen on kaikkein tuskallisin ja hitain vaihtoehto, koska elimistö suojelee rasvaansa viimeiseen asti. Mieluummin sallii lihasten solukon mennä kuin luopuu varastoimastaan rasvasta. Liian vähällä ruualla on väsynyt, ja jaksaminen nollassa.

        Muistan, kun isääni aikanaan käskettiin laihduttaa. Hän vähensi ruokailuaan radikaalisti, luopui kaikesta makeata, voista maidosta, söi hyvin vähän, ja vanhan liiton mies kun oli, ei halunnut pureskella vihanneksia.
        Valitti, ettei paino putoa. Ihmeen sitkeässä oli, kuukausia nälkäkuuria ilman tulosta. Jouluna sitten päätti repäistä ja söi itsensä ähkyksi lihapatojen äärellä. Seuraavalla viikolla alkoi paino pudota. Kevääseen mennessä oli tavoitteessaan, kun elimistö huomasi, että ei nälänhätää olekaan.
        Itselleni kävi sitten vuosia myöhemmin samalla tavalla. Kevättalvella runsaan joulun jälkeen väheni paino 3 kg kuussa.

        Tiedoksi, että tilanne oli tilapäinen. Kyllä ne kilot tulivat minulle takaisin, kun aloin taas syödä ihmisten lailla. Laihdutuksen aikana elin pelkillä kasviksilla ym. terveellisellä sapuskalla. Olisi tietysti pitänyt siihen tyytyä, mutta joku pahe pitää aina olla!
        Isä säilytti saavutetut linjansa lopun elämänsä. Hänen paheensa oli hyvä sikaari.


      • Makriina kirjoitti:

        Jos jättää elimistönsä ravintoa vaille, se menee säästöliekille. Nälällä laihduttaminen on kaikkein tuskallisin ja hitain vaihtoehto, koska elimistö suojelee rasvaansa viimeiseen asti. Mieluummin sallii lihasten solukon mennä kuin luopuu varastoimastaan rasvasta. Liian vähällä ruualla on väsynyt, ja jaksaminen nollassa.

        Muistan, kun isääni aikanaan käskettiin laihduttaa. Hän vähensi ruokailuaan radikaalisti, luopui kaikesta makeata, voista maidosta, söi hyvin vähän, ja vanhan liiton mies kun oli, ei halunnut pureskella vihanneksia.
        Valitti, ettei paino putoa. Ihmeen sitkeässä oli, kuukausia nälkäkuuria ilman tulosta. Jouluna sitten päätti repäistä ja söi itsensä ähkyksi lihapatojen äärellä. Seuraavalla viikolla alkoi paino pudota. Kevääseen mennessä oli tavoitteessaan, kun elimistö huomasi, että ei nälänhätää olekaan.
        Itselleni kävi sitten vuosia myöhemmin samalla tavalla. Kevättalvella runsaan joulun jälkeen väheni paino 3 kg kuussa.

        Tiedoksi, että tilanne oli tilapäinen. Kyllä ne kilot tulivat minulle takaisin, kun aloin taas syödä ihmisten lailla. Laihdutuksen aikana elin pelkillä kasviksilla ym. terveellisellä sapuskalla. Olisi tietysti pitänyt siihen tyytyä, mutta joku pahe pitää aina olla!
        Isä säilytti saavutetut linjansa lopun elämänsä. Hänen paheensa oli hyvä sikaari.

        Nykykroppa on mukavuudenhaluinen eikä siis halua luopua saamastaan. Alkukantaisemman ja köyhemmän ihmisen elimistö kääntyi varatankille ymmärtääkseni helpommalla.

        Jos tarkoittamaani nälkälaihdutusta hoidettaisiin oikein, olisi ilmeisesti annettava keholle sopivaa lisäravintoa. Pelkän ihran "nauttiminen" on varmaan epäterveellistä, paremminkin polttoainetta.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Nykykroppa on mukavuudenhaluinen eikä siis halua luopua saamastaan. Alkukantaisemman ja köyhemmän ihmisen elimistö kääntyi varatankille ymmärtääkseni helpommalla.

