Itse jäin maistelemaan niitä nimityksiä, joita Wallin (2.8. torjuessaan venäjän ruotsin vaihtoehtona Itä-Suomessa) ilmeisen tarkoituksellisesti käytti. Mielenkiintoisia kohtia olivat tämä:
"Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio.”
”Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni."
Olemme siis "Pohjoismaiden naapurivaltio", emme yksi Pohjoismaista ja Skandinaavisten maiden naapurivaltio.
Mielenkiintoinen muotoilu tämä "ruotsin kieli on osa Suomen omakuvaa". Ilmeisesti tavallisten suomalaisten tyrmistys kommenteille, että ruotsi olisi osa suomalaista identiteettiä on saanut muotoilemaan ajatuksen ikään kuin olisi olemassa ajatteleva ja tunteva entiteetti nimeltä Suomi ja sillä olisi vieläpä omakuva, johon sitten kuuluu ruotsin kieli.
Wallin puhui muuten myös "pohjoismaisista kielistä" tarkoittaen skandinaavisia kieliä. Tarkistin, että nykyisin myös yliopistoissa skandinaavisia kieliä opiskellaan otsikolla ”pohjoismaiset kielet”. Suomi ei tietenkään ole skandinaavinen kieli, mutta uuden nimityksen vuoksi se ei liioin ole puhumisalueensa mukaan pohjoismainen kieli vaan suomalaisugrilainen kieli.
Miksi vanhat nimitykset skandinaaviset kielet tai pohjoisgermaaniset kielet on tieteellisessä tekstissä korvattu kieltämättä nykyaikaisemmalla pohjoismaisilla kielillä? Onko germaanisuus tullut vieraaksi ja onko skandinaavisuus liian kapea-alaista? Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhtenäisyyttä.
Minusta näissä sanavalinnoissa on myös yhä selkeämpi viesti siitä, että suomalaisuus ja suomen kieli ovat niin Skandinavian kuin Nordeninkin ulkopuolella, Pohjoismaiden naapurissa. Sanat kantavat syviä merkityksiä ja luokitteluja – suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa.
Mistä löytyisi tämän sanaston viralliset selitykset?
"Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio.”
”Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni."
Olemme siis "Pohjoismaiden naapurivaltio", emme yksi Pohjoismaista ja Skandinaavisten maiden naapurivaltio.
Mielenkiintoinen muotoilu tämä "ruotsin kieli on osa Suomen omakuvaa". Ilmeisesti tavallisten suomalaisten tyrmistys kommenteille, että ruotsi olisi osa suomalaista identiteettiä on saanut muotoilemaan ajatuksen ikään kuin olisi olemassa ajatteleva ja tunteva entiteetti nimeltä Suomi ja sillä olisi vieläpä omakuva, johon sitten kuuluu ruotsin kieli.
Wallin puhui muuten myös "pohjoismaisista kielistä" tarkoittaen skandinaavisia kieliä. Tarkistin, että nykyisin myös yliopistoissa skandinaavisia kieliä opiskellaan otsikolla ”pohjoismaiset kielet”. Suomi ei tietenkään ole skandinaavinen kieli, mutta uuden nimityksen vuoksi se ei liioin ole puhumisalueensa mukaan pohjoismainen kieli vaan suomalaisugrilainen kieli.
Miksi vanhat nimitykset skandinaaviset kielet tai pohjoisgermaaniset kielet on tieteellisessä tekstissä korvattu kieltämättä nykyaikaisemmalla pohjoismaisilla kielillä? Onko germaanisuus tullut vieraaksi ja onko skandinaavisuus liian kapea-alaista? Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhtenäisyyttä.
Minusta näissä sanavalinnoissa on myös yhä selkeämpi viesti siitä, että suomalaisuus ja suomen kieli ovat niin Skandinavian kuin Nordeninkin ulkopuolella, Pohjoismaiden naapurissa. Sanat kantavat syviä merkityksiä ja luokitteluja – suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa.
Mistä löytyisi tämän sanaston viralliset selitykset?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lainaan="suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa"
Miksi muuten luulet meitä pakkoruotsitavan..! Vaikka me olemme olleet täällä kauemmin kuin yksikään kusipääskandi.
Virallisia ei löydy, ennenkuin kaikki todisteet suomalaisista vanhana sivistyskansana on tuhottu.
Mieti näitä niin ehkä ymmärrät sit loput..
Julistuksissa käytetään sanoja, jotka kulloinkin maistuvat omalla kielellä parhaimmalta ja tuntuvat mahdollisimmaan vaikuttavista ja vahvoilta. Ei niitä useinkaanviitsitä sanastoista katsoa. Siksi termit eivät ole kovin täsmällisiä eivätkä johdonmukaisia.
Wallin perustelee Itä-Suomen pakkoruotsia sillä, että olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Niinpä.
Mutta onhan Suomi MYÖS Venäjän naapurivaltio! Ja itäsuomalaiset asuvat lähempänä Venäjää kuin Ruotsia.
Ei svekolla paljoa järki päätä pakota....
"Ei svekolla paljoa järki päätä pakota.... "
Esim. Helsingin Sanomien kirjoitussarjaan on isketty kaikki parhaat voimat ja perustelut pakkoruotsille ja viralliselle kaksikielisyydessä. Siitä piti tulla varmasti kielikeskustelun "finest hour".
Kuitenkin lopputulos on NIIN koomista ja kornia Svekomaanien mielikuvitusmaailmaa, että luulisi synnyttävän osassa lukijoista jo myötähäpeää kirjoittajia kohtaan. Jokainen selväjärkinen, jopa ruotsinkielinen lukija ymmärtää tälläiset "argumentit ja perustelut" nähdessään, että tämä nykyinen hulluus tulee loppumaan hyvinkin pian.
Steffa pelkää että Igor tulee Pietarista panemaan sitä beffaan!
Älä stefa huoli. Ryssä kyllä teidän naiset vie. Ukot lähtee sitten Siperiaan.