Tilaa kohti maksettu maataloustuki..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Vastaukset 42
Vanhimmat
esim. Saksassa
mutta viitesatoon sidottu tukitaso on Suomelle hyvin epäedullinen.
Tuolla toisessa ketjussa on laskettu kansalliset tuet asukasta kohti ja siitä ilmenee, että jokainen suomalainen, vauvat mukaan lukien maksaa maajussille lähes kymmenen kertaa niin paljon kuin keski-eurooppalainen. Kuluttaja pulittaa vielä kaupassakin kymmeniä prosentteja enemmän kuin saksalainen tai ranskalainen. Jonkinlaisen eron ymmärtäisi maantieteellä, mutta ei näin suurta.
MMM on hajotettava ja sen toiminnot järjestettävä muiden ministeriöiden valvontaan.
saa veromarkkansa takaisin alentuneena ruuan hintana, vieläpä korkojen kansa.
tukitalouteen siirtymistä.
VALEHTELEE, JUURIHAN OLI ALOITUS RUHTINAALLISISTA TUISTA.....
ovat muualla vielä ruhtinaallisempia he heh
-----------
Saksan kesä on niin pitkä, että siellä korjataan sato kaksi kertaa vuodessa.
tiedossa että ne hyvän sadon maaat saavat jättiosan myös tuista. Taksan kaksi ja puoli kertaiset tuetahan on olleet tiedoissa. Myös ne Saksan kaksinkertaiset tuet myös.
Noihin lasketaan vielä "Dumpppi-tuet" mukaan joilla ylijäämäää dumpataam mm. Suomeen niin tuet nousee tähtitietellisiin summiin. Varsinkian Tansaka ja Saksa ovat noita tunnetimpia dumppaajia.
EU:n sisäisiä tukia, jopa eläviä sikoja rahdataan ulkomaille teurastettavaksi EU:n tuella
Omasta päästäsikö nykäisit? Vai onko kyseessä valhe, emävalhe, tilasto? Jos se suurin valhe eli tilasto noin näyttää, selittyy vain sillä, että noissa muissa maissa maatilat ja niiden tuottamat sadot ovat niin paljon suurempia, niin kuin kyllä ovatkin. Meillä tuetaan hyödytöntä näpertelyä niiden rinnalla.
ns. vanhoissa eu maissa, Suomelle onneton viitesatoon perustuva tuen määräytymis peruste tekee sen että meillä tuet ovat yli kaksi kertaa pienemmät kuin esim Saksassa, tukitietoja voi tsiikailla linkistä
http://farmsubsidy.org/
Tässä näillä tilastoilla valhedellaan erittäin tarkoitushakuisesti. Ensinnäkin tuet ovat EU:n kautta kierrätettäviä tukia eli kansalliset tuet eivät ole tässä mukana. Suomen osalta kansalliset tuet ovat EU-tukia suuremmat ja muissa kansalliset tuet ovat yleisesti paljon pienemmät kuin Suomessa. Toiseksi tilakohtaisten tukien vertaaminen ei anna oikeaa kuvaa, koska siihen tietysti vaikuttaa, miten suuria tiloja eri maissa on. Kun Suomessa on edelleen paljon pientiloja eli siis suhteellisesti enemmän tiloja kuin muualla, summat saadaan näyttämään pienemmiltä, kun tukien jakajia on enemmän.
Kepulikonstein siis taas yritetään selittää asiat parhain päin eli musta halutaan kääntää valkoiseksi.
silmille, neuvo MPP:lle, perehdy asioihin ennen kuin auot päätäsi, kansallinen tuki on pääosin pohjoista tukea ei siis tuotantotukea ja tilakoossa ei ole merkittäviä eroja keskeisissä EU maissa. Suomen tukien pienuus johtuu viitesatoon perustuvasta tukien määräytymisperusteita joka oli Suomelle hyvin epäedullinen..
Asiasta mitään tietämättömänä epäilen suuresti onko esim. Kreikassa tai Irlannissa
tilakoot suurempia kuin suomessa.
Tuet kumminkin näyttäisivät olvan huomattavsti isompia.
Suomen luuloteltu pieni tilakoko on paljolti harhaa, Euroopassa lasketaan tiloiksi yli 3 ha tilat, Suomessa oikeastaan kaikki, mikä tietenkin pudottaa keskimääräistä tilekokoa. Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 36 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
Jos tilastot näyttää Suomelle EU:n pienimmät tuet, ne ovat sitten pienimmät. Tuskin kykenet hakkeroimaan EU:n sivuja?