        Jos tarkoittamaani nälkälaihdutusta hoidettaisiin oikein, olisi ilmeisesti annettava keholle sopivaa lisäravintoa. Pelkän ihran "nauttiminen" on varmaan epäterveellistä, paremminkin polttoainetta.

        Minulla oli ystäväpariskunta, joka meni välillä mehupaastolle. He elivät porkkana- ym. mehuilla 3 viikkoa, ja väittivät kivenkovaan elämänlaadun sillä paranevan. Kuulemma ensin joutui kärsimään kovasta päänsärystä pari-kolme päivää, mutta sitten olo vain koheni.

        Minusta heillä ei ainakaan paino pudonnut niin että olisi huomannut muutosta. Kroppa varmaan piti pintansa.

        Minusta olisivat voineet muuttaa ruokatapansa toiseksi, mutta emäntä oli karjalainen pitokokki. Miksi hän taidoistaan olisi luopunut!
        Niinpä heillä oli ylipainoa joka tapauksessa koko elämänsä ajan.


    • Sopiva painoindeksi

      Kuka ahmii, kuka ei. Miten muka aikuinen ei itse älyä tai tunne, milloin on sopivasti kylläinen?

      Jos pitää ahmia, on kyllä jonkinlainen syömishäiriö sekin.

      • olet siis se

        joka on kaikessa parempi kuin muut. Arvataa kyllä kuka.


      • Painon indeksi
        olet siis se kirjoitti:

        joka on kaikessa parempi kuin muut. Arvataa kyllä kuka.

        Älä nyt hyvä ihminen noin ylistä, ihan rupeaa ujostuttamaan tuollainen suitsutus. Kohtuus kaikessa, kohtuus!, Muuten vaikuttaa tuollainen pelkältä imartelulta, suosion kalastelulta.


    • Satu*

      pahin sairaus onkin tuo diabetes, joka on suomalaisten yleisin tauti.

      Siltä olen onnekseni säästynyt ehkä juuri noiden luettelemiesi ravintotietojen avulla,
      jotka olivat äitini ja isäni vaistonvaraisesti ja äidin opiskelunkin kautta tiedossa jo siihen aikaan,
      ei tosin mitään tautia niillä osattu välttää, mutta juuri sitä liikalihavuutta eivät halunneet hekään.

      Sukuni on herkkää lihomaan, siinäkin on kai eroja eri ihmisillä, mutta tietyn ravinto-opin avulla
      olemme sen välttäneet täysin.
      Se edellyttää sitten kyllä kokoaikaista tarkkana oloa.
      Kun kohta olen lähdössä kylään, ainon viettää "italialaista iltaa" aivan täysillä muiden mukana,
      etukäteen vähemmän ja samoin jälkikäteen, ' niin setasoittuu.

      Olen ollut silmälääkärillä juuri varmuuden vuoksi, ei ollut vielä mitään kaiheja tai muita sellaisia.
      Ne tipat, mitä silmiin laitettiin, vieläkin hiukan kirvelevät.

      Hyvää päivän jatkoa!

    • Ts**

      on hienoa, että elimistö käyttää ensimmäiseksi vararavinnon juuri vatsasta ja sisäelinten ympäriltä. Kyllähän sen itsekin huomaa, kevyemmällä syömisellä ei vyötäröllä kiristä liian tiukaksi käynyt vyötärönauha:D

      Oli kiva kun Ruuneperi puhui salaatista, niin laitoin lehtisalaattia ja fetajuustoa(Pirkan ilman öljyä) kurkkua, sipulirenkaita ja hieman kirpeää salaatinkastiketta.Päälle vielä persikka, tai oikeammin haukkasin sitä samalla kun feta oli niin suolaista. Vettä päälle ja nälkä lähti:D Illalla viili ja pari kolme kalapuikkoa
      Muuten olisin syönyt kalapuikot pastan kanssa! Hiilihydraatit pitävät kyllä nälkää aisoissa hyvin, mutta aamuinen voileipä sai riittää. Loput pastat saa nyt olla. Olisi opittava taas syömään ruisleipää, kun olen kauraleivän ystävä, ruuan kanssa kun en ruisleipää syö. En tajua kun en ole löytänyt maukasta ruisleipää niistä palaleivistä. Jotakin sekajauhoa ne onkin. Ostankin ruislimpun ja viipaloin pakastimeen siitä.

