Suunnitteliko

Saksalla oli jo joukkoja Norjassa. Niille vielä lisävahvistuksia Puolasta, Tanskasta ja Saksan alueelta niin miehitys olisi onnistunut.

Ruotsilla ei todellakaan tuolloin ollut "Vahvoja" ilmavoimie. Vanhoja tehottomia Gloster Gladiator ja Hawker Hart koneita joista ei olisi olltu vastustusta Luftwaffelle.

Enpä laivastoakaan kehuisi. Ei niillä ollut kuin joku neljä sukellusvenettä. Ruotsalaiset kauppalaivat olivat säännöllisesti U-veneiden uhreja.

sotalaiva vasa prööö kirjoitti:

Saksalla oli jo joukkoja Norjassa. Niille vielä lisävahvistuksia Puolasta, Tanskasta ja Saksan alueelta niin miehitys olisi onnistunut.

Ruotsilla ei todellakaan tuolloin ollut "Vahvoja" ilmavoimie. Vanhoja tehottomia Gloster Gladiator ja Hawker Hart koneita joista ei olisi olltu vastustusta Luftwaffelle.

Enpä laivastoakaan kehuisi. Ei niillä ollut kuin joku neljä sukellusvenettä. Ruotsalaiset kauppalaivat olivat säännöllisesti U-veneiden uhreja.

Olen vain todennut Ruotsilla olleen "ilmavoimiakin". Naapurimaissa olevat Saksan joukot oli sidottu omiin tehtäviinsä. Ruotsi olisi ollut paljon kovempi pala kuin Norja.

Missään nimessä ei Norjan tai Tanskan tapainen miehitys olisi onnistunut. Sen kai Göringkin tajusi. Sinä et.

itsