Jon 33

mutta ei koske suomea, nämä perkeleen ilmaiset markkinapalstaat sekoittavat näköjään myyjien päät, täynnä idioottimaisia hintapyyntöjä vanhoista "aarteista".

Hinta määritellään 33 jalkaisten keskihinta ja siihen lisätään 30 000 euroa....simppeliä!Siis ainakin tässä tapauksessa!

Saahan sitä pyytää,mutta mutta...ja onhan tuossa Jon:ssa melkoinen varustearsenaali....vaikka se varustelu on tosin tavanomaista?

Kaarnaveneonhyvä kirjoitti:

Saahan sitä pyytää,mutta mutta...ja onhan tuossa Jon:ssa melkoinen varustearsenaali....vaikka se varustelu on tosin tavanomaista?

On tällä palstalla ihmetelty ennenkin nettiveneessä myynnissä olevia veneitä ,ja kyllä se minusta sopii ihan hyvin ,sillä pyynnöt ovat ihan julkista materiaalia!

jgjrgjtrjgrkkjv kirjoitti:

On tällä palstalla ihmetelty ennenkin nettiveneessä myynnissä olevia veneitä ,ja kyllä se minusta sopii ihan hyvin ,sillä pyynnöt ovat ihan julkista materiaalia!

Samanhintainen Bavaria. Laadussa on huikea ero Jonin hyväksi "jormasta" huolimatta tai juuri sen vuoksi...

Ruotsalaiset on älyttömän pedantteja ihmisiä. Niiden veneet ovat usein aivan älyttömän hyvin pidettyjä. Ei välttämättä halvempia mutta siistejä. Pari päivää sitten näin yhden Ruotsinlipulla olevan Comfortina 32 Elisaaressa. Vähän vaihdettiin kuulumisia jne. Pikkasen vilkasin sitä venettä ja huhhuh oli kyllä täysin uutta vastaava vene ihan älyttömän siisti. Voisiko sulle olla paikallaan lähteä tuonne Ruottin puolelle?

ruotsiin... kirjoitti:

Ruotsalaiset on älyttömän pedantteja ihmisiä. Niiden veneet ovat usein aivan älyttömän hyvin pidettyjä. Ei välttämättä halvempia mutta siistejä. Pari päivää sitten näin yhden Ruotsinlipulla olevan Comfortina 32 Elisaaressa. Vähän vaihdettiin kuulumisia jne. Pikkasen vilkasin sitä venettä ja huhhuh oli kyllä täysin uutta vastaava vene ihan älyttömän siisti. Voisiko sulle olla paikallaan lähteä tuonne Ruottin puolelle?

Lue lisää

olla ideaa.

Emme nyt etsi huippuhienoa vaan sellaista minkä itse saa fixattua hyvään kuntoon kohtuullisin vaivoin. Ei niin että pitäisi alkaa joka kohtaa oikein korjailemaan..

Mitähän tekemistä on vanhalla Jon;illa ja Swanilla ?? Laatu ei ainakaan, eikä niissä Jon;in ominaisuuksissakaan hurraamista ole. Kyllä tuo 29.000 € vaan alkaa olla noiden suomi aarteiden todellinen arvo. Siinä ei paljon auta vaikka ihastunut omistaja olisi kehystänyt sen muistojen kultakehyksillä - hintaahan niistä muistoista ja laatuveneen kuvitelmista ei saa.

Ei vai....taitaa kauppias puhua .Jon meni kanssani 5m/s tuulella Pellingin suuntaan ....minä purjeilla ...raskas Jon 33 tietysti koneella?Ei se liiku näillä kevyillä tuulilla .Kuolleen sarvikuonon persekin kelluu nopeammin tuulen mukanamkuin toi 33 Jon...joka on niin korkealle arvostettu....jostain syystä?

Pakko se on tietenkin olla tyytyväinen,kun teki sellaisen paskakaupan.

Tuollaisiin ilkeämielisiin viestiin on hauska kynäillä samalla mitalla, joten:

Suomessa on hyvä kyttäys- ja kontrollijärjestelmä. Samalla tavalla kuin huonolaatuisia tuotteita poistetaan markkinoilta, pitäisi olla jonkilainen järjestelmä näille ylläpitopommipurkkareille, ettei niitä täällä näkyisi. Uudet puiset varvaslistat ja mitättömät takilat ovat rahanarvoista tavaraa, joten muutaman satasen hyvitysmaksu voisi olla paikallaan.

Jos minulta kysytään, niin muovisen purjeveneen valmistus puuosilla ja alirikattuina tulisi kieltää.

Toki samalla tavalla kuin on krääsän harrastajia, ei kukaa kiellä että uusia lasikuituveneitä ostetaan kuten tiimari krääsää. Puinen varvaslista on samanalinen suunniteluvirhe kuin amerikanraudan kromiton puskuri.

Vaan eihän toi ole uutta vastaava hinta, vaikkei nyt ihan halpiskaan. En nyt kyseistä venettä tunne enkä ole perehtynyt edes ilmoitukseen, varustetasoon yms, mutta pointtini on, ettei rungon ikää kannata liikaa tuijottaa. Vaikka vene ois 70-luvulta, riki, moottori, sisustus yms. voi hyvinkin olla paljon tuoreempaa tavaraa. Haloo, ei kai kukaan oikeasti olisi myymässä 70-luvun venettä esim. alkuperäisillä räteillä?? Itsellä ei ole Jonia, mutta 80-luvun vene, jossa kuitenkin kaikki runkoa lukuunottamatta uusittu 2006-2010. Toimii kuin unelma (eikä siis ole myynnissä, hullu oisin jos nyt siitä luopuisin), ja itse tykkään nimenomaan vanhasta, lujatekoisesta rungosta, koska mulle turvallisuus on vesillä tärkeintä, ei vauhti.

Siks toiseks, vaikka joissain vanhoissa lasikuituveneissä, kuten Joneissa, on ollut osmoosiongelmia, eivät ne suinkaan kaikkia yksilöitä koske. Naapurilla oli osmoosiongelma, mutta se fiksattiin eikä ainakaan vierestä seuranneena vaikuttanut miltään katastrofilta. Jos ei olisi jo kelpo venettä, niin voisin hyvin harkita Jonia, koska sen lujatekoisuus, laatu, viimeistely ja ulkonäkö miellyttävät (huom. siis en puhu nyt puolivalmiina tee-se-itse-miehille myydyistä kappaleista vaan kokonaan Jonmerillä viimeistellyistä). Mulle on ihan se ja sama, kuinka moni äksä tms. vetäisi ohi, koska mulle purjehdus on leppoisaa lomailua eikä mulla ole kiire minnekään, nautin ihan rauhallisesta menosta. Mutta makunsa ja intressinsä kullakin.

makunsa kullakin kirjoitti:

Vaan eihän toi ole uutta vastaava hinta, vaikkei nyt ihan halpiskaan. En nyt kyseistä venettä tunne enkä ole perehtynyt edes ilmoitukseen, varustetasoon yms, mutta pointtini on, ettei rungon ikää kannata liikaa tuijottaa. Vaikka vene ois 70-luvulta, riki, moottori, sisustus yms. voi hyvinkin olla paljon tuoreempaa tavaraa. Haloo, ei kai kukaan oikeasti olisi myymässä 70-luvun venettä esim. alkuperäisillä räteillä?? Itsellä ei ole Jonia, mutta 80-luvun vene, jossa kuitenkin kaikki runkoa lukuunottamatta uusittu 2006-2010. Toimii kuin unelma (eikä siis ole myynnissä, hullu oisin jos nyt siitä luopuisin), ja itse tykkään nimenomaan vanhasta, lujatekoisesta rungosta, koska mulle turvallisuus on vesillä tärkeintä, ei vauhti.

