Tämänkertainen kirjoitus suomenruotsin murteista on asiallinen.
Tosin ruotsinkielisten muuttoa Suomeen on nyt hilattu 1100-luvulle ilman sen kummempia viitteitä ja perusteluja.
Aika jännää, että suomenruotsin murteet ovat säilyttäneen vahvoja piirteitä ajalta, jolloin ruotsi ja saksa olivat vielä aika lähellä toisiaan.
Tästä artikkelista tuskin tulee riitaa. Tässä ei myöskään otettu mielestäni rivien välissä kantaa sen paremmin kaksikielisyysilluusion kuin pakkoruotsinkaan puolesta.
Tosin ruotsinkielisten muuttoa Suomeen on nyt hilattu 1100-luvulle ilman sen kummempia viitteitä ja perusteluja.
Aika jännää, että suomenruotsin murteet ovat säilyttäneen vahvoja piirteitä ajalta, jolloin ruotsi ja saksa olivat vielä aika lähellä toisiaan.
Tästä artikkelista tuskin tulee riitaa. Tässä ei myöskään otettu mielestäni rivien välissä kantaa sen paremmin kaksikielisyysilluusion kuin pakkoruotsinkaan puolesta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Koko suomenruotsi on erikoinen ruotsin kielen murre.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomenruotsin murteet elävät yhä vahvoina/1135258966753/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
Ei vielä keskustelua.
no nyt on
No ei nyt välttis riitaa mutta minä laskisin tämän melkein Terho-osaston tekstiksi, siinä kun korostetaan riikinruotsin ja suomenruotsin eroavaisuutta sekä suomessa esiintyviä eri murteita. Se siitä Svekomaanien paljon ylistämästä yhteisestä kielestä.
Erään henkilön asiakaspalvelutilanteessa käyttämää lausetta lainatakseni "kun ette kerran ruotsiakaan osaa niin eiköhän ole vaan parempi että puhutte sitä suomea" (tämä siis ruotsinruotsilla)
Kirjoitus on asiallinen ja tuo esiin suomenruotsalaisen todellisuuden. Pohjanmaan ruotsista erottaa närpesiskan lisäksi vaasalaisen ja pedersöreläisen puhetavan, ahvenanmaalainen ja Turunmaan saariston ruotsi eroavat nekin toisistaan ja Helsingin ruotsi on oma lukunsa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, kyllä turkulaisen, karjalaisen ja pohjalaisen tavat puhua suomea eroavat nekin toisistaan. Suomen yleiskieli on kuitenkin yhtenäinen koko maassa, mutta koko Skandinaavian tasolla ruotsin yleiskielessä on useita variantteja, puhetapoja, joissa sitten on kussakin omat murteensa.
Se suomenruotsi, jota suomalaisille opetetaan, auttaa ymmärtämään lahden takana puhuttavaa riskssvenskaa ja Tukholman ruotsia, mutta mitä kauemmaksi Tukholmasta mennään, sitä vaikeampaa on ymmärtää ruotsalaisten puhetta. (riksspråk= språkform, som är normgivande för ett land; rikssvenska= svenskt riksspråk, särskilt till motsats till finlandssvenska. - Norstedts ordbok.) Ruotsin kieli ei ole yhtenäistä ja sitä käytetään eri puolilla eri tavoin. Tämä on syytä muistaa, kun selitetään, että ruotsilla selviää kaikkialla Skandinaaviassa. Toki skandinaavit ymmärtävät suomalaisittain äännettyä suomenruotsiakin, mutta suomalainen ei aina ymmärrä vierasta puhetapaa.
On kiitettävän rehellistä, että joku suomenruotsalainen uskaltaa puhua ruotsin murteista suomalaisille. Se rikkoo sitä yksipuolista kuvaa, jota on jatkuvasti tarjottu ruotsin kielestä.
Itsekin ihmettelen tuota muuttoajankohtaa 1100-luvulla.
Käsittääkseni saksan kieli vaikutti rajusti ruotsin kieleen Hansa-aikana siis 1200-luvulla ja sen jälkeen. Eli mikäli saksankieli on vaikuttanut suomenruotsiin on se tapahtunut 1200-luvun jälkeen.
Sitäpaitsi 1100-luku on niin kaukana että suomen kieli on varmasti vaikuttanut enemmän suomenruotsiin kuin saksan kieli 900 vuotta aiemmin.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm
Samoja ruotsinkielisiä täällä miellä kuin Vironkin puolella.
"Vironruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron ruotsinkielinen vähemmistö. Ensimmäinen maininta Virossa asuvista ruotsalaisista on vuodelta 1294 Haapsalun kaupungin lakikirjassa. Vähemmistöryhmän "rantaruotsalaisia" tarkoittava vironkielinen nimitys juontuu siitä, että ruotsinkieliset asuivat Viron saarilla ja länsirannikolla Haapsalun ympäristössä. Vironruotsalaisten asuttamaa rannikkoa kutsutaan nimellä Aiboland."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vironruotsalaiset#Vironruotsalaisten_historia
"Kustsvenskar, ett eibofolk
Estlandssvenskarna har långa historiska band med Estland. Estlands svenskar – estlandssvenskarna har levt i Estland från 1100- talet, redan år 1294 omnämns estlandssvenskar i dokument från Hapsal. Själva har de ofta kallat sig Eibofolket (ö-bor) eller kustsvenskar ”rannarootslased”. Under århundraden har de levt längst kusterna i nordvästra Estland och på öarna, från Runö, Ormsö, Odensholm, Rågöarna, Nargö, i Nuckö och med tiden även i Hapsal och Tallinn."
http://web.abo.fi/skargarden/2007-1/kark-remes.htm
Miksi Virossa ei ole pakkoruotsia, kun siellä on noin vanha ruotsinkielinen vähemmistö?
unohti kuitenkin mainita, että nämä Viron rantaruotsalaiset pelkurit lähtivät Neuvostoliiton hyökkäyksen
alta pakoon Ruotsiin ja jättivät entisen kotimaansa taakseen ja lähtivätkin henkiseen kotimaahansa eli
samanlainen svekomaaninen petturisakki oli myös Virossa, mikä nykyään valitettavasti myös yllä Suomen
keinotekoista koulujen pakkoruotsijärjestelmää, mutta Virossa on sentään kielipolitiikka hoidettu nykyään
todella hyvin sillä viro on maan ainoa virallinen kieli eikä kouluissa ole pakkoruotsia pakkovenäjästä nyt
puhumattakaan sillä ruotsin -ja venäjänkieliset eivät ansaitse Virossa oman äidinkielensä tunnustamista virallisella tasolla, koska sen verran törkeän ylimielisesti on kumpikin vähemmistöryhmä alistanut ja suhtautunut halveksuvasti vironkieliseen enemmistöön.
Olisin mielelläni lukenut enemmänkin.
"Suomessa puhuttava ruotsi on peräisin 1100-luvulta, jolloin Suomen rannikkoseudulle tuli asutusta etupäässä Sveanmaalta"
Mihin nämä varhaisen ruotsin puhujat saapuivat ensin? Kuinka lähellä ruotsi ja saksa tuohon aikaan olivat?
Onko joku Suomessa puhuttavista murteista lähellä esim. islantia tai tanskaa?
Suomessa puhutaan suomenruotsista siis pohjalaismurteita, Turunmaan murteita, Uudenmaan murteita sekä Ahvenanmaan murteita.
Missä määrin varhaisen ruotsin sävelkulku on tarttunut paikallisiin suomen kielen murteisiin? Mikä suomalaismurteista kantaa vahvinta varhaisen ruotsin leimaa? Onko alueita, joilla puhuttaisiin suomea ruotsinnuotilla ja päinvastoin?
"Monille pohjalaismurteille on tyypillistä, että niissä on säilynyt vanha, kolmen kieliopillisen suvun käytäntö. Kun ruotsin yleiskielessä on kaksi kieliopillista sukua, den ja det, joissakin murteissa on sen sijaan saksan kielen tapaan kolme sukua: hon, han ja he."
Nämä suvut ovat suomenkieliselle mielestäni se vaikein osa ruotsia ja saksaa. Missä vaiheessa kolmas muoto on pudonnut pois tavallisesta ruotsista? Miksi osa suomenruotsalaista rannikkoa ei ole näin keskeissä asiassa seurannut yleisruotsia? Eikö esimerkiksi lukutaidon yleistyminen ja toisaalta ruotsin television seuraaminen rannikoilla ole tuonut painetta yhtenäistää kieltä?
Nämä puhetavat maistuvat mielenkiintoisilta:
- Pohjalaismurteissa Dör (ovi) döör/dör, dören/dörin, Bänk (penkki) benk ja bentain, Bord (pöytä) buul, jossa l on paksu, sten (kivi) sanotaan stein ja frö (siemen) fröi
- Itä-Uudellamaalla ja Turunmaalla vanhat diftongit, sävelkulku.
