Onko loppujen lopuksi kuitenkin kysymys ihan muusta kuin työn sisällöstä/yksitoikkoisuudesta/palkkauksesta, kun monet tälläkin palstalla kirjoittelevat eivät halua ottaa vastaan ns. paskaduuneja. Jotenkin tuntuu siltä, ettei ihminen välttämättä hyljeksi jotakin yksitoikkoista työtä vaan sitä, ettei tule kohdelluksi tuossa työssä kunnioittavasti.
Itse olen ollut työelämässä 25 vuotta ja täytyy myöntää, että kyllä ihmisten kunnioittava kohtelu - niin työnantajan/esimiehen puolelta kuin työntekijöidenkin kesken - on muuttunut kovasti. Heijasteleeko se muutenkin yhteiskunnan tilaa, ehkä näin. Ennen työyhteisöissä jokaisella oli oma paikkansa ja ne velvollisuudet/oikeudet jotka siihen paikkaan liittyivät. Oli selkeät pelisäännöt, miten edettiin ja edistyttiin ja jokaista lähtökohtaisesti arvostettiin, koska nähtiin että jokaisen työtehtävä oli kokonaisuudessa merkittävä. En kyllä ymmärrä mihin tälläinen ajattelutapa on hävinnyt, arvostusta ei ole nykyisin mihinkään suuntaan ja työnteko on usein pelkkää sohlausta sinne tänne.
Ymmärrän hyvin, että kun tulee kohdelluksi epäkunnioittavasti ja mitätöivästi, kyllä se kiukkua nostaa ja ihminen alkaa puolustamaan ihmisarvoaan kieltäytymällä epäkunnioittavasta kohtelusta. Mitäs meille oikeasti jää ellemme arvosta itse itseämme ? Se tässä kuviossa tosin menee pieleen, että monet eivät suuntaa kiukkuaan ja siitä saatavaa energiaa oikeaan suuntaan eli oman tilanteensa edistämiseen vaan lyödään ihan lekkeriksi. Parempi olisi suunnata kiukkua tavoitellakseen itselleen parempaa elämää, näin itse ajattelisin.
Itse olen ainakin ajatellut pitää lähtökohtanani työelämässä edelleen kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, jos sitä ei arvosteta ei voi mitään, mutta olenpa ainakin yrittänyt elää oman arvomaailmani mukaisesti.
Itse olen ollut työelämässä 25 vuotta ja täytyy myöntää, että kyllä ihmisten kunnioittava kohtelu - niin työnantajan/esimiehen puolelta kuin työntekijöidenkin kesken - on muuttunut kovasti. Heijasteleeko se muutenkin yhteiskunnan tilaa, ehkä näin. Ennen työyhteisöissä jokaisella oli oma paikkansa ja ne velvollisuudet/oikeudet jotka siihen paikkaan liittyivät. Oli selkeät pelisäännöt, miten edettiin ja edistyttiin ja jokaista lähtökohtaisesti arvostettiin, koska nähtiin että jokaisen työtehtävä oli kokonaisuudessa merkittävä. En kyllä ymmärrä mihin tälläinen ajattelutapa on hävinnyt, arvostusta ei ole nykyisin mihinkään suuntaan ja työnteko on usein pelkkää sohlausta sinne tänne.
Ymmärrän hyvin, että kun tulee kohdelluksi epäkunnioittavasti ja mitätöivästi, kyllä se kiukkua nostaa ja ihminen alkaa puolustamaan ihmisarvoaan kieltäytymällä epäkunnioittavasta kohtelusta. Mitäs meille oikeasti jää ellemme arvosta itse itseämme ? Se tässä kuviossa tosin menee pieleen, että monet eivät suuntaa kiukkuaan ja siitä saatavaa energiaa oikeaan suuntaan eli oman tilanteensa edistämiseen vaan lyödään ihan lekkeriksi. Parempi olisi suunnata kiukkua tavoitellakseen itselleen parempaa elämää, näin itse ajattelisin.