Siks toiseks, vaikka joissain vanhoissa lasikuituveneissä, kuten Joneissa, on ollut osmoosiongelmia, eivät ne suinkaan kaikkia yksilöitä koske. Naapurilla oli osmoosiongelma, mutta se fiksattiin eikä ainakaan vierestä seuranneena vaikuttanut miltään katastrofilta. Jos ei olisi jo kelpo venettä, niin voisin hyvin harkita Jonia, koska sen lujatekoisuus, laatu, viimeistely ja ulkonäkö miellyttävät (huom. siis en puhu nyt puolivalmiina tee-se-itse-miehille myydyistä kappaleista vaan kokonaan Jonmerillä viimeistellyistä). Mulle on ihan se ja sama, kuinka moni äksä tms. vetäisi ohi, koska mulle purjehdus on leppoisaa lomailua eikä mulla ole kiire minnekään, nautin ihan rauhallisesta menosta. Mutta makunsa ja intressinsä kullakin.

Lue lisää

Kyllä siinä hermo menee,kun muut painelee purkkareilla ohi,ja Jon ei liiku kovempaa ,kuin moottorilla.Ei ihme,että niistä halutaan päästä eroon.

"Jos vanhasta pyydetään uuden hinta, niin ostan mieluummin uuden. "

Ihan noin vaan, pelkän iän ja hinnan perusteella?? Jos vaikka 10 vuotta vanhasta Swanista pyydetään saman verran kuin samankokoisesta tuliterästä Bavasta, niin itse olisin kyllä herkemmin kallistumassa Swaniin, ja tulisi todennäköisesti tehtyä aika hyvä kauppa! Tietysti jos vaihtoehtoina on samanhintaiset 10 vuotta vanha Bava ja uusi Bava, niin oletettavasti järkevämpi hankinta on se uusi. Tämän Jon 33:n kohdalla ei voi väittää, että vanhasta Jonista pyydetään uuden Jonin hinta, sehän ei pidä paikkaansa, vai tehdäänkö noita Jon 33:sia edelleen ja tuohon samaan hintaan?? No eipä todellakaan.

Kannattaa ottaa vertailussa huomioon myös veneen varustelu, koska siihen palaa paljon rahaa, jos ihan pelkistetty riisuttu tehdasmalli ei riitä (itselle ei ainakaan riitä alkuunkaan). Käytetyissä saa hyvällä tuurilla melkoisen varustepaketin kerralla, ja jos varustelu on vielä kohtuutuoretta, se on selvä rahanarvoinen etu.

Ihan uteliaisuudesta, jotta olisi joku konkreettinen vertailukohde, mitä uusia 33-jalkaisia purkkareita saa 66 000 eurolla?

66000 eurolla uusi? kirjoitti:

"Jos vanhasta pyydetään uuden hinta, niin ostan mieluummin uuden. "

Ihan noin vaan, pelkän iän ja hinnan perusteella?? Jos vaikka 10 vuotta vanhasta Swanista pyydetään saman verran kuin samankokoisesta tuliterästä Bavasta, niin itse olisin kyllä herkemmin kallistumassa Swaniin, ja tulisi todennäköisesti tehtyä aika hyvä kauppa! Tietysti jos vaihtoehtoina on samanhintaiset 10 vuotta vanha Bava ja uusi Bava, niin oletettavasti järkevämpi hankinta on se uusi. Tämän Jon 33:n kohdalla ei voi väittää, että vanhasta Jonista pyydetään uuden Jonin hinta, sehän ei pidä paikkaansa, vai tehdäänkö noita Jon 33:sia edelleen ja tuohon samaan hintaan?? No eipä todellakaan.

Kannattaa ottaa vertailussa huomioon myös veneen varustelu, koska siihen palaa paljon rahaa, jos ihan pelkistetty riisuttu tehdasmalli ei riitä (itselle ei ainakaan riitä alkuunkaan). Käytetyissä saa hyvällä tuurilla melkoisen varustepaketin kerralla, ja jos varustelu on vielä kohtuutuoretta, se on selvä rahanarvoinen etu.

Ihan uteliaisuudesta, jotta olisi joku konkreettinen vertailukohde, mitä uusia 33-jalkaisia purkkareita saa 66 000 eurolla?

Lue lisää

Vanha on vanha.

Joni ei varmaan maksanut 80-luvun alussa 66000 euroa?

Nyt se on 33 vuotta vanha, se on siis vanha, lasikuitu ei parane vanhetessaan, muukaan tekniikka ei parane vanhetessaan, aina on uusimista, paikat porsii yks paikka kerrallaan.

Eli vanhasta veneestä huudetaan enemmän kuin siitä on uutena maksettu. Joku järki nyt tähän venekauppaan.

sdfgerty kirjoitti:

Vanha on vanha.

Joni ei varmaan maksanut 80-luvun alussa 66000 euroa?

Nyt se on 33 vuotta vanha, se on siis vanha, lasikuitu ei parane vanhetessaan, muukaan tekniikka ei parane vanhetessaan, aina on uusimista, paikat porsii yks paikka kerrallaan.

Eli vanhasta veneestä huudetaan enemmän kuin siitä on uutena maksettu. Joku järki nyt tähän venekauppaan.

Lue lisää

Ei tietoa, mitä jon 33 ois maksanut 80-luvun alussa, mutta eihän se mikään halpispurkki ollut silloinkaan, vaan pikemminkin kotimaisen veneteollisuuden parempaa kärkikaartia.

Tietenkään lasikuitu ei parane vanhetessaan, mutta ei sen tarvitse radikaalisti huonontuakaan, jos on hyvin pidetty ja aluen perin kunnolla rakennettu (kuten tuohon aikaan vielä oli tapana). Tekniikkaa sen sijaan on oletettavasti uusittu, mahdollisesti jo useampaan kertaankin. En mä ainakaan edes oleta 33 vuotta vanhaa venettä hankkiessani, että kaikki olisi vielä alkuperäistä. No, ehkä joidenkin kohdalla niin voi ollakin, mutta siinä tapauksessa hintaa on tietty syytä laskea. Sen sijaan, jos kaikki on asianmukaisesti uusittu ja hyvässä kunnossa, en näe mitään syytä, miksei hyvä vene voi vielä tuossa iässä olla hintansa väärtti, tässä tapauksessa 66000 euron arvoinen.

Henkilökohtaisesti luotan herkemmin näihin vanhempiin laatuveneisiin (edellyttäen, että on hyvin pidetty, kunnostettu ja uusittu) kuin uusiin heppoisiin halpiksiin. Eikä kukaan ole vieläkään osannut kertoa, minkä uuden 33-jalkaisen purren saisi 66000 eurolla...

