Olen kohta kolmannelle vuodelle menevä sähköalan opiskelija. Nyt tuli mahdollisuus tehdä oman autotallin sähköistys näyttötyönä koulun luvilla. Mietin että riittääkö yksi 4x2,5 2,5 maakaapeli 16A:n lähdöillä syötöksi talliin. Talliin tulisi 1 kolmivaihepistorasia, muutama tavallinen pistorasia ja 5 loisteputkivalaisinta joissa 2 putkea.
Ja voiko tallin ulkoseinälle laittaa AP9:n tai AP10:n johon maakaapeli tulisi. Vai pitääkö se taiteilla jotenkin tallin sisälle se kaapeli. Vai miten kannattaisi tehdä kun talli on jo valmis.
autotallinsyöttö
jormapena
31
3550
Vastaukset
- Janttila
Eiköhän nämä asiat ole jo opetettu siellä koulussa.
Se mihin jakorasia tulee on ulkonäkökysymys. Minne sen parhaiten saat menemään.- jormapena
onha ne joskus opetettu, mutta en nyt tähän hätään muista ja muutenki oon menny kesän aikana "ruosteeseen"
- Janttila
jormapena kirjoitti:
onha ne joskus opetettu, mutta en nyt tähän hätään muista ja muutenki oon menny kesän aikana "ruosteeseen"
Kuinka meinaat töissä pärjätä jos jo kesän aikana opetukset unohtuu?
- ihan oikea sähkäri
..koulussa mitään todellisuuteen sovellettavaa opetettu.
ensin vuos äidinkieltä ja ruottia, toinen vuos väännettiin kosinifiitä ja kolmantena, kun olis pitäny vähän oikeita töitä harjotella, oltiin jo hävitetty työkalut ja yritettiin tehdä annetut tehtävät pelkällä moralla.
joku viis vuotta työmailla yrityksen ja erehdyksen kautta kuuntelee vanhempien asentajien vittuilua, niin pitäis vähitellen homman juonesta saada kiinni. jos on oikein noheva, niin kymmenen vuoden jälkeen selviää jo ihmettelemättä kaikesta mitä insinööri niskaan heittää, tai ainakin on oppinut lapioimaan paskan takas ylähyllylle, mihin se kuuluu ;) - jormapena
Janttila kirjoitti:
Kuinka meinaat töissä pärjätä jos jo kesän aikana opetukset unohtuu?
minäku luulin että täältä sais iha asiallisia vastauksia mutta näköjään vaan tälläsiä vittuilijoita. Väitätkö että ite tiesit ja muistit kaikki mitä olit oppinu hirveassä kiireessä kun opiskelit ammattia
- Aimo Tälli
ihan oikea sähkäri kirjoitti:
..koulussa mitään todellisuuteen sovellettavaa opetettu.
ensin vuos äidinkieltä ja ruottia, toinen vuos väännettiin kosinifiitä ja kolmantena, kun olis pitäny vähän oikeita töitä harjotella, oltiin jo hävitetty työkalut ja yritettiin tehdä annetut tehtävät pelkällä moralla.
joku viis vuotta työmailla yrityksen ja erehdyksen kautta kuuntelee vanhempien asentajien vittuilua, niin pitäis vähitellen homman juonesta saada kiinni. jos on oikein noheva, niin kymmenen vuoden jälkeen selviää jo ihmettelemättä kaikesta mitä insinööri niskaan heittää, tai ainakin on oppinut lapioimaan paskan takas ylähyllylle, mihin se kuuluu ;)Kädentaitoja ei pystytä opettamaan minkään laisessa koulussa,peukalo ei siirry mihinkään vaikka kuinka opettaisi.
Ammattitaitoa pystyy kehittämään ainoastaan tekemällä ja katsomalla ammattinsa osaavien touhuja,mikä taas ei onnistu 3vuoden "koulutuksella".
Amiksen työn opetuksella ei ole muuta tarkoitusta kuin että kollit oppii pitämään TYÖkaluja kourassa,muun oppii vasta siellä työmailla.Jos hermot kestää...
Ammattikoulujen parasta antia on kuitenkin "turhanpäiväiset"teoria opetukset,koska niitä oppeja kuitenkin tarvitaan jos aikoo edetä valitsemallan uralla...tietenkin jos haluaa "vain"asennella pistorasioita ja lamppuja sekä tapella putkimiehien kanssa kumpi vetää ensin,niin silloin ei kyllä tarvita kovinkaan ihmeellisiä teoria oppeja...
Henkilökohtaisesti minua on huvittanut yli 30v.työurani aikana nuo ylähyllyinsinöörit jotka eivät selviä yksinkertaisimmistakaan teknisistä ongelmista,jos niiden ratkaisemiseksi tarvitaan sähkötekniikan teorioiden soveltamista...tai jos täytyisi saada jokin toimimaan.
