Lainaus "Barry Long"in kirjasta "VAIN PELKO KUOLEE Kirja vapautimusesta"
Demokraattinen julistus:
* Älä koskaan unohda, että luovuit vapaaehtoisesti poliitikoille sekä heidän itsekkäille pyrkimyksilleen oman oikeutesi olla yksilö. Sinun täytyy elää sen seurauksien kanssa kuolemaasi saakka. Demokratiassa ei ole mitään pakotietä, muuta kuin pakoilu itse, mutta siitäkin huolitaan puolestasi.
* Mukaudu siihen Hyvään ja Pahaan, joka on järjestetty sinua varten.
* Ymmärrä, että olet osa ihmismassaa. Että laki edustaa massoja, tiedotonta laumaa. Että massoja ei saa koskaan hairitä vastuullisella toiminnalla.
* Paina päähäsi, että demokraattisesti yhteiskunnassa kukaan ei saa ottaa vastuuta. Koska vain siten massat voidaan suojata kohtaamasta onnettomuutta maan päällä.
Totuus Demokraattisesta Elämäntavasta:
* Ainoastaan yksilö kärsii, eivät koskaan massat, sillä massat ovat olemassa ainoastaan unessa olevan yksilön ajatuksissa.
* Eliminoimalla yksilö siinä määrin, että ainoastaan käsite tai unikuva itse massoista on jäljellä, ei ole enää ketään kuka kärsisi.
Demokraattisessa elämäntavassa ihminen keksi, että hänellä oli oikeus arvostella ja syyttää toisia siitä, että he tekevät hänet onnettomaksi. Hän kutsui tätä uutta vapautta 'sanavapaudeksi'. Todellisuudessa se oli lennokas ja kaunisteleva ilmaisu luvalle siirtää vastuu omasta onnettomuudestaan jollekin toiselle.
Tästä mielettömästä vapauden käsitteestä kohosi vastuuttomuuden ja tosiasioiden vääristelyn syvin ilmaus - nykyaikainen sanomalehti. Vihdoinkin meillä oli Demokratian Puolustaja, Massojen Ääni - äänitorvi ihmisen vastuuttomuudelle ihmistä kohtaan.
Massojen puolesta, vain muutamalla markalla päivässä, sanomalehdet syyttivät mielivaltaisesti kaikkea ja auringon alla (paitsi itseään) ihmiskunnan onnettomuudesta, koskaan mainitsematta tai pysähtymättä havaitsemaan sen syytä. Tämä ylenkatse teki jokaisen luonnollisesti vielä onnettomammaksi, mukaan luettuna onnettomat sanomalehtimiehet ja - naiset itse. Sillä sanomalehdet, aivan kuten he luovat muutkin viestintävälineet. Ja niinpä lehtiväki toitotti omaa onnettomuuttaan aamuisin, puolilta päivin ja iltaisin (ja silloin tällöin erikoisnumeroin!) - joka päivä entistä äänekkäämmin ja sensaatiomaisimmin. He esittivät viimeisimpiin uutisiin sisältyvän onnettomuuden tärkeänä ja merkityksellisenä, mitä se ei tietenkään ollut. Kukaan ei uskonut, mitä lehdet sanoivat, tai kukaan ei ollut asiasta pitkään samaa mieltä, sillä se ei koskaan ollut totuus. Se, mitä lehti edusti, vaihtui yhtä usein kuin päivämäärä (johon yleensä saattoi luottaa:)
Jonkun täytyy olla vastuussa. Mutta kenen ?
Ihmisten. Kaikki valta on lähtöisin ihmisiltä. Joten varmaankin ihmisten on oltava vastuussa?
- Ei , ei enää. Ihmiset siirsivät vastuun poliitikoille.
- Silloinhan poliitikkojen täytyy olla vastuussa?
- Mahdotonta. Poliitikot eivät ole vastuussa. Kaikki tietävät sen. Poliitikot eivät ota vastuuta siitä köyhyydestä, ahneudesta, epärehellisyydestä, julmuudesta, hyväksikäytöstä, kieroutuneisuudesta ja epätasa-arvosta, joita demokraattiset järjestelmät ylläpitävät ja vaalivat. Jotkut poliittiset aloitteet tai joku yksittäinen poliitikko, joka on tarpeeksi voimakas poistaakseen epäoikeudenmukaisuuden, saattaisivat tehdäkin ihmiset onnellisiksi; mutta silloin poliitikot jäisivät työttömiksi. Siis he eivät ole vastuussa (paitsi siitä, että he tekevät ihmiset entistä onnettomammiksi).
- Sittenhän ihmisten täytyy olla vastuussa?
- Ei, asia ei voi olla niinkään. Sillä vastuullisia ihmisiä ei ole enää olemassa. Missä heitä olisi? Vastuullisuus ei ole sallittua.
- Silloin kukaan ei ole vastuussa?
- Aivan oikein.
Se on demokratiaa, ja siihen perustuu demokratian lyömätön houkuttelevuus. Suosittu ajatus vapaudesta ilman vastuuta kohoaa suoraan ihmisen laumavaistosta.
--------------------------------
JOTEN VASTUU SINUN ITSESI TIETOISESTA HYVINVOINNISTA ON AINOASTAAN SINULLA ITSELLÄSI !
Kukaa yhteiskunnan poliisi ei voi ottaa vastuuta vääristä teoista, kuten poliitikkojen omien etujen ajamisesta. Demokratiassa poliisi napsauttaa roiston linnaan jos jää kiinni. Siksi sitten suurimmat roistot eivät jää koskaan nalkkiin!
Tänään sitten jos ei ajattele omilla aivoillaan, eikä ajattele eettisiä henkilökohtaisia asioita kuten:
- Miksi minä olen täällä
- Mikä on minun tehtäväni tässä yhteiskunnassa
- Miksi maailmassamme on näin paljon kärsimystä
- Kenellä on vastuu meidän jokaisen hyvinvoinnista ? Demokratian äänitörvella? (No ei todellakaan)
Vaan ainoastaan jokaisella itsellä. Ennen monia monia tuhansia vuosia sitten kun vielä ihmiset olivat apinalaumasta kasvaneet uuteenkukoistukseen. Silloin jokaisella ihmisellä oli kyky olla yhtä. Ilman johtajia ja mitään ismiä. Ei ollut uskontoa, erimielisyyksiä, sotia tai mitään muita huonoja asioita. Mieli oli silloin tuntematon käsite ihmiselle. Kun mielellä ei ollut valtaa, niin pahoja tekoja ei voinut tapahtua.
Kuvitelkaapa sellaista yhteiskuntaa missä jokainen ihminen on yksilö. Ei ole mitään laumaa ja kaikilla on vapaus olla mitä itse ovat (siis oikeus olla oma itsensä). Kenenkään ei tarvitsisi ajaa omaa etuaan, koska johtajia ja poliittista yhteiskuntaa ei ole. Olisiko sotia ja erimielisyyksiä, kun jokainenkin ihminen tajuaisi sen että kaikki vastuu hänen omanitsensä hyvinvoinnista on hänellä itsellänsä pelkästään ja ainoastaan!
Demokraattinen julistus:
* Älä koskaan unohda, että luovuit vapaaehtoisesti poliitikoille sekä heidän itsekkäille pyrkimyksilleen oman oikeutesi olla yksilö. Sinun täytyy elää sen seurauksien kanssa kuolemaasi saakka. Demokratiassa ei ole mitään pakotietä, muuta kuin pakoilu itse, mutta siitäkin huolitaan puolestasi.
* Mukaudu siihen Hyvään ja Pahaan, joka on järjestetty sinua varten.
* Ymmärrä, että olet osa ihmismassaa. Että laki edustaa massoja, tiedotonta laumaa. Että massoja ei saa koskaan hairitä vastuullisella toiminnalla.
* Paina päähäsi, että demokraattisesti yhteiskunnassa kukaan ei saa ottaa vastuuta. Koska vain siten massat voidaan suojata kohtaamasta onnettomuutta maan päällä.
Totuus Demokraattisesta Elämäntavasta:
* Ainoastaan yksilö kärsii, eivät koskaan massat, sillä massat ovat olemassa ainoastaan unessa olevan yksilön ajatuksissa.
* Eliminoimalla yksilö siinä määrin, että ainoastaan käsite tai unikuva itse massoista on jäljellä, ei ole enää ketään kuka kärsisi.
Demokraattisessa elämäntavassa ihminen keksi, että hänellä oli oikeus arvostella ja syyttää toisia siitä, että he tekevät hänet onnettomaksi. Hän kutsui tätä uutta vapautta 'sanavapaudeksi'. Todellisuudessa se oli lennokas ja kaunisteleva ilmaisu luvalle siirtää vastuu omasta onnettomuudestaan jollekin toiselle.
Tästä mielettömästä vapauden käsitteestä kohosi vastuuttomuuden ja tosiasioiden vääristelyn syvin ilmaus - nykyaikainen sanomalehti. Vihdoinkin meillä oli Demokratian Puolustaja, Massojen Ääni - äänitorvi ihmisen vastuuttomuudelle ihmistä kohtaan.
