Mikäli parisuhteessa sekstataan, niin parisuhde ei ole sukupuolineutraali, ei avio-, avo-, eikä homoliitossa.
Hindulaisuudessa avioliittoon vihitty mies ja nainen saattavat siirtyä sukupuolineutraaliin avioliittoon, kun lapset on kasvatettu aikuisiksi ja he alkavat etsiä henkisyyttä. Kun hindulaisuudessa seksi häiritsee henkisyyden etsintää, niin se lopetetaan ja jäljelle jää puhdas kaikkiallinen rakkaus.
Kun sana avioliitto on tarkoittanut vuosituhansia miehen ja naisen solmimaa avioliittoa, niin yksikään itseään kunnioittava hetero ei anna homoille oikeutta käyttää tuota sanaa kuvaamaan heidän samaa sukupuolta olevaa parisuhdettaan.
Kun toisiaan tuntemattomilla ihmisillä on tapana kysellä toinen toisiltaan oletko avioliitossa, niin mikäli homo vastaisi olevansa aviossa tai naimisissa lisäämättä siihen, että samaa sukupuolta olevan kanssa, niin hän antaisi väärän kuvan itsestään. Joko maistraatissa vahvistettuna tai avoliitossa olevien homojen kohdalla parisuhde-sana ehkä olisi kaikkein kuvaavin heidän suhteelleen, josta sanasta kysyjä ymmärtäisi minkälaisessa suhteessa kyselyn kohteena oleva elää.
Kuten kansanedustaja Bjarne Kallis esitti, niin mikäli sanakummajainen sukupuolineutraali evioliittolaki tulee voimaan, maistraatti voi hyvin suorittaa parisuhteen lainmukaisen vahvistamisen käyttämättä kuitenkaan sanaan VIHKIMINEN. Maistraatin parisihdevahvistamisen jälkeen, mikäli kysymyksessä on ev- luterilainen mies ja nainen, he voivat hakea KIRKKOVIHKIMISTÄ ja pitää sen jälkeen vaikkapa suuret KIRKKOHÄÄT, mikäli niin haluavat.
Tottakai homoilla on oikeus lainmukaiseen perintöoikeuteen kuin myös lainmukaisiin sosiaalietuuksiin, jotka homoliitossa olevilla ovat tähän mennessä olleet yksinäisen ihmisen suuruusluokkaa.
Ikivanhojen sanojen sisältöjen merkitysten muuttamiseen homoilla kuitenkaan ei ole oikeutta YK:n ihmisoikeussopimustenkaan nojalla.
0Äänestä
mummu...
kun ukon vehje ei enää toimi, niin avioliitto muuttuu väkisin sukupuolineutraaliksi ja siinä ei rukoukset ja siunailut auta :)
0Äänestä
pragmaatikko_
-Luterilainen kirkko luopuisi vihkimisestä mutta yksittäisten pappien sallittaisiin suorittaa vihkimyksiä edelleen. Kaikki liitot siunattaisiin avioparin näin halutessa. -Laillinen avioliitto ei enää vaatisi edes maistraatissa käymistä vaan sinne tulisi vain toimittaa avioparin ilmoitus todistajien allekirjoituksilla. Näin vältettäisiin ruuhkat.
0Äänestä
käytännöllinen
Tuo ehdotus ei toimi. Luterilaisellakin kirkolla on kollektiivinen oikeus avioliittoon vihkimiseen, ei virkaan perustuva. Jos kirkko luopuu vihkimisoikeudesta niin YHDELLÄKÄÄN papilla ei ole oikeutta vihkiä.
0Äänestä
usko ja rakkaus
Piispa Huovisen avaus että kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta on virkistävää kuultavaa!
Täytyy nyt antaa tunnustusta kirkolle, kun se sitä ansaitsee!
On mahtaaa, ettei aina tarvitse kuulla vain huonoja uutisia kuinka kirkko menee aina vaan kauemmas ja kauemmas Jumalasta päätöksenteossaan.
Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto (Jumalan asettama ja pyhä). Kukaan ei kiellä kirkkoa pitämästä kiinni Jumalan Sanasta ja siihen pohjautuvasta periaatteestaan!
Ei aina tarvitse 'mukautua kaikessa tämän maailmanajan mukaan'.
Jos kirkko alkaisi muutenkin jämerämmin pitää kiinni Jumalan Sanan mukaisista periaatteista se saisi myös arvostusta, ja kirkosta pako ja eroaminen loppuisi.