66000 e:lla vene? kirjoitti:

Ei tietoa, mitä jon 33 ois maksanut 80-luvun alussa, mutta eihän se mikään halpispurkki ollut silloinkaan, vaan pikemminkin kotimaisen veneteollisuuden parempaa kärkikaartia.

Tietenkään lasikuitu ei parane vanhetessaan, mutta ei sen tarvitse radikaalisti huonontuakaan, jos on hyvin pidetty ja aluen perin kunnolla rakennettu (kuten tuohon aikaan vielä oli tapana). Tekniikkaa sen sijaan on oletettavasti uusittu, mahdollisesti jo useampaan kertaankin. En mä ainakaan edes oleta 33 vuotta vanhaa venettä hankkiessani, että kaikki olisi vielä alkuperäistä. No, ehkä joidenkin kohdalla niin voi ollakin, mutta siinä tapauksessa hintaa on tietty syytä laskea. Sen sijaan, jos kaikki on asianmukaisesti uusittu ja hyvässä kunnossa, en näe mitään syytä, miksei hyvä vene voi vielä tuossa iässä olla hintansa väärtti, tässä tapauksessa 66000 euron arvoinen.

Henkilökohtaisesti luotan herkemmin näihin vanhempiin laatuveneisiin (edellyttäen, että on hyvin pidetty, kunnostettu ja uusittu) kuin uusiin heppoisiin halpiksiin. Eikä kukaan ole vieläkään osannut kertoa, minkä uuden 33-jalkaisen purren saisi 66000 eurolla...

Lue lisää

Kerropas vielä, mikä tekee tuosta jonista niin paljon paremman kuin muut saman ikäiset ja kokoiset.
Eiköhän se ole osoitus kestävyydestä tuolta aikakaudelta, kun vene vielä seilää 33 vuoden jälkeen. Sinä aikana sillä on keretty kolhia, karautella, olla myräkässä...

Eli ihan sama otatko comfortinan vai jonin, ei eroa jos kerta molemmat ovat tänne asti kestäneet.

Mutta uuden hintaa en maksaisi, vaikka miten olisi varusteita uusittu, ei niitä kuitenkaan kaikkea ole uusittu juuri tänä vuonna.

1986 ostin uuden maestro -35:sen ja hinta oli 360.000 mk.
Tuosta nyt voi saada jotain osviittaa hinnoista.

sdfgerty kirjoitti:

Kerropas vielä, mikä tekee tuosta jonista niin paljon paremman kuin muut saman ikäiset ja kokoiset.
Eiköhän se ole osoitus kestävyydestä tuolta aikakaudelta, kun vene vielä seilää 33 vuoden jälkeen. Sinä aikana sillä on keretty kolhia, karautella, olla myräkässä...

Eli ihan sama otatko comfortinan vai jonin, ei eroa jos kerta molemmat ovat tänne asti kestäneet.

Mutta uuden hintaa en maksaisi, vaikka miten olisi varusteita uusittu, ei niitä kuitenkaan kaikkea ole uusittu juuri tänä vuonna.

1986 ostin uuden maestro -35:sen ja hinta oli 360.000 mk.
Tuosta nyt voi saada jotain osviittaa hinnoista.

Lue lisää

360 kMK 1986 on tämän päivän rahanarvolla 107 000 euroa.

28 kirjoitti:

360 kMK 1986 on tämän päivän rahanarvolla 107 000 euroa.

Joo, jos vene olisi uusi.

Mistä ihmiset kuvittelevat, että jonkun veneen arvo ei laskisi ollenkaan, kun se on 33 vuotta vanha?
Maksaako joku vanhasta telkkarista saman mitä se maksoi uutena?
Maksasisitko vintilläni olevasta 12 vuotta vanhasta sony 32 tuumaisesta laajakuvaputkitelkkarista 2500€ ?

Tervetuloa ostoksille:)

sdfgerty kirjoitti:

Joo, jos vene olisi uusi.

Mistä ihmiset kuvittelevat, että jonkun veneen arvo ei laskisi ollenkaan, kun se on 33 vuotta vanha?
Maksaako joku vanhasta telkkarista saman mitä se maksoi uutena?
Maksasisitko vintilläni olevasta 12 vuotta vanhasta sony 32 tuumaisesta laajakuvaputkitelkkarista 2500€ ?

Tervetuloa ostoksille:)

Lue lisää

Huomioi, että tuon Maestro 35 uusi hinta olisi jossain päälle 200 000 euron tänä päivänä. Eli tuplaantunut tuosta 107 000 e:sta.

sdfgerty kirjoitti:

Joo, jos vene olisi uusi.

Mistä ihmiset kuvittelevat, että jonkun veneen arvo ei laskisi ollenkaan, kun se on 33 vuotta vanha?
Maksaako joku vanhasta telkkarista saman mitä se maksoi uutena?
Maksasisitko vintilläni olevasta 12 vuotta vanhasta sony 32 tuumaisesta laajakuvaputkitelkkarista 2500€ ?

Tervetuloa ostoksille:)

Lue lisää

No eipä ehkä voi verrata telkkaria ja venettä (monestakaan syystä).

Ihmeellistä, kuinka ihmiset itkevät laatuveneen olevan käytettynä(kin) nuorempaa, mutta edullisempaa venettä kalliimpi. Voihan autopuolellakin vanha loistavassa kunnossa oleva Jaguar, Corvette tai vastaava ylemmän luokan pirssi maksaa enemmän kuin puolet nuorempi Corolla.

Bavariaa voisi verrata Kiaan. Kyllähän se (kai) kulkee, vaikka onkin vähän muovinen. Jon on kuin saksalainen laatuauto. Autovertailukin ontuu, sillä vanhalla veneellä on todennäköisesti vielä huomattavasti pidempään käyttöikää jäljellä kuin autolla.

Vertailukohdat? kirjoitti:

No eipä ehkä voi verrata telkkaria ja venettä (monestakaan syystä).

Ihmeellistä, kuinka ihmiset itkevät laatuveneen olevan käytettynä(kin) nuorempaa, mutta edullisempaa venettä kalliimpi. Voihan autopuolellakin vanha loistavassa kunnossa oleva Jaguar, Corvette tai vastaava ylemmän luokan pirssi maksaa enemmän kuin puolet nuorempi Corolla.

Bavariaa voisi verrata Kiaan. Kyllähän se (kai) kulkee, vaikka onkin vähän muovinen. Jon on kuin saksalainen laatuauto. Autovertailukin ontuu, sillä vanhalla veneellä on todennäköisesti vielä huomattavasti pidempään käyttöikää jäljellä kuin autolla.

Lue lisää

Jonia voisi verrata suomalaiseen autoon, eli talbottiin.

maybahit ja muut laatuautoon verrattavat veneet tehdään sitten ihan muualla kuin suomessa, ehkä lukuunottamatta balticia.