PS.auttava sähköopin tunteminen avaa aivan uuden humoristisen lukuelämyksen myös tälläkin foorumilla;)
- kaale123
ihan siitä, mitä aiot autotallissa tehdä ts minkä tehoisia koneita käyttää. Myös pääsulakkeiden koko kannattaa huomioida,
- 19+15
vedä syöttö kutosella sulakkeeksi 20 tai 25A ja talliin pikkukeskus mistä vetelee noi roippeet
- sähkö-kauko
19+15 kirjoitti:
vedä syöttö kutosella sulakkeeksi 20 tai 25A ja talliin pikkukeskus mistä vetelee noi roippeet
Juuri näin.
Ei kannata laittaa 3x16A syöttöä, voi jäädä pieneksi tulevaisuudessa. Ei muutaku keskus talliin ja 4x6 6S MCMK kaapeliojaan.. syötön päähän 20A tulppavarokkeet tai johdonsuoja-automaatit keskuksesta riippuen... 5 loistevalaisinta? minkäs kokosia lieneevät? 2x18W? 2x36W? 2x58W? helevetin tyhmän näkönen tulee jos aioit lyyä 2x18W ''koti'' loistevalkaisimii monta peräkkäin kattoon tekemää valaistuksen virkaa??
Vielä semmonen vinkki jos ei ole koulussa tai työmailla tähän mennessä tullu ilmi niin laita niille pistorasiaryhmille omat vikavirtasuojat.. Takuuvarma vitutus pimeällä talvella jos vedät koko paskan yhen vvsk:n taa.. Ja epähuomiossa vielä valaistuksenkin siihen.. - 6+16
sähkö-kauko kirjoitti:
Juuri näin.
Ei kannata laittaa 3x16A syöttöä, voi jäädä pieneksi tulevaisuudessa. Ei muutaku keskus talliin ja 4x6 6S MCMK kaapeliojaan.. syötön päähän 20A tulppavarokkeet tai johdonsuoja-automaatit keskuksesta riippuen... 5 loistevalaisinta? minkäs kokosia lieneevät? 2x18W? 2x36W? 2x58W? helevetin tyhmän näkönen tulee jos aioit lyyä 2x18W ''koti'' loistevalkaisimii monta peräkkäin kattoon tekemää valaistuksen virkaa??
Vielä semmonen vinkki jos ei ole koulussa tai työmailla tähän mennessä tullu ilmi niin laita niille pistorasiaryhmille omat vikavirtasuojat.. Takuuvarma vitutus pimeällä talvella jos vedät koko paskan yhen vvsk:n taa.. Ja epähuomiossa vielä valaistuksenkin siihen..En ole sähkömies, mutta minäkin olisin ehdottanut juuri tuota "vedä syöttö kutosella".
Ei nää ole vaikeita asioita... - -jediritari-
sähkö-kauko kirjoitti:
Juuri näin.
Ei kannata laittaa 3x16A syöttöä, voi jäädä pieneksi tulevaisuudessa. Ei muutaku keskus talliin ja 4x6 6S MCMK kaapeliojaan.. syötön päähän 20A tulppavarokkeet tai johdonsuoja-automaatit keskuksesta riippuen... 5 loistevalaisinta? minkäs kokosia lieneevät? 2x18W? 2x36W? 2x58W? helevetin tyhmän näkönen tulee jos aioit lyyä 2x18W ''koti'' loistevalkaisimii monta peräkkäin kattoon tekemää valaistuksen virkaa??
Vielä semmonen vinkki jos ei ole koulussa tai työmailla tähän mennessä tullu ilmi niin laita niille pistorasiaryhmille omat vikavirtasuojat.. Takuuvarma vitutus pimeällä talvella jos vedät koko paskan yhen vvsk:n taa.. Ja epähuomiossa vielä valaistuksenkin siihen..4x16 16 AMCMK voi tulla hieman halvemmaksi kuin MCMK 4x6 6, jos maksat omasta pussistasi.
Vedä maakaapeli mahdollisuuksien mukaan sisälle asti tai hieman nurkan taa, jos ulkonäkö on tärkeä. Muista kaapelinsuojakouru seinälle. Mulla aikoinaan lähti lopputarkastuksesta pisteitä, kun oli jäänyt kaapelin "potkusuojat" laittamatta.
Kuinka pitkä matka on kyseessä keskuksen ja autotallin välillä suurinpiirtein?.. - jormapena
-jediritari- kirjoitti:
4x16 16 AMCMK voi tulla hieman halvemmaksi kuin MCMK 4x6 6, jos maksat omasta pussistasi.
Vedä maakaapeli mahdollisuuksien mukaan sisälle asti tai hieman nurkan taa, jos ulkonäkö on tärkeä. Muista kaapelinsuojakouru seinälle. Mulla aikoinaan lähti lopputarkastuksesta pisteitä, kun oli jäänyt kaapelin "potkusuojat" laittamatta.