Tällöin kirkon työllä olisi myös Jumalan siunaus.
0Äänestä
äiti...
137:9 Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikäli parisuhteessa sekstataan, niin parisuhde ei ole sukupuolineutraali, ei avio-, avo-, eikä homoliitossa.
Hindulaisuudessa avioliittoon vihitty mies ja nainen saattavat siirtyä sukupuolineutraaliin avioliittoon, kun lapset on kasvatettu aikuisiksi ja he alkavat etsiä henkisyyttä. Kun hindulaisuudessa seksi häiritsee henkisyyden etsintää, niin se lopetetaan ja jäljelle jää puhdas kaikkiallinen rakkaus.
Kun sana avioliitto on tarkoittanut vuosituhansia miehen ja naisen solmimaa avioliittoa, niin yksikään itseään kunnioittava hetero ei anna homoille oikeutta käyttää tuota sanaa kuvaamaan heidän samaa sukupuolta olevaa parisuhdettaan.
Kun toisiaan tuntemattomilla ihmisillä on tapana kysellä toinen toisiltaan oletko avioliitossa, niin mikäli homo vastaisi olevansa aviossa tai naimisissa lisäämättä siihen, että samaa sukupuolta olevan kanssa, niin hän antaisi väärän kuvan itsestään.
Joko maistraatissa vahvistettuna tai avoliitossa olevien homojen kohdalla parisuhde-sana ehkä olisi kaikkein kuvaavin heidän suhteelleen, josta sanasta kysyjä ymmärtäisi minkälaisessa suhteessa kyselyn kohteena oleva elää.
Kuten kansanedustaja Bjarne Kallis esitti, niin mikäli sanakummajainen sukupuolineutraali evioliittolaki tulee voimaan, maistraatti voi hyvin suorittaa parisuhteen lainmukaisen vahvistamisen käyttämättä kuitenkaan sanaan VIHKIMINEN.
Maistraatin parisihdevahvistamisen jälkeen, mikäli kysymyksessä on ev- luterilainen mies ja nainen, he voivat hakea KIRKKOVIHKIMISTÄ ja pitää sen jälkeen vaikkapa suuret KIRKKOHÄÄT, mikäli niin haluavat.
Tottakai homoilla on oikeus lainmukaiseen perintöoikeuteen kuin myös lainmukaisiin sosiaalietuuksiin, jotka homoliitossa olevilla ovat tähän mennessä olleet yksinäisen ihmisen suuruusluokkaa.
Ikivanhojen sanojen sisältöjen merkitysten muuttamiseen homoilla kuitenkaan ei ole oikeutta YK:n ihmisoikeussopimustenkaan nojalla.
kun ukon vehje ei enää toimi, niin avioliitto muuttuu väkisin sukupuolineutraaliksi ja siinä ei rukoukset ja siunailut auta :)
-Luterilainen kirkko luopuisi vihkimisestä mutta yksittäisten pappien sallittaisiin suorittaa vihkimyksiä edelleen. Kaikki liitot siunattaisiin avioparin näin halutessa.
-Laillinen avioliitto ei enää vaatisi edes maistraatissa käymistä vaan sinne tulisi vain toimittaa avioparin ilmoitus todistajien allekirjoituksilla. Näin vältettäisiin ruuhkat.
Tuo ehdotus ei toimi.
Luterilaisellakin kirkolla on kollektiivinen oikeus avioliittoon vihkimiseen, ei virkaan perustuva.
Jos kirkko luopuu vihkimisoikeudesta niin YHDELLÄKÄÄN papilla ei ole oikeutta vihkiä.
Piispa Huovisen avaus että kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta on virkistävää kuultavaa!
Täytyy nyt antaa tunnustusta kirkolle, kun se sitä ansaitsee!
On mahtaaa, ettei aina tarvitse kuulla vain huonoja uutisia kuinka kirkko menee aina vaan kauemmas ja kauemmas Jumalasta päätöksenteossaan.
Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto (Jumalan asettama ja pyhä). Kukaan ei kiellä kirkkoa pitämästä kiinni Jumalan Sanasta ja siihen pohjautuvasta periaatteestaan!
Ei aina tarvitse 'mukautua kaikessa tämän maailmanajan mukaan'.
Jos kirkko alkaisi muutenkin jämerämmin pitää kiinni Jumalan Sanan mukaisista periaatteista se saisi myös arvostusta, ja kirkosta pako ja eroaminen loppuisi.
Tällöin kirkon työllä olisi myös Jumalan siunaus.
137:9 Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!