Kotikonnuilla

Kävinpä tässä eräänä päivänä pitkästä aikaa Seinäjoella, josta lähdin pääkaupunkiseudulle noin 40 vuotta sitten. Missä on Maija, missä on Aino-Asu, Leino-Korpikoski, Laskotex, Rintamäen urheiluliike, Luhtalan muoviliike, Syväoja, Osuuskauppa, As-La, Epo, Heps, Lehtinen, Kalevan teatteri? Ei löytynyt, ei, mutta paljon uusia liikkeitä on tullut ja lähes kaikilla vierasperäinen nimi. Löytyi sentään muutama suomenkielinen, joissa myös asioin. En käynyt missään liikkeessä, jolla oli vierasperäinen nimi.

Paljon on Seinäjoki muuttunut näinä vuosina ja mukava yllätys tuli vastaan. Rautatieläisten talo on kunnostettu upeaksi ja sillä mukava suomalainen nimi Hotelli-ravintola Alma. Siellä kävin syömässä. Ja entinen Talan talo, joka on nyt Uppalan kartano. Nätti oli sisältä.

Monia rakennuksiakin on kadonnut. Ne kaksi rautatieläisten taloa. Siinä oli nyt upeat kerrostalot. Halpa-Hallin talon paikalla oli joku matkustajakoti, nyt ruma liiketalo. Ne puutalot Kauppakadun puolella, jossa oli joku baari ja Puputin liike. Ilkan talokin saanut muodonmuutoksen.

Oli paljon asuntoalueita, joissa silloin oli pelkkää metsää.

Ja vanha kouluni, entinen tyttölyseo, oli saanut lisäsiiven. Olisin käynyt sisällä jos ovet olisivat olleet auki.
Saakohan siellä vieläkään sankarihallin läpi mennä?

Liikennekin oli hurjaa. Nelisenkymmentä vuotta sitten Kauppakatu oli hiljainen katu, jossa muutama auto liikkui. Ja huh tuota Vapaudentietä, jossa rekat huristelee tuhatta ja sataa.


Niin se maailma muuttuu.