      Ps. Tuo nälän tunne on monilla mennyt tottumukseksi ja kompensoivaksi toiminnaksi luin. Onhan sitä nähnytkin elämän varrella, eikä siinä puhe auta, väärät elämäntavat ja tottumus napostella kaikkea, chipsejä ja limsaa on nuorisolla herkkuna.
      Liikaa hyvinvointia ja taskurahaa, sekä harrastuksiin kuskaaminen, saa nuoretkin lihomaan. Vanhempien vastuuhan se on, mutta hyvä, että automaatit vihdoin poistuu kouluista edes.

    • Painon hallinta.

      Peruskulutus on pienentynyt mutta suojaravinteiden tarve ehkäpä kasvanut.
      Kuten mainitsit, laatuun on kiinnitettävä huomiota.

      Suuntasi vaikuttaa hyvältä ja painon pudotus kohtuullisen maltilliselta.
      Toivotan onnea ja sitkeyttä jatkoon!

      Itse syön terveellisesti mutta pienestä kulutuksesta johtuen joudun varmistamaan vitamiinien ja hivenaineiden riittävän saannin purkista.
      Proteiinin täydennyksen otan pussista.
      Kuusi salitreeniä viikossa vie osansa.

      Kaikki veriarvoni ovat erinomaiset vaikka painoindeksini on 30.
      Aioin kokeilla Allia mutta apteekki kieltäytyi myymästä sitä minulle.

      • *Kukkahame*

        No joo, mitähän tapahtuikaan??
        Kirjoittelin ihan hyvän vastauksen vaan minne lie mennyt omia aikojaan, piti vain tarkistaa tuo aloittajan kirjoitus uudelleen ja kun vieritin tekstiä se karkasi.
        Nyt en enää edes yritä kirjoittaa muuta,
        Kun nälkä tulee syön, mutta jos lääkkeet eivät ole mukana en syö, tämä se oli lyhykäisyydessään.


      • katleija
        *Kukkahame* kirjoitti:

        No joo, mitähän tapahtuikaan??
        Kirjoittelin ihan hyvän vastauksen vaan minne lie mennyt omia aikojaan, piti vain tarkistaa tuo aloittajan kirjoitus uudelleen ja kun vieritin tekstiä se karkasi.
        Nyt en enää edes yritä kirjoittaa muuta,
        Kun nälkä tulee syön, mutta jos lääkkeet eivät ole mukana en syö, tämä se oli lyhykäisyydessään.

        Tuo on oikea periaate, että söisi vasta sitten kun on nälkä. Mutta mikä ero on nälällä ja mieliteolla. Sepä olisi hyvä itselle selvittää. Varmaan siitä on aikaa kun olisin tosissani ollut nälkäinen. Sitä vaan syö ennenkuin nälkä yllättää, esim kellon mukaan. Lääkkeiden ottokin hieman määrää ruoka-ajat.
        Joskus kun on jotain oikein mielenkiintoista ei ruoka tule mieleen, silloin voi nälkäkin yllättää.
        Näin on minunlaisella yksineläjällä. Eri systeemit oli silloin kun meitä oli viisi.
        Minä olen pannut jääkaapin oveen itselleni ateria-ajat, joita koetan noudattaa kahden tunnin rajoissa. Väliaikoina ei sitten mitään naposteluja.


      • Hintriika*
        katleija kirjoitti:

        Tuo on oikea periaate, että söisi vasta sitten kun on nälkä. Mutta mikä ero on nälällä ja mieliteolla. Sepä olisi hyvä itselle selvittää. Varmaan siitä on aikaa kun olisin tosissani ollut nälkäinen. Sitä vaan syö ennenkuin nälkä yllättää, esim kellon mukaan. Lääkkeiden ottokin hieman määrää ruoka-ajat.
        Joskus kun on jotain oikein mielenkiintoista ei ruoka tule mieleen, silloin voi nälkäkin yllättää.
        Näin on minunlaisella yksineläjällä. Eri systeemit oli silloin kun meitä oli viisi.
        Minä olen pannut jääkaapin oveen itselleni ateria-ajat, joita koetan noudattaa kahden tunnin rajoissa. Väliaikoina ei sitten mitään naposteluja.

