Olen hyvässä virassa toimiva,varakkaan puoleinen,keski-ikäinen mies. Omistan ison ok.talon,uuden auton,ison veneen kaupunkiasunnon rannassa ja maaseudun rauhassa ison uudehkon kelomökin isolla rantatontilla. Eli tuolta osin ulkoiset asiani ovat enempikin kuin reilassa.
Minua on koko aikuisikäni vaivannut erittäin kiusallinen ujous ja siksi varmaan olenkin vielä poikamies...tai ehkä lyhyyteni on siihen syynä,olen nimittäin vain 147cm.pitkä ja painoa on n. 100kg. eli hieman ylipainoinen olen.
Lomani vietin minulle niin rakkaassa kesäpaikassani,kuten aikaisempinakin kesinä. Minulla on aivan rannassa hieno pyöröhirsinen rantasauna isoine patioineen ja muurattuine grilleineen. Puucee on myöskin siinä rannan tuntumassa.
Naapurinani siinä lähistöllä on pieni ja nätti "piparkakkutalon" näköinen mökki,jonka pihamaalla on lukuisa määrä toinen toistaan kauniimpia kukkia ja kaikenlaisia koristepensaita,sekä puutarhatonttuja koristamassa pihamaata.
Tuota mökkiä emännöi jumalaisen kaunis,myöskin yksinään elelevä punatukkainen nainen,jonka arvelisin olevan itseäni jonkinverran nuorempi. Minua harmittaa suunnattomasti,kun tuo kaunotar soutaa rantani läheisyydestä aina niin iloisena,päivittäin ja aina samaan aikaan, vilkutellen ja nyt esim. näistä helteistä puhumista keksien,mutta ilmeisesti tuosta ujoudestani johtuen,en saa kunnolla edes ääntäni kuuluville ja siksi tuo nainen jatkaakin matkaansa samointein.
Yhtenä iltana sitten hieman "maistelleena" ja saunottuani päätin "päivystää" tuon ihanaisen olennon liikkeitä,toin herätyskellonikin sitä varten siihen pöydälle ja seurasin varmaankin minuutin välein ajankulua,enkä siinä saunomisen yhteydessä grillatessani tarkoituksella laittanut suojakseni pyyhettä,tai shortsejakaan jalkaani,vaan ilmeisesti juomistani oluesta,punaviinistä ja viskipaukuista rohkaistuna päätin nyt esitellä hänelle sen,jonka takia jo tarha-ajoilta hoitotätien puheet hatarasti muistan,kun pojanviikarina usein alkoi jöpöttämään.
Ne olivat suurinpiirtein tämäntyyppisiä: Herra siunaa ja varjele! Millaiset vehkeet voi tuollaisella natiaisella jo olla ja...julma peli ja sehän on huomattavasti suurempi,kuin ukollani,tai voi hitto,uskaltasko koskea ja tuohan rikkoo jo paikat. Olen nuo lapsuuden aikaiset tarhatätien ihmettelyt periaatteessa jo unohtanut,mutta nyt ne ovat taas päällimmäisenä mielessäni pyörimässä siitä syystä,ettei kaikki tuona iltana,jolloin grillailin ja hieman nautin väkeviäkin mennyt aivan putkeen.
Olin kaupasta ostellut kaikenlaista herkkua grilliin mm. broileria ja kesäkurpitsaakin,jota leikellessäni maistelin punaviinin kanssa raakana. En siinä tullut ajatelleeksi,että olisin ottanut toisen leikkuulaudan, jolla olisin ne broilerin fileet leikellyt ja nuijinut,vaan tein kaiken samalla laudalla. En muistanut,että tuo kesäkurpitsa ja punaviini yhdistelmä on eiemmin aiheuttanut jumalattomat vatsanväänteet ja vieläpä kovan ripulinkin.
Kello lähestyi tuon ihanaisen souteluaikaa ja juuri kun veneen keula ilmestyi kallionkielekkeen takaa ja tuo nainen istui veneen keskiosassa bigineissään, iso hellehattu päässään airoja hitaasti vedellen. Vatsassani kiersi ja vaikka miten pinnistelin,oli siitä juosten lähdettävä huussiin,sinne kuitenkaan ehtimättä,vatsani tyhjeni siihen puolitiehen kertaheitolla ja vellit valuivat pitkin reisiäni,sotkien valuessaan miehiset vehkeeni.
Takaani kuului iloinen tervehdys ja taas jotakin ilmoihin liittyvää,mutta minut nähdessään ja tajutessaan tuli hiljaisuus. Kaikesta kurjuudestani huolimatta käännyin tervehtimään,muka yllättyneenä ja iloisena hänen tulostaan.
Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä,sillä vehkeeni nähtyään, tuo ihana ilmestys säikähti pahasti ja lähti airot notkuen ja lopulta toisen katkettuakin kirkuen jatkamaan yhden airon voimin matkaansa.
Harmikseni häntä ei tuon koommin ole näkynyt koko mökillään,joten en ole voinut selittää hänelle omituista käytöstäni.