Itse olen ainakin ajatellut pitää lähtökohtanani työelämässä edelleen kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, jos sitä ei arvosteta ei voi mitään, mutta olenpa ainakin yrittänyt elää oman arvomaailmani mukaisesti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllähän se näin vain tahtoo tänä päivänä mennä, että koulutus on korkeassa asemassa. Ammattikoulun käyneet ovat pohjasakkaa, kouluttautumattomista puhumattakaan. Et ole mitään, jollei taskussa ole vähintään kandin papereita.
Mutta kuten sanoit, kellon koneistokaan ei toimi jos sieltä napataan yksi ratas pois. Kaikilla töillä on merkityksensä, mutta sitä nämä oman statuksensa kiillottelijat eivät ilmeisesti ole koskaan tulleet ajatelleeksi. Lisäksi on kuitenkin fakta, ettei jokaisella lukupää riitä korkeakoulu-tason opintojen suorittamiseen. He ovat kuitenkin hyviä jossain muussa.
Ehkä nykyihminen on unohtanut juurensa. Ihmiset urbanisoituvat. Käytännön töitä ei osata, noteerata, eikä sitä myöten arvostetakaan.
Ja sillä on vaikutusta myös henkilökohtaisella tasolla. Vaikka palkkani on kovempi kuin mitä tässä maassa keskimäärin tienataan, hävettää minua silti kertoa mitä teen työkseni. Se kun ei vaadi kummoista koulutusta. Vain käytännön osaamista.
Pidän kuitenkin henkilökohtaisesti tärkeänä sitä, että jokainen osaisi omaa työtään ja sitä kautta myös itseään arvostaa. Se vain on hankalaa nyky-yhteiskunnan suunnan ollessa tämä.
Mutta niinhän se on, että ei ihmistä voi tämän työn takia tuomita. Joillekin on helppoa laittaa sen perusteella ihminen omaan lokeroonsa, mutta ei se niin toimi. On varsin helpottavaa havaita, että vielä joku jaksaa nykypäivänä toisen arvostamisestakin höpistä. Arvostan sitä jo itsessään, koska asia on minusta tärkeä.
netissä voi tienata rahaa ihan kouluttautumatonkin vaikka esim täällä
http://www.tendollarclick.com/index.php?ref=kayttaja83
Olisiko palkattomalla työllä jotenkin rapauttava vaikutus: http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=340098
Työyhteisössä jokaisella on oma tehtävänsä ja paikkansa. Palkka myös maksetaan sen mukaan. Enkä ole koskaan ymmärtänyt miksi työnantajan pitäisi arvostaa minun tekemääni työtä. Hän on päättänyt ostaa suorituksesi määrätyllä rahalla, koska ei osaa itse tehdä työtäni. Sehän on vain sopimus, että teen ne tehtävät. Mitä ihmeen arvostusta siinä pitäisi olla jos hoitaa oman osuutensa sopimuksesta. Niin hänkin hoitaa omansa, rahat tulee tilille sovitusti. Itse en jaksa kuunnella ollenkaan muutamaa tyyppiä, jotka valittavat pomon Mersusta ja muutaman henkilön vuosituloista, sekä siitä ettei heitä arvosteta vaaan komennellaan. Heitä en osaa arvostaa mitenkään. Heidät voisi korvata ensimmäisellä kadun miehellä. Näyttäisivät ensin, että muut ei pysty tekemään heidän tehtäviään yhtä hyvin samalla rahalla.
Olin samassa paikassa työssä parikymmentä vuotta sitten, kun pomo jäi joka ilta työhön minun lähtiessä neljältä kotiin. Olisin itsekin ollut valmis ylityöhön, mutta en vain ymmärrä budjetti- tai hinnoittelulaskentaa. Hän on vapaansa, talonsa ja mökkinsä työllä tehnyt ja arvostan sitä. Arvostan myös sitä että saan olla työssäni ja asiakkaiden maksukykyä, jotta saan palkkani.