        Ravintoterapeutit vai mitä ne nyt ovat neuvovat, ettei edes pidä odottaa näläntunnetta, koska nälissään hotkii helposti enemmän kuin on tarpeen. Säännöllisyys ruoka-ajoissa olisi tärkeää. Yksineläjälle se ei tahdo aina onnistua. Minä ainakin olen kaikessa muussakin säännöllisen epäsäännöllinen. Kellokorttisysteemin tuskin olisin tottunut edes työikäisenä.

        Monessa elämäntavassa olisi vara parantaa!


      • Laritsa M

        Ihan ilman Ruunen Nobel palkintoakin laihtuu, kun ei syö. Kaikkihan sen tietää. Tsemppiä vain laihtumiseesi.


      • Laritsa M kirjoitti:

        Ihan ilman Ruunen Nobel palkintoakin laihtuu, kun ei syö. Kaikkihan sen tietää. Tsemppiä vain laihtumiseesi.

        Ystäväni sai sitkeää ihottumaa, kutisevaa ja koko olemuksen pituudelta. Jatkuvasti.
        Monien testien jälkeen havaittiin, että hän on allerginen paprikalle.

        Nyt ei ole enää painosta huolta hänellä. Ostaa sitä sitten mitä tahansa sapuskaa, niin siinä on paprikajauhetta. Olen itsekin ruvennut seuraamaan tuoteselostuksia, ja niin on. Ei juuri mitään voisi hankkia, paitsi käsittelemätöntä lihaa ja kalaa. Kun lisäksi perheessä pitää varoa sokeria, niin siinä sitä on tarkkailtavaa.

        Poikani perheessä on yksi keliaakikko ja toinen laktoosia välttävä. Poikani on innokas ruuan laittaja, ja on tähän asti mielellään valmistanut ateriat. Nyt sanoo synkkänä, että käristetty jauheliha riisin kanssa on se parhain ruokalaji, jonka voi enää valmistaa.

        Hoikkina sielläkin pysytään.


    • Maalaismies*

      Mitalin toinen puoli on meillä vanhoilla tahaton laihtuminen. Se se vasta merkki on lopun lähestymisestä. Huomasin vasta erään hoitotapahtuman yhteydessä ruokahaluni kadonneen minimiin. Vaaka alkoi näyttämään ihannepainoa.

      Huolestuin asiasta. Ryhdyin tarkkailemaan etten laihdu enää. Ei muuta kuin liraus kermaa keittoon jne.

      • Ehkäpä olet huomaamattasi totuttautunut vähempiin kaloreihin, olet ikäänkuin varautunut vähempään liikkuvuuteen.

        Älä sentään tee niinkuin minä: herkuttelu makeine kahvileipineen jne. lisättynä alkoholilla toi diabeteksen. Syö runsaasti perunaa ja käytä voita kerman ohella, kyllä se siitä. Menemme ikäänkuin samaan suuntaan, i'issä ja painoissa.


      • tahaton laihtuminen
        Ruuneperi kirjoitti:

        Ehkäpä olet huomaamattasi totuttautunut vähempiin kaloreihin, olet ikäänkuin varautunut vähempään liikkuvuuteen.

        Älä sentään tee niinkuin minä: herkuttelu makeine kahvileipineen jne. lisättynä alkoholilla toi diabeteksen. Syö runsaasti perunaa ja käytä voita kerman ohella, kyllä se siitä. Menemme ikäänkuin samaan suuntaan, i'issä ja painoissa.

        on vakavasti otettava oire. Yleisin syy on syöpä, myös kilpirauhasen liikatoiminta, masennuskin voi sitä aiheuttaa, toisilla taas lihomista. Onko kyse siitä ettei ruoka maistu vai että vikka syö normalisti, laihtuu.


      • Maalaismies*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Ehkäpä olet huomaamattasi totuttautunut vähempiin kaloreihin, olet ikäänkuin varautunut vähempään liikkuvuuteen.

        Älä sentään tee niinkuin minä: herkuttelu makeine kahvileipineen jne. lisättynä alkoholilla toi diabeteksen. Syö runsaasti perunaa ja käytä voita kerman ohella, kyllä se siitä. Menemme ikäänkuin samaan suuntaan, i'issä ja painoissa.

        Kiitos veliseni, alkoholinhan olen jättänyt ammoin enkä ole makeankaan ystävä. Kuitenkin vaara vaanii nurkan takana, nämä ns. piiloherkut, - rasvat ja -suolat. Huomaamatta itseään pettämällä sitä suistutaan terveyden tieltä.

        Vaikka kaikki hidastuu, piilevät sairaudet putkahtavat yllättäen kuten mainitsemasi diabetes. Vaikka olenkin pessimistinen pässi, pidän elämästä. On hauska seurata hullua maailmaa.


      • Maalaismies*
        tahaton laihtuminen kirjoitti:

        on vakavasti otettava oire. Yleisin syy on syöpä, myös kilpirauhasen liikatoiminta, masennuskin voi sitä aiheuttaa, toisilla taas lihomista. Onko kyse siitä ettei ruoka maistu vai että vikka syö normalisti, laihtuu.

        Joo, olen tietoinen asiasta kohdallani, siksi otin sen esille. Ei laihtuminenkaan aina hyvää ennusta. Tällä hetkellä tilanteeni on hallinnassa.


      • Ts**
        Maalaismies* kirjoitti:

        Kiitos veliseni, alkoholinhan olen jättänyt ammoin enkä ole makeankaan ystävä. Kuitenkin vaara vaanii nurkan takana, nämä ns. piiloherkut, - rasvat ja -suolat. Huomaamatta itseään pettämällä sitä suistutaan terveyden tieltä.

        Vaikka kaikki hidastuu, piilevät sairaudet putkahtavat yllättäen kuten mainitsemasi diabetes. Vaikka olenkin pessimistinen pässi, pidän elämästä. On hauska seurata hullua maailmaa.

        Tuo laihtuminen on myös elimistön viisautta karsia turhaa rasitusta monella iäkkäämmillä. Jos on huolta syövän suhteen, tehdään sitä kokovartalokuvauskin joka sulkee pois sellaiset huolet.Pessimistinen pässi---------- paras vitsisi aikoihin:D


      • Katleija
        Maalaismies* kirjoitti:

        Kiitos veliseni, alkoholinhan olen jättänyt ammoin enkä ole makeankaan ystävä. Kuitenkin vaara vaanii nurkan takana, nämä ns. piiloherkut, - rasvat ja -suolat. Huomaamatta itseään pettämällä sitä suistutaan terveyden tieltä.

        Vaikka kaikki hidastuu, piilevät sairaudet putkahtavat yllättäen kuten mainitsemasi diabetes. Vaikka olenkin pessimistinen pässi, pidän elämästä. On hauska seurata hullua maailmaa.

        Varmaan moni jo kuukeloinutkin sanaparin , mutta laitan tämän linkin silti, koska siinä on paljon tietoa asiantuntijoilta.
        Tuo ilmiö on kuitenkin tuttu ja nähtävissä varsinkin jo korkeaan ikään ehtineillä. Syitä on monia ja sairauksien poissulku pitää tutkimuksilla varmistaa.
        Tunnen yhden erikoisen tapauksen. Muutama vuosi takaperin iäkäs vanha nainen kaatui liukkailla ja löi takaraivonsa. Hän kertoi siitä minulle ja huomasin että hänen molempien silmänympäryksiensä mustelmat, kuin pandakarhulla. Minulle tuli heti mieleen kallonpohjamurtuma ja kun hän vielä kertoi ettei haista mitään. Hän menikin Tk:een, josta passitettiin keskussairaalaan. Siellä todettiinkin kallonpohjassa murtuma, joka oli vahingoittanut hajukäämejä. Se ei vaatinut hoitoa, mutta hajuaisti meni. Senjäleen meni myös ruokahalut, kun ei makujakaan oikein erottanut. Onkin tämä ihminen laihtunut kovasti ja syy on saadun ravinnon väheneminen.
        Jos ei linkki aukene, lue se Duodecimin linkki jos haluat.
        http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo90226&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero


      • 10...10
        Katleija kirjoitti:

