aina helluntailainen.
Olen usein täälläkin kritisoinut helluntaiherätystä, tiedättekö, tai arvasitteko yhtään, miksi olen niin tehnyt ?
Siksi, että rakastan sitä sakkia. Kyllähän perheissäkin tulee konflikteja jäsenten kesken, ja joskus huudetaan, että naapuritkin "herää" kuuntelemaan.
Olen varmaan ollut "taakkana tiedän sen" pyrin kuitenkin tallaamaan täällä hännillä, seuraten hyvien ja onnistuneiden vanavedessä, sen verran pyrin olemaan erilläni, etten enempää taakoittaisi rakasta herätystäni, vaikka teen sitä tietenkin,tahtomattanikin?
Harva koti on, joka potkii lapsensa maailmaan, sentähden, että on erilainen.
Ja jos joutuu omasta mielestään väärin tuomituksi ja sitten kohdellaan sen mukaisesti, niin reaktio on inhimillisellä tasolla se, että "kapina" mieli herää varmasti.
Eihän tietenkään Opettajasta "tunnu" kivalta, jos oppilas alkaa opettajaksi, ja osoittaa opetuksen opettajille. Sellainen oppilas on häirikkö, vaikka olis kuinka oikeassa. Sen olen "tuta!"
Ja ehkä erottaminen "koulusta" tulee ajankohtaiseksi, ja siirretään tukiopetukseen.
Ajatelkaa nyt, eihän perheen jäsentä voi hylätä tosta noin vaan, oli sitten uskovainen- tai ei?
Kukahan on sellainen joka ei loukkaantuisi, ja vielä, jos ulosajo tapahtuu oikean Isännän tahtoa vastaan, keskustelematta, väärinymmärrysten ja omien intressien vaikutuksesta.
Eikö seurakunnassa pitäisi olla vallalla ensisijaisesti, ja kaiken siellä tapahtuvan toiminnan, voimana, anteeksiantamus, niinkuin Kristuskin on anteeksi antanut, kenelle enemmän, kenelle vähemmän.
Se, että Kristus Jeesus on antanut anteeksi, ja ottanut syntitaakkamme päälleen Golgatan ristillä, sovittanut ne Isän kunniaksi ja kiitoksesksi, pitäisi motivoida seurakunnan jäsenetkin tekemään samoin, onhan HÄN ruumiin Pää!
Jos ruumiin jäsenet alkaa omillaan toimimaan Pään vastaisesti, josta käskyt tulee jäseniin,tulee kaikenlaista "kolotusta", ja ruumiin toiminta häiriintyy.
Huom! En tässä nyt kokoajan itsestäni puhu, vaan yleistilanteesta. "Paha pappi itsestään puhuu!"
Tuolla alempana oli keskustelua siitä, kun väki vähenee helluntaiseurakunnassa. Tässä on yksi painava syy, toimitaan Pään vastaisesti.
Tarttis laittaa uusiksi koko helluntaiherätyksen "perustuslaki!" Tai paremminkin asettaa ennalleen, palauttaa Raamatun perustalle, paastossa ja rukouksessa kohdata totuus herätyksen tilasta, eikä selitellä mitään.
Kirkollistuminen on laitostumista, tapoineen rituaalimaisine kokouksineen, kokoukset muodollistuvat vakiintumisineen kaavoihin ja ennalta määrättyihin kuvioihin.
Pyhälle Hengelle ei jää tilaa toimia, kun ME toimimme niin aktiivisti, ja olemme supersankareita, kun olemme joka komitessa ja yhdistyksessä sanomassa sanamme, mitä pitää tai ei pidä tehdä!
Kyllä tämä varmasti tiedostetaan "johtoprtaassakin", asiat ovat vaan niin "mutkistuneet" että vaikea on palata herätyksen identiteettiin takaisin joka sille kuuluisi.
Järjestelmät estävät näin tapahtumasta.
