Suomenkielisten oma vankila on heidän kielensä, nimittäin suomen kieli. Kieli jota kukaan muu ei koko maailmassa puhu eikä ymmärrä. Itse asiassa kieli ei edes muistuta mitään muuta maailmalla puhuttua kieltä.
Puusta on tultava alas ja takahikiän metsäkylistä ulos ja sopeuduttava nykymaailman menoon! Miten kauan jaksamme maksaa näitä fennojen työttömyyskorvauksia ja ennenaikaisia eläköitymisiä!!??
Puusta on tultava alas ja takahikiän metsäkylistä ulos ja sopeuduttava nykymaailman menoon! Miten kauan jaksamme maksaa näitä fennojen työttömyyskorvauksia ja ennenaikaisia eläköitymisiä!!??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja ruotsinkielisillä on taas oma vankilansa.
Antakaa meidän suomalaisten olla OMASSA vankilassamme.
Miksi suomalaisten pitäisi olla TUPLAvankeudessa?
Englannin kieli vapauttaa vankilasta niin suomalaiset, ruotsalaiset kuin MUUNKINmaalaiset.
Sinä tukiaisilla loisiva närpes urpo tuskin voit muita moittias vai oltiinko sitä peräti ålannistä.
"tse asiassa kieli ei edes muistuta mitään muuta maailmalla puhuttua kieltä."
Et sitten ole koskaan kuullut esim. viron kielestä? No, eipä taideta ruotsinkielisissä kouluissa paljon suomalaisugrilaisia kieliä käsitellä. Mitäpä sitä suotta aikaa tuhlaamaan sellaisten alempien rotujen käsittelyyn.
Tai unkarinkielestä. Unkarilaiset sentään olivat Stalingradissa. Siellä oli perus närpes uhoaja ja åland nössö ruvennut itkemään.
Suomen pojat oli myös lähellä Stalingradia SS-miehinä. Porukassa oli jotain viisi suomenruotsalaista ja nekin pääkaupunki seudulta.
Suomalaisista SS-vapaaehtoisista jotkut menivät vielä Narvaan 1944. Ruotsalaisia siellä ei ollut.
Meidän kielemme ei muistuttaa muiden kieliä koska kielemme on ylivertainen muihin kieliin verrattuna.
Suomenkielessä syntyy mielleyhtymä ilmaisuun päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti maailmanmestaruuden aina suomen kielellä.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: La la laa, melkein kuin suoraan suomen kielestä, la(u)laa.
Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti tai Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi pronomini (tms.) muuttaa verbi merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.
Ruotsiksi
se upp - se = nähdä, katsoa ja upp ylös, ylhäällä, mutta se upp = varoa
Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!
inställä - in = sisään ja ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning
Mitäköhän tarkoittaa sanat in-ställä, fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.
Pronominin tilalla kuuluu lukea prepositio
Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.
Ruotsiksi 'juoksentelisin' sanotaan "jag skulle springa hit och dit utan någon särskilt ändamål". Ruotsiksi siis tarvitaan 10 sanaa suomen kielen yhtä vastaan. Suomen kieli on tehokasta ja samalla silti niin vivahdeikasta.
'Juoksentelisitteko?' sanotaa ruotsiksi "Skulle ni vilja springa hit och dit utan någon särskilt ändamål? Jopas on kömpelö kieli tuo ruotsi.
.
jota ilman ei voida Lippentrop sopimusten mukaan elää
.