- Itä-Uudellamaalla, Paraisten seudulla ja Kirkkonummella göra (tehdä) ja kyrka (kirkko) äännetään gööra ja kyrka
- uusia diftongeja Vaasan seudulla ja Kemiössä röd (punainen) äännetään ryöd ja sko (kenkä) skou(v)
- Leimallisimpia paikallismurteiden piirteitä häviää suurempien kaupunkien lähialueilla puhuttavista murteista: syntyy kaupunkikieliä.
Missä määrin kielitieteilijät pitävät suomenruotsia omana kielenään ja missä määrin se on itsekin eräs ruotsin murre?
Miten nopeaa kielen muutos on tällä hetkellä? Miten paljon esimerkiksi nuorten kaksikielistyminen muovaa suomenruotsia meänkielen suuntaan, kahden kielen sulautumaksi?
Taannoin tuli FST:tä ohjelma jossa kerrottiin Ukrainan Svenskbystä. Ukrainassa asuu nimittäin pienen pieni ruotsinkielinen vähemmistöjäänne joka juontaa 1780-luvulla Hiidenmaalta sinne pakkosiirretyistä ruotsalaisista maanviljelijöistä.
"Arkeologisten löytöjen mukaan saarella on asuttu 4000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 1228 sen jälkeen kun saksalaisritarit olivat vallanneet Hiidenmaan ja Viron. Saari kuului Ruotsille vuosina 1563-1710. Suurin osa saaren aiemmin runsaslukuisesta ruotsalaisväestöstä pakotettiin 1781 lähtemään saarelta ja heidät kyydittiin tsaarin rakuunoiden saattamana Ukrainaan Dnepr-joen varrelle jonne tuhatkunnasta Hiidenmaalta lähteneestä seuraavana keväänä saapui perille n. puolet. Siellä he perustivat Gammalsvenskbyn. Stalinin vainojen alettua 1929 luvattiin Gammalsvenskbyn ruotsalaisten muuttaa Ruotsiin. Ukrainasta lähteneet asettuivat valtaosiin asumaan Gotlantiin ja Tukholman seudulle. Viron Tasavallan perustamisen aikana oli ruotsia puhuvia hiidenmaalaisia jäljellä hyvin vähän ja 1928 virolainen kielitieteilijä Paul Ariste ollessaan Hiidenmaalla tutkimassa Hiidenmaan ruotsalaisten murretta, löysi sieltä vain yhden ikivanhan hiidenmaan ruotsia taitavan mummon."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiidenmaa
HISTORIA
Svenskbyborna är ättlingar till svenska bönder som 1781 tvångsförflyttades från Dagö till Ukraina, där de grundade Gammalsvenskby.De lyckades bevara svenskheten i fråga om både språk ochsedvänjor.
Inför hotet om att deras jord skulle kollektiviseras, hotet om förföljelser och svåra ekonomiska förhållanden, flyttade ca 900 svenskbybor till Sverige 1929.
De flesta svenskbybor bosatte sig på Gotland, ca 240 återvände till Ukraina.
Ett 70-tal emigrerade till Kanada.
http://www.svenskbyborna.com/
Suomeksi aiheesta:
https://leabright.wordpress.com/2008/10/03/ukraina_old-swedish-village-gammelsvenskby/
Erityisen mielenkiintoista ohjelmassa oli että nykypäivän gammelsvenskbyläisten ruotsi muistutti nuotiltaan ja puhetavaltaan huomattavasti enemmän suomenruotsia kuin nykyistä riikinruotsia.
"Aika jännää, että suomenruotsin murteet ovat säilyttäneen vahvoja piirteitä ajalta, jolloin ruotsi ja saksa olivat vielä aika lähellä toisiaan."
Hyvin omituinen väite, koska suomenruotsi ei muisteta äänteellisesti eikä kieliopillisesti paljoakaan saksaa,
mutta 1100-luvulla asia on voinut olla hyvinkin toisin.
Tämän jutun lukemalla tajuaa heti, että koulujen tai virkamiesten pakkoruotsissa ei ole mitään mieltä!
Suomenkieliset eivät voi "palvella" svekoja, kun svekot eivät itsekään ymmärrä omia murteitaan!
.
ei puolustellakaan itse asiassa hämäävästi ilmaisten kielellisillä oikeuksilla vaan *MURRE* oikeuksilla!!!111???
(Koska Oulussa ei osatakaan Närpiön tai Vööråån MURRETTA eikä sellaista voisi kukaan järkevä edes vaatia)
Voiko enää hyysätympää ja paasatumpaa kansanosaa olla koko maailmassa????
.
Eihän pakkoruotsin perusteena ole koskaan ollut mikään palvelun tarve, vaan sen on tarkoitus olla rangaistus suomenkielisille siitä, että he oppivat äidinkielenään maan pääkielen.