Missä menee raja, jossa kansainvälisillä markkinoilla voi olla toimija, joka määrittelee itse valuuttansa arvon ja odottaa muiden valuuttojen arvon määräytyvän markkinoilla..??
Missä menee raja ?
Kiina on kerännyt muiden maiden valtion velkakirjoja pitämällä keinotekoisesti oman valuuttansa aliarvostettuna suhteessa muihin maailman päävaluuttoihin ??
Milloin Kiina päästää valuuttansa kellumaan ja vahvistumaan vähintään 30% ellei peräti 50% tai jopa enemmän suhteessa muihin maailman päävaluuttoihin kuten Euroon ja Dollariin ??
Eikö Kepulaisilla ole selkärankaa vaatia Kiinan vapauttamaan valuuttansa arvon vapaasti vaihdettavaksi.
Samalla voisi vaatia Venäjää noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Protektionistinen puutulli ei kerro halusta pyrkiä WTO:hon. Vaikka eipä Venäjää haitannut potkut Kansainliitostakaan aikanaan, kun maailmaa valloitti..
Kiinalla ei kuitenkaan ole mitään perusteita lähes kiinteällä valuutanvaihtosuhteella pitää keinotekoisesti pitää yllä lähemmäksi kymmenen prosentin BKT:n kasvua, jonka tarkoitus on "vallata" maailmanmarkkinaosuutta muilta teollisuusmailta, raaka-ainevaroja Afrikasta riistämällä imperialistisesti kehitysmaiden kansojen luonnonvarat ja pyrkiä ilmastoa saastuttavilla hiilivoimaloillaan tuottamaan energiaa valtiontukemille suojatyöpaikoille ajastaan jälkeenjääneissä valtiontehtaissa.
Kiina EI VOI käyttää perusteena sitä, että teollistumisen alkuaikona muut valtiot loivat vaurautta käyttämällä ympäristöä ja ilmastoa saastuttavia tuotantomenetelmiä niin teollisissa prosesseissa kuin
energiantuotannossa.
Kiina on jo 60 luvulla ottanut suunnan kohti markkinataloutta, mutta vaientanut tehokkaasti vapaan markkinantalouden lieveilmiön - sananvapauden, ihmisoikeudet ja parlamentaristisen edustuksellisen monipuolue järjestelmän.
Yhdysvalloissa järjestelmässä on ollut käytännössä kaksi valtapuoluetta, jossa kansan tyytymättömyys näkyy presidentin puolueen voittona tai tappiona edustuslaitoksen valtasuhteissa hidastaen tai nopeuttaen lakien läpimenoa.
Mutta Yhdysvallat tulee seuraamaan Britanniaa kolmen puolueen järjestelmäksi. Yhdysvalloissakin tulee kasvamaan oikeistolaisen demokraattisen ja oikeistolaisen republikaanien vastapainoksi liberaali edistyksellinen vaihtoehto, joka ei yritä saada kansalaisia totalitäärisen ideologian tahtiin, mutta ei salli myöskään sen paremmin suuryritysten nitistää pientä kansalaista kuin minkään muunkaan instanssin puuttua voimassa olevan lain mukaisesti elävien kansalaisten normaaliin elämään ilman lainmukaista perustetta. Sama liberaali edistyksellinen ilmiö on nousemassa EU:n parlamentissä toistaiseksi huomattavien sosialistien ja konservatiivien vaihtoehdoksi.
Britanniassa konservatiivit ja liberaalit tekivät sen mikä on kansakunnalle välttämätöntä. Turvata kansakunnan jatkuvuus, lopettaa ideologien todellisen maailman kanssa yhteensopimaton haihattelu
ja kohdata todellisuus pakollisia säästöjä tekemällä asettamalla kansalaisille julkisten palvelujentaso, joka valtion verotulot ja velkaantuminen kestävät.
Kiinassa on ollut yksipuolue, joka käytännössä on ollut kumileimasin puolueen johtotroikan tekemille päätöksille.
Missä menee raja ?
Kiina on kerännyt muiden maiden valtion velkakirjoja pitämällä keinotekoisesti oman valuuttansa aliarvostettuna suhteessa muihin maailman päävaluuttoihin ??
Milloin Kiina päästää valuuttansa kellumaan ja vahvistumaan vähintään 30% ellei peräti 50% tai jopa enemmän suhteessa muihin maailman päävaluuttoihin kuten Euroon ja Dollariin ??