Tuttu ollut vuokratyöfirman palkkalistoilla ja kertoi että häntä kohdeltiin kuin koiraa. Sekä vuokrafirman että asiaakkaana olevan yrityksen taholta. Oli alimmaisista alimmaisin. Jos ihmistä kaltoin kohdellaan katkeroituu hän ja tavalla tai toisella kostaa. Niin teki kaverinikin kusipääpomoilleen. Otti loparit siitä paskafirmasta, sanoi että on mielummin työttömänä.
mutta kenelle?
Useinkin tuollainen kosto osuu bumerangina omaan nilkkaan. Minä en ainakaan suosittelisi kenellekään irtisanoutumista, ellei uudesta työpaikasta ole varmuutta. Näitäkin tapauksia on nähty, ja seurauksena on ollut vain entistä suurempi kurjistuminen.
On upeaa, jos saa tehdä sellaista työtä, jota haluaa, jos saa siitä arvostusta ja kunnon korvauksen. Kaikille ei sellaisia töitä tunnu kuitenkaan riittävän. Niinpä on otettava työ työnä, ja toteutettava itseään yksityiselämässä ja vapaa-aikana. Palkkapäivänä saa sentään korvauksen ikävästäkin työstä.
Työn ohella opiskelu auttaa usein etenemään mielekkäämpiin työtehtäviin, samoin se, että tekee työnsä hyvin ja asennoituu työtoverihin ja esimiehiin asiallisesti.
Hyi, hitto teitä koulutuksen puolesta puhujia ! Yäk teitä !
Ihminen elää ilman koulujakin, ja sitten kun on olemassa myös meitä, jotka emme jostain syystä onnistu koulunkäymisessä, niin miksi me jäämme sitten kaiken hyvinvoinnin ulkopuolelle ? ! ! ! ! !
Ihminen oppii parhaiten, kun on paikka, jossa saa oppia toiselta ihmiseltä, että oppipoikasysteemi on ollut kautta aikojen kannattavin systeemi, jolla ihmiset ovat saaneet itsellensä ammatin, eikä jääneet ruikuttamaan rannalle, kun ei ole näitä töitä vaikka koulutusta olisi !
Pakkokouluttaminen ei ole kenellekkään hyväksi !, että siitä johtuen vajoaa monen ihmisen tie jo hyvin nuorena aikuisuuden kynnyksellä, että siltä tieltä on vaikeaa nousta pois !
Itse olen käynyt kouluja, mutta en ole vielä mitään ammattia saanut tai nimikettä, että kesken ovat jääneet. Ja, kun on oikein tullut nykyään PAKKOkouluttamissysteemi, niin kyllä sanon, että minua se ei saa koulutuksiin enää lähtemään, että mieluimmin lähden tälle tielle, jossa ei tienestiä ole tulossa, että varmasti joudun jossain vaiheessa asunnottomaksikin, kun olen jo sosiaalihuollon asiakas, että sieltä uhkailevat 20 %:n ja 40 %:n leikkauksilla tähän nykyiseen 417,45 euroon, joka on minimituki yksiasuvalle aikuiselle, että kyllä itse valitsen tämän tien, että mitään muita teitä ei tämänhetkinen systeemi täällä enää anna valinnaksi, niin näin tulee ainakin minun kohdallani olemaan. Silloin on vapaa kaikesta asumistukipapereiden, työttömyystukipapereiden, ja ennenkaikkea toimeentulotukihakemuspapereiden täyttämisestä, johon pitää liittää aina liitteeksi useita muita tositteita, että tämä elämä on näiden papereiden säilyttämistä ja siirtelemistä, että voiko tämä enää pahemmaksi muuttua !
