Saksankielistä tähtkarttaa tutkiessa kiinnittää huomiota tähtien erisnimien poikkeavaan kirjoitusasuun. Kastor, Prokyon ja Spika ovat anglosaksisiin K:n asemesta C-kirjaimella kirjoitetuihin nimiin tottuneille vähän erikoisia mutta hyväksyttäviä ja Lyyran tähdistön Wega tuntuu ymmärrettävältä sikäli että jos se alkaisi tavallisella V-kirjaimella niin saksalainen ilmeisesti ääntäisi sen "Feega".
Pari nimistä on kuitenkin outoja: Atair ja Beteigeuze. Huom: Atair eikä Altair, Beteigeuze eikä Betelgeuze.
Ilmeisesti jonkinlainen syy on olemassa siihen miksi suomessa tavallinen Altair ei kelpaa Saksassa tähden nimeksi. Mikä Altair siis saksaksi tarkoittaisi, ehkä "murteellisesti" tai "slangissa", mikä väärä, harhaanjohtava tai epämiellyttävä merkitys siitä tulisi?
Entäpä mitä vikaa on Betelgeuzessa joka arabialainen tähden nimi Kalajan vanhassa kartassa opetettiin ääntämään "Beteltseusee". Mitä Betelgeuze saksaksi tarkoittaisi tai miltä se kuulostaisi, mihin sen sekoittaisi, kuulostaisiko se "schaisselta", miksi se ei kelpaa?
Pari nimistä on kuitenkin outoja: Atair ja Beteigeuze. Huom: Atair eikä Altair, Beteigeuze eikä Betelgeuze.
Ilmeisesti jonkinlainen syy on olemassa siihen miksi suomessa tavallinen Altair ei kelpaa Saksassa tähden nimeksi. Mikä Altair siis saksaksi tarkoittaisi, ehkä "murteellisesti" tai "slangissa", mikä väärä, harhaanjohtava tai epämiellyttävä merkitys siitä tulisi?
Entäpä mitä vikaa on Betelgeuzessa joka arabialainen tähden nimi Kalajan vanhassa kartassa opetettiin ääntämään "Beteltseusee". Mitä Betelgeuze saksaksi tarkoittaisi tai miltä se kuulostaisi, mihin sen sekoittaisi, kuulostaisiko se "schaisselta", miksi se ei kelpaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Daraus entstand der Name Betelgeuse. Im Deutschen muss dann das „l“ (des arabischen Artikels „al“) als „i“ interpretiert worden sein, da in mittelalterlichen Handschriften das „i“ noch ohne Punkt geschrieben wurde, somit entstand der übliche Name Beteigeuze."
(Wikipedia)
Beteigeuze siis on keskiajalta, seurausta sen ajan kielenmuunnoshankaluuksista. Eivät ole korjanneet.
Arabiasta on käännetty Atairkin. Saksalaiset kyllä tuntevat vaihtoehtona Altairin.
Kun tähtien nimet "suuriin sivistyskieliin" vakiintuivat, ei kansaivälinen yhtenäisyys vielä ollut muotia - ellei latinassa sattunut olemaan osviittaa.
Kiitos tästä, Saksassa voinee siis huoleti käyttää myös muualla maailmassa vakiintuneita tähtien erisnimiä tarvitsematta pelätä diskriminointia :-)
Nyt kun oikein ajatuksella luen tuota sitaattia niin siinähän seisoo että pieni-I eli i kirjoitettiin keskiajalla ilman iinpistettä, joten pieni-L eli l täytyi kirjoittaa pisteen kanssa että se erottuisi pienestä iistä. Ja näin pienestä l:stä tulikin i. Jopas jotakin!
Nimiasu ”Atair” esiintyy kyllä suomessakin, vaikka jotkut pitävät sitä virheellisenä. Tähden nimi johtuu arabian sanoista ”al-ta’ir”, missä määräävä artikkeli ”al” ääntyy assimiloituneena ”at”. Ääntämisen kannalta ”Atair” on siis lähempänä alkuperäistä muotoa.
Saksan kielessä käytetty ”Beteigeuze” taas perustuu vanhaan kopiointivirheeseen, jonka takia l-kirjain luettiin i:ksi. Tämä tapahtui keskiajalla aikana, jolloin i:n pistettä ei ollut vielä keksitty.
Suomenkielisissä hakuteoksissa esitetään Betelgeuze-nimelle sellaisia ääntämisohjeita kuin [beteldžeuze] tai vieläkin mutkikkaampaa (esim. paino 3. tavulla). Tämä on aika lailla teoretisoivaa. Kyllähän g-kirjain vastaa arabiankielisen alkumuodon jim-kirjainta, jonka ääntämys yleisarabiassa on affrikaatta [dž], mutta nimi on kaiken kaikkiaan loitonnut hyvin kauas arabiankielisestä alkumuodosta. Tämänhän näkee jo sanan vokaaleista. (Klassillisessa arabiassa ei ole muita vokaaleita kuin a, i ja u.) Suomen kielessä ääntämys on todellisuudessa [betelgeuse] tai [petelkeuse].
Kiitos valaisevista kommenteista. Tuosta Betelgeuzen ääntämisestä tulee (jenkkien epäortodoksisen beetlejuicen ohella) mieleen Orionin tähdistön toinen kirkas arabiankielinen tähti Rigel jolle Pentti Kalajan vanha tähtikartta (olikohan 1960-luvulta) antoi ääntämisohjeeksi muistaakseni suunnilleen "Ridsel".
http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_von_Sternen kirjoittaa Castor, Prokyon, Spica, Altair ja Beteigeuze. Noista viidestä nimestä vain kaksi vastaa tutkimasi kartan nimistöä, kolme poikkeaa niistä.
Juu, joskus saksalaisessakin "kieliavaruudessa" apinoidaan enkkulähteitä.
Minun esittämäni nimistö oli Sterne und Weltraum -lehdestä jota voinee kuvata melko perinteessä pitäytyväksi, tiukkalinjaiseksi, oikeaoppiseksi akateemissävytteiseksi julkaisuksi. Monet harrastajalehdet ovat rennommilla linjoilla.