Eikö Kepulaisilla ole selkärankaa vaatia Kiinan vapauttamaan valuuttansa arvon vapaasti vaihdettavaksi.
Samalla voisi vaatia Venäjää noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Protektionistinen puutulli ei kerro halusta pyrkiä WTO:hon. Vaikka eipä Venäjää haitannut potkut Kansainliitostakaan aikanaan, kun maailmaa valloitti..
Kiinalla ei kuitenkaan ole mitään perusteita lähes kiinteällä valuutanvaihtosuhteella pitää keinotekoisesti pitää yllä lähemmäksi kymmenen prosentin BKT:n kasvua, jonka tarkoitus on "vallata" maailmanmarkkinaosuutta muilta teollisuusmailta, raaka-ainevaroja Afrikasta riistämällä imperialistisesti kehitysmaiden kansojen luonnonvarat ja pyrkiä ilmastoa saastuttavilla hiilivoimaloillaan tuottamaan energiaa valtiontukemille suojatyöpaikoille ajastaan jälkeenjääneissä valtiontehtaissa.
Kiina EI VOI käyttää perusteena sitä, että teollistumisen alkuaikona muut valtiot loivat vaurautta käyttämällä ympäristöä ja ilmastoa saastuttavia tuotantomenetelmiä niin teollisissa prosesseissa kuin
energiantuotannossa.
Kiina on jo 60 luvulla ottanut suunnan kohti markkinataloutta, mutta vaientanut tehokkaasti vapaan markkinantalouden lieveilmiön - sananvapauden, ihmisoikeudet ja parlamentaristisen edustuksellisen monipuolue järjestelmän.
Yhdysvalloissa järjestelmässä on ollut käytännössä kaksi valtapuoluetta, jossa kansan tyytymättömyys näkyy presidentin puolueen voittona tai tappiona edustuslaitoksen valtasuhteissa hidastaen tai nopeuttaen lakien läpimenoa.
Mutta Yhdysvallat tulee seuraamaan Britanniaa kolmen puolueen järjestelmäksi. Yhdysvalloissakin tulee kasvamaan oikeistolaisen demokraattisen ja oikeistolaisen republikaanien vastapainoksi liberaali edistyksellinen vaihtoehto, joka ei yritä saada kansalaisia totalitäärisen ideologian tahtiin, mutta ei salli myöskään sen paremmin suuryritysten nitistää pientä kansalaista kuin minkään muunkaan instanssin puuttua voimassa olevan lain mukaisesti elävien kansalaisten normaaliin elämään ilman lainmukaista perustetta. Sama liberaali edistyksellinen ilmiö on nousemassa EU:n parlamentissä toistaiseksi huomattavien sosialistien ja konservatiivien vaihtoehdoksi.
Britanniassa konservatiivit ja liberaalit tekivät sen mikä on kansakunnalle välttämätöntä. Turvata kansakunnan jatkuvuus, lopettaa ideologien todellisen maailman kanssa yhteensopimaton haihattelu
ja kohdata todellisuus pakollisia säästöjä tekemällä asettamalla kansalaisille julkisten palvelujentaso, joka valtion verotulot ja velkaantuminen kestävät.
Kiinassa on ollut yksipuolue, joka käytännössä on ollut kumileimasin puolueen johtotroikan tekemille päätöksille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Venäjällä suunta taas vaihteeksi muutaman vapaa vuosikymmenen jälkeen on yhden diktaattorin järjestelmästä ja kommunismin raunioilta kohti yhden puolueen ja kahden johtajan FSB-oligarkkiaa, mistä ennemmin tai myöhemmin jää jäljelle rauniot, jahka ensin saavat sammutettua savuavan valtakunnan...
Venäjän kohdalla historian aamuhämärästä iltahämärään kohtalon koura juottaa kitkerää väkijuomaa ja kovan onnen voittaa vain kova epäonni kurjuuden kaikkien jatko-osien muodossa.
Venäjä on hiukan kuin monta Pohjois-Koreaa, vähemmän piikkilankaa, mutta enemmän vodkaa.
Mikähän tämän maan kohdalla on oikein mennyt historian havinassa pieleen niin pahasti, että maan ainut pyrkimys on täydellinen tuho pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa..
Pohjois-Korea on kuin Venäjä uhmaikäinen pikkuveli, joka heittelee kivillä ikkunoita rikki kielloista huolimatta..Venäjä taas... onkohan niille jäänyt jotenkin Napoleonin jäljiltä hinku polttaa maantasalle varmuuden vuoksi koko paikka säännöllisesti. Siitähän tuo Tsernobylinkin tahallinen huolimaton räjäyttäminen kertoo. No, onneksi mikään ongelma ei ole niin paha etteikö sitä voisi vodkalla vielä pahentaa lisää..
No Venäjän duuma on muuttumassa yhden kumileimasimen vastineeksi, kun presidentti ja pääministeri tulevat samasta putinin puolueesta, joka yllätykseksi ottaa oppia Kiinan harvainvallassa johtavalta puolueelta. Saapa nähdä miten Pietarin lakimiehet johtavat ylhäältä infrastruktuurin modernisointia, kun todellinen valta ei ole Putinin armeijalla tai turvallisuuspalvelulla vaan ruohonjuuritasolla "varkaiden valtakunnassa", jossa vatubassin virkaa hoitaa vodkapullo..
Leninkin sähköisti ja ideologisoi, Stalin lisäsin hiukan totaalista terroria, mutta valta säilyi varkailla koko suuren isänmaallisen painajaisen ajan ja sen jälkeenkin. Utopian romahdettua jäljelle jäi varkaat, jotka yksityistivät valtion omaisuuden varastaen toinen toisiltaan hyväksikäyttäen kilpailijan passitusta siperiaan tai manan majoille..
Voi niitä aikoja.
Mutta ne valuutat. Venäjän valuutta on vaihdettavaa, mutta sielläkin kauppaa tehdään dollareilla ja nykyään myös euroilla.
Kiinassa taas valuutta ei oikeasti ole vapaalla kurssilla vaihdettavaa.
Venäjällä on ongelmansa pyrkiessään WTO:n jäseneksi ja muihin maailman järjestöihin, mutta se ongelma on vain kusirajan nousu yli ymmäryksen, eikä se ole vaarallista.
Mutta Kiinan keinotekoisesti ylläpitämä valuutanvaihtokurssi on vaarallinen, koska se on hyvin pitkän ajattelun tuotos. Kiina pyrkii eriyttämään kotimarkkinat ja ostovoiman kotimarkkinoilla
täydellisesti Kiinan valuutan ostovoimasta maailman markkinoilla.
Kiina siis "devalvoi näkymättömästi" valuuttansa, pitämällä vaihtokurssin keinotekoisesti lähes kiinteänä ja parantamalla kilpailukykyä maailman markkinoilla.
Koska Kiinalaiset työntekijät saavat palkkansa Kiinan valuutassa ja ostavat Kiinan markkinoilta, he eivät huomaa suurtakaan eroa valuuttansa ostovoimassa ulkomailla.
Kun taas Kiinalaisen tuotannon kanssa kilpailevat ei-kiinalaiset toimijat huomaavat että kiinalaisten tuotteiden myyntihinta on vähemmän kuin ei-kiinalaisen toimijan tuotantokustannukset.
Tällä tavalla kiinalaisten tuotteiden tuotantokustannukset saadaan keinotekoisesti valuuttakurssin devalvoinnilla kilpailijoita alemmaksi. Puhumattakaan siitä, miten ei-kiinalaisten on noudatettava monia ympäristöön, työntekemiseen, kuluttajansuojaan ja tuoteturvallisuuteen yms liittyviä vähimmäistandardeja, mutta jotka kiinalaisille ovat lähinnä viitteellisiä kuten melamiinin määrä maidossa.
Tai ihmisille haitallisten myrkkyjen määrä asuntojen sisäseinissä käytettävissä kipsilevyissä.
Niin, missä menee raja ?
Sallitaanko Kiinan määritellä itse valuuttansa arvo vai pitääkö Kiinan noudattaa samoja pelisääntöjä maailmanmarkkinoilla kuin euro-alueen ja dollarin.
Kiinan on omien sanojensa mukaan maailman toiseksi suurin talous heti Yhdysvaltain jälkeen ennen Japania.
Itsenäisistä valtioista koostuva EU kokonaisuutena on hiukan suurempi kuin Yhdysvallat, joka myöskin koostuu pienemmistä kokonaisuuksista eli osavaltioista
Eu valtiot yksittäisinä jäävät Kiinalle ja Japanille BKT:n määrässä.
Kiinan talouden nousu on perustunut kiinalaisen työvoiman tuloksen myymiseen maailmanmarkkinoille alihintaan. Kiina siis maksaa kiinalaiselle työvoimalle hyvin tylysti alle toimeentulorajan Kiinassa ja pitää itsellään Karl Marxin mainitseman lisäarvon. Tälläinen on mahdollista niin kauan kuin kiinalainen maaseutuväestö katastrofia lähentelevässä maatalouden tuotannon muutoksessa on valmis tekemään ruokapalkalla töitä kiinalaisissa tuotantolaitoksissa ja kaupungien kasvava väkimäärä luo suuren huono-osaisten määrän, joka hengensäpitimiksi joutuu tekemään alipalkatuimmat työt surkeissa vaarallisissa
olosuhteissa. Karl Marx kuvasi tätä teollistumisen riistävää vaikutusta vailla yhteiskunnan säätelyä.
Kiinassa vesistöt ovat suurelta osin saastuneet teollisista päästöistä välinpitämättömyyden vuoksi.
Kiinan pyrkimys täyttää maailman kiinalaisilla tuotteilla ja kerätä maailmanmarkkinoilta länsimaiden velkakirjoja kertoo suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa Kiinan valuutan aliarvostaminen keskeisessä asemassa. Kiinan suurin luonnonvara on kiinalaiset työntekijät.
Kiina siis myy kiinalaisten työntekijöiden tuottaman lisäarvon maailmanmarkkinoille käypää hintaa halvemalla aliarvostettuun valuuttansa tukeutuen. Kun tämä sama toistuu kiinalaisissa tuotteissa raaka-aineista valmiin tuotteen tuottamiseen ja kuljettamiseen maailmalle, pystyy Kiina tällä tavalla vääristämään maailmanmarkkinoita ja kansainvälistä kauppaa.
Samaan aikaan kun länsimaat velkaantuvat työttömyyden kasvaessa ja töiden siirtyessä Kiinaan, Kiina vaurastuu luomalla protektionistisen kustannuseron Kiinan markkinoille suunnatuille tuotteille pitämällä yllä keinotekoista valuuttakurssia suhteessa dollariin, jonka kautta määräytyy myös valuuttakurssi euroon.
Totta on myös se, että Kiinan markkinoille suunnattuja investointituotteita on pakko tuottaa Kiinassa kustannusten vähentämiseksi. Samalla usein käy myös niin, että euroopan markkinoille tuotettavat tuotteet tulevat samasta tehtaasta kuin Kiinan markkinoille suunnatut tuotteet.
Jos Kiinan valuuttakurssi määräytyisi aidosti maailmanmarkkinoilla, pystyisivät ei-kiinalaiset tuotteet kilpailemaan samoilla ehdoilla kiinalaisten tuotteiden kanssa ratkaisun jäädessä aidosti kuluttajan tai ostajan päätettäväksi todenmukaiseen tietoon perustuen joutumatta vaaraan tuotteen materiaalien terveysrajan ylittävien haitallisten tai vaarallisten aineiden vuoksi, alilaatuisen käyttöturvallisuuden tms vuoksi.
Kiina ei siis toimi kansainvälisillä markkinoilla, kuten maailman toiseksi suurimman valtiontalouden pitäisi toimia. Kiina vääristelee valuuttakurssiaan keinotekoisesti ja saa sillä kilpailuetua muihin maailmanmarkkinoiden toimijiin. Kaiken lisäksi Kiina pilaa oman ympäristönsä teollisuuspäästöillä, jotka vaikuttavat myös merien ja ilmaston kautta muuhun maailmaan.
Itämeren kaloille on asetettu syöntirajoituksia niiden sisältämien haitallisten aineiden vuoksi, joka on ollut seurausta teollistumisen päästöistä vesistöihin menneinä aikoina ja vielä nykyäänkin.
Kiinan valuuttakurssin vääristelystä seuraa siis lopulta sekä maailmankaupan häiriötiloja, mutta myöskin
peruuttamattomia ympäristövaikutuksia, joista esimerkiksi mereen joutuvat kemikaalit rikastuvat ravintoketjussa ja päätyvät lopulta ihmisten ravinnoksi käytettävänä kalana eurooppalaisiin ruokapöytiin.