On teillä niin mukavaa !, teillä jotka niin tykkäätte tästä niin vahingollisesta systeemistä meitä köyhiä kohtaan, että ihan kyllä tässä pistää ajattelemaan, että käykö teidän aivokoppanne ihan täysillä, vai onkohan käynyt näin, että olette mahdollisesti hieman tyhmempää sakkia, jotka olette täällä päässeet vallalle, että minä ainakaan en suostuisi ketään ihmistä kohtelemaan tällä tavoin kuin nykysysteemi meitä huono-osaisia täällä nyt nykypäivänä kohtelee. Että kyllä pistää siis ihan ajattelemaan teidän järkenne köyhyyttä tai mikähän se teille niitä ajatuksia mahtanee liikuttaa ? ! ! !
Itse olen maa´hanmuuttaja keski Euroopasta ja koska asun pienellä paikkakunalla , ei täällä töitä minulle ole. Mutta koska osan monta kieltä, ja mulla on kotona netti, niin teen töitä kotona käsiin yrittykselle keski Euroopassa, kielikäännökset. Olen siitä mieltä,että voi tehdä töitä kotonakin, kun esim. osaa kieliä ja on internet kotona. Mahdollisuudet ovat ymppäri Eurooppaa, eikä tarvitsee etsiä töitä juuri Suomessa. Parempi tehdä töitä kotona, voi siitä tehdä silloin, kun itselle sopii, eikä tarvitse astua ulos kun kovat pakkaset, kun en ole aamu-ihminen, voin nukkua pitkään ja töitä teen yöllä. Olen oman aikaan herra, eikä ole mikään pomoa. Suosittelen opettella kieliä, ja kun osaa monta ja on todistukset, voi saada etä-työt kääntäjänä ymppäri Eurooppaa, ja elintaso ei ole pahaa.
kiihdy, se on epäterveellistä näin helteillä!
Kun puhun työn ohella opiskelemisesta, se kattaa aivan varmasti myös oppisopimuskoulutuksen eli mainitsemasi oppipoikasysteemin.
Opiskelumahdollisuuksia on paljon. Oppisopimuskoulutuksen lisäksi iltalukio, avoin yliopisto ja kansalais- ja työväenopistojen opetustarjonta sopivat hyvin työssäkäyvälle. Osan opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna. Työttömälle ovat kannattavia erilaiset työvoimapoliittiset aikuiskoulutukset.
Suomi on nykyään koulutusyhteiskunta. Lähes jokaiseen työhön vaaditaan koulutus. Toisaalta taas kouluttautumismahdollisuudet ovat täällä erinomaiset: lähes kaikki opiskelu on maksutonta, ja usein yhteiskunta maksaa opiskelijalle opintotukea. Useimmissa muissa maissa sellainen on aivan mahdoton haave.
Ikävää, että opiskelusi ovat jääneet kesken. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä jatkaa tai aloittaa alusta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että minä en ole leikkaamassa mitään keneltäkään.
Voi, voi, kun teillä ulkomaalaisillakin on niin huonot tiedot suomen köyhistä, että te oikein kuvittelette, että me täällä vain kieliä jaksaisimme opiskella, että meidän pääkoppaan tuollainen turha tieto pystyisi jäämään muistiin, kun siellä ei oikein pysy aina nämä arjen muutkaan asiat, että se on tämä järkyttävä stressi, joka aiheuttaa varmasti suurimmat esteet tietojen tallentumisessa aivoihimme, joka tulee tietenkin siitä, että meillä ON JOKAHETKI AINAINEN HUOLI SIITÄ, ETTÄ SAAMMEKO ENSI KUUSSA ENÄÄ TOIMEENTULOTUKEA SITÄKÄÄN VERTAA MITÄ AIKAISEMMIN ON SAANUT, eli me joudumme elämään ainaisessa pelossa, että milloin ei rahat riitä enää ruokaankaan, saati sitten muihin maksuihin, joita tulee väkisinkin, jos elää suomessa nykyaikana.