On palkkaus systeemit, koulutussysteemit, rahoitussysteemit, liiketaloudellinen ajattelu, ja sen mukaan toimiminen, sosiaalinen turvallisuus ajallisessa mielessä, korkeaan elintasoon tottuminen ja siitä kiinnipitäminen talaoudellisine intresseineen. ym.ym.
Pitäisi luopua niin paljosta ajallisesta hyvästä, jos haluttaisiin tosissaan palata Raamatun opettamaan alkuseurakunnan tasolle.
Kehitys todennäköisesti on se mikä on, eikä sitä voi pysäyttää.
Nouseeko jostain uusi herätys? Se ei voi olla mikään erottunut kuppikunta, vaan täysin uusi, Jumalan antama herätys, kuka, tai mikä seurakunta saa olla sen vastaanottaja.
Ties vaikka kirkonpiiristä, kun kerran helluntaiherätys on menossa siihen suuntaan, ehkä sieltä nousee jotain vastaavaa, kuin h-herätys oli alkujaan? On vaan sellainen kutina , että jotain tällä rintamalla tapahtuu.
Rakas Jumala, armahda rakasta helluntaiherätystä!
Olen usein täälläkin kritisoinut helluntaiherätystä, tiedättekö, tai arvasitteko yhtään, miksi olen niin tehnyt ?
Siksi, että rakastan sitä sakkia. Kyllähän perheissäkin tulee konflikteja jäsenten kesken, ja joskus huudetaan, että naapuritkin "herää" kuuntelemaan.
Olen varmaan ollut "taakkana tiedän sen" pyrin kuitenkin tallaamaan täällä hännillä, seuraten hyvien ja onnistuneiden vanavedessä, sen verran pyrin olemaan erilläni, etten enempää taakoittaisi rakasta herätystäni, vaikka teen sitä tietenkin,tahtomattanikin?
Harva koti on, joka potkii lapsensa maailmaan, sentähden, että on erilainen.
Ja jos joutuu omasta mielestään väärin tuomituksi ja sitten kohdellaan sen mukaisesti, niin reaktio on inhimillisellä tasolla se, että "kapina" mieli herää varmasti.
Eihän tietenkään Opettajasta "tunnu" kivalta, jos oppilas alkaa opettajaksi, ja osoittaa opetuksen opettajille. Sellainen oppilas on häirikkö, vaikka olis kuinka oikeassa. Sen olen "tuta!"
Ja ehkä erottaminen "koulusta" tulee ajankohtaiseksi, ja siirretään tukiopetukseen.
Ajatelkaa nyt, eihän perheen jäsentä voi hylätä tosta noin vaan, oli sitten uskovainen- tai ei?
Kukahan on sellainen joka ei loukkaantuisi, ja vielä, jos ulosajo tapahtuu oikean Isännän tahtoa vastaan, keskustelematta, väärinymmärrysten ja omien intressien vaikutuksesta.
Eikö seurakunnassa pitäisi olla vallalla ensisijaisesti, ja kaiken siellä tapahtuvan toiminnan, voimana, anteeksiantamus, niinkuin Kristuskin on anteeksi antanut, kenelle enemmän, kenelle vähemmän.
Se, että Kristus Jeesus on antanut anteeksi, ja ottanut syntitaakkamme päälleen Golgatan ristillä, sovittanut ne Isän kunniaksi ja kiitoksesksi, pitäisi motivoida seurakunnan jäsenetkin tekemään samoin, onhan HÄN ruumiin Pää!
Jos ruumiin jäsenet alkaa omillaan toimimaan Pään vastaisesti, josta käskyt tulee jäseniin,tulee kaikenlaista "kolotusta", ja ruumiin toiminta häiriintyy.
Huom! En tässä nyt kokoajan itsestäni puhu, vaan yleistilanteesta. "Paha pappi itsestään puhuu!"
Tuolla alempana oli keskustelua siitä, kun väki vähenee helluntaiseurakunnassa. Tässä on yksi painava syy, toimitaan Pään vastaisesti.