Kyllähän meidän on uskottava tilastoihin. Huomattava on kuitenkin se, että meillä on varsin paljon "tiloja" jotka eivät ole muualla tiloja. Suomessa maaviljelykäytössä ollut tila on tila, vaikka sen käyttö on myöhemmin muuttunut vapaa-ajanasunnoksi tms.
Eräs sukulaiseni osti aikoinaan maatilanpäärakennuksen ja aika pienellä tonttikoolla, hän saa myös EU:lta tukea, rahamäärä ei ole kovinkaan suuri, käytännössä ei edes anomisen vaivannäön arvoinen, mutta herrasmiesmaanviljelijä toki anomukset säännöllisesti täyttää. "Viljelymaalla" kasvaa muutama herukkapensas. Meidän kesämökkimme tontti on huomattavasti isompi ja aktiivisessa maaviljelykäytössä kesäisin, lampaat kun pitävät ympäristöstä huolta, kuitenkaan meille ei EU-tukija ole maksettu. Tilastoja voidaan huijata hyvin monella tavalla ja siirtokarjalaisten asuttamisen myötä, meille syntyi runsaasti maatiloja.
koskenut talikkoon moneen vuoteen. Varsinkaan kepulaiseen paskatalikkoon.
Kansallinen tuki puuttuu noista vertailulaskelmista ja se on ihan sama, kuka ja missä ne rahat saa. Kansallinen tuki on Suomessa kaiken lisäksi suurempi kuin EU-tuet. Minä tarkastelen asioita maksajan eli meidän veronmaksajien kannalta. Sen mukaan Suomessa menee aivan liian paljon tukieroja maatalouteen. Kannattaa perehtyä erityisesti tuotantotalouden professori Esko Niemen erinomaisiin kirjoituksiin aiheesta.
Kun asioita katselee maksajan näkövinkkelistä, tilojen määrällä ja niiden kokonumeroilla ei ole mitään merkitystä. Ratkaisevaa on vain loppusumma ja se on siis älyttömän suuri. Kun ottaa vielä huomioon tulonjakotilastoissa näkyvä maatalousyrittäjien keskimääräistä parempi tulotaso, tuollainen tuki on suorastaan hävytön. Se on puhdasta rosvousta. Ja sitä tukee tietysti Kepu.
väitteitä, suoranaisia valheita tulee jatkuvalla syötöllä, veronmaksaja saa euronsa takaisin moninkertaisena ja Niemi on Demari joten älä mainitse hänen nimeään enää. MPP:n olisi hyvä muistaa että solvaus on Suomen lakien mukaan rikos josta voi saada vankilaa..
Maatilan tukikelpoisuus on määritelty EU:n direktiivillä, jossa pienin tukikelpoinen peltoala on 3ha ja muu tukikelpoisuuden määritelmä maatilalla toteutuu.
Osa peltopinta-alasta voidaan niin halutessa kesannoida kesannoimisesta annettujen määräysten mukaisesti.
Suomessa keskimääräinen peltoala on 36 ha, joka ylittää noin 10:llä hehtaarilla EU;n keskimääräisen peltoalan.
Mikäli omistamasi suurempi tontti täyttää tukikelpoisuusvaatimukset, olet oikeutettu hakemaan maataloustuen EU:n rahoittamaa cap-tukea paikkakuntasi maataloustoimistosta.
Kesämökkimme täyttäisi nuo vaatimukset, tosin aika niukalla marginaalilla. Aikoinaan kaupungissa asuvat virkamiesperheet hankkivat maaseudulta kesäasunnon, joka myös tuotti talven ruuat. Pientä viljelystä, hedelmäpuita,marjapensaita, vihannesmaita, perunapeltoa kanoja ja joskus jopa porsaita, oli kesällä hoidettava. Talvi sitten pärjättiin omillaan. Nykyisin näiden kesäasuntojen tontteja on pilkottu pienemmiksi, meillä on kuitenkin vielä vanhat maat rakentamatta. Lampaat hoitavat maisemointia.
En ole tukija hakemassakaan, eikä mökki minulle kuulukaan. Vanhempieni murheenahan tuo vielä on.
Millä tavoin veronmaksaja saa takaisin euronsa. Kyllä se on suomalaisille pelkkää menoa. Sikäli kuin tuettuja maataloustuotteita viedään kolmansiin maihin, voi sanoa, että veronmaksaja saa rahojaan takaisin. Se ei ole kuitenkaan suomalainen veronmaksaja, vaan vientikohdemaan veronmaksaja. Elätämme muitakin tällä tukipolitiikalla.