Kyllähän teitä ulkomaalaisia hyysätään, ja nämä hyväosaisethan teitä tänne haalivat, mutta kun ne nämä hyväosaiset eivät kerro teille kaikkea totuutta, että kyllä he omia köyhiänsä kurjasti kohtelevat, mutta siis salaa, että eivät tuo julki näitä tapauksia, että tiedonpimitykset ovat arkipäivää, systeemiin vain tulee koko ajan lisää huononnuksia meitä köyhiä kohtaan, ja entisiä vääryyksiäkään ei korjata pois, että kyllä te ulkomaalaisetkin saatte kohta hyökkäyksiä päällenne, kun suomen huono-osaiset eivät jaksa enää hillitä itseään kaiken kurjuuden keskellä, niinhän ihmisten on tapana toimia, kun eletään liian kauheissa olosuhteissa.
Suomalainen tietää kaikki nämä mahdollisuudet, mutta ne eivät jostain syystä auta kaikkia osapuolia, yleensä vain näitä henkilöitä, jotka tekevät siinä palkkatyötä, eli toimisto- ja opetusväkeä, joten olenkin sitä mieltä, että en halua tukea tippaakaan näiden alojen työllisyyttä, että otttaisin heidän kauttaa yhteyttä yhtään mihinkään, että toimin tällätavoin, että vain ihan kaikista pakollisimmat asiat vielä hoitelen kuten haen toimeentulotukea, mutta muuta hakemiset jätän pois kuvioista, etten aiheuta teille hyväosaisille lisää työmahdollisuuksia, kun te kohtelette meitä köyhiä näin kuin nykyään tapahtuu, ja sinäkään hyväkäs et näe missään mitään mätää vaikka sitä pursuais teidän systeemi jokareiästä tuutuin täydeltä alvariinsa, että tuollaisia te tosiaan vain olette, että oikea esimerkkitapaus.
Voit tulla oppipoikakoulutukseeni alalle, jossa työtä on.
Koska olet sitä mieltä ettei tarvitse ilmaiseksi työtä tehdä niin maksat minulle koulutuksesta normaalin laskutukseni määrän eli 130e/h alv.
en ota nyt kantaa siihen mitä kirjoitit, mutta tekstisi lukeminen on erittäin hankalaa. 9 rivinen lause, jonka ymmärtää vasta parin lukukerran jälkeen. Pistettä saisi käyttää enemmänkin, kun kuitenkin näköjään asiaa on paljon. Tämä ei ole mitään vittuilua, vaan ystävällinen neuvo mikäli et ole tajunnut, miten kirjoitat. Ja lukija kiittää :)
minulle pystyisi lisää työmahdollisuuksia järjestämään, vaikka kouluttautuisit kuinka, älä sitä pelkää.
Kyllä koulutus auttaa myös ja varsinkin niitä, jotka itselleen koulutuksen hankkivat.
Olen toki huomannut epäkohtia ja olen pyrkinyt niitä omalta osaltani korjaamaan. Muistini aikana esimerkiksi Suomen sosiaaliturvassa onkin tapahtunut dramaattista paranemista. Mutta kun minulla ei ole diktaattorinvaltuuksia, en pysty kaikkeen puuttumaan. Sen vuoksi rohkaisen jokaista parantamaan itse asemaansa sikäli kuin se on mahdollista. Parhaiksi keinoiksi olen todennut raittiuden, ahkeruuden ja säästäväisyyden. Ja lisäksi tarvitaan tietysti positiivista asennetta.
oli se sitten mitä työtä tahansa. Olishan se hienoo olla joku lääkäri, lakimies, johtaja, päällikkö tms. "arvostettu" työntekijä. Itse olen kuorma-autonkuljettaja enkä mä ainakaan häpeillen sitä sano. Palkka on mielestäni ihan hyvä, tulee ilta ja yölisiä niin kuin tessissä on kirjattu.