Ja venettä voi verrata ihan mihin vaan käyttötavaraan, sekin vanhenee, tekniikka vanhenee, elektroniikka vanhenee, muovi vanhenee, teräs väsyy...
Ja mitä tulee vanhaan jaguariin, nitä saa melko halvalla. Eivät maksa lähellekään mitä uusi toyota.
Ja jos corvetesta puhuu samassa lauseessa kuin laatuautosta, ei ilmeisesti ole corvetella ajanut.

Vertailukohdat? kirjoitti:

No eipä ehkä voi verrata telkkaria ja venettä (monestakaan syystä).

Ihmeellistä, kuinka ihmiset itkevät laatuveneen olevan käytettynä(kin) nuorempaa, mutta edullisempaa venettä kalliimpi. Voihan autopuolellakin vanha loistavassa kunnossa oleva Jaguar, Corvette tai vastaava ylemmän luokan pirssi maksaa enemmän kuin puolet nuorempi Corolla.

Bavariaa voisi verrata Kiaan. Kyllähän se (kai) kulkee, vaikka onkin vähän muovinen. Jon on kuin saksalainen laatuauto. Autovertailukin ontuu, sillä vanhalla veneellä on todennäköisesti vielä huomattavasti pidempään käyttöikää jäljellä kuin autolla.

Lue lisää

Uuden auton tuoksuahan saa suihkepullosta. Saakohan uuden veneen (styreenin) tuoksua myös suihkepullosta vai täytyykö vaivautua tekemään homma jollain muulla tavalla?

Valinta olisi tietenkin selviö: Pitkälle matkalle valtameripurreksi (CE A) luokiteltu tilavampi uusi vene, jossa kaikki rakenteet ja varusteet ovat uusia. Päiväretkille saariston suojaan kelpaa toki vanhempikin vene.

delfiini... kirjoitti:

Valinta olisi tietenkin selviö: Pitkälle matkalle valtameripurreksi (CE A) luokiteltu tilavampi uusi vene, jossa kaikki rakenteet ja varusteet ovat uusia. Päiväretkille saariston suojaan kelpaa toki vanhempikin vene.

Lue lisää

Oma kanta on kyllä just päinvastainen: rantapurjehdukseen päiväretkille ja seuran iltakisoihin kelpaa uusi vene, mutta pitkälle matkalle valtamerten ylityksille vanhassa vara parempi (eikä tietenkään missään pommikunnossa oleva vanha, vaan hyväkuntoinen ja lujatekoinen). Uusissa tulee niin paljon ikäviä yllätyksiä eteen, että vaikka korjaukset menisivätkin takuun piikkiin, niin on se helvettiä yrittää järjestellä niitä eksoottisissa satamissa toisella puolella palloa, jossa ammattilaisia on vaikea löytää, kuten myös sopivia osia yms, ja aikakäsite jokseenkin joustava... Itse olen seurannut mm. Elainen blogia, ja siinähän on nimenomaan uusi vene, ja kaikkea riesaa, jonka seurauksena kippari on todennut nimenomaan, että jos saisi uudestaan valita, niin lähtisi vanhemmalla veneellä eikä uudella. Kyllä kai konkareiden kokemuksista kannattaa ottaa opiksi.

delfiini... kirjoitti:

Valinta olisi tietenkin selviö: Pitkälle matkalle valtameripurreksi (CE A) luokiteltu tilavampi uusi vene, jossa kaikki rakenteet ja varusteet ovat uusia. Päiväretkille saariston suojaan kelpaa toki vanhempikin vene.

Lue lisää

Noiden kahden välillä kuulostaisi hulvattomalta ehdotukselta. Suhteessa isot sisätilat kulmikkailla kulmilla ilman kädensijoja ja runko lattapohjalla toimii päiväpurjehduksilla ja kevyillä tuulilla kuin junan vessa. Pitkälle matkalle vanhemmassa runkomuodossa vaan nyt on etunsa. Jonin sisätilat toimivat kovemmallakin kelillä hyvin. Eri vene eri käyttötarkoituksiin, näin se vain on.

17 kirjoitti:

Noiden kahden välillä kuulostaisi hulvattomalta ehdotukselta. Suhteessa isot sisätilat kulmikkailla kulmilla ilman kädensijoja ja runko lattapohjalla toimii päiväpurjehduksilla ja kevyillä tuulilla kuin junan vessa. Pitkälle matkalle vanhemmassa runkomuodossa vaan nyt on etunsa. Jonin sisätilat toimivat kovemmallakin kelillä hyvin. Eri vene eri käyttötarkoituksiin, näin se vain on.

Lue lisää

Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut.

Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta.

sdfgerty kirjoitti:

Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut.

Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta.

Lue lisää

mistä sä tiedät? : - D

sdfgerty kirjoitti:

Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut.

Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta.

Lue lisää

Uusi iso First tai Dehler, sanotaan vaikkapa First 40 tai Dehler 41 kuulostaisi kelpo vehkeeltä pallonkiertoon. Saako niitä 66 000 eurolla?

Mutta todellakin, Delphia 28 Jon 33:n sijaan? Taitaa olla Jonia hitaampi (LYS 1.08) ja merikelpoisuudeltaan kertaluokkaa huonompi!

sdfgerty kirjoitti:

Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut.

Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta.

Lue lisää

"Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut." Jep, paino sanalla YLLÄTTÄVÄN - ottaen huomioon kyseisten paattien ominaisuudet. Paljon niitä ei missään tapauksessa ole, vaan selvästi pieni vähemmistö. Eri asia sitten Karibian yms. vuokraveneet, mutta varsinkin pallonkierrolle aniharva valitsee tuliterän ranskiksen tai sakun. Ja jos valitsee, joutuu yleensä tekemään melkoisia muutoksia ja parannuksia isolla rahalla.

"Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta." Ei pidä paikkaansa, ei sitten lähimaillekaan. "Skandiromuja" arvostetaan ympäri maailman todella paljon. Niillä purjehtivat ne, joilla on ollut varaa hankkia sellainen. Suomalaisia ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon maailman merillä, enemmänkin skandeilla näyttää liikkuvan ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, saksalaisia (jotka siis sakuveneiden sijasta suosivatkin ennemmin pohjoismaista laatutyötä), hollantilaisia, brittejä, jenkkejä.

Pallonkierrolla tapaa huomattavan harvoin bavaa, dehleriä, beneteauta, delphiaa, hansea tms. Veneiden kirjo on huikeasti laajempi kuin suomalaissatamissa, joukossa runsaasti mm. erilaisia oma- tai ammattilaistekoisia teräsveneitä (esim. Hollannissa tehdään todella hyviä, vaikkei niitä Suomessa juuri tunneta), lisäksi Ovni (alumiini), perinteiset HR & Najad, Amel on kova sana, jenkkien suosiossa taas paljon kanoottiperäisiä pursia ja muita jenkkivalmisteisia, jotka niinikään ovat Euroopan vesillä harvinaisempia. Silloin tällöin näkee myös Swaneja, Balticeja ja onpa jokunen Jonikin bongattu matkan varrella, mutta valmistusmäärienkin perusteella selvää, ettei niitä ruuhkaksi asti voi olla. Isompia Joneja onkin myyty paljon ulkomaille, varmaan enemmän kuin Suomeen, ja niinhän se taitaa olla Swanien & Balticienkin kohdalla. Sen sijaan jos satamaan saapuu vaikka Tahitilla joku Bava/Beneteau tai vastaava, siihen kiinnittää jos huomiota - ai että tuollaisellakin joku on uskaltanut lähteä isoille vesille, oho! Sen verran harvinaisia siellä.

höpötihöpö kirjoitti:

"Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut." Jep, paino sanalla YLLÄTTÄVÄN - ottaen huomioon kyseisten paattien ominaisuudet. Paljon niitä ei missään tapauksessa ole, vaan selvästi pieni vähemmistö. Eri asia sitten Karibian yms. vuokraveneet, mutta varsinkin pallonkierrolle aniharva valitsee tuliterän ranskiksen tai sakun. Ja jos valitsee, joutuu yleensä tekemään melkoisia muutoksia ja parannuksia isolla rahalla.

"Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta." Ei pidä paikkaansa, ei sitten lähimaillekaan. "Skandiromuja" arvostetaan ympäri maailman todella paljon. Niillä purjehtivat ne, joilla on ollut varaa hankkia sellainen. Suomalaisia ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon maailman merillä, enemmänkin skandeilla näyttää liikkuvan ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, saksalaisia (jotka siis sakuveneiden sijasta suosivatkin ennemmin pohjoismaista laatutyötä), hollantilaisia, brittejä, jenkkejä.

Pallonkierrolla tapaa huomattavan harvoin bavaa, dehleriä, beneteauta, delphiaa, hansea tms. Veneiden kirjo on huikeasti laajempi kuin suomalaissatamissa, joukossa runsaasti mm. erilaisia oma- tai ammattilaistekoisia teräsveneitä (esim. Hollannissa tehdään todella hyviä, vaikkei niitä Suomessa juuri tunneta), lisäksi Ovni (alumiini), perinteiset HR & Najad, Amel on kova sana, jenkkien suosiossa taas paljon kanoottiperäisiä pursia ja muita jenkkivalmisteisia, jotka niinikään ovat Euroopan vesillä harvinaisempia. Silloin tällöin näkee myös Swaneja, Balticeja ja onpa jokunen Jonikin bongattu matkan varrella, mutta valmistusmäärienkin perusteella selvää, ettei niitä ruuhkaksi asti voi olla. Isompia Joneja onkin myyty paljon ulkomaille, varmaan enemmän kuin Suomeen, ja niinhän se taitaa olla Swanien & Balticienkin kohdalla. Sen sijaan jos satamaan saapuu vaikka Tahitilla joku Bava/Beneteau tai vastaava, siihen kiinnittää jos huomiota - ai että tuollaisellakin joku on uskaltanut lähteä isoille vesille, oho! Sen verran harvinaisia siellä.

Lue lisää

Ja tämä "tieto" perustuu minkälaiseen kokemukseen?

Pitkäkölisiä veneitähän ei pallonkiertäjät suosi, vaan juuri joneja ja skandeja muuten.

höpötihöpö kirjoitti:

"Yllättävän paljon maailmalla kuitenkin pitkää matkaa tahkoaa uudet ranskikset ja sakut." Jep, paino sanalla YLLÄTTÄVÄN - ottaen huomioon kyseisten paattien ominaisuudet. Paljon niitä ei missään tapauksessa ole, vaan selvästi pieni vähemmistö. Eri asia sitten Karibian yms. vuokraveneet, mutta varsinkin pallonkierrolle aniharva valitsee tuliterän ranskiksen tai sakun. Ja jos valitsee, joutuu yleensä tekemään melkoisia muutoksia ja parannuksia isolla rahalla.

"Ainoat jotka siellä pyörii vanhoilla skandiromuilla ovat suomalaiset jotka ovat maksaneet ylihintaa vanhasta roskasta." Ei pidä paikkaansa, ei sitten lähimaillekaan. "Skandiromuja" arvostetaan ympäri maailman todella paljon. Niillä purjehtivat ne, joilla on ollut varaa hankkia sellainen. Suomalaisia ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon maailman merillä, enemmänkin skandeilla näyttää liikkuvan ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, saksalaisia (jotka siis sakuveneiden sijasta suosivatkin ennemmin pohjoismaista laatutyötä), hollantilaisia, brittejä, jenkkejä.

Pallonkierrolla tapaa huomattavan harvoin bavaa, dehleriä, beneteauta, delphiaa, hansea tms. Veneiden kirjo on huikeasti laajempi kuin suomalaissatamissa, joukossa runsaasti mm. erilaisia oma- tai ammattilaistekoisia teräsveneitä (esim. Hollannissa tehdään todella hyviä, vaikkei niitä Suomessa juuri tunneta), lisäksi Ovni (alumiini), perinteiset HR & Najad, Amel on kova sana, jenkkien suosiossa taas paljon kanoottiperäisiä pursia ja muita jenkkivalmisteisia, jotka niinikään ovat Euroopan vesillä harvinaisempia. Silloin tällöin näkee myös Swaneja, Balticeja ja onpa jokunen Jonikin bongattu matkan varrella, mutta valmistusmäärienkin perusteella selvää, ettei niitä ruuhkaksi asti voi olla. Isompia Joneja onkin myyty paljon ulkomaille, varmaan enemmän kuin Suomeen, ja niinhän se taitaa olla Swanien & Balticienkin kohdalla. Sen sijaan jos satamaan saapuu vaikka Tahitilla joku Bava/Beneteau tai vastaava, siihen kiinnittää jos huomiota - ai että tuollaisellakin joku on uskaltanut lähteä isoille vesille, oho! Sen verran harvinaisia siellä.

Lue lisää

On aika vaikea selvittää pelkällä katseella suositun sataman venekannasta, mitkä veneet ovat kiertämässä palloa ja mitkä muten vaan pitemmällä reissulla. Karibialla ja Välimerellä suurimmat ja näkyvimmät merkit ovat juuri näitä saksalaisia ja ranskalaisia, alle 20 vuotta vanhoja "nykyveneitä" yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä on valmistettu ja myyty paljon. Suurin osa vuokrakäyttöön, joista osa vuokraamon omana merkinä.

Karibialla on paljon myös amerikkalaisia yksityisiä purjeveneitä, joita joko pidetään siellä koko ajan (verosyistäkin) tai purjehditaan esim. Floridan suunnasta lomareissulle. Jonkin verran liikkuu veneitä vuosittain myös Välimeren ja Karibian välillä, kun kysyntää on vuokraveneille sekä tällaiselle legille, että tarvetta siirtää kalustoa otollisemmalle sesongille (talvi/hurrikaaniaika). Myös nämä ovat suurimmaksi osaksi valtamerkkejä, eikä kukaan ihmettele, jos niillä on purjehdittu esim. USA:sta Trinidadiin tai Kreikasta Tortolaan.