Tarttis laittaa uusiksi koko helluntaiherätyksen "perustuslaki!" Tai paremminkin asettaa ennalleen, palauttaa Raamatun perustalle, paastossa ja rukouksessa kohdata totuus herätyksen tilasta, eikä selitellä mitään.
Kirkollistuminen on laitostumista, tapoineen rituaalimaisine kokouksineen, kokoukset muodollistuvat vakiintumisineen kaavoihin ja ennalta määrättyihin kuvioihin.
Pyhälle Hengelle ei jää tilaa toimia, kun ME toimimme niin aktiivisti, ja olemme supersankareita, kun olemme joka komitessa ja yhdistyksessä sanomassa sanamme, mitä pitää tai ei pidä tehdä!
Kyllä tämä varmasti tiedostetaan "johtoprtaassakin", asiat ovat vaan niin "mutkistuneet" että vaikea on palata herätyksen identiteettiin takaisin joka sille kuuluisi.
Järjestelmät estävät näin tapahtumasta.
On palkkaus systeemit, koulutussysteemit, rahoitussysteemit, liiketaloudellinen ajattelu, ja sen mukaan toimiminen, sosiaalinen turvallisuus ajallisessa mielessä, korkeaan elintasoon tottuminen ja siitä kiinnipitäminen talaoudellisine intresseineen. ym.ym.
Pitäisi luopua niin paljosta ajallisesta hyvästä, jos haluttaisiin tosissaan palata Raamatun opettamaan alkuseurakunnan tasolle.
Kehitys todennäköisesti on se mikä on, eikä sitä voi pysäyttää.
Nouseeko jostain uusi herätys? Se ei voi olla mikään erottunut kuppikunta, vaan täysin uusi, Jumalan antama herätys, kuka, tai mikä seurakunta saa olla sen vastaanottaja.
Ties vaikka kirkonpiiristä, kun kerran helluntaiherätys on menossa siihen suuntaan, ehkä sieltä nousee jotain vastaavaa, kuin h-herätys oli alkujaan? On vaan sellainen kutina , että jotain tällä rintamalla tapahtuu.
Rakas Jumala, armahda rakasta helluntaiherätystä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen jostain lukenut......"Lopussa on oleva yksi lauma ja yksi Paimen"...Jeesus Kristus...
Mutta mistään en ole lukenut, että sen yhden, ainoan, ja lopullisen lauman nimi olisi helluntaiherätys....
(vaikka itsekin olen jonkun suusta kuullut,että vain helluntailaiset pääsee taivaaseen...???Voihan vuohen vehkeet)
Nuista vuohen sellaisita en nyt pysy mukana, mutta ystävä rakas, en tällä nyt ylistä h-herätystä ainoaksi oikeaksi, vaikka se on mulle rakas herätys, ikävä kyllä on menossa omille teilleen. On jo olemassa torson merkkejä, ja se ei miellytä.
Siinä universaalisessa totuudessa olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Herran Jeesuksen tullessa olemme yhtä, kuka sitten tulee mistäkin, kunhan vaan on vatteet valakaistut Karitsan verellä, siinä on toivomme, tullimmepa sitten mistä karsinasta tahansa.
Kiitos sinulle monista hyvistä kommenteistasi, älä mene kauksi!
Ihan kiva kuulla, että joku kommenttini on ollut hyväkin...Siitä kauaksi menosta...Muistan hämärästi, raamatusta, miten eräs nainen keksi, että kunhan hän saa kosketettua Jeesuksen viitan tupsua, hän paranee...ja näinhän kävi...Ja Jeesus tunsi, miten voimaa lähti Hänestä...
Koetan pitää edes vastaavan tuntuman...vaikka on murheella tunnustettava, että joillakin uskovilla lähimmäisilläni on taito hanskassa tehdä se erittäin vaikeaksi...Vointeja / siunausta sinulle Olevainen.terv.janos