Vale, Emävale, Katsastus.

Mitä tilastot sanovat katsastuksen tarpeellisuudesta?

Löytyykö tutkimuksia jotka osoittavat että katsastusmiljardeille saadaan hyvää vastinetta. Paljonko katsastus tosiasiatutkitusti vaikuttaa onnettomuuksien vähenemään tieliikenteessä. Jos tutkimus löytyy ja katsastuksen vaikutus liikenneturvallisuuteen on todistetusti hyvä, niin pulinat pois, katsastus olkoon olevainen.

Totuus ei pala tulessakaan. Se on tosi mikä tosi on.
581950
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

Päivästä toiseen jauhat täällä tuota samaa asiaa. Mene välillä valittamaan johonkin uskonnolliseen keskustelufoorumiin uskonnon tärkeydestä. Ehkä sieltä saat jonkun lukemaan juttujasi tosissaan.
Ihmiset keskustelevat täällä fiksusti ja tekevät kysymyksiä asioista joista eivät tiedä, mutta mitä sinä teet?
Spämmäät jokaiseen ketjuun jonkun tolkuttoman älähdyksen, joka koskee katsastusken tarpeellisuutta.

Mene äitis helmoihin itkemään tai iso paha katsastusmies tulee ja syö autosi!

Äänestä
  • Vaimon auton kävin tuossa "katsastamassa", ei mennyt läpi, kun etujarrulevyssä oli mukamas ruostetta. Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa. Miten tällaiseen oikein pitäisi suhtautua? Remontti uusintakatsastuksineen maksoi yli 200 euroa. Onneksi on pari muutakin asemaa meillä. Voi vaihtaa.

    Äänestä

  • hidalgon uhri? kirjoitti:

    Vaimon auton kävin tuossa "katsastamassa", ei mennyt läpi, kun etujarrulevyssä oli mukamas ruostetta. Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa. Miten tällaiseen oikein pitäisi suhtautua? Remontti uusintakatsastuksineen maksoi yli 200 euroa. Onneksi on pari muutakin asemaa meillä. Voi vaihtaa.

    ruostetta vai ei??
    "Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa"
    Jarrudynamon pyörimisnopeus vastaa kävelyvauhtia eli n.5-6 km/h, ruoste ei vaikuta mitään jarrutustulokseen jos sitä on molemmissa levyissä suunnilleen saman verran.
    Ymmärrätkös, että miksi jarrulevyt ruostuu??? no siksi, että jarrupala ei siitä kohtaa ota levyyn. Mitäs siitä seuraa jos jarrupala ei ota kunnolla levyyn??? no, jarruvoimat siinä pyörässä ovat pienemmät... Mitäs siitä sitten seuraa??? no jarrutusmatka kasvaa..mitäs siitä sitten seuraa???? tiukassa jarrutustilanteessa yksikin metri voi olla kohtalokas ja johtaa onnettomuuteen esim. suojatiellä kulkevaan ihmiseen....
    Mietippäs vähän ennenkuin avaudut ja paljastat tyhmyytesi kaikille julkisesti. Jos et ymmärrä tekniikasta mitään, pidä vaan suusi supussa. Yleensä suun avaaminen paljastaa tyhmyyden.

    Äänestä

  • Samaako täällä jauhetaan. Mitä tilastot sitten kertovat asiasta?

    Äänestä

  • levyissä... kirjoitti:

    ruostetta vai ei??
    "Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa"
    Jarrudynamon pyörimisnopeus vastaa kävelyvauhtia eli n.5-6 km/h, ruoste ei vaikuta mitään jarrutustulokseen jos sitä on molemmissa levyissä suunnilleen saman verran.
    Ymmärrätkös, että miksi jarrulevyt ruostuu??? no siksi, että jarrupala ei siitä kohtaa ota levyyn. Mitäs siitä seuraa jos jarrupala ei ota kunnolla levyyn??? no, jarruvoimat siinä pyörässä ovat pienemmät... Mitäs siitä sitten seuraa??? no jarrutusmatka kasvaa..mitäs siitä sitten seuraa???? tiukassa jarrutustilanteessa yksikin metri voi olla kohtalokas ja johtaa onnettomuuteen esim. suojatiellä kulkevaan ihmiseen....
    Mietippäs vähän ennenkuin avaudut ja paljastat tyhmyytesi kaikille julkisesti. Jos et ymmärrä tekniikasta mitään, pidä vaan suusi supussa. Yleensä suun avaaminen paljastaa tyhmyyden.

    hesalainen kun ei ymmärrä miten jarrulevy toimii. Mene ja pyydä iskältä fyrkkaa ja osta itsellesi uusi auto ja huollata merkkiliikkeessä.

    Äänestä

  • Red Soini kirjoitti:

    Samaako täällä jauhetaan. Mitä tilastot sitten kertovat asiasta?

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    Äänestä

  • J8.L kirjoitti:

    hesalainen kun ei ymmärrä miten jarrulevy toimii. Mene ja pyydä iskältä fyrkkaa ja osta itsellesi uusi auto ja huollata merkkiliikkeessä.