Todellisten pallonkieroveneiden kirjo on sitten hyvin laaja, kuten kerroitkin. Kuitenkaan skandeja siellä ei näy mitenkään silminpistävästi. Jos näkyy, on hyvin todennäkäisesti kyse pohjoismaalaisesta tai ainakin asukista pohjoisen Euroopan mantereen puolelta. Arvostettujen veneiden merkkejä voi arvioida esim. lukemalla suosittuja cruiserfoorumeita ja niissä heiteltyjä ehdotuksia. Skandit tulevat harvoin spontaanisti esille, ehkäpä juuri siksi, että ne ovat kuitenkin harvinaisia isojen rapakkojen toisella puolella, ja saatavuus on huono. Jos nyt pitäisi ottaa esille joku esimerkki venetyypistä, joita suositellaa toistuvasti, niin sellainen voisi olla S&S-design (ja vastaavat) kokoluokassa 34-40 jalkaa. Vähintään yhtä tärkeä asia kuin venetyyppi, on avomeripurjehduksessa se, että vene varusteineen on varmasti priimakunnossa.
http://www.cruisersforum.com/forums/

fcghdfg kirjoitti:

Ja tämä "tieto" perustuu minkälaiseen kokemukseen?

Pitkäkölisiä veneitähän ei pallonkiertäjät suosi, vaan juuri joneja ja skandeja muuten.

Mihinkäs tämä näkemys/väite joneista ja skandeista sitten perustuu? Omalla 3 vuoden reissullani en sattunut näkemään yhtään jonia. Yleisin skandi oli mielestäni HR. Pitkäkölisiä näin joka satamassa (aina ei ole helppo tietää, missä veneessä on täyspitkä köli) ja minun näkemykseni mukaan ne ovat erityisen suosittuja nimenomaan Karibiaa kauempana seilaavien matkapurjehtijoiden keskuudessa... enkä ihmettele yhtään.

Nähtyä ja kuultua kirjoitti:

On aika vaikea selvittää pelkällä katseella suositun sataman venekannasta, mitkä veneet ovat kiertämässä palloa ja mitkä muten vaan pitemmällä reissulla. Karibialla ja Välimerellä suurimmat ja näkyvimmät merkit ovat juuri näitä saksalaisia ja ranskalaisia, alle 20 vuotta vanhoja "nykyveneitä" yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä on valmistettu ja myyty paljon. Suurin osa vuokrakäyttöön, joista osa vuokraamon omana merkinä.

Karibialla on paljon myös amerikkalaisia yksityisiä purjeveneitä, joita joko pidetään siellä koko ajan (verosyistäkin) tai purjehditaan esim. Floridan suunnasta lomareissulle. Jonkin verran liikkuu veneitä vuosittain myös Välimeren ja Karibian välillä, kun kysyntää on vuokraveneille sekä tällaiselle legille, että tarvetta siirtää kalustoa otollisemmalle sesongille (talvi/hurrikaaniaika). Myös nämä ovat suurimmaksi osaksi valtamerkkejä, eikä kukaan ihmettele, jos niillä on purjehdittu esim. USA:sta Trinidadiin tai Kreikasta Tortolaan.

Todellisten pallonkieroveneiden kirjo on sitten hyvin laaja, kuten kerroitkin. Kuitenkaan skandeja siellä ei näy mitenkään silminpistävästi. Jos näkyy, on hyvin todennäkäisesti kyse pohjoismaalaisesta tai ainakin asukista pohjoisen Euroopan mantereen puolelta. Arvostettujen veneiden merkkejä voi arvioida esim. lukemalla suosittuja cruiserfoorumeita ja niissä heiteltyjä ehdotuksia. Skandit tulevat harvoin spontaanisti esille, ehkäpä juuri siksi, että ne ovat kuitenkin harvinaisia isojen rapakkojen toisella puolella, ja saatavuus on huono. Jos nyt pitäisi ottaa esille joku esimerkki venetyypistä, joita suositellaa toistuvasti, niin sellainen voisi olla S&S-design (ja vastaavat) kokoluokassa 34-40 jalkaa. Vähintään yhtä tärkeä asia kuin venetyyppi, on avomeripurjehduksessa se, että vene varusteineen on varmasti priimakunnossa.
http://www.cruisersforum.com/forums/

Lue lisää

Pallonkiertoveneiden kirjo on niin laaja, että todella vaikea lähteäkään listaamaan veneitä suosituimmuusjärjestykseen, etenkin kun huomattavan moni ei ole mitään tunnettua merkkiä tai ylipäänsä sarjavalmisteisia. Oma näkemykseni ei perustu isossa satamassa kiertelyyn vaan omaan pallonkiertoon, jolla olen luonnollisesti tavannut ja tutustunut lukuisiin muihin pallonkiertäjiin, eli olen erottanut pallonkiertoveneet paikallispursista ja vuokraveneistä sekä niistä ulkomaisista purjehtijoista, jotka pyörivät yksinomaan esim. Välimerellä tai Karibialla tekemättä sen pidempiä matkoja.

Pallonkiertäjien veneet ovat ihan laidasta laitaan, suuri osa suurelle yleisölle tuikituntemattomia, ja kootkin vaihtelevat alle 30-jalkaisista ylöspäin. Tunnetuista eurooppalaisista merkeistä erottuivat ainakin omaan silmääni HR, Najad, Amel, Ovni, joita näkyikin lähes joka satamassa esim. Tyynellä merellä, ja näillä oltiin siis nimenomaan kiertämässä palloa. Yksi isompi ja moderni Swan oli myös samalla asialla, eikä omistajaperhe ollut todellakaan suomalainen. Tietenkään mainitsemani merkit eivät ole enemmistössä pallonkiertoveneissä, sillä siihen ne ovat liian kalliita. Mutta halvempina vaihtoehtoina ei näy eurooppalaisia halpissarjatuotantopurkkeja, vaan niiden sijaan enemmän tai vähemmän omatekoisia ja erityisesti teräsveneitä.

Esim. Tahitilla HR, Najad, Amel ja Ovni olivat edustettuna useamman veneen voimin kukin, mutta Bavaa tai Beneteauta tms. ei juuri näkynyt, niin valtavia määriä kun niitä valmistetaankin. Ne valtavat määrät jäävät pääasiassa Euroopan vesille ja vuokraveneiksi, johon ne soveltuvatkin hyvin.

Veneiden suosio ja arvostus ovat kaksi eri asiaa. Moni arvostaa ja haaveilee veneestä, johon ei kuitenkaan realistisesti ole varaa, joten tyytyy johonkin muuhun. Hyvin harvalla on varaa kalliisiin skandeihin, mutta kansainvälisten pallonkiertäjien kanssa jutellessa käy hyvin selväksi, että niitä arvostetaan todella korkealle.

oma kokemus kirjoitti:

Pallonkiertoveneiden kirjo on niin laaja, että todella vaikea lähteäkään listaamaan veneitä suosituimmuusjärjestykseen, etenkin kun huomattavan moni ei ole mitään tunnettua merkkiä tai ylipäänsä sarjavalmisteisia. Oma näkemykseni ei perustu isossa satamassa kiertelyyn vaan omaan pallonkiertoon, jolla olen luonnollisesti tavannut ja tutustunut lukuisiin muihin pallonkiertäjiin, eli olen erottanut pallonkiertoveneet paikallispursista ja vuokraveneistä sekä niistä ulkomaisista purjehtijoista, jotka pyörivät yksinomaan esim. Välimerellä tai Karibialla tekemättä sen pidempiä matkoja.