        Varmaan moni jo kuukeloinutkin sanaparin , mutta laitan tämän linkin silti, koska siinä on paljon tietoa asiantuntijoilta.
        Tuo ilmiö on kuitenkin tuttu ja nähtävissä varsinkin jo korkeaan ikään ehtineillä. Syitä on monia ja sairauksien poissulku pitää tutkimuksilla varmistaa.
        Tunnen yhden erikoisen tapauksen. Muutama vuosi takaperin iäkäs vanha nainen kaatui liukkailla ja löi takaraivonsa. Hän kertoi siitä minulle ja huomasin että hänen molempien silmänympäryksiensä mustelmat, kuin pandakarhulla. Minulle tuli heti mieleen kallonpohjamurtuma ja kun hän vielä kertoi ettei haista mitään. Hän menikin Tk:een, josta passitettiin keskussairaalaan. Siellä todettiinkin kallonpohjassa murtuma, joka oli vahingoittanut hajukäämejä. Se ei vaatinut hoitoa, mutta hajuaisti meni. Senjäleen meni myös ruokahalut, kun ei makujakaan oikein erottanut. Onkin tämä ihminen laihtunut kovasti ja syy on saadun ravinnon väheneminen.
        Jos ei linkki aukene, lue se Duodecimin linkki jos haluat.
        http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo90226&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero

        Onko meillä nälänhätä?
        Nälkäinen ei jaksa valittaa!
        Onpa ihmeellinen aloitus.

        Yltäkylläisessä Suomessa jossa ruokaa jaetaan ilmaiseksi tarvitsijoille.


      • Katleija kirjoitti:

        Varmaan moni jo kuukeloinutkin sanaparin , mutta laitan tämän linkin silti, koska siinä on paljon tietoa asiantuntijoilta.
        Tuo ilmiö on kuitenkin tuttu ja nähtävissä varsinkin jo korkeaan ikään ehtineillä. Syitä on monia ja sairauksien poissulku pitää tutkimuksilla varmistaa.
        Tunnen yhden erikoisen tapauksen. Muutama vuosi takaperin iäkäs vanha nainen kaatui liukkailla ja löi takaraivonsa. Hän kertoi siitä minulle ja huomasin että hänen molempien silmänympäryksiensä mustelmat, kuin pandakarhulla. Minulle tuli heti mieleen kallonpohjamurtuma ja kun hän vielä kertoi ettei haista mitään. Hän menikin Tk:een, josta passitettiin keskussairaalaan. Siellä todettiinkin kallonpohjassa murtuma, joka oli vahingoittanut hajukäämejä. Se ei vaatinut hoitoa, mutta hajuaisti meni. Senjäleen meni myös ruokahalut, kun ei makujakaan oikein erottanut. Onkin tämä ihminen laihtunut kovasti ja syy on saadun ravinnon väheneminen.
        Jos ei linkki aukene, lue se Duodecimin linkki jos haluat.
        http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo90226&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero

        Liika syöminen tai vanhat syömistottumukset niistä on vaikea päästä eroon ei vaikka lääkärikin määräisi tai ainakin suosittelisi. Se on vähän sama tupakan, viinan ja syömisenkin kannssa, itsestä se on kiinni, vanha sanonta kohtuus kaikessa pitänee paikkansa, paitsi tupakan kanssa, se on parasta lopettaa kokonaan.
        Harva näitä mitään toisten kehoituksesta tekee.
        Itse lopetin tupakanpolton 36 vuotta sitten, yrittänyt syödä terveellisesti nurkkakaapilla käynyt muutaman kerran vuodessa, ei ollut koskaan ongelma, makean perään joskus lankean.
        Paino pysynyt kohtuudessa, pillereitä syön riittävästi.

        Huomenna ajan Pohjoiskarjalaan jo aikaisin aamulla pitää lähteä, helteet jatkuu.

