Elikkätsen.
On aika helevetin pölhöä uskoa, että on olemassa jotain korkeampia voimia. Normaali ihminen ei usko niin. Koska yhteiskunta on ollut jo monta sataa vuotta korkeampaan voimaan uskomaan kehoittavien tahojen hallinnassa ja siksi on suurella osalla fiksustakin porukasta käsitys, että teesekntelemällä "uskomista" on "kunnollinen".
Kun tämä kupla puhkaistaan, jää jäljelle vain tuttumies, savis, hanna, hobo,HH, wayofcross yms. eiks niin? (tai kuten ristintie haluaa sanoa "right?")
Että mitä -ttua? Ei kai kukaan täysjärkinen OIKEASTI usko, että sadut on totta? Uskovaisen ihmisen on pakko olla vähän, noh, vajaa?
On aika helevetin pölhöä uskoa, että on olemassa jotain korkeampia voimia. Normaali ihminen ei usko niin. Koska yhteiskunta on ollut jo monta sataa vuotta korkeampaan voimaan uskomaan kehoittavien tahojen hallinnassa ja siksi on suurella osalla fiksustakin porukasta käsitys, että teesekntelemällä "uskomista" on "kunnollinen".
Kun tämä kupla puhkaistaan, jää jäljelle vain tuttumies, savis, hanna, hobo,HH, wayofcross yms. eiks niin? (tai kuten ristintie haluaa sanoa "right?")
Että mitä -ttua? Ei kai kukaan täysjärkinen OIKEASTI usko, että sadut on totta? Uskovaisen ihmisen on pakko olla vähän, noh, vajaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noinhan tuo varmastikin suurin piirtein aika pitkälti bauttiarallaa menee. Mikäs on muuten arvauksesi tuosta jäljellejäävien määrästä prosentteina?
Mutta kun se on niin kivaa ja lohduttavaa kun on oma mielikuvitusystävä joka on kuin peili joka peilaa omia haluja. MuovailuvahaJumala joka muokkaantuu aina sen mukaan mikä on tarpeen.
"Ketään ei ole niin helppo huijata kuin itseään."
- Belial_666
Voisiko olla, että uskovaisia pelottaa kuolema tai elämä niin paljon, että heidän on aivan pakko pettää itseään voidakseen jatkaa eteenpäin?
Kyllä se perimmäinen syy uskoontuloon on kuoleman pelko. Kaikkihan tähtää siihen ikuiseen autuuteen, kun elää jumalaa palvoen ja totellen. Palkkio on kuolemattomuus. Ongelma monella uskovaisella on mielestäni se, että tämä ihmisen lyhyt elämä joka meillä on vain joku välivaihe ja tämä oikea elämä jätetään elämättä kun täytyy koko ajan olla varpaillaan ja pyydellä anteeksi tekemisiään ja jopa ajatuksiaan jumalalta. Se että pyytää anteeksi ihmiseltä jolle on tehnyt väärin on monellekin uskikselle toisarvoista.
Ennustusta:
http://www.csmonitor.com/Commentary/Opinion/2009/0310/p09s01-coop.html
Olipas fiksun oloista tekstiä.
Onkohan julkaisija varmasti uskonnollinen taho?
Mä oon tullut siihen uskoon että ihmiset ovat alitajunnan ohjaamia, sen sijaan että se "tietoisuus" määräisi.
Alitajunta ohjaa selviytymisviettiä ja uskovaiselle on tärkeää pitää kiinni alitajunnan tuottamasta ryhmäänsopeutumisvietistä ryhmään kuulumattomuus on uskovaiselle riski selviytymisen kannalta ja siksi uskova ohjelmoi aivonsa siten että uskoo tapahtumien pitävän paikkansa.
Uskon siis että uskovien aivot ovat altistuneet enemmän selviytymisvietille kuin selviytymisvietin ulkopuolelle verrattaessa atteen. Kuka nyt haluaisi tahallaan kieltäytyä ikuisesta persoonansa selviytymisestä?