Pallonkiertäjien veneet ovat ihan laidasta laitaan, suuri osa suurelle yleisölle tuikituntemattomia, ja kootkin vaihtelevat alle 30-jalkaisista ylöspäin. Tunnetuista eurooppalaisista merkeistä erottuivat ainakin omaan silmääni HR, Najad, Amel, Ovni, joita näkyikin lähes joka satamassa esim. Tyynellä merellä, ja näillä oltiin siis nimenomaan kiertämässä palloa. Yksi isompi ja moderni Swan oli myös samalla asialla, eikä omistajaperhe ollut todellakaan suomalainen. Tietenkään mainitsemani merkit eivät ole enemmistössä pallonkiertoveneissä, sillä siihen ne ovat liian kalliita. Mutta halvempina vaihtoehtoina ei näy eurooppalaisia halpissarjatuotantopurkkeja, vaan niiden sijaan enemmän tai vähemmän omatekoisia ja erityisesti teräsveneitä.

Esim. Tahitilla HR, Najad, Amel ja Ovni olivat edustettuna useamman veneen voimin kukin, mutta Bavaa tai Beneteauta tms. ei juuri näkynyt, niin valtavia määriä kun niitä valmistetaankin. Ne valtavat määrät jäävät pääasiassa Euroopan vesille ja vuokraveneiksi, johon ne soveltuvatkin hyvin.

Veneiden suosio ja arvostus ovat kaksi eri asiaa. Moni arvostaa ja haaveilee veneestä, johon ei kuitenkaan realistisesti ole varaa, joten tyytyy johonkin muuhun. Hyvin harvalla on varaa kalliisiin skandeihin, mutta kansainvälisten pallonkiertäjien kanssa jutellessa käy hyvin selväksi, että niitä arvostetaan todella korkealle.

Lue lisää

Samanlaisia havaintoja kuin nimimerkillä "oma kokemus"oli myös itselläni, kun kiersin maapallon vanhalla lasikuituveneelläni. Lisään perusteelliseen viestiin muutaman oman venehavaintoni. Mielestäni suuri ehkä suurin osa melko uusista sarjavalmisteisista lasikuituveneistä suuntasi Australiasta Punaisen meren reitille, monet heistä olivat ilmottautuneet eskaaderityyppiseen kisailutapahtumaan Darwinista Balille (nykyisin useat Punaisen meren reitin valinneet turvautuvat veneen laivaukseen Välimerelle välttääkseen Somalian merirosvovaaran). Se venekanta, joka seilasi Kapkaupungin reittiä tai suuntasi Patagoniaan, oli jonkinverran "erilaistunut". Yllättävän moni Etelä-Afrikassa tapaamistani purjehtijoista oli kiertänyt pallon jo 1-2 kertaa aikaisemmin. Muutamat ovat jääneet "cruising for ever" purjehtijoiksi. Heillä oli miltei poikkeuksetta teräs- tai alumiinivene. Kellään ei sattunut olemaan uutta "muotivenettä". Oman käsitykseni mukaan heidän teräsveneensä eivät suinkaan olleet tee-se-itse luomuksia, vaan tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä ja ammattitelakan rakentamia. Tietenkin jokainen tekee/teettää veneeseensä modifikaatioita. Hollantilaisvalmisteiset näyttivät erityisen viimeisteltyiltä.

Etelä-Afrikan pysähdyksellä oli muuten oivallinen tilaisuus tutustua muihin pitkänmatkan purjehtijoihin, koska perinteisen tavan mukaan kaikki kutsuttiin yhteiseen grillijuhlaan Durbanin lähellä olevalle "ranchille". Kutsujana oli nyt jo edesmennyt(?) "Peri-Peri" radionetin vetäjä Fred (joka vastasi SSB-netin venekohtaisesta sääpalvelusta). Useimmat pallonkiertäjät olivat muutenkin tulleet tutuiksi joko eri etappisatamissa tavatessa tai ainakin HF-radion välityksellä.

paljon teräsveneitä kirjoitti:

Samanlaisia havaintoja kuin nimimerkillä "oma kokemus"oli myös itselläni, kun kiersin maapallon vanhalla lasikuituveneelläni. Lisään perusteelliseen viestiin muutaman oman venehavaintoni. Mielestäni suuri ehkä suurin osa melko uusista sarjavalmisteisista lasikuituveneistä suuntasi Australiasta Punaisen meren reitille, monet heistä olivat ilmottautuneet eskaaderityyppiseen kisailutapahtumaan Darwinista Balille (nykyisin useat Punaisen meren reitin valinneet turvautuvat veneen laivaukseen Välimerelle välttääkseen Somalian merirosvovaaran). Se venekanta, joka seilasi Kapkaupungin reittiä tai suuntasi Patagoniaan, oli jonkinverran "erilaistunut". Yllättävän moni Etelä-Afrikassa tapaamistani purjehtijoista oli kiertänyt pallon jo 1-2 kertaa aikaisemmin. Muutamat ovat jääneet "cruising for ever" purjehtijoiksi. Heillä oli miltei poikkeuksetta teräs- tai alumiinivene. Kellään ei sattunut olemaan uutta "muotivenettä". Oman käsitykseni mukaan heidän teräsveneensä eivät suinkaan olleet tee-se-itse luomuksia, vaan tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä ja ammattitelakan rakentamia. Tietenkin jokainen tekee/teettää veneeseensä modifikaatioita. Hollantilaisvalmisteiset näyttivät erityisen viimeisteltyiltä.

Etelä-Afrikan pysähdyksellä oli muuten oivallinen tilaisuus tutustua muihin pitkänmatkan purjehtijoihin, koska perinteisen tavan mukaan kaikki kutsuttiin yhteiseen grillijuhlaan Durbanin lähellä olevalle "ranchille". Kutsujana oli nyt jo edesmennyt(?) "Peri-Peri" radionetin vetäjä Fred (joka vastasi SSB-netin venekohtaisesta sääpalvelusta). Useimmat pallonkiertäjät olivat muutenkin tulleet tutuiksi joko eri etappisatamissa tavatessa tai ainakin HF-radion välityksellä.

Lue lisää

Tyypillistä.

Eteläafrikka on tunnettu teräsveneteollisuudestaan, ja siksi eheillä on paljon teräsveneitä pallonkierrossa.
Mutta eteläafrikkalaiset kiertäjät ovat kuitenkin vain yksi pieni ryhmä.

Skandeilla on taas skandeja.

Jenkeillä usein vanhempia pitkäkölisiä taivaninihmeitä

Jne jne...

Ei ole mitään yhtä ja oikeaa pallonkiertovenettä, ei ole mitään ylitse muiden venettä kierrossa.
Uudehkoja muoviveneitä on ankkuripaikoilla paljon, smama minne menee, myöskin yllättävän paljon katteja kiertää.

Se ja sama, suomalaisilla on jokin ruuvi vinksahtanut jossain, kun katselee veneiden hintoja, Koittakaapas katsella venehintoja esim jenkeistä, mitä siellä maksaa 33 vuotta vanhat pikkuveneet.

kumpikampikoskaan kirjoitti:

Tyypillistä.

Eteläafrikka on tunnettu teräsveneteollisuudestaan, ja siksi eheillä on paljon teräsveneitä pallonkierrossa.
Mutta eteläafrikkalaiset kiertäjät ovat kuitenkin vain yksi pieni ryhmä.

Skandeilla on taas skandeja.

Jenkeillä usein vanhempia pitkäkölisiä taivaninihmeitä

Jne jne...

Ei ole mitään yhtä ja oikeaa pallonkiertovenettä, ei ole mitään ylitse muiden venettä kierrossa.
Uudehkoja muoviveneitä on ankkuripaikoilla paljon, smama minne menee, myöskin yllättävän paljon katteja kiertää.

Se ja sama, suomalaisilla on jokin ruuvi vinksahtanut jossain, kun katselee veneiden hintoja, Koittakaapas katsella venehintoja esim jenkeistä, mitä siellä maksaa 33 vuotta vanhat pikkuveneet.

Lue lisää

Selvennyksen vuoksi todettakoon, että Etelä-Afrikassa tapaamistani maailmankiertäjä-teräsveneistä yksi oli USA:sta, kaksi oli Kanadasta, kolme Hollannista, kaksi Saksasta. Alumiiniveneitä oli kaksi, toinen britti ja toinen belgialais-sveitsiläisen pariskunnan.
Tämän perusteella en ymmärrä väitettäsi, että teräsveneitä olisi ollut sen takia, että niitä valmistetaan Etelä-Afrikassa. Aika moni maapallon ympäri seilaava vene näetkös pysähtyy Australiasta tultuaan Richards Bayssä, Durbanissa, Port Elizabethissa, Knysnassa tai Kapkaupungissa. Siksi niitä tapaa.

Siinä olet oikeassa, että uudehkoja muoviveneitä on eri satamissa paljon. Monirunkoveneet tuntuvan viihtyvän varsinkin Karibialla.

Veneiden hintoja toki jokainen vertailee, mutta useimmat tekevät sen vain netin välityksellä myyntikohteita tutkimatta ja hinnathan ovat myyjän hintapyyntöjä. Pyytää saa miten paljon haluaa. Sinä ratkaiset, mitä ostat ja mitä maksat. Joku valitsee veneen oman käyttötarkoituksensa mukaan, joillekin on tärkeä hankkia samanlainen kuin on jollakin tutulla tai sellainen, jota jonkun lehden toimitus on pienimuotoisen testinsä perusteella kehunut jne. Onneksi valinta on täysin vapaa!

En tiedä onko lafkasta pystyssä enää kotisivut, mutta Jon 33:n seuraajan Jonmeri 33:n hintaa voinee tiedustella täältä: http://www.jonmeri.com/.

Isompia Joneja ja Jonmereja muuten löytyy Yachtworldista. Ei kun selaamaan ja ihmettelemään, miten vanhat veneet voivat maksaa ulkomaillakin enemmän kuin saman kokoinen uusi Bavaria, joka on sentään itämeren uljain loistoristeilijä!!!1!? ;)

No joo - voihan sitä "uuden Jonin" hintaa arvuutella, maksaisi taatusti hunajaa - mutta parempi kysymys olisikin, maksaisiko joku siitä sen hinnan. Laatuvenettä noista Joneista ei yleisesti saa (yksilöpoikkeuksia tietysti on) , lähinnä itseranketelijoiden kuvitelmissa "Swan". Pöh, swania tai Swanin kaltaista ei Jonista saa kuin mielikuvituksessa, ja laatu . . . no - jokainen kuvittelee omastaan huipputuotetta.
Jon 33 arvoa ei saa kirveelläkään hinattua perustellusti tuollaisiin 66 K€;n hintoihin. Järkevä taso liikkunee veneestä riippuen alle 40K€;n, ja useimmissa selvästi.
Ainoastaa tollo suomipoka kuvittelee vanhan T-S-I veneen olevan huipputuote.

Juuri näin! Asian tietävät parhaiten ne, jotka ovat pitäneet veneensä hienossa kunnossa ja ajanmukaisesti varustettuna samoin kuin ne, jotka ovat kunnostaneet vanhan raadon "ship shape"-kuntoon. Siksi tuntuu aika älyttömältä vertailla täysin erikuntoisia veneitä toisiinsa pelkän hintapyynnön perusteella.
Jos etsii mahdollisimman halpaa käytettyä paattia, kannattaa ruveta laskeskelemaan korjaus- ja päivitysprojektin hintaa: rungon kunnostus (mahd. delaminoitujen laipioiden ja palkkien korjaus, osmoosin korjaus, kylkien pinnoitus, kansityöt), moottorin vaihto, sähköjärjestelmän ja elektroniikan uusiminen, takilan kunnostus, purjeet, ankkurointivarustus (monissa uusissakaan veneissä ei ole matkapurjehdukseen tarvittavaa keula-ankkurivarustusta vinsseineen). Kun puhutaan purjehdusvalmiista matkaveneestä, kannattaa miettiä mikä vaihtoehto lopulta on itselle paras ja edullisin. Aika harva vene, niin uusi kuin vanha, on ostettaessa siinä kunnossa, ettei se vaatisi lisäinvestointeja ollakseen merikelpoisessa matkapurjehduskunnossa.

Tiedoksi vaan, että ko. Finngulf 33 veneet ovat täysin eri malleja. Vanhempi on sama vene, jota myytiin myös nimellä Inferno 33 (kuten ilmoituksessakin todetaan). Eroavaisuudet voi todeta myös ilmoitusten tiedoissa olevista mitoista. Itse ko. valinnan järkevyyteen en ota kantaa.

FG 33 kirjoitti:

Tiedoksi vaan, että ko. Finngulf 33 veneet ovat täysin eri malleja. Vanhempi on sama vene, jota myytiin myös nimellä Inferno 33 (kuten ilmoituksessakin todetaan). Eroavaisuudet voi todeta myös ilmoitusten tiedoissa olevista mitoista. Itse ko. valinnan järkevyyteen en ota kantaa.

Lue lisää

Leveyttä on näköjään tullut 22 cm lisää ja pituutta 8 cm. Salongin layout näyttää kuitenkin ihan samalta. Varmasti ihan eri veneet, mutta näin vähävaraisen silmin molemmat tarjoavat kaksi lukittavaa makuukajuuttaa, lukittavan wc:n ja varsin toimivan pentterin. Tuollaisen haluaisin seuraavaksi veneekseni. LYS-lukukin on ilmeisesti ihan ok?

FF 27 kirjoitti:

Leveyttä on näköjään tullut 22 cm lisää ja pituutta 8 cm. Salongin layout näyttää kuitenkin ihan samalta. Varmasti ihan eri veneet, mutta näin vähävaraisen silmin molemmat tarjoavat kaksi lukittavaa makuukajuuttaa, lukittavan wc:n ja varsin toimivan pentterin. Tuollaisen haluaisin seuraavaksi veneekseni. LYS-lukukin on ilmeisesti ihan ok?

Lue lisää

toinen taitaa olla matala