    Tähän voisi vastata että mene sinä tyhmä maalainen sinne romuttamolle ja kysy siltä romuttamon omistajalta mistä ne 100A rummut löytyy... ;)

    Äänestä

  • levyissä... kirjoitti:

    ruostetta vai ei??
    "Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa"
    Jarrudynamon pyörimisnopeus vastaa kävelyvauhtia eli n.5-6 km/h, ruoste ei vaikuta mitään jarrutustulokseen jos sitä on molemmissa levyissä suunnilleen saman verran.
    Ymmärrätkös, että miksi jarrulevyt ruostuu??? no siksi, että jarrupala ei siitä kohtaa ota levyyn. Mitäs siitä seuraa jos jarrupala ei ota kunnolla levyyn??? no, jarruvoimat siinä pyörässä ovat pienemmät... Mitäs siitä sitten seuraa??? no jarrutusmatka kasvaa..mitäs siitä sitten seuraa???? tiukassa jarrutustilanteessa yksikin metri voi olla kohtalokas ja johtaa onnettomuuteen esim. suojatiellä kulkevaan ihmiseen....
    Mietippäs vähän ennenkuin avaudut ja paljastat tyhmyytesi kaikille julkisesti. Jos et ymmärrä tekniikasta mitään, pidä vaan suusi supussa. Yleensä suun avaaminen paljastaa tyhmyyden.

    Miksi maailmassa dynamometrillä näin mitataan. ( raha ) ? Ei kuitenkaan minkäänlaista mittaustulosta siitä, mikä vaikutus normaalissa liikenteessä on siitä, että jarrulevyssä on vähän ruostetta. Huimia kysymyksiä tuossa edellä! Mutta kun jarrupalat ottavat kiinni levyyn, abs jarrut toimivat täysin normaalisti, niin mikä on se tieto, että ehjä auto laitetaan remonttiin. Onko millään muulla katsastuskonttorilla sellaista ennustajaukkoa, joka silmämääräisesti katsoo,miten jarrutusmatka pitenee suhteessa ruosteen määrään. Sen verran tekniikasta ymmärrän, etten hyväksy röyhkeää silmään kusemista. Kuten sanottu: onneksi on varaa, mistä valita toinen katsastuspaikka.

    Äänestä

  • J8.L kirjoitti:

    hesalainen kun ei ymmärrä miten jarrulevy toimii. Mene ja pyydä iskältä fyrkkaa ja osta itsellesi uusi auto ja huollata merkkiliikkeessä.

    Eipä edellisessä ollut kyse papan autosta, vaan merkkiliikkeessä huolletusta autosta.

    Äänestä

  • koira älähti kirjoitti:

    Miksi maailmassa dynamometrillä näin mitataan. ( raha ) ? Ei kuitenkaan minkäänlaista mittaustulosta siitä, mikä vaikutus normaalissa liikenteessä on siitä, että jarrulevyssä on vähän ruostetta. Huimia kysymyksiä tuossa edellä! Mutta kun jarrupalat ottavat kiinni levyyn, abs jarrut toimivat täysin normaalisti, niin mikä on se tieto, että ehjä auto laitetaan remonttiin. Onko millään muulla katsastuskonttorilla sellaista ennustajaukkoa, joka silmämääräisesti katsoo,miten jarrutusmatka pitenee suhteessa ruosteen määrään. Sen verran tekniikasta ymmärrän, etten hyväksy röyhkeää silmään kusemista. Kuten sanottu: onneksi on varaa, mistä valita toinen katsastuspaikka.

    Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.

    Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.

    Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).

    Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.

    Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.

    Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:

    - kasvattaa puristusvoimaa P
    - kasvattaa kahvan pituutta x
    - kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
    - kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
    - kasvattaa kitkaa ub

    ja/tai

    - pienentää renkaan sädettä rw
    - pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
    - pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1

    Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...

    Äänestä

  • j kirjoitti:

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    Parkki valot eli nykyään etuvalot on autossa sitä varten että auto havaittaisiin, myös sen ollessa tien poskeessa rikkinäisenä. Jos jätät lähvialot yöllä autosta päälle niin vastaantulija ei tiedä oletko menossa vai paikallasi. Hätävilkut eivät nimittäin näy lähivalojen tekemän valoseinän takaa. Jos taas sinulla on seisontavalot päällä ja hätävilkut. Auto havaitaan helpommin, kun etuvalot ja takavalot eivät haittaa hätävilkkujen näkyvyyttä merkittävästi verrattuna lähivaloihin. Myös jos sinulta palaa yksi tai kaksi lähivaloa niin et voi ajaa jokapaikassa pitkät päällä. Jälleen kerran autosi näkyy paremmin. Päiväsaikaan parkeista ei ole paljoa hyötyä, mutta öisin on.

    Suurin osa ihmisistä ei vain tajua että yöllä kun auto jää tienposkeen niin hätävilkkujen käyttö lähivalojen kanssa on fataali virhe. Auton takaa tulevaa ajoneuvoa ei välttämättä vastaantulija huomaa ennen kuin on liian myöhäistä. Eikä myöskään autossa päällä olevia hätävilkkuja. Myös pelkkä hätävalojen käyttö voi aiheuttaa tilanteen jossa vastaantulija tai takaa lähestyvä ei välttämättä huomaa autoa

    Äänestä

  • j kirjoitti:

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    Jos kirjoitat jatkossakin viestejä vain itseäsi varten, niin OK.

    Jos kirjoitat viestejä muiden luettavaksi, niin käytä välimerkkejä edes suunnilleen oikein, laita pilkun jälkeen välilyönti, käytä isoja alkukirjaimia virkkeissä. Kirjoittamasi kaltaista tekstiä ei jaksa lukea, eikä sitä viitsi kommentoida mahdollisen asiasisällön suhteen.

    Äänestä

  • ZZZer kirjoitti:

    Jos kirjoitat jatkossakin viestejä vain itseäsi varten, niin OK.

    Jos kirjoitat viestejä muiden luettavaksi, niin käytä välimerkkejä edes suunnilleen oikein, laita pilkun jälkeen välilyönti, käytä isoja alkukirjaimia virkkeissä. Kirjoittamasi kaltaista tekstiä ei jaksa lukea, eikä sitä viitsi kommentoida mahdollisen asiasisällön suhteen.

    Voisi sitä tehdä niin, mutta valitettavasti en ole ainoa joka kärsii tästä vaivasta. Joten onko sillä sitten mitään väliä.

    En tiennytkään että suomi 24 on suomenkielen oikeinkirjoitukseen keskittynyt sivusto. En tiennyt että sitä vaaditaan täällä. Luulin että toisten oikeinkirjoitustaidon mollaaminen jäi peruskouluun, erehdyin. Mutta voin toki ottaa teidän pyynnöstänne äidinkielen oppikirjan eteeni ja tarkastaa aina kirjoitelmani etukäteen ettei virheet häiritse muita fooruminkäyttäjiä

    Mutta taas yksi syy millä voi mollata muita ihmisiä.

    Äänestä

  • Katsuri kirjoitti:

    Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.

    Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.

    Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).

    Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.

    Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.

    Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:

    - kasvattaa puristusvoimaa P
    - kasvattaa kahvan pituutta x
    - kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
    - kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
    - kasvattaa kitkaa ub

    ja/tai

    - pienentää renkaan sädettä rw
    - pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
    - pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1

    Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...

    Mitähän tuolla sepustuksella yritit itsellesi todistaa?
    Kopioitko osan jostakin?
    Itsestään selviä asioita. Ainakin pitäisi olla.
    Se vuodatuksesi tarkoitus vain jäi pimentoon.

    Äänestä

  • mar44u kirjoitti:

    Mitähän tuolla sepustuksella yritit itsellesi todistaa?
    Kopioitko osan jostakin?
    Itsestään selviä asioita. Ainakin pitäisi olla.
    Se vuodatuksesi tarkoitus vain jäi pimentoon.

    sinä 70 -vuotias mopoautolla, ei sinun tarvitse tällaisia ymmärtää

    Äänestä

  • jep jep kirjoitti:

    Voisi sitä tehdä niin, mutta valitettavasti en ole ainoa joka kärsii tästä vaivasta. Joten onko sillä sitten mitään väliä.

    En tiennytkään että suomi 24 on suomenkielen oikeinkirjoitukseen keskittynyt sivusto. En tiennyt että sitä vaaditaan täällä. Luulin että toisten oikeinkirjoitustaidon mollaaminen jäi peruskouluun, erehdyin. Mutta voin toki ottaa teidän pyynnöstänne äidinkielen oppikirjan eteeni ja tarkastaa aina kirjoitelmani etukäteen ettei virheet häiritse muita fooruminkäyttäjiä

    Mutta taas yksi syy millä voi mollata muita ihmisiä.

    enkirjoittanusinullevaannimimllejeisilläkylläolemitnmerkitystäottaakmahdlukijathuomioontekstiikirjoittaessaanvaikirjoittaakovainniinkuinonitsellekivointaenedesvihjannutettätekstinpitäisiollatäysinoikeinkirjoitettuakieliopinsuhteenmuttaedesjoitanihanperusjuttujavoisiottaahuomioonkyseeioleoikeastikirjoitustaidostavaansiitäettähaluaakoedeshiemanhuomioidamahdollisialukijoitahimpunverranomastamukavuudestapuopumallatainiinkusilleentiäksätaijotain

    Äänestä

  • ZZZer kirjoitti:

    enkirjoittanusinullevaannimimllejeisilläkylläolemitnmerkitystäottaakmahdlukijathuomioontekstiikirjoittaessaanvaikirjoittaakovainniinkuinonitsellekivointaenedesvihjannutettätekstinpitäisiollatäysinoikeinkirjoitettuakieliopinsuhteenmuttaedesjoitanihanperusjuttujavoisiottaahuomioonkyseeioleoikeastikirjoitustaidostavaansiitäettähaluaakoedeshiemanhuomioidamahdollisialukijoitahimpunverranomastamukavuudestapuopumallatainiinkusilleentiäksätaijotain

    Ota yhteys lääkäriisi tai mene sairaalaan.

    Äänestä

  • j kirjoitti:

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    "katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa."

    Tämä pitää paikkansa. Ihmiset tietävät itse onko auto ohjattavissa. Asia on osoitettu tutkitusti todeksi.

    Katsastus oli turha ja loppui myös Suomessa.

    Äänestä

  • totuuseipala kirjoitti:

    "katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa."

    Tämä pitää paikkansa. Ihmiset tietävät itse onko auto ohjattavissa. Asia on osoitettu tutkitusti todeksi.

    Katsastus oli turha ja loppui myös Suomessa.

    Laitahan se tekemäsi tutkimus näkyviin, niin voidaan arvioida sitä porukalla.