Kuinka pitkä matka on kyseessä keskuksen ja autotallin välillä suurinpiirtein?..15 m
- -jediritari-
jormapena kirjoitti:
15 m
Eiköhän se 2,5 neliöinen sitten jo riittäne.
- helpolla
Jos ett mitään keskusta laita talliin, niin:
- vedä se mcmk kaapeli seinän läpi tallin puolelle. Miielellään johonkin nurkan kohille. Läpiviennin päälle AP10 josta sitten lähtee ne mmj:t.
- Kun kerran tulee kolmivaihepistorasia, niin laita vikavirtasuoja syöttävään keskukseen 4-Nap niin on kaikki sitten saman vikarin takana, vaikka valot sitten sammuukin, mut onko paha ?
- kyllä se mcmk 4x2,5 2,5 riittää jos ett talvella käytä 3-vaihe hitsikonetta ja samalla 3kW:n puhallinta samaan aikaan päällä.
-- Janttila
Keskuksen poisjättämisellä säästät paljon, ei tarvitse välttämättä omaa maadoituskuparia. Nykyään tarvitsee jokaiseen keskukseen oman maadoituskuparin, myös ryhmä- ja alakeskuksiin; vaikkakin useat sähkärit eivät tätä sääntöä noudata
- se menee
Janttila kirjoitti:
Keskuksen poisjättämisellä säästät paljon, ei tarvitse välttämättä omaa maadoituskuparia. Nykyään tarvitsee jokaiseen keskukseen oman maadoituskuparin, myös ryhmä- ja alakeskuksiin; vaikkakin useat sähkärit eivät tätä sääntöä noudata
Kukaan ei estä, jos haluat kiskoa kuparia maahan niin paljon kuin huvittaa, mutta standardit eivät normaalia kokoluokkaa olevalla tontilla vaadi kuin yhden elektrodin.
Maadoituselektrodi on liittymäkohtainen tietyn etäisyyden sisällä ja 1 kpl pääpotentiaalintasauskiskoja laitetaan kaikkiin rakennuksiin. Nämä jutut eivät riipu keskusten lukumääristä. - Janttila
se menee kirjoitti:
Kukaan ei estä, jos haluat kiskoa kuparia maahan niin paljon kuin huvittaa, mutta standardit eivät normaalia kokoluokkaa olevalla tontilla vaadi kuin yhden elektrodin.
Maadoituselektrodi on liittymäkohtainen tietyn etäisyyden sisällä ja 1 kpl pääpotentiaalintasauskiskoja laitetaan kaikkiin rakennuksiin. Nämä jutut eivät riipu keskusten lukumääristä.Suosittelisin lukemaan standartit uudestaan. Saattaisit yllättyä kuin monta elektronia nykyään vaaditaan.
- vaaditaan ?
Janttila kirjoitti:
Suosittelisin lukemaan standartit uudestaan. Saattaisit yllättyä kuin monta elektronia nykyään vaaditaan.
Elektroneista en tiedä, kun en tiedä missä standardissa puhutaan elektroneista?
Maadoituksesta on hiukan kerrottu mm. standardissa SFS 6000-5-54. Kuvasta B.54.1 näkee systeemin periaatteen hyvin. Maadoituselektrodien määrästä kerrotaan mm. standardissa SFS 6000-4-41:
“411.4 TN-järjestelmät
Jos sähköliittymää syötetään verkosta, jossa on käytössä PEN-johdin, on sähköliittymään tehtävä luvun 542 mukainen maadoitusjärjestelmä, joka sisältää maadoituselektrodin. Sähköliittymän sisäisessä rakennusten ulkopuolisessa verkossa, jossa käytetään PEN-johdinta, on tehtävä maadoitus jokaisen vähintään 200 m pituisen johtohaaran lopussa tai enintään 200 m päässä siitä. Sähkönjakeluverkossa tehtävien maadoitusten vaatimukset on esitetty osassa 8-801.
HUOM. 3 Suomessa pitää sähköliittymiin rakentaa maadoituselektrodi. Tällä voidaan pienentää mm. PEN-johtimen katkeamisesta ja suurjännitejärjestelmien maasulkuvirroista aiheutuvia kosketusjännitteitä. Liittymään tehtävän maadoituselektrodin lisäksi rakennuksissa pitää tehdä suojaava potentiaalintasaus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasaus.”
Myös D1:ssä sivulla 293 sanotaan selvästi:
”Jokaisessa liittymässä tulee olla maadoituselektrodi. Samoin jos sähköliittymän sisäisessä rakennusten ulkopuolisessa verkossa käytetään PEN-johdinta, maadoituselektrodin tulee olla jokaisen vähintään 200 m pituisen johtohaaran päässä tai enintään 200 etäisyydellä siitä.”