Kiinalaisen maidon melamiini skandaalit osoittaa miten avuton liian nopeasti kehittyvä jäykkä yhteiskunta on asettaessaan talouden kasvun hinnalla millä hyvänsä ainoaksi päämääräksi.
Se myös osoittaa, ettei ylhäältä johtaminen suunnitelman mukaisesti ole oikea vastaus sen paremmin Venäjän hallinnossa, kuin Kiinassakaan.
Kiinallekin vapaasti vaihdettava valuutta on terveestä kehityksestä kertova työkalu, joka estää kiinalaisia turmelemestä maataan asuinkelvottomaksi teollistumisen haitta vaikutuksilla.
Ennenkaikkea kuitenkin Kiinan kokoisen toimijan vaikutus maailmantalouteen, erityisesti maailmantaloutta epävakauttavasti keinotekoisesti määritellyllä valuuttakurssillaan, on aivan liian kriittinen tekijä, jotta se voitaisiin ohittaa olankohautuksella.
Entä sitten kun Kiina on kerännyt maailmanmarkkinoilta muiden valtioiden velkakirjoa oman BKT:nsa verran ja Kiinan valuuttakurssi vahvistuu todelliselle tasolleen suhteessa muihin valuuttoihin ja Kiinan omistamien velkakirjoilla dollarien, eurojen yms valuutalla ei saakaan enää Kiinan valuuttaa kuin puolet aikaisemmasta.. Miten Kiina silloin tasapainottaa esim Kiinalaisille valtionyhtiöille annettuja valuuttavelkoja, kun niiden velkamäärä kaksikertaistuu lyhyessä ajassa.
Joko Kiinan keskuspankki romahtaa, kiinalaiset velkaa saaneet valtionyhtiöt romahtavat tai sitten Kiinan valtio joutuu suuriin budjettivaikeuksiin joutuessaan tukemaan keskuspankkiaan.
Ja lopputulos on yhteiskunnalliset levottomuudet ja maailmantalouden epävakaustila..
Mitä pitemmän aikaa Kiinan valuutan aliarvostuksesta johtuva kupla ehtii kehittyä ja paisua, sitä suurempia ovat vaikeudet koko maailmalle kuin myös Kiinalle itselleen kun Kiinan valuuttakurssi annetaan lopulta määräytyä vapaasti markkinoilla.
Kun maan valuutan vaihtokurssin naulaaminen Yhdysvaltain dollariin on viimeksi tapahtunut, sen tehnyt maa ajautui sisäiseen kaaokseen ja oman valuutan poistamiseen käytöstä kokonaan.
Kiina on ainut maailman suurista talousmaista, jonka valuutan kurssi on edelleenkin keinotekoisesti naulattu dollariin. Kiina toteuttaa keinotekoisen naulaamisen tietyillä säännöillä tietyssä vaihteluvälissä ja keskuspankin hiljaisella avustuksella.
keinotekoinen valuuttakurssi on vienyt jo kakkossijalle maailmantalouksissa,
mutta miten lyödä USA ?
Ostamalla vaiko velkomalla ??
--------------------------------------------------------------
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010073012119732_ul.shtml
Kiina katsoo nousseensa maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi
Perjantai 30.7.2010 klo 13.29
Kiina on ohittanut Japanin ja noussut maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, sanoo Kiinan keskuspankin varajohtaja.
Yi Gang kertoi asiasta Kiinan valtion valuuttavaihtoviranomaisen julkaisemassa haastattelussa, mutta ei täsmentänyt, mihin tietoihin arvio perustuu.
Yi sanoi haastattelussa myös, että Kiina aikoo tehdä valuutastaan vapaasti liikkuvan, mutta ei asettanut asialle mitään aikataulua.
Kiina on taloustaantuman aikana elvyttänyt voimakkaasti ja käyttänyt elvytykseen rahaa 450 miljardia euroa. Talouskasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 11,1 prosenttia ja toisella 10,3 prosenttia.
Kiinan kansallisen tilastotoimiston mukaan maan bruttokansantuote oli vuoden alkupuolella 17 284 tuhatta miljardia yuania. Keskuspankin keskikursseilla laskien se on vajaat 2 000 miljardia euroa.
Japani julkistaa alkuvuoden bkt-lukunsa elokuun puolessavälissä.
STT-AFP