Massojen puolesta, vain muutamalla markalla päivässä, sanomalehdet syyttivät mielivaltaisesti kaikkea ja auringon alla (paitsi itseään) ihmiskunnan onnettomuudesta, koskaan mainitsematta tai pysähtymättä havaitsemaan sen syytä. Tämä ylenkatse teki jokaisen luonnollisesti vielä onnettomammaksi, mukaan luettuna onnettomat sanomalehtimiehet ja - naiset itse. Sillä sanomalehdet, aivan kuten he luovat muutkin viestintävälineet. Ja niinpä lehtiväki toitotti omaa onnettomuuttaan aamuisin, puolilta päivin ja iltaisin (ja silloin tällöin erikoisnumeroin!) - joka päivä entistä äänekkäämmin ja sensaatiomaisimmin. He esittivät viimeisimpiin uutisiin sisältyvän onnettomuuden tärkeänä ja merkityksellisenä, mitä se ei tietenkään ollut. Kukaan ei uskonut, mitä lehdet sanoivat, tai kukaan ei ollut asiasta pitkään samaa mieltä, sillä se ei koskaan ollut totuus. Se, mitä lehti edusti, vaihtui yhtä usein kuin päivämäärä (johon yleensä saattoi luottaa:)
Jonkun täytyy olla vastuussa. Mutta kenen ?
Ihmisten. Kaikki valta on lähtöisin ihmisiltä. Joten varmaankin ihmisten on oltava vastuussa?
- Ei , ei enää. Ihmiset siirsivät vastuun poliitikoille.
- Silloinhan poliitikkojen täytyy olla vastuussa?
- Mahdotonta. Poliitikot eivät ole vastuussa. Kaikki tietävät sen. Poliitikot eivät ota vastuuta siitä köyhyydestä, ahneudesta, epärehellisyydestä, julmuudesta, hyväksikäytöstä, kieroutuneisuudesta ja epätasa-arvosta, joita demokraattiset järjestelmät ylläpitävät ja vaalivat. Jotkut poliittiset aloitteet tai joku yksittäinen poliitikko, joka on tarpeeksi voimakas poistaakseen epäoikeudenmukaisuuden, saattaisivat tehdäkin ihmiset onnellisiksi; mutta silloin poliitikot jäisivät työttömiksi. Siis he eivät ole vastuussa (paitsi siitä, että he tekevät ihmiset entistä onnettomammiksi).
- Sittenhän ihmisten täytyy olla vastuussa?
- Ei, asia ei voi olla niinkään. Sillä vastuullisia ihmisiä ei ole enää olemassa. Missä heitä olisi? Vastuullisuus ei ole sallittua.
- Silloin kukaan ei ole vastuussa?
- Aivan oikein.
Se on demokratiaa, ja siihen perustuu demokratian lyömätön houkuttelevuus. Suosittu ajatus vapaudesta ilman vastuuta kohoaa suoraan ihmisen laumavaistosta.
--------------------------------
JOTEN VASTUU SINUN ITSESI TIETOISESTA HYVINVOINNISTA ON AINOASTAAN SINULLA ITSELLÄSI !
Kukaa yhteiskunnan poliisi ei voi ottaa vastuuta vääristä teoista, kuten poliitikkojen omien etujen ajamisesta. Demokratiassa poliisi napsauttaa roiston linnaan jos jää kiinni. Siksi sitten suurimmat roistot eivät jää koskaan nalkkiin!
Tänään sitten jos ei ajattele omilla aivoillaan, eikä ajattele eettisiä henkilökohtaisia asioita kuten:
- Miksi minä olen täällä
- Mikä on minun tehtäväni tässä yhteiskunnassa
- Miksi maailmassamme on näin paljon kärsimystä
- Kenellä on vastuu meidän jokaisen hyvinvoinnista ? Demokratian äänitörvella? (No ei todellakaan)
Vaan ainoastaan jokaisella itsellä. Ennen monia monia tuhansia vuosia sitten kun vielä ihmiset olivat apinalaumasta kasvaneet uuteenkukoistukseen. Silloin jokaisella ihmisellä oli kyky olla yhtä. Ilman johtajia ja mitään ismiä. Ei ollut uskontoa, erimielisyyksiä, sotia tai mitään muita huonoja asioita. Mieli oli silloin tuntematon käsite ihmiselle. Kun mielellä ei ollut valtaa, niin pahoja tekoja ei voinut tapahtua.
Kuvitelkaapa sellaista yhteiskuntaa missä jokainen ihminen on yksilö. Ei ole mitään laumaa ja kaikilla on vapaus olla mitä itse ovat (siis oikeus olla oma itsensä). Kenenkään ei tarvitsisi ajaa omaa etuaan, koska johtajia ja poliittista yhteiskuntaa ei ole. Olisiko sotia ja erimielisyyksiä, kun jokainenkin ihminen tajuaisi sen että kaikki vastuu hänen omanitsensä hyvinvoinnista on hänellä itsellänsä pelkästään ja ainoastaan!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.