Esko Niemi on tuskin demari. Veikkaisin, että hän kokoomuslainen, jos hän johonkin puolueeseen kuuluu. Elinkeinoelämän piiristähän maataloutta nykyvuosina arvosteltu eniten. Jotta kohtaa tällaista arvostelua, pitää lukea nimenomaan talouselämän lehtiä eikä suinkaan Demaria.
En ole solvannut ketään yksityistä henkilöä. Sotket nyt asioita. Solvausten kohteeksi tällä palstalla on yleensä joutunut Kapi ja minä en ole häntä halukas solvaamaan.
käsitä että syöminen on aina tappiollista puuhaa, muussa tapauksessa MPP:n paska olisi arvokkaampaa kuin hänen syömänsä ruoka. Maanviljely tuottaa kansantalouteen lisäarvoa, sitä yhteistä hyvää jaettavaksi, ruokana, työnä, huoltovarmuutena jne. mutta tämä nyt tietenkin ylittää MPP:n käsityskyvyn.
Esko Niemi taitaa tosiaan olla ainakin tällä hetkellä Kokoomuslainen mutta se ei asiaa muuta, professorilta ei odottaisi tuollaista demari matraa mitä hän kirjoittaa.
Rosvoksi nimittäminen on solvaus ja kun se tehdään julkisesti niin häkki heilahtaa, solvauksen ei tarvitse kohdistua tiettyyn henkilöön vaan laki puhuu kohteesta.
"Jos tilastot näyttää Suomelle EU:n pienimmät tuet, ne ovat sitten pienimmät. Tuskin kykenet hakkeroimaan EU:n sivuja? "
Ensinnäkin tuo
http://farmsubsidy.org/
ei ole EUn sivut. Ja toiseksi sieltä otetut nuo
"1 Denmark €19 239 2 Luxembourg €16 151 3 Greece €14 473 4 Germany €13 032 5 United Kingdom €12 267 6 Ireland €9 043 7 Belgium €9 042 8 Sweden €8 802 9 Netherlands €8 034 10 Finland €7 077 "
luvut ovat pahasti vanhentuneita.
Ja kolmanneksi noilta sivuilta puuttuu kokonaan KANSALLISET tuet. Nämä on huomioitu tuossa
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
selvityksessä josta löytyykin että meillä on EUn korkeimmat KOKONAIStuet per tila, per hehtaari ja per lehmä sekä tukiejn osuus liikevaihdosta suurin.
Aika helppo on ottaa luvut valtion budjetista, suorat tuet noin 1,9 miljardia. Kun se jaetaan maatilojen lukumäärällä noin 63.000 niin saadaan kokonaistueksi noin 30.000 euroa per maatila per vuosi. Esimerkiksi c3:lla tuollainen noin 100 hehtaarin ja 100 lehmän maatila saa vuodessa tukea noin 180.000 euroa josta KANSALLISTA omista verovaroista maksettua tukea on noin 150.000 euroa. Maatilan keskikoko on noin 35 hehtaaria eli keskikokoinen maitotila c3:lla saa kansallista tukea noin 50.000 euroa vuodessa.
Maaseudun Tulevaisuudessakin oli 27.8 uutinen jonka mukaan "Suomi on puolestaan ykkönen maataloustuissa. Suomessa maksettiin kolme vuotta sitten 1,9 miljardia euroa tukea kun Tanskassa ja Ruotsissa tuki oli 1,1 miljardia." Tähän kun lisätään se että Ruotsissa maatalouden liikevaihto on vähän suurempi kuin meillä ja Tanskassa liikevaihto on suurempi kuin Suomi ja Ruotsi yhteensä niin huomataan aika selkeästi että meillä tuet prosenttia liikevaihdosta on selkeästi suurin. Siis ylivoimaisesti eniten tukiriippuvaista toimintaa. Vielä kun lisätään että meillä maatiloilla työllistyy 90.000 henkeä ja Tanskassa ja Ruotsissa noin 70.000 henkeä molemmissa niin miten sen tehokkuuden kanssa oikein on?
Heh! Tällähän päästään juuri Suomen maatalouden yhteen ongelmaan. Suomessa on aivan liian paljon maatiloja maamme kokoon nähden. Suomessa on edelleen n. 65,000 tilaa. Oikea tilojen määrä Suomen kokoiseen maahan olisi 200-300. Onneksi MTT:n tekemät ennusteet osoittavat, että tilojen määrä puolittuu vuoteen 2013 mennessä. Se on erinomainen asia, mutta tilojen määrän vähenemistä voisi kiihdyttää. Maataloustuen välitön puolittaminen toimisi hyvänä katalysaattorina.
ei ongelma, peltoa tulisi raivata lisää ja uusia tiloja perustaa kiireesti, nälkä kasvaa maailmalla..