Ei siis mitään mainintoja keskuskohtaisista maadoituselektrodeista. Joissakin standardissa on mainintoja myös siitä, jos jostain syystä (esim. muu kuin TN-S-järjestelmä, kaksi eri jännitteellä toimivaa verkkoa samassa muuntamossa yms.) joudutaan käyttämään maadoituselektrodiverkkoja ei niitä kannata heitellä miten sattuu sinne tänne, vaan keskitetysti. Tuskin siitä pienissä kohteissa haittaakaan kauheasti on, mutta joskus nämäkin täytyy ottaa huomioon. Jos uudessa kohteessa on perustusmaadoituselektrodi ja vielä kaapeliojassa yksi elektrodi, perustusmaadoituselektrodin luonteeseen sopii ennemminkin potentiaalintasaus. Varsinkin jos perustuksen alla on hyvät eristeet.
En tiedä, mikä standardi sinulla on mielessä tai mitä ajat takaa. Mutta ei olisi mitään järkeä laittaa esim. saman keskushuoneen erillisille keskuksille omia elektrodeja, koska ne kuitenkin kytketään päämaadoituskiskoon, niinkuin mainitusta kuvasta näet. Ei niitä keskuksiin tungeta.
Elektrodien määrän lisääminen ei vaikuta pienissä liittymissä juuri muuhun kuin rahan menekkiin, koska mitoittava tekijä on mekaaninen kestävyys ja korroosionkestävyys. Poikkipinta-alan kasvattaminen 16 mm:stä ylöspäin ei paranna maadoituksen toimivuutta. - Janttila
vaaditaan ? kirjoitti:
Elektroneista en tiedä, kun en tiedä missä standardissa puhutaan elektroneista?
Maadoituksesta on hiukan kerrottu mm. standardissa SFS 6000-5-54. Kuvasta B.54.1 näkee systeemin periaatteen hyvin. Maadoituselektrodien määrästä kerrotaan mm. standardissa SFS 6000-4-41:
“411.4 TN-järjestelmät
Jos sähköliittymää syötetään verkosta, jossa on käytössä PEN-johdin, on sähköliittymään tehtävä luvun 542 mukainen maadoitusjärjestelmä, joka sisältää maadoituselektrodin. Sähköliittymän sisäisessä rakennusten ulkopuolisessa verkossa, jossa käytetään PEN-johdinta, on tehtävä maadoitus jokaisen vähintään 200 m pituisen johtohaaran lopussa tai enintään 200 m päässä siitä. Sähkönjakeluverkossa tehtävien maadoitusten vaatimukset on esitetty osassa 8-801.
HUOM. 3 Suomessa pitää sähköliittymiin rakentaa maadoituselektrodi. Tällä voidaan pienentää mm. PEN-johtimen katkeamisesta ja suurjännitejärjestelmien maasulkuvirroista aiheutuvia kosketusjännitteitä. Liittymään tehtävän maadoituselektrodin lisäksi rakennuksissa pitää tehdä suojaava potentiaalintasaus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasaus.”
Myös D1:ssä sivulla 293 sanotaan selvästi:
”Jokaisessa liittymässä tulee olla maadoituselektrodi. Samoin jos sähköliittymän sisäisessä rakennusten ulkopuolisessa verkossa käytetään PEN-johdinta, maadoituselektrodin tulee olla jokaisen vähintään 200 m pituisen johtohaaran päässä tai enintään 200 etäisyydellä siitä.”
Ei siis mitään mainintoja keskuskohtaisista maadoituselektrodeista. Joissakin standardissa on mainintoja myös siitä, jos jostain syystä (esim. muu kuin TN-S-järjestelmä, kaksi eri jännitteellä toimivaa verkkoa samassa muuntamossa yms.) joudutaan käyttämään maadoituselektrodiverkkoja ei niitä kannata heitellä miten sattuu sinne tänne, vaan keskitetysti. Tuskin siitä pienissä kohteissa haittaakaan kauheasti on, mutta joskus nämäkin täytyy ottaa huomioon. Jos uudessa kohteessa on perustusmaadoituselektrodi ja vielä kaapeliojassa yksi elektrodi, perustusmaadoituselektrodin luonteeseen sopii ennemminkin potentiaalintasaus. Varsinkin jos perustuksen alla on hyvät eristeet.
En tiedä, mikä standardi sinulla on mielessä tai mitä ajat takaa. Mutta ei olisi mitään järkeä laittaa esim. saman keskushuoneen erillisille keskuksille omia elektrodeja, koska ne kuitenkin kytketään päämaadoituskiskoon, niinkuin mainitusta kuvasta näet. Ei niitä keskuksiin tungeta.
Elektrodien määrän lisääminen ei vaikuta pienissä liittymissä juuri muuhun kuin rahan menekkiin, koska mitoittava tekijä on mekaaninen kestävyys ja korroosionkestävyys. Poikkipinta-alan kasvattaminen 16 mm:stä ylöspäin ei paranna maadoituksen toimivuutta.Jos ei löydä kerrottua tietoa, niin kannattaa Googlalta, Googlella usein selviää kirjoitus- ja ajatusvirheet, tosin paria viestiä aikaisemmin oli jo puhetta maadoituskuparista, joten ihan tarpeetonta idiotismia harrastit tuossa alussa. Anteeksi henkilökohtaisuuksiin menemistä, mutta en ymmärrä tuollaista vinoilun tarvetta.
