parin sukupolven päästä Mannersuomessa asuu enää vain n.60000 tuhatta ns. suomenruotsinkielistä , mutta suomenkielisiä asuu yli 6miljoonaa , mikähän kieli mahtaa olla silloin Suomen ainut ja virallinen kieli , meillä suomenkielisillä ei ole mitään hätää , mutta suruilla on kova hätä ja paniikki koska suomenruotsinkielisten määrä vähenee ja ohenee vuosi vuodelta ja meillehän suomenkielisille se sopii hyvin .
Aika suomenkielisten puolella
dhdjdjf
10252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hyve juttu ette sulla menee tåsi hyvin...just smile and be happy :D:D
Rasti ruutuun-surut yleistyvät. Sillä svekojohto yrittää tasoittaa tilannetta.
Veikkaan, että seuraavaksi nimensä ruotsintavat umpisuomalaiset alkavat rekisteröityä suomenruotsalaisiksi.
Folktinget tulee toimintaa tukemaan.
Analyysisi on täysin väärä, suomenruotsi elää vahvempana kuin koskaan ennen ja sen trendikkyys on vain nousemassa. Kaiken maaliman änkyränfennojen katkera jampatus on niiiin poissa muodista. Se että jokin prosentti vähenee ei todista mitään, yhä useampi on väestörekisterissä suomenkielinen mutta täysin kaksikielinen.
Suurempi osuus suruista on täysin kaksikielisiä kuin suomalaisista. Ja vielä selvästi.
Kaiken maailman änkyräsvekojen katkera jampatus ei muuta tätä tosiasiaa.
Mainostekstejä ! Suurimmassa määrin VAIN SUOMEKSI.
Logiikka: Miksi ärsyttää 95% miellyttääkseen 5% ! Kauppa se on mikä kannattaa 1
koska et suomenruottalaisista mitään tiedä niin vinkkaan että heillä on omat mediat missä kaupallisia tiedotteita jaetaan ko. kielellä, kaikilla merkittävillä on myös ruotsinkielinen asiakaspalvelu jne.
täysin selvää etä katumainonta on 95% kielellä tehty, eikä siinä mitään, ei siitä kukaan tee ongelmaa
Vähättely on reppanoille ominaista, ihan kuin joku "talouselämän" kieli olisi merkittävä asia -.. haloo..
Itä-Suomessa on mainokset myös venäjäksi, se on raha kun puhuu!
Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ns. suomenruotsinkielisistä miehistä 2/3 meneen yhteen suomenkielisen naisen kanssa ja heidän lapsistaan 90% tulee suomenkielisiä ja ns. suomenruotsinkielisistä naisista 1/2 menee yhteen suomenkielisen kanssa ja heidän lapsistaan myös tulee suurimmaksi osaksi suomenkielisiä ja nämä lapset menee 3/4 yhteen suomenkielisten kanssa ja näin suomenruotsinkielisistä tulee parissa sukupolvessa täysin suomenkielisiä ja sitten vielä Suomeen muuttaa n. 15000 tuhatta muunkielistä joka vuosi ja se tekee n. 750000 tuhatta parissa sukupolvessa ja heistä tulee ennemmin tai myöhemmin suomenkielisiä 99,99 % eli , suomenruotsi kuihtuu pois Uudellamaalla ja Varsinais-Suomesta myöskin Pohjanmaalla suomenruotsinkieliset vähenee ja jäljelle jää ehkä 50000-70000 tuhatta ns. suomenruotsinkielistä ja suomenkieliset lisääntyy reipaasti vajaasta 5 miljoonasta yli 6 miljoonaiseksi kansaksi , meillä suomenkielisillä pyyhkii hyvin !!!
Suomenruotsalainen visio vuodelle 2030
(Kuntaliitto ja Magma tiedottavat 17.6.2009) Suomen Kuntaliitto ja ajatushautomo Magma ovat käynnistäneet hankkeen tarkastellakseen suomenruotsalaisia tulevaisuusnäkymiä ja suomenruotsalaisuuden selviytymismahdollisuuksia tulevaisuuden globalisoituvassa maailmassa.
Hankkeen tavoitteena on luoda suomenruotsalainen visio vuodelle 2030. Tavoitteena on etsiä yhteisiä suomenruotsalaisia tulevaisuuden toimintatapoja ja strategioita. Niistä otetaan selvää avoimessa prosessissa, jossa äänensä saavat kuuluville kansalaiset, järjestöt, valtio, kunnat, seurakunnat, elinkeinoelämä ja media.
http://flash.kunnat.net/svenska_i_finland_2030/?pagenumber=104
Skenaariomenetelmä koostuu tiedonkeruusta, haastatteluista, luovasta aivoriihityöskentelystä ja hallitusta ryhmätyöstä. Yleisöllä on mahdollisuus vastata tulevaisuuskuvien perustana oleviin kysymyksiin myös Magman internet-sivustolla olevan linkin kautta.
Tulevaisuuskuvat ja visio esitellään ja käsitellään tammikuussa 2010.
Tulevasta hienoisia merkkejä
– Miltä suomenruotsalainen tulevaisuus näyttää? Minkälaisia ovat vuoden 2030 suomenruotsalaiset? Mitkä arvot ovat heille tärkeitä? Minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkakuvia tulevaisuus tuo mukanaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tänä vuonna toteutettavassa tulevaisuushankkeessa, kertoo Kristina Wikberg Suomen Kuntaliitosta.
– Etsimme yhteisiä suomenruotsalaisia toimintatapoja ja strategioita, jotka muodostavat perustan suomenruotsalaisuuden tulevaisuudelle, Wikberg sanoo.
– Tulevasta on jo nyt havaittavissa hienoisia merkkejä, mutta tulevaisuus saattaa myös tuoda mukanaan paljon sellaista, jota emme tällä hetkellä osaa ajatellakaan, toteaa Olav S Melin ajatushautomo Magmasta.
– Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko suomenkielinen Suomi olemaan meistä kiinnostunut? Mitä maahanmuuttajien mukanaan tuoma kielten ja kulttuurien kirjo merkitsee koko maan kannalta, Melin pohtii.
Hanketta hallinnoi Suomen Kuntaliitto yhteistyössä ajatushautomo Magman kanssa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Synocus, joka on erikoistunut skenaariomenetelmään. Hankkeen rahoittaa Svenska Kulturfonden.
Lisätietoja:
Kristina Wikberg, Suomen Kuntaliitto, p. 050 378 0466
Olav S Melin, Ajatushautomo Magma, p. 040 351 7325
Henrik Hultin, Synocus, p. 040 730 0348
2007-2011
290 888 (-)
2012-2016
291 148 ( )
2017-2021
292 177 ( )
2022-2026
293 245 ( )
2027-2031
293 501 ( )