    Äänestä

  • Pydde kirjoitti:

    Laitahan se tekemäsi tutkimus näkyviin, niin voidaan arvioida sitä porukalla.

    taas yöllä vauhdissa. Tarkoittaako tutkimukset Fosser forsker A/S ?

    Äänestä

  • J8.L kirjoitti:

    taas yöllä vauhdissa. Tarkoittaako tutkimukset Fosser forsker A/S ?

    muuta sano. Tarttis varmaan kaverin nukkua enemmän öisin niin ei kovalevy vippaisi niin pahasti. Kokeile vaikka Antti Heikkilän hiilihydraatitonta ruokavaliota. Saat enemmän energiaa ja aivosi eivät präkää enää niin pahasti rasvanpuutteen vuoksi.

    Äänestä

  • Katsuri kirjoitti:

    Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.

    Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.

    Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).

    Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.

    Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.

    Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:

    - kasvattaa puristusvoimaa P
    - kasvattaa kahvan pituutta x
    - kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
    - kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
    - kasvattaa kitkaa ub

    ja/tai

    - pienentää renkaan sädettä rw
    - pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
    - pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1

    Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...

    Mene samalla energialla ja pieteetillä perehtymään katsastuksen vaikutustutkimuksiin. Mitä merkitystä de fakto kaikella loppujen lopuksi on?

    Äänestä

  • wellmoney kirjoitti:

    Mene samalla energialla ja pieteetillä perehtymään katsastuksen vaikutustutkimuksiin. Mitä merkitystä de fakto kaikella loppujen lopuksi on?

    Lue tutkimuksia. Jos ymmärrät lukemasi, niin havaitset katsastuksen tarpeelliseksi, vaikkakin melko kalliiksi. Perustelut löytyvät tännekin linkitetyistä tutkimuksista.

    Äänestä

  • Istu lukemaan kirjoitti:

    Lue tutkimuksia. Jos ymmärrät lukemasi, niin havaitset katsastuksen tarpeelliseksi, vaikkakin melko kalliiksi. Perustelut löytyvät tännekin linkitetyistä tutkimuksista.

    Paljonko tutkimuksessa havaittiin eroja onnettomuuksien määrissä eri ryhmiin kuuluvien ajoneuvojen välillä. Oliko katsastetut ajoneuvot harvemmin mukana kolareissa kuin katsastetut?

    Äänestä

  • luvut kertoo kirjoitti:

    Paljonko tutkimuksessa havaittiin eroja onnettomuuksien määrissä eri ryhmiin kuuluvien ajoneuvojen välillä. Oliko katsastetut ajoneuvot harvemmin mukana kolareissa kuin katsastetut?

    -korjaus:
    Oliko katsastetut ajoneuvot harvemmin mukana kolareissa kuin katsastamattomat?

    Äänestä

  • luvut kertoo kirjoitti:

    -korjaus:
    Oliko katsastetut ajoneuvot harvemmin mukana kolareissa kuin katsastamattomat?

    Sellaista Suomen olosuhteisiin sovellettavissa olevaa tutkimusta ei ole ainakaan tänne linkitetty, joissa olisi tutkittu juuri tuota asiaa siten, että numeraalisia tuloksia olisi saatavilla. Ei siis löydy sellaista tulosta, joka osoittaisi numeroiden avulla katsastuksen turhaksi. Kuten tutkimuksista muuten näkee, katsastus on tarpeen Suomessa.

    Äänestä

  • Sladix kirjoitti:

    Sellaista Suomen olosuhteisiin sovellettavissa olevaa tutkimusta ei ole ainakaan tänne linkitetty, joissa olisi tutkittu juuri tuota asiaa siten, että numeraalisia tuloksia olisi saatavilla. Ei siis löydy sellaista tulosta, joka osoittaisi numeroiden avulla katsastuksen turhaksi. Kuten tutkimuksista muuten näkee, katsastus on tarpeen Suomessa.

    on sovellettavissa Suomeen. Samat fysiikan lait on Suomessa voimassa.

    Turha pakkokatsastus poistuu.

    Äänestä

  • Pydde kirjoitti:

    Laitahan se tekemäsi tutkimus näkyviin, niin voidaan arvioida sitä porukalla.

    Katso sieltä tuikitutusta paikasta tai Tutkimuksia, TUTKIMUKSIA!!! otsikon alta.

    Äänestä

  • wellmoney kirjoitti:

    Mene samalla energialla ja pieteetillä perehtymään katsastuksen vaikutustutkimuksiin. Mitä merkitystä de fakto kaikella loppujen lopuksi on?

    tuonkin "asiantuntijan" auto tuli korjattua, niitähän täällä riittää! En haluaisi kohdata häntä äkkijarrutustilanteessa, ajaa vielä päälle, vitun tampio!

    Äänestä

  • j kirjoitti:

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    "Eivät mitään"

    Kyllä ne sen ainakin todistavat että kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajan toiminnasta.

    Äänestä

  • hyvä, että kirjoitti:

    tuonkin "asiantuntijan" auto tuli korjattua, niitähän täällä riittää! En haluaisi kohdata häntä äkkijarrutustilanteessa, ajaa vielä päälle, vitun tampio!

    Katsastuksen avulla ei saada vähennettyä äkkijarrutustilanne kolareita.

