Mistä kolminaisuus-oppi tulee?

kristittyjen on pakko olla monoteisteja niin kaikki piti sumpata yhteen jumaluuteen.

Minusta tuntuu, että se on jonkin helvetin komitean kompromissiratkaisu, jolla on vältetty kirkon jakautuminen Isän ja Pojan kannattajiin. Samaa sörsseliä ovat molemmat ja Pyhä Henki vielä kaupanpäällisiksi, miltäs tämä tuntuisi? Joo, hyväksytään vain, niin loppuu tämäkin paskanjauhanta, kirkkoisät myöntyivät.

Kolminaisuusopin keksi kai ensimmäisenä valentinolaisuuden perustaja Valentinos, joka kehitti sen kreikkalaisen filosofian ja hermetismin pohjalta. Vielä 300-luvulla areiolaiskiistan aikaan kolminaisuusopin kannattajat vetosivat Valentinoksen opetuksiin, vaikka olivat tuominneet tämän harhaopettajaksi. Esim. modalismin kannattaja Markellos Ankyralainen kirjoitti:

"Mitä tulee areiolaisten harhaoppiin, joka on korruptoinut Jumalan kirkon [..] Nämä opettavat kolmea hypostaasia, aivan kuten Valentinos harhaoppinen ensimmäisenä sen keksi teoksessaan 'Kolmesta luonnosta'. Sillä hän oli ensimmäinen joka keksi kolme hypostaasia Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, ja hänen on huomattu näpistäneen tämän Hermekseltä ja Platonilta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valentinos

Se sorvattiin 300-luvulla ensimmäisessä virallisessa kirkolliskokouksessa, jossa naulattiin lukkoon teologia ja tehtiin kristinuskosta Rooman valtakunnan virallinen uskonto. Kokousta muuten veti Rooman keisari Konstantin, ei paavi.... Tätä ennen kristinusko oli selvinnyt ihan mainiosti, vaikka mitään lukkoonlyötyjä dogmeja ei ollut ollutkaan. Mahdollisesti tämä on ollut myös viimeinen sivallus millä kristinusko on erotettu lopullisesti juutalaisuudesta; ensimmäisinä vuosisatoina näitä tuskin Rooman valtakunnan alueella niin hyvin kahdeksi eri uskonnoksi tunnistettiin.

Kolminaisuusoppi ei ole siis Raamatusta. Mutta kannattaa myös muistaa, että nykyisenkaltainen Raamattu-uskovaisuus ei ole mitään alkuperäistä kristinuskoa. Nykyisenkaltaista Raamattua ei kristinuskon alkuaikoina ollut edes olemassa. Uuden Testamentin kirjoitukset syntyivät ekalla vuosisadalla ja sen loppuun mennessä UT ehkä kanonisoitiin (eli päätettiin, että mitkä Nasaretilaisen elämään ja opetuksiin liittyvät materiaalit olivat relevantteja ja mitkä eivät). 300-luvulla syntynyt kirkko, joka oli vastuussa omasta pyhästä kirjastaan, oli luonnollisesti auktoriteetti, joka sitä tulkitsi ja opetti. Kristityt siis uskoivat mitä kirkko opetti (katoliset ja ortodoksit tekevät niin tänäkin päivänä).

Vasta 1500-luvulla syntyneet protestanttiset kirkkokunnat muuttivat tilanteen. Koska he kielsivät kirkon auktoriteetin täytyi tilalle saada jotain muuta. Tällöin Raamatusta tuli ylin auktoriteetti. Fundamentalistiset Raamatun tulkinnat taasen ovat vieläkin tuoreempaa tavaraa; ymmärtääkseni ne ovat syntyneet vasta pari viime vuosisadan aikana P-Amerikan mantereella. Eri kirkkojen erilaiset suhteet Raamattuun ovat näkyneet mm. suhteessa Darwinin opetuksiin ja evoluutioteoriaan. Katolisessa kirkossa jo 1800-luvulla paavi totesi, jotta Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja eikä senkaltaisia vastakkainasetteluja kuin mitä P-Amerikan evankelisilla fundamentalisteilla ja evoluutioteorian kannattajilla on, olekaan vanhoissa kirkkokunnissa syntynyt.