Olen kuumeisesti viimepäivät miettinyt olisiko minun myytävä minulle niin rakas kesäpaikkani?
Rakkaat ihmiset,nyt on hyvät neuvot tarpeen,joten odottelen vastauksianne.
Minua on koko aikuisikäni vaivannut erittäin kiusallinen ujous ja siksi varmaan olenkin vielä poikamies...tai ehkä lyhyyteni on siihen syynä,olen nimittäin vain 147cm.pitkä ja painoa on n. 100kg. eli hieman ylipainoinen olen.
Lomani vietin minulle niin rakkaassa kesäpaikassani,kuten aikaisempinakin kesinä. Minulla on aivan rannassa hieno pyöröhirsinen rantasauna isoine patioineen ja muurattuine grilleineen. Puucee on myöskin siinä rannan tuntumassa.
Naapurinani siinä lähistöllä on pieni ja nätti "piparkakkutalon" näköinen mökki,jonka pihamaalla on lukuisa määrä toinen toistaan kauniimpia kukkia ja kaikenlaisia koristepensaita,sekä puutarhatonttuja koristamassa pihamaata.
Tuota mökkiä emännöi jumalaisen kaunis,myöskin yksinään elelevä punatukkainen nainen,jonka arvelisin olevan itseäni jonkinverran nuorempi. Minua harmittaa suunnattomasti,kun tuo kaunotar soutaa rantani läheisyydestä aina niin iloisena,päivittäin ja aina samaan aikaan, vilkutellen ja nyt esim. näistä helteistä puhumista keksien,mutta ilmeisesti tuosta ujoudestani johtuen,en saa kunnolla edes ääntäni kuuluville ja siksi tuo nainen jatkaakin matkaansa samointein.
Yhtenä iltana sitten hieman "maistelleena" ja saunottuani päätin "päivystää" tuon ihanaisen olennon liikkeitä,toin herätyskellonikin sitä varten siihen pöydälle ja seurasin varmaankin minuutin välein ajankulua,enkä siinä saunomisen yhteydessä grillatessani tarkoituksella laittanut suojakseni pyyhettä,tai shortsejakaan jalkaani,vaan ilmeisesti juomistani oluesta,punaviinistä ja viskipaukuista rohkaistuna päätin nyt esitellä hänelle sen,jonka takia jo tarha-ajoilta hoitotätien puheet hatarasti muistan,kun pojanviikarina usein alkoi jöpöttämään.
Ne olivat suurinpiirtein tämäntyyppisiä: Herra siunaa ja varjele! Millaiset vehkeet voi tuollaisella natiaisella jo olla ja...julma peli ja sehän on huomattavasti suurempi,kuin ukollani,tai voi hitto,uskaltasko koskea ja tuohan rikkoo jo paikat. Olen nuo lapsuuden aikaiset tarhatätien ihmettelyt periaatteessa jo unohtanut,mutta nyt ne ovat taas päällimmäisenä mielessäni pyörimässä siitä syystä,ettei kaikki tuona iltana,jolloin grillailin ja hieman nautin väkeviäkin mennyt aivan putkeen.
Olin kaupasta ostellut kaikenlaista herkkua grilliin mm. broileria ja kesäkurpitsaakin,jota leikellessäni maistelin punaviinin kanssa raakana. En siinä tullut ajatelleeksi,että olisin ottanut toisen leikkuulaudan, jolla olisin ne broilerin fileet leikellyt ja nuijinut,vaan tein kaiken samalla laudalla. En muistanut,että tuo kesäkurpitsa ja punaviini yhdistelmä on eiemmin aiheuttanut jumalattomat vatsanväänteet ja vieläpä kovan ripulinkin.
Kello lähestyi tuon ihanaisen souteluaikaa ja juuri kun veneen keula ilmestyi kallionkielekkeen takaa ja tuo nainen istui veneen keskiosassa bigineissään, iso hellehattu päässään airoja hitaasti vedellen. Vatsassani kiersi ja vaikka miten pinnistelin,oli siitä juosten lähdettävä huussiin,sinne kuitenkaan ehtimättä,vatsani tyhjeni siihen puolitiehen kertaheitolla ja vellit valuivat pitkin reisiäni,sotkien valuessaan miehiset vehkeeni.
Takaani kuului iloinen tervehdys ja taas jotakin ilmoihin liittyvää,mutta minut nähdessään ja tajutessaan tuli hiljaisuus. Kaikesta kurjuudestani huolimatta käännyin tervehtimään,muka yllättyneenä ja iloisena hänen tulostaan.
Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä,sillä vehkeeni nähtyään, tuo ihana ilmestys säikähti pahasti ja lähti airot notkuen ja lopulta toisen katkettuakin kirkuen jatkamaan yhden airon voimin matkaansa.
Harmikseni häntä ei tuon koommin ole näkynyt koko mökillään,joten en ole voinut selittää hänelle omituista käytöstäni.
Olen kuumeisesti viimepäivät miettinyt olisiko minun myytävä minulle niin rakas kesäpaikkani?
Rakkaat ihmiset,nyt on hyvät neuvot tarpeen,joten odottelen vastauksianne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.