    Äänestä

  • luvut kertoo kirjoitti:

    Paljonko tutkimuksessa havaittiin eroja onnettomuuksien määrissä eri ryhmiin kuuluvien ajoneuvojen välillä. Oliko katsastetut ajoneuvot harvemmin mukana kolareissa kuin katsastetut?

    Tekniset viat ei juurikaan aiheuta onnettomuuksia, joten katsastuksella on vaikea niitä vähentää.

    Äänestä

  • mar44u kirjoitti:

    Mitähän tuolla sepustuksella yritit itsellesi todistaa?
    Kopioitko osan jostakin?
    Itsestään selviä asioita. Ainakin pitäisi olla.
    Se vuodatuksesi tarkoitus vain jäi pimentoon.

    yrittää esittää viisasta

    Äänestä

  • laskelue kirjoitti:

    "Eivät mitään"

    Kyllä ne sen ainakin todistavat että kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajan toiminnasta.

    Ai sellaisetkin, joissa ajoneuvosta rikkoutuu jokin kriittinen osa kesken ajon ja aiheuttaa onnettomuuden? Oon kyllä samaa mieltä että SUURIN OSA onnettomuuksista johtuu kuljettajasta, mutta on myös tapauksia joissa kulkupelistä leviää esim jarruputkia, pyöränlaakeria jne joka sitten syöksee vaikkapa auton tieltä.

    Äänestä

  • Katsuri kirjoitti:

    Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.

    Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.

    Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).

    Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.

    Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.

    Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:

    - kasvattaa puristusvoimaa P
    - kasvattaa kahvan pituutta x
    - kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
    - kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
    - kasvattaa kitkaa ub

    ja/tai

    - pienentää renkaan sädettä rw
    - pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
    - pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1

    Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...

    Tuohon vielä koko kustannuslaskelma...

    Äänestä

  • antsz kirjoitti:

    Ai sellaisetkin, joissa ajoneuvosta rikkoutuu jokin kriittinen osa kesken ajon ja aiheuttaa onnettomuuden? Oon kyllä samaa mieltä että SUURIN OSA onnettomuuksista johtuu kuljettajasta, mutta on myös tapauksia joissa kulkupelistä leviää esim jarruputkia, pyöränlaakeria jne joka sitten syöksee vaikkapa auton tieltä.

    Kyseessä onkin vain mielipide eikä tosiasia. On tosiasia se että KAIKKI onnettomuudet johtuvat kuljettajasta. On tosiasia se ettei ole tapauksia jossa katsastus voisi estää auton tieltäsuistumisen.

    Äänestä

  • TOSIasiaa kirjoitti:

    Kyseessä onkin vain mielipide eikä tosiasia. On tosiasia se että KAIKKI onnettomuudet johtuvat kuljettajasta. On tosiasia se ettei ole tapauksia jossa katsastus voisi estää auton tieltäsuistumisen.

    Harhassa on hyvä elää. Se yksinkertaistaa elämääsi.

    Äänestä

  • TOSIasiaa kirjoitti:

    Kyseessä onkin vain mielipide eikä tosiasia. On tosiasia se että KAIKKI onnettomuudet johtuvat kuljettajasta. On tosiasia se ettei ole tapauksia jossa katsastus voisi estää auton tieltäsuistumisen.

    Niinpä, ja kun mielipiteen lausuit sinä, vähenee sen uskottavuus lähelle nollaa.

    Äänestä

  • Albtal kirjoitti:

    Niinpä, ja kun mielipiteen lausuit sinä, vähenee sen uskottavuus lähelle nollaa.

    Väitätkö että harhassa ei olisi hyvä elää?
    Entä jos vaimosi on pettänyt sinua vuosia ja etkä tiedä asiasta mitään. Luulet hänen olevan sinulle uskollinen ja luottettava vaimo. Olet hänen kanssaan onnellinen.

    Kumpi on parempi vaihtoehto? Elää harhassa vai kuulla julma totuus?

    Katsastus onneksi ei ole harhaa. Harhaisia ovat ne jotka väittävät katsatuksen olevan turhaa.

    Sinulle täytyisi tehdä viikon excursio katsastukseen ja seuraamaan vierestä millaisia autoja sitä tulee vastaan. Yllättyisit, etkä tosiaankaan positiivisesti.

    Äänestä

  • Katsuri kirjoitti:

    Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.

    Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.

    Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).

    Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.

    Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.

    Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:

    - kasvattaa puristusvoimaa P
    - kasvattaa kahvan pituutta x
    - kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
    - kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
    - kasvattaa kitkaa ub

    ja/tai

    - pienentää renkaan sädettä rw
    - pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
    - pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1

    Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...

    Unohdit muutoin hienosta kaavastasi jarrutehostimen vaikutuksen!

    Äänestä

  • Autoilija vai? kirjoitti:

    Väitätkö että harhassa ei olisi hyvä elää?
    Entä jos vaimosi on pettänyt sinua vuosia ja etkä tiedä asiasta mitään. Luulet hänen olevan sinulle uskollinen ja luottettava vaimo. Olet hänen kanssaan onnellinen.

    Kumpi on parempi vaihtoehto? Elää harhassa vai kuulla julma totuus?

    Katsastus onneksi ei ole harhaa. Harhaisia ovat ne jotka väittävät katsatuksen olevan turhaa.