Työssä aika kuluu suht nopeeta, ei tarvi kauheesti peukaloita pyöritellä, että olis jo kello 14, et pääsee kotiin. Ja mikä hienointa, ei tarvitse ottaa stressiä työstä kotiin. Se mikä töissä on tehty, on tehty, eikä kotona tarvi miettiä yhtään mitään, jos ei halua :D
Olen koko ikäni katsonut, kun isä roudas pitkän työpäivän jälkeen kotiin kauheen kasan papereita, joita se ilta kuudesta kahdeksaan asti luki ja teki töitä. Lähti aina puol kasi töihin aamulla ja kotiin tuli yleensä vähän ennen viittä, joskus kuitenkin vasta kuudelta. Oli kokouksia, työmatkoja ja ties mitä muuta.
Toki rahallinen korvaus oli sitten tyyliin euroissa 5000 kokouspalkkioita yms. mutta isällä ei oo työuransa aikana ollut ollenkaan omia kavereita. Vapaa-ajat meni nukkuessa, ryypätessä. Joskus harvoin jaksoi meidän lasten kanssa olla ja leikkiä. Olihan se kivaa, kun oli kaikkea krääsää, mutta jos joskus meni jotain tärkeetä kysyyn, niin sitten vaan sanottiin "sssshhh, mä teen töitä".
Ei mitenkään ylläri, että vieläkin äidiltä mennään kaikki tärkeä nykyäänkin kysymään...
Olis meille varmasti vähempikin raha riittänyt. Viikkorahaa ei koskaan saatu ja kotitöitä piti jokaisen tehdä. Sitten ehkä saatiin jotain, mitä haluttiin.
Muistan vieläkin joskus 80-luvun loppupuolella, kun tulin koulusta kotiin, niin äiti oli käynyt ostamassa meille Nintendon! Ihan kuin ois keskellä syksyä ollutkin joulu :) En muista, että oltaisiin koskaan edes kysytty tuon Nintendon perään (ehkä isoveli oli sit vinkannut äidille), mutta tuollaiset yllärit oli aika harvinaisia, vaikka siis sitä rahaa olikin.
Itse kauheesti yritin opiskella, mutta ei siitä lopuksi mitään tullut, pää vaan hajos ja sai ruveta katsoon muunlaista työuraa. Duunarit on tän maan selkäranka, sitä ei sovi koskaan kenenkään unohtaa!
Ulkomaalaisia, jotka tulevat toisesta EU-maista Suomessa ei kukaan hyyssää, vaan pit'ää etsiä töitä kun suomalainenkin ja kun ei ole Suomessa työkokemusta, ei saa edes työttömänä päivärahaa, ja työmarkkinatueesta ei pystyy kukaan elää, niin on etsittävä töitä vaikka netin kautta ymppäri Euroopaa. Minä elättän itseä kirjoittamalla, ja tekemällä tulkaushommia Ranskassa, vaikka asun Suomessa. Kaikki työt teen kotoa Suomesta käsiin, enkä tarviste edes astua ulos, vain kauppaan.
Mulla on humat.koulutus etelä Ranskassa, Carcassonnessa. http://www.cecnelli.unblog.fr/, Rene Nelli historia-teologia instituutti, ja heille teen töitä nytkin.
Eli, Suomestakin voi tehdä töitä mualla Euroopassa, eikä välitä että Suomessa ei ole töitä-siitä voi löytää kun kotona netti etätyönä vaikka mualta. Suomi ei ole Euroopan napa, ja ihmettelen suuesri teitä, kuinka pinalliset ihmiset tässä maassa elää. Kun luen tämä palstaa, oikeasti masentaa suomalaisten maallistunut ajattelu-tapaa. Mun blogi on tämä: http://www.chemins-cathares.eu/ Kotoisin olen Carcassonnesta.