        Terveisiä vaan: Late


      • Tuppisuu ¤ ¤ ¤
        LateVaan kirjoitti:

        Liika syöminen tai vanhat syömistottumukset niistä on vaikea päästä eroon ei vaikka lääkärikin määräisi tai ainakin suosittelisi. Se on vähän sama tupakan, viinan ja syömisenkin kannssa, itsestä se on kiinni, vanha sanonta kohtuus kaikessa pitänee paikkansa, paitsi tupakan kanssa, se on parasta lopettaa kokonaan.
        Harva näitä mitään toisten kehoituksesta tekee.
        Itse lopetin tupakanpolton 36 vuotta sitten, yrittänyt syödä terveellisesti nurkkakaapilla käynyt muutaman kerran vuodessa, ei ollut koskaan ongelma, makean perään joskus lankean.
        Paino pysynyt kohtuudessa, pillereitä syön riittävästi.

        Huomenna ajan Pohjoiskarjalaan jo aikaisin aamulla pitää lähteä, helteet jatkuu.

        Terveisiä vaan: Late

        Niin hyvää se oli !!! Ja sitten kauneusunille !


    • Maalaismies*

      Urologini arveli valittaessani prostatan aiheuttamista kivuista, että ilmeisesti olen välttänyt juomista. Kun elimet kuivuvat, ne käyvät joustamattomiksi menettäen toimintakykyään.

      Kuivuminen muulloinkin kun helteellä on varteenotettava vaara sekin.

      • Katleija

        On se kumma kun janontunnekin vaimenee vanhetessa. Kuivuminen voi siten tapahtua pitkän ajan kuluessa. Kuivumista tehostaa vielä nesteenpoistolääkkeet. Siksi pitääkin muistaa juoda. Tapani on laittaa itselleni päiväksi vesikannu, mikä on saatava tyhjäksi iltaan mennessä.
        Kun juo liian vähän virtsa konsentroituu ja on tummaa. Se on merkki jo liian vähästä nesteen nauttimisesta. Kun virtsaa erittyy vähän, se seisoo rakossa pitkään jolloin pienet bakteerimäärät saavat rauhassa lisääntyä. Koetteleehan väkevä virtsa myös limakalvoja ja edistää sakan ja "soran" muodostumista rakkoon. Ainahan lääkäritkin kehoittavat juomaan, jos on tulehdus virtsateissä. Silloin runsas virtsaneritys huuhtelee paikat.
        Ellei ole erityisen kuumat ilmat ja hikoilua, vesi on ihan hyvä juoma.
        Tuttuja asioita nämä, mutta kunhan kirjoitin.


      • mieltä ylentävääkö
        Katleija kirjoitti:

        On se kumma kun janontunnekin vaimenee vanhetessa. Kuivuminen voi siten tapahtua pitkän ajan kuluessa. Kuivumista tehostaa vielä nesteenpoistolääkkeet. Siksi pitääkin muistaa juoda. Tapani on laittaa itselleni päiväksi vesikannu, mikä on saatava tyhjäksi iltaan mennessä.
        Kun juo liian vähän virtsa konsentroituu ja on tummaa. Se on merkki jo liian vähästä nesteen nauttimisesta. Kun virtsaa erittyy vähän, se seisoo rakossa pitkään jolloin pienet bakteerimäärät saavat rauhassa lisääntyä. Koetteleehan väkevä virtsa myös limakalvoja ja edistää sakan ja "soran" muodostumista rakkoon. Ainahan lääkäritkin kehoittavat juomaan, jos on tulehdus virtsateissä. Silloin runsas virtsaneritys huuhtelee paikat.
        Ellei ole erityisen kuumat ilmat ja hikoilua, vesi on ihan hyvä juoma.
        Tuttuja asioita nämä, mutta kunhan kirjoitin.

        lukea kusen väristä. Kerro nyt millainen on paska helteellä.


      • 126
        mieltä ylentävääkö kirjoitti:

        lukea kusen väristä. Kerro nyt millainen on paska helteellä.

        Etkö tajua sehän on nälän äänen toisto :-DDDD he heee


      • se on tämä
        mieltä ylentävääkö kirjoitti:

        lukea kusen väristä. Kerro nyt millainen on paska helteellä.

        katleija aina niin ronski puheissaan.


      • se on tämä kirjoitti:

        katleija aina niin ronski puheissaan.

        ...ei ujostele. Vaikeaa olisi tyotään tehdä, jos pitäisi olla sanomissaan sievistelevä!
        Mikä teitä tässä pännii?


      • Satu*
        Makriina kirjoitti:

        ...ei ujostele. Vaikeaa olisi tyotään tehdä, jos pitäisi olla sanomissaan sievistelevä!
        Mikä teitä tässä pännii?

        miksi olisi jotenkin häpeiltävä, sellainen asennoituminen onmieletäni väärä.
        Asioista pitää puhua oikeilla nimillään ilman mitään hämminkejä.


      • heheh...
        Satu* kirjoitti:

        miksi olisi jotenkin häpeiltävä, sellainen asennoituminen onmieletäni väärä.
        Asioista pitää puhua oikeilla nimillään ilman mitään hämminkejä.

        ja naiset puhuvat suihkusta, miehet runkkaavat. DDDD


      • *Kukkahame*
        heheh... kirjoitti:

        ja naiset puhuvat suihkusta, miehet runkkaavat. DDDD

        Voi ihme mitä käänteitä..Nälän äänestä ja kielestä . . aloitus, saan varmaan ihmetellä minäkin


      • hhyhhhyh
        heheh... kirjoitti:

        ja naiset puhuvat suihkusta, miehet runkkaavat. DDDD

        Hyi sinua!


      • saa rönsyillä
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Voi ihme mitä käänteitä..Nälän äänestä ja kielestä . . aloitus, saan varmaan ihmetellä minäkin

        mitäs taas siinä yrität määräillä !


      • Maalaismies*
        Katleija kirjoitti:

        On se kumma kun janontunnekin vaimenee vanhetessa. Kuivuminen voi siten tapahtua pitkän ajan kuluessa. Kuivumista tehostaa vielä nesteenpoistolääkkeet. Siksi pitääkin muistaa juoda. Tapani on laittaa itselleni päiväksi vesikannu, mikä on saatava tyhjäksi iltaan mennessä.
        Kun juo liian vähän virtsa konsentroituu ja on tummaa. Se on merkki jo liian vähästä nesteen nauttimisesta. Kun virtsaa erittyy vähän, se seisoo rakossa pitkään jolloin pienet bakteerimäärät saavat rauhassa lisääntyä. Koetteleehan väkevä virtsa myös limakalvoja ja edistää sakan ja "soran" muodostumista rakkoon. Ainahan lääkäritkin kehoittavat juomaan, jos on tulehdus virtsateissä. Silloin runsas virtsaneritys huuhtelee paikat.
        Ellei ole erityisen kuumat ilmat ja hikoilua, vesi on ihan hyvä juoma.
        Tuttuja asioita nämä, mutta kunhan kirjoitin.

        Kuinka helposti sanookaan, että tiedän tiedän ikäänkuin toteuttaisi "tietojaan". Avauksessaan Ruune huomauttaa ravinnon laadun tärkeydestä. Vaikka määrä vähenee tietyt vitamiinit ja hivenaineet eivät saa jäädä pois ruokavaliosta. Siinäkin on huomionarvoinen asia, temppu mutta kuinka se tehdään? Kuinka moni on tullut "opiskelleeksi" ravintoasioita edes tyydyttävästi?

        Kun vanhuus väsyttää se tietää että myös aivot väsyvät. En jaksa muistaa, oli isälläni tapana sanoa jostakin puheena olevasta asiasta. Väsynyt muisti saattaa unohtaa elintärkeitä asioita - asioita, jotka vaikuttavat suoraan terveyteen.

        Viime aikoina on puhuttu paljon D-vitamiinin tärkeydestä esim. diabeteksen ennalta ehkäisijänä.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      17
      2444
    2. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      206
      1839
    3. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      102
      1491
    4. Naiseni on todellinen seksipeto

      Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu
      Ikävä
      57
      1407
    5. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      49
      1406
    6. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      193
      1248
    7. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      94
      1160
    8. Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.

      Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      151
      1035
    9. Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."

      Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks
      Suomalaiset julkkikset
      14
      961
    10. Kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja erotettava !

      Mokia tulee mokien perään. Nyt viimeksi tämä valtavaa mainehaittaa aiheuttanut päätös häätää Mikkeliläiset asukkaat pako
      Mikkeli
      134
      840
    Aihe