liian vähän. Suomessa pitäisi suosia harrastuspohjaista pienviljelyä ja ns. lähiruokatuotantoa. Harrastelijat voivat olla Björn Wahroosin tapaisia kartanonherroja, jotka omaksi ilokseen pitävät maisemasta huolta ja haluavat asustaa yön pari kartanossaan nuorten neitosten seurassa. Harrastajat voivat olla eläkeläisiä ja sellaisia, jotka saavat lisätuloa maataloudesta. Tällainen harrastustoiminta ei tarvitse mitään suuria tukia. Se mistä yhteiskunta voisi maksaa heille, on maisemanhoito. Pienimuotoinen harrastepohjainen maatalous voitaisiin jopa katsoa marjanpoimintaan verrattavaksi tulolähteeksi eli sitä ei verotettaisi.
Maatalouden tehotuotanto ja bulkkituotteet eivät kuuluisi ollenkaan suomalaiseen maatalouteen. Täällä pitäisi tuottaa vain luomua ja laatua. Muu ruoka voitaisiin tuoda sieltä, mistä sen edullisimmin saa ekologiset ja eettiset seikat tiettyyn rajaan huomioiden.
ihmettelemästä miksi punapääoma hävisi Suomesta, tyypillistä vasemmistolaista moskaa, kuvitellaan että ruokaa syntyy käsiä paukauttamalla..
"Muu ruoka voitaisiin tuoda sieltä, mistä sen edullisimmin saa ekologiset ja eettiset seikat tiettyyn rajaan huomioiden."
Tällöin kysymykseen tulisi automaattisesti Suomen Lappi, jossa kaikki mainitsemasi seikat täyttyvät.
Lapin luontohan on tunnetusti pudas ja ekologinen ja tällä hetkellä taloudellisesti tuottavin alue maatalous- ja kotieläintuotannossa.
raivat ja perustaa tiloja. Kunhan se tapahtuu markkinaehtoisesti, ilman veronmaksajien tukea. Kun kerran nälkä kasvaa maailmalla niin sieltähän saa sitten rahaa kuin roskaa, mihis niitä tukia oikein tarvitaan? Hyvä bisnes kun kerran on? Mutta jostakin syystä vaan taas yhä esimerkiksi nyt ajetaan vuoden 2003 raivioille tukea ensi vuoden budjettiin. Miksi??? Kun kerran on raivattu peltoa ja on sanottu että "uusille raivioille ei saa tukea" niin miksi se tuki pitäisi antaa? Ja mihin sitä tarvitaan? Kai jos on peltoa tarvittu niin on ymmärretty liiketaloudellisesti laskea että se pelto tuottaa? Ilman tukia. Kun kerran nälkä kasvaa ja ruoasta saa rahaa kuin roskaa?
monenlaista tilastoa. Näyttää se onnistuvan euroillakin. Tilaa kohti maksettavan tuen suuruus on suoraan verrannollinen tilakokoon. Suomessa tilakoko on mjuita maita pienempi.
perustuu..
"Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 36 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
Vaikka Suomessa syydetään mömmöjä ja myrkkyjä pelloille enemmän kuin muissa EU-maissa, maatalous on Suomessa hyvin tehonta. Tilakoot ovat naurettavan pieniä ja tuottavuus on ala-arvoinen.
Suomeen riittäisi mainiosti 200-300 maatilaa. Se on tämän kokoiselle maalle riittävä määrä.
..
Suomessa toimivilla maatiloilla on myös metsää, tämä metsäala lasketaan useimmiten tilakokoon mukaan, näin on tehty tuossakin tilastossa. Jos ei nyt tahallaan hämätä kansaa, niin silloin kun puhutaan maanviljelyn tukemisesta, käytettäisiin tilastoja joissa on huomioitu ainoastaan viljelyala.
kyse on pelloista..
"Suomen luuloteltu pieni tilakoko on paljolti harhaa, Euroopassa lasketaan tiloiksi yli 3 ha tilat, Suomessa oikeastaan kaikki, mikä tietenkin pudottaa keskimääräistä tilekokoa. Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 36 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
Suomessa on neljännes tiloista jo yli satahehtaarisia ja juuri näiden suurtilojen ansoista, tilojen keskikoko on kasvanut. Katselin vanhoja tilastoja, tilakokojen kasvunopeus on ollut huima.
Suomessa EI syydetä mömmöjä ja myrkkyjä pelloille enemmän kuin muissa EU-maissa.
Suomen vakio tuotanto vastaa keski- Euroopan luomua.
on pieni noin puolet palkansaajan ansiosta