Kertomasi litania, että maadoituskupari tarvitaan, ei ole uutta; niinhän on aina tehty; mutta nykyään jos on esim talossa keskus ja saunamökissä keskus, niin molemmat tarvitsee oman kuparin maahan. Tätä ei kovinkaan monet sähkärit noudata ja täytyy tunnustaa etten itsekkään sitä noudata näin pienissä mittakaavoissa, sen sijaan isommilla kyllä. Mulla ei ole dokumentteja sähköisessä muodossa, joten en voi kopioida ja dokumentissakaan ei muuta mainita kuin että pohjautuu SFS6000:n. - Jeejorma
Janttila kirjoitti:
Jos ei löydä kerrottua tietoa, niin kannattaa Googlalta, Googlella usein selviää kirjoitus- ja ajatusvirheet, tosin paria viestiä aikaisemmin oli jo puhetta maadoituskuparista, joten ihan tarpeetonta idiotismia harrastit tuossa alussa. Anteeksi henkilökohtaisuuksiin menemistä, mutta en ymmärrä tuollaista vinoilun tarvetta.
Kertomasi litania, että maadoituskupari tarvitaan, ei ole uutta; niinhän on aina tehty; mutta nykyään jos on esim talossa keskus ja saunamökissä keskus, niin molemmat tarvitsee oman kuparin maahan. Tätä ei kovinkaan monet sähkärit noudata ja täytyy tunnustaa etten itsekkään sitä noudata näin pienissä mittakaavoissa, sen sijaan isommilla kyllä. Mulla ei ole dokumentteja sähköisessä muodossa, joten en voi kopioida ja dokumentissakaan ei muuta mainita kuin että pohjautuu SFS6000:n.Taitanee standardi kertoa, että jokaisen rakennuksen perustuksen alle tulee maadoituselektrodi laittaa, jos rakennuksessa ryhmäkeskus on. En ole kyllä SFS6000 vielä sellaista kohtaa vielä havainnut, joka käskee laittamaan sata maadoituskuparia 100 asunnon kerrostalon alle. Mahtaisi olla melkosen veikeän näköiset viritelmät. Lienee kuitenkin joka asunnossa nykyään se mainitsemasi ryhmäkeskus.
Ihan noin mielenkiinnosta voisit kyseisen asian nyt kaivaa muillekkin esiin. MustaTuntuu standardit kun ei oikein vakuuta tällä sivustolla. - Janttila
Jeejorma kirjoitti:
Taitanee standardi kertoa, että jokaisen rakennuksen perustuksen alle tulee maadoituselektrodi laittaa, jos rakennuksessa ryhmäkeskus on. En ole kyllä SFS6000 vielä sellaista kohtaa vielä havainnut, joka käskee laittamaan sata maadoituskuparia 100 asunnon kerrostalon alle. Mahtaisi olla melkosen veikeän näköiset viritelmät. Lienee kuitenkin joka asunnossa nykyään se mainitsemasi ryhmäkeskus.
Ihan noin mielenkiinnosta voisit kyseisen asian nyt kaivaa muillekkin esiin. MustaTuntuu standardit kun ei oikein vakuuta tällä sivustolla."Ihan noin mielenkiinnosta voisit kyseisen asian nyt kaivaa muillekkin esiin. MustaTuntuu standardit kun ei oikein vakuuta tällä sivustolla."
Olet aivan oikeassa, mustatuntuu standardit puoleen jos toisesenkan eivät vakuuta. Täytyy asiaan perehtyä, kunhan loma loppuu.
Sen sijaan sen verran täytyy vetää sanojani takasin tai selventää; ihan kummin haluaa ymmärtää, ei sitä kuparia vaadita saman talon sisällä oleville jokaiselle keskukselle erikseen, mutta lisää aiheesta sitten kun palaan sorvin ääreen. - minäkin.
Jeejorma kirjoitti:
Taitanee standardi kertoa, että jokaisen rakennuksen perustuksen alle tulee maadoituselektrodi laittaa, jos rakennuksessa ryhmäkeskus on. En ole kyllä SFS6000 vielä sellaista kohtaa vielä havainnut, joka käskee laittamaan sata maadoituskuparia 100 asunnon kerrostalon alle. Mahtaisi olla melkosen veikeän näköiset viritelmät. Lienee kuitenkin joka asunnossa nykyään se mainitsemasi ryhmäkeskus.
Ihan noin mielenkiinnosta voisit kyseisen asian nyt kaivaa muillekkin esiin. MustaTuntuu standardit kun ei oikein vakuuta tällä sivustolla....haluaisin tietää, että mistä kohtaa standardeista löytyy vaatimus laittaa elektrodi jokaiselle rakennukselle.
Myös j anttilalla oli joka SFS 6000:een pohjautuva dokumentti, jossa vaadittiin eri rakennuksille (tai keskuksille) omat elektrodit. Jos kerrot edes dokumentin nimen, niin viisastuisimme.
Moni opus (mm. D1) suosittelee kaikkiin rakennuksiin perustusmaadoituselektrodeja. STUL:ilta löytyy myös seikkaperäinen suositus rivitalojen maadoituksen järjestämisestä: http://www.stul.fi/Default.aspx?id=7627#2 . Myös sähköverkkoyhtiöt ovat laittaneet ohjeita. (Kaikissa puhutaan kuitenkin perustusmaadoituselektrodeista, ei esim. perustuksen alle laitettavista maadoituselektrodeista).
Kaikki nuo ovat siis suosituksia, eivät määräyksiä. Liittymään tarvitaan vain yksi maadoituselektrodi, ellei kyseessä ole PEN-johtohaara ja yli 200 m etäisyyttä. Potentiaalintasaus pitää tehdä joka rakennuksessa riippumatta siitä, onko siellä keskuksia vai ei. - Jeejorma
minäkin. kirjoitti:
...haluaisin tietää, että mistä kohtaa standardeista löytyy vaatimus laittaa elektrodi jokaiselle rakennukselle.
Myös j anttilalla oli joka SFS 6000:een pohjautuva dokumentti, jossa vaadittiin eri rakennuksille (tai keskuksille) omat elektrodit. Jos kerrot edes dokumentin nimen, niin viisastuisimme.
Moni opus (mm. D1) suosittelee kaikkiin rakennuksiin perustusmaadoituselektrodeja. STUL:ilta löytyy myös seikkaperäinen suositus rivitalojen maadoituksen järjestämisestä: http://www.stul.fi/Default.aspx?id=7627#2 . Myös sähköverkkoyhtiöt ovat laittaneet ohjeita. (Kaikissa puhutaan kuitenkin perustusmaadoituselektrodeista, ei esim. perustuksen alle laitettavista maadoituselektrodeista).
Kaikki nuo ovat siis suosituksia, eivät määräyksiä. Liittymään tarvitaan vain yksi maadoituselektrodi, ellei kyseessä ole PEN-johtohaara ja yli 200 m etäisyyttä. Potentiaalintasaus pitää tehdä joka rakennuksessa riippumatta siitä, onko siellä keskuksia vai ei.Jep, suositushan tuo olikin eikä määräys. Tulipahan muistettua tuo väärin määräykseksi.
- Janttila
minäkin. kirjoitti:
...haluaisin tietää, että mistä kohtaa standardeista löytyy vaatimus laittaa elektrodi jokaiselle rakennukselle.
Myös j anttilalla oli joka SFS 6000:een pohjautuva dokumentti, jossa vaadittiin eri rakennuksille (tai keskuksille) omat elektrodit. Jos kerrot edes dokumentin nimen, niin viisastuisimme.
Moni opus (mm. D1) suosittelee kaikkiin rakennuksiin perustusmaadoituselektrodeja. STUL:ilta löytyy myös seikkaperäinen suositus rivitalojen maadoituksen järjestämisestä: http://www.stul.fi/Default.aspx?id=7627#2 . Myös sähköverkkoyhtiöt ovat laittaneet ohjeita. (Kaikissa puhutaan kuitenkin perustusmaadoituselektrodeista, ei esim. perustuksen alle laitettavista maadoituselektrodeista).
Kaikki nuo ovat siis suosituksia, eivät määräyksiä. Liittymään tarvitaan vain yksi maadoituselektrodi, ellei kyseessä ole PEN-johtohaara ja yli 200 m etäisyyttä. Potentiaalintasaus pitää tehdä joka rakennuksessa riippumatta siitä, onko siellä keskuksia vai ei.Kunhan palaan sorvin ääreen voin kaivella dokumentteja ja niiden nimiä ja palauttaa mietteitä muistiin; ainahan olen voinut jotain muistaa väärinkin.
Muuten tuolla STUL.n sivuilla löytyy virheitäkin, ei oo nekään aukottomat.
STUL:n sivut: (sama sivu, jonka linkkasit)
Valaisinpistorasiakannen asennus jakorasiaan
Kysymys:
Voiko opastettu maallikko (esim. huoltomies) asentaa/vaihtaa itsenäisesti valaisinpistorasiakannen jakorasiaan kohteessa, joka aiemmin on toteutettu koukkukannella ja kytkentärimalla ”sokeripalalla”?
Suositus:
Ei voi. Kiinteään asennukseen kuuluvat pienetkin sähköasennustyöt tulee tehdä urakointioikeudet omaavan yrityksen toimesta tai aina itsenäiseen työhön kykenevän sähköasentajan toimesta tai tällaisen henkilön välittömässä valvonnassa.
----------
Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf
Mitkä toimenpiteet ovat sallittu maalikoille:
• kiinteässä asennuksessa valaisinliittimen eli
”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän
mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen
valaisinliitinpistorasian vaihto
Tosin sanohaan tuo STUL:n sivut että suositus, mutta vastaus kuitenkin antaisi olettaa että se on määräys. - Valovirta
Janttila kirjoitti:
Kunhan palaan sorvin ääreen voin kaivella dokumentteja ja niiden nimiä ja palauttaa mietteitä muistiin; ainahan olen voinut jotain muistaa väärinkin.
Muuten tuolla STUL.n sivuilla löytyy virheitäkin, ei oo nekään aukottomat.
STUL:n sivut: (sama sivu, jonka linkkasit)
Valaisinpistorasiakannen asennus jakorasiaan
Kysymys:
Voiko opastettu maallikko (esim. huoltomies) asentaa/vaihtaa itsenäisesti valaisinpistorasiakannen jakorasiaan kohteessa, joka aiemmin on toteutettu koukkukannella ja kytkentärimalla ”sokeripalalla”?
Suositus:
Ei voi. Kiinteään asennukseen kuuluvat pienetkin sähköasennustyöt tulee tehdä urakointioikeudet omaavan yrityksen toimesta tai aina itsenäiseen työhön kykenevän sähköasentajan toimesta tai tällaisen henkilön välittömässä valvonnassa.
----------
Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf
Mitkä toimenpiteet ovat sallittu maalikoille:
• kiinteässä asennuksessa valaisinliittimen eli
”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän
mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen
valaisinliitinpistorasian vaihto
Tosin sanohaan tuo STUL:n sivut että suositus, mutta vastaus kuitenkin antaisi olettaa että se on määräys.No mutta STUL:n sivuilla puhutaan valaisinpistorasiasta, TUKES:n sivuilla valaisinliitinpistorasiasta, jotka ovat eri asia.
- EHHR25
Valovirta kirjoitti:
No mutta STUL:n sivuilla puhutaan valaisinpistorasiasta, TUKES:n sivuilla valaisinliitinpistorasiasta, jotka ovat eri asia.
Totta puhut valovirta. Kyse on eri asioista. Lisäksi haluaisin puollustaa yhden maadoituselektrodin puhujan puolesta. Itse jouduin tutkimaan SFS600:sta aika pikkutarkkaan tossa kuukausi sitten. Sama ongelma oli töissä edessäni.
Kyllä se nyt vaan on niin, että riittää yksi maadoitus kiinteistöä kohti, jos sitä siis syötetään PENillä ja jos maadoitettavat kohteet ovat 200m sisällä tai 200m päässä.
Lisäksi haluaisin mainita, että kyllä se maadoitus paranee neliöitä nostettaessa. Siitä en tiedä kuinka paljon ja kuinka kannattavaa se on. Tuskin on..
Tällä palstalla tuntuu olevan liikaa mutu-sähkäreitä ja jos joku heittää faktoja pöytään, niin silti inttävät vastaan. Mutta onhan se niinkin, että jos kukaan ei kritisoi niin ei ne asiat etenekkään. Ja pieni väittely on aina hyvästä :D. Samaa tapahtuu ilmastonmuutoksenkin suhteen. Se pakottaa ottamaan selvää asioista. - Janttila
Valovirta kirjoitti:
No mutta STUL:n sivuilla puhutaan valaisinpistorasiasta, TUKES:n sivuilla valaisinliitinpistorasiasta, jotka ovat eri asia.
Tukesin sivuilla puhutaan myös valaisinpistotulpasta, (sama sivu, jonka linkkasin, sieltä voi käydä katsomassa)joka on eri kuin valasinpistorasia. Eli Tukesin mukaan tavallinen maallikko saa irroittaa perinteisen koukkukannen jakorasian päältä ja asentaa siihen valaisinpistorasian, esim ABB:n AKK13J:n (meni varmaan tunnus väärin, mutta sähkärit kyllä tunnistaa). Sekä Tukesin mukaan maallikko saa asentaa valaisimeen valaisinpistotulpan.
Mitä sitten STUL tarkoittaa? - Jeejorma
Janttila kirjoitti:
Tukesin sivuilla puhutaan myös valaisinpistotulpasta, (sama sivu, jonka linkkasin, sieltä voi käydä katsomassa)joka on eri kuin valasinpistorasia. Eli Tukesin mukaan tavallinen maallikko saa irroittaa perinteisen koukkukannen jakorasian päältä ja asentaa siihen valaisinpistorasian, esim ABB:n AKK13J:n (meni varmaan tunnus väärin, mutta sähkärit kyllä tunnistaa). Sekä Tukesin mukaan maallikko saa asentaa valaisimeen valaisinpistotulpan.
Mitä sitten STUL tarkoittaa?Molemmat tarkoittavat juurikin sitä, että valaisinpistorasiaa ei saa maallikko asentaa.
Valaisinliitinpistorasian saapi sitten asentaa, mutta tämähän onkin sitten ihan eri asia. Laitetaanpa tuosta vaikka tukesin ohje valaisinliitinpistorasian asentamiseen. http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/popup/sokeripalan_korvaaminen.html
Valaisinpistorasiasta ei tarvinne kuvaa tähän laittaa selventämään eroa valaisinpistorasian ja valaisinliitinpistorasian väliltä. - rer22
EHHR25 kirjoitti:
Totta puhut valovirta. Kyse on eri asioista. Lisäksi haluaisin puollustaa yhden maadoituselektrodin puhujan puolesta. Itse jouduin tutkimaan SFS600:sta aika pikkutarkkaan tossa kuukausi sitten. Sama ongelma oli töissä edessäni.
Kyllä se nyt vaan on niin, että riittää yksi maadoitus kiinteistöä kohti, jos sitä siis syötetään PENillä ja jos maadoitettavat kohteet ovat 200m sisällä tai 200m päässä.
Lisäksi haluaisin mainita, että kyllä se maadoitus paranee neliöitä nostettaessa. Siitä en tiedä kuinka paljon ja kuinka kannattavaa se on. Tuskin on..
Tällä palstalla tuntuu olevan liikaa mutu-sähkäreitä ja jos joku heittää faktoja pöytään, niin silti inttävät vastaan. Mutta onhan se niinkin, että jos kukaan ei kritisoi niin ei ne asiat etenekkään. Ja pieni väittely on aina hyvästä :D. Samaa tapahtuu ilmastonmuutoksenkin suhteen. Se pakottaa ottamaan selvää asioista.No kyllä se vaan on niiin että ,jokaiselle rakennukselle on uuden standardin mukaan laitettava oma perustusmaadoituselektodi jos on mahdollista.
- vaan..
rer22 kirjoitti:
No kyllä se vaan on niiin että ,jokaiselle rakennukselle on uuden standardin mukaan laitettava oma perustusmaadoituselektodi jos on mahdollista.
Näin se on, mutta missään SFS6000 -standardisarjassa rakennuskohtaisesta pakollisesta maadoituselektrodista ei ole mainintaa - vai onko.
Kerro meillekin, missä kappaleessa tällainen maininta löytyy. - -B-
vaan.. kirjoitti:
Näin se on, mutta missään SFS6000 -standardisarjassa rakennuskohtaisesta pakollisesta maadoituselektrodista ei ole mainintaa - vai onko.
Kerro meillekin, missä kappaleessa tällainen maininta löytyy....ei ole pakollinen kaikissa liittymän rakennuksissa, mutta potentiaalintasaus pitää tehdä kaikissa rakennuksissa.
Usean rakennuksen liittymässä pitää olla ainakin yksi maadoituselektrodi, mieluimmin perustusmaadoituselektrodi.Joka rakennuksessa toteutetaan suojaava potentiaalintasaus.Kaikkiin rakennuksiin suositellaan asennettavaksi perustusmaadoituselektrodi. Jos jokin rakennuksista on yli 200 m päässä liittymässä olevasta maadoituselektrodista, ja sitä syötetään PEN-johtimella varustetulla johdolla, rakennukselle pitää tehdä oma maadoituselektrodi.Jos pääkeskus ei ole rakennuksessa, siinä ei tarvita
potentiaalintasausta. Kaikissa liittymän rakennuksissa tehdään potentiaalintasaus, johon liitetään johtavat putkistot ja ilmanvaihtokanavat (C1, C2) sekä betoniraudoitus (B), jos se on mahdollista. Vähintään yhteen rakennukseen tehdään perustusmaadoituselektrodi T1, ja muihinkin sen
asentamista suositellaan. Lisäksi voidaan kaapeliojaan asentaa maadoituselektrodi T2.
Kuvaa tähän ei valitettavasti voi liittää...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1212286
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten4242163Sinun ja kaipaamasi törmääminen
Missä sinä haluaisit sen satunnaisen kohtaamisen mieluiten tapahtuvan?971176Ammuskelua Eliaksenkadulla
Mikä homma? Hirven metsästykseen vielä lähemäs 3kk. Oliko lie puuman metsästystä..?14974- 44794
Olen pahoillani jos kärsit.
Mutta meidän välejä ei voi korjata. Rakastin sua tiedoksi. Älä tee itelles mitään vaan hae apua.34790Ymmärrätköhän nainen
Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi109766Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!15764Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus
Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte166706Luvattiin työpaikka, mutta mitään ei kuulukaan
Kuinka yleistä tällainen on? Ehdin jo iloita työpaikasta, turhaan, kun mitään ei kuulukaan työnantajasta, joka ilmoitti32689