    Sinulle täytyisi tehdä viikon excursio katsastukseen ja seuraamaan vierestä millaisia autoja sitä tulee vastaan. Yllättyisit, etkä tosiaankaan positiivisesti.

    Siellä ainakin eletään harhassa-> "Katsastus onneksi ei ole harhaa."

    Toivossa on hyvä elää mutta harhaa katsastus on.

    Äänestä

  • rrzack kirjoitti:

    Siellä ainakin eletään harhassa-> "Katsastus onneksi ei ole harhaa."

    Toivossa on hyvä elää mutta harhaa katsastus on.

    jes poks....nykytekniikalla olevia autoja ei todellakaan tarvitsisi katsastaa ensimmäiseen viiteen vuoteen kertaakaan.

    Äänestä

  • turhia mulkeroita... kirjoitti:

    jes poks....nykytekniikalla olevia autoja ei todellakaan tarvitsisi katsastaa ensimmäiseen viiteen vuoteen kertaakaan.

    Sinun kannattaisi sitten tutustua nykytekniikalla valmistettuihin autoihin. Mikäli autoista mitään ymmärrät, huomaat, että ei se katsastusten tarve ole oikein mihinkään poistunut.

    Äänestä

  • Pate inssi kirjoitti:

    Unohdit muutoin hienosta kaavastasi jarrutehostimen vaikutuksen!

    pistä vaan = -merkin oikealle puolelle tehostimen välityssuhde

    Äänestä

  • Jep jep kirjoitti:

    Parkki valot eli nykyään etuvalot on autossa sitä varten että auto havaittaisiin, myös sen ollessa tien poskeessa rikkinäisenä. Jos jätät lähvialot yöllä autosta päälle niin vastaantulija ei tiedä oletko menossa vai paikallasi. Hätävilkut eivät nimittäin näy lähivalojen tekemän valoseinän takaa. Jos taas sinulla on seisontavalot päällä ja hätävilkut. Auto havaitaan helpommin, kun etuvalot ja takavalot eivät haittaa hätävilkkujen näkyvyyttä merkittävästi verrattuna lähivaloihin. Myös jos sinulta palaa yksi tai kaksi lähivaloa niin et voi ajaa jokapaikassa pitkät päällä. Jälleen kerran autosi näkyy paremmin. Päiväsaikaan parkeista ei ole paljoa hyötyä, mutta öisin on.

    Suurin osa ihmisistä ei vain tajua että yöllä kun auto jää tienposkeen niin hätävilkkujen käyttö lähivalojen kanssa on fataali virhe. Auton takaa tulevaa ajoneuvoa ei välttämättä vastaantulija huomaa ennen kuin on liian myöhäistä. Eikä myöskään autossa päällä olevia hätävilkkuja. Myös pelkkä hätävalojen käyttö voi aiheuttaa tilanteen jossa vastaantulija tai takaa lähestyvä ei välttämättä huomaa autoa

    "Hätävilkut eivät nimittäin näy lähivalojen tekemän valoseinän takaa."

    Mitä juttua tuo on. Valot kuin valot näkyvät kyllä pimeällä.

    Äänestä

  • iha lainen kirjoitti:

    "Hätävilkut eivät nimittäin näy lähivalojen tekemän valoseinän takaa."

    Mitä juttua tuo on. Valot kuin valot näkyvät kyllä pimeällä.

    Ei näy kovinkaan hyvin vastaantulijalle, jos autosi seisoo pilkkopimeääs tien poskessa lähivalot päällä.

    Samoin jos seisot tienposkessa ajovalto päällä niin vastaantulija ei välttämättä kaarteessa huomaa, jos takaatasi lähtee joku ohittamaan koska lähivalojesi aiheuttama valoseinä heikentää näkyvyyttä taaksesi varsinkin huonolla säällä.

    Nämä opetetaan jo autokoulussa.

    Toki joissain autoissa vilkut näkyvät paremmin kuin toisissa, mutta ohjeena on että aina parkit päälle, jotta edestä että takaa tulija näkee autosi ja havaitsee hätävilkut.

    Pelkät hätävilkut ei riitä koska jos autosi on sammunut mutkan taakse niin takaa tulija ei välttämättä ehdi havainnoimaan vilkkujen välähdystä ennen kuin on jo ihan kohdalla.

    Kolmio on myös sellainen härveli että se pitäisi viedä riittävän kauas autosta että takaatulija ehtii havainnoimaan autosi. Jos autosi on sammunut mutkan taakse niin viet sen kolmion mutkan alkupäähän. Jos autosi on sammunut alamäkeen niin viet sen auton taakse ylämäen puolelle.

    Monella on sellainen kuvitelma että riittää kun laittaa joko hätävilkut päälle tai jättää kolmion siihen 20 metrin päähän. Entä jos on huono keli ja näkyvyys heikko tai takaa tulija vilkaisee juuri taustapeiliin tai ulos sivuikkunasta kun autosi tulee näköetäisyydelle? Siinä meni 2 sekunttia ja seuraavaksi takaatulija joutuu tekemään hätäisen ohjausliikkeen.

    Kaikissa näissä on tarkoitus antaa muulle liikenteelle riittävästi aikaa reagoida. Varsinkaan raskasliikenne ei voi tehdä hätäisiä ohjausliikkeitä jonkun puoliksi tiellä seisovan auton takia.

    Liikennesäännöt ja ohjeistukset ei ole tehty niitä parhaiden kuskien kiusaksi, aan että se huonoinkin selviäisi liikenteessä. Kun kaikki liikkuu samojen sääntöjen mukaan niin yllätyksiä ei synny ja vahinkojen määrä pienenee.

    Äänestä

  • iha lainen kirjoitti:

    "Hätävilkut eivät nimittäin näy lähivalojen tekemän valoseinän takaa."

    Mitä juttua tuo on. Valot kuin valot näkyvät kyllä pimeällä.

    Olet pahasti väärässä. Usko nyt kuitenkin mitä Jep jep ja Autoilija vai? ovat kirjoittaneet.

    Äänestä

  • hidalgon uhri? kirjoitti:

    Vaimon auton kävin tuossa "katsastamassa", ei mennyt läpi, kun etujarrulevyssä oli mukamas ruostetta. Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa. Miten tällaiseen oikein pitäisi suhtautua? Remontti uusintakatsastuksineen maksoi yli 200 euroa. Onneksi on pari muutakin asemaa meillä. Voi vaihtaa.

    Tuo johtuu pelkästään siitä ettei niitä jarruja ole koskaan huollettu, kerran vuodessa kun ne puhdistaa sekä herkistelee liikkuvat osat niin koskaan ei ole levyt ruosteessa.
    Autoille ei tarvitse tehdä katsastusremonttia jos niitä vähänkin huoltaa, autonhan on oltava aina siinä kunnossa että läpäisee katsastuksen.

    Äänestä

  • turhia mulkeroita... kirjoitti:

    jes poks....nykytekniikalla olevia autoja ei todellakaan tarvitsisi katsastaa ensimmäiseen viiteen vuoteen kertaakaan.

    Kyllä ne alkavat kolmessa vuodessa olemaan siinä kunnossa että olisi dyytä osasta ottaa jo kilvet pois, sellaisia huoltamattomia vikakasoja tuolla teillä liikkuu että ihme on jottei enempää onnettomuuksia satu. kolmessa vuodessa jo yksinomaan jarrut ovat niin huonossa kunnossa toiminnaltaan että kaikki olisi syytä uusia, kertaakaan ei ole aukaistu ja mahdollisissa huolloissa katsotaan että paloja on jäljellä reilusti, eihän ne mihinkään kulu kun mikään ei kunnolla liiku, katsastus on äärettömän hyvä asia vaikka se maksaakin, persaukiset siitä valittaa.

    Äänestä

  • hidalgon uhri? kirjoitti:

    Vaimon auton kävin tuossa "katsastamassa", ei mennyt läpi, kun etujarrulevyssä oli mukamas ruostetta. Kuitenkin dynamometrilukemat olivat ihan kunnossa. Miten tällaiseen oikein pitäisi suhtautua? Remontti uusintakatsastuksineen maksoi yli 200 euroa. Onneksi on pari muutakin asemaa meillä. Voi vaihtaa.

    Sun vaimos ei paljon aja tai jarruttele. Et se vertaa sitten tiedä, että kun viet auton katsastukseen, se kannattaa sitä ennen huoltaa ja tarkistaa toimivuus. Mullakin tuli tossa korjauskehotus, kun oikean etujarrun jarrutusvoima ei ollut riittävän suuri. Mutta kun vähän putsaa jarrusatulaa tappeja tsekkaa sylinterin, niin tod.näk saadaan jarru toimimaan, KOTIKONSTEIN. Ja mulle riittää viiskypää, voin herkistellä vaimos auton jarrut seuraavalla kerralla. Ja ennen kuin joku kysyy, kyllä paloissa on tarpeeksi pintaa ja levyt vaihdettu.

    Äänestä

  • j kirjoitti:

    tilastot on aina päin persettä se että joku ajaa kolarin ei ole eikä tule olemaan auton viosta kiinni sen takia katsastus on turhaa rahastusta,se tosiasia onnettomuudet johtuvat täysin 100% kuljettajasta se on tosi kuin vesi kuljettajan tarvii ymmärtää jos esim. auto puoltaa jarruttaessa ei se enää auta puolenvuoden päästä katsastuksessa jos henki on mennyt uhrilta onnettomuudessa.Minun mielestä katsastajalla on liian paljon valtaa rahastaa autolioita turhasta nämä asiat pitäisi ainoastaan ratkaista hylätäänkö auto,jarrut,jousitus,ala-yläpallonivelet,raidetangonpäät ja muutenkin hallittavat laitteet mitkä vaikuttavat ohjaukseen eikä jotain lokasuojankaarteita tai jotain muita turhan päiväsiä esim parkkiv nykypäivänä ketä enää käyttää parkkivaloja kun automaattisesti menee valot päälle kun avaimesta vääntää.

    Mä ainakin tykkään saada tietää, jos autossa on jotain vikaa. Kotelonpäät takaa hitsasin just, taas saa ajaa vuoden. Eikä ruostu sitäkautta enää.

    Äänestä

  • turhia mulkeroita... kirjoitti:

    jes poks....nykytekniikalla olevia autoja ei todellakaan tarvitsisi katsastaa ensimmäiseen viiteen vuoteen kertaakaan.

    Ootko jotenki tyhmä? Millätavalla ne on vioilta suojattu? Vikoja (ja vaarallisia) niihin tulee siinä missä vanhoihinkin autoihin. Et sä voi luottaa siihen, että se on ja pysyy itsestään kunnossa.

    Äänestä

  • laskelue kirjoitti:

    "Eivät mitään"

    Kyllä ne sen ainakin todistavat että kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajan toiminnasta.

    Ajoin kaarteeseen ja alapallonivel petti. Pyörä muljahti alle, pystyin ajamaan sivuun silti. Jos ois ollu ulommalla kaistalla ja vieressä auto ois tullut pahaa jälkeä. Oot sä kyllä siinä oikeessa, että kuljettaja ottaa tietoisen riskin aina kun lähtee ajamaan autoa tai yleensä poistuu kotoaan. Toisaalta kotonahan niitä tapaturmia ja kuolemia vasta tapahtuukin ;)

    Äänestä

  • Huba Haba kirjoitti:

    Sun vaimos ei paljon aja tai jarruttele. Et se vertaa sitten tiedä, että kun viet auton katsastukseen, se kannattaa sitä ennen huoltaa ja tarkistaa toimivuus. Mullakin tuli tossa korjauskehotus, kun oikean etujarrun jarrutusvoima ei ollut riittävän suuri. Mutta kun vähän putsaa jarrusatulaa tappeja tsekkaa sylinterin, niin tod.näk saadaan jarru toimimaan, KOTIKONSTEIN. Ja mulle riittää viiskypää, voin herkistellä vaimos auton jarrut seuraavalla kerralla. Ja ennen kuin joku kysyy, kyllä paloissa on tarpeeksi pintaa ja levyt vaihdettu.

    ------------ Dorka

    Äänestä

  • Huba Haba kirjoitti:

    Ootko jotenki tyhmä? Millätavalla ne on vioilta suojattu? Vikoja (ja vaarallisia) niihin tulee siinä missä vanhoihinkin autoihin. Et sä voi luottaa siihen, että se on ja pysyy itsestään kunnossa.

    Olet itse tyhmä. Tyhmyys ei ole mikään perustelu millekkään.. Katsastajat eivät pysty esittämään mitään evidenssiä väitettyä vastaan.

    Äänestä

  • abcdef vai 0? kirjoitti:

    Olet itse tyhmä. Tyhmyys ei ole mikään perustelu millekkään.. Katsastajat eivät pysty esittämään mitään evidenssiä väitettyä vastaan.

    "Olet itse tyhmä. Tyhmyys ei ole mikään perustelu millekkään"...."evidenssiä"

    Ameriikkoissa sanoittais nyt: I rest my case. :)

    Jos jätetään nää englannin kieliset siansaksat pois ja puhutaan ihan suomenkieltä. Murteella tai ilman.

    Evidens = Todisteet.

    Lauseen olisi pitänyt olla:

    Katsastajat eivät pysty esittämään mitään todisteita väitettyä vastaan.3

    Nykyautot eivät normaaleilla kilometreillä (n. 40 - 70 000 km) ole kolmessa vuodessa loppu. Toki poikkeuksia on tietyissä automalleissa ja merkeissä.

    Jos eteen osuu se kolme vuotta vanha 120 000 ajettu BMW niin kyllä varmasti jotain löytyy. Tosin yleensä nämä yksilöt on käyneet ahkerasti myös huollossa.

    Toki täytyy muistaa ettei tämäkään koske kaikkia. Myös huolloissa tehdään mokia ja jätetään tarkastamatta jarrulevyjä ja paloja. Samoin nivelten tarkastustekniikka saattaa olla puutteellista. Eli ei ole mikään ykspiippunen juttu.

    Äänestä

  • Huba Haba kirjoitti:

    Sun vaimos ei paljon aja tai jarruttele. Et se vertaa sitten tiedä, että kun viet auton katsastukseen, se kannattaa sitä ennen huoltaa ja tarkistaa toimivuus. Mullakin tuli tossa korjauskehotus, kun oikean etujarrun jarrutusvoima ei ollut riittävän suuri. Mutta kun vähän putsaa jarrusatulaa tappeja tsekkaa sylinterin, niin tod.näk saadaan jarru toimimaan, KOTIKONSTEIN. Ja mulle riittää viiskypää, voin herkistellä vaimos auton jarrut seuraavalla kerralla. Ja ennen kuin joku kysyy, kyllä paloissa on tarpeeksi pintaa ja levyt vaihdettu.

    ja kunnossa pysyy

    Äänestä

  • ei auta kirjoitti:

    Tekniset viat ei juurikaan aiheuta onnettomuuksia, joten katsastuksella on vaikea niitä vähentää.

    Ja sinähän sen tiedät.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tosi on kirjoitti:

Mitä tilastot sanovat katsastuksen tarpeellisuudesta?

Löytyykö tutkimuksia jotka osoittavat että katsastusmiljardeille saadaan hyvää vastinetta. Paljonko katsastus tosiasiatutkitusti vaikuttaa onnettomuuksien vähenemään tieliikenteessä. Jos tutkimus löytyy ja katsastuksen vaikutus liikenneturvallisuuteen on todistetusti hyvä, niin pulinat pois, katsastus olkoon olevainen.

Totuus ei pala tulessakaan. Se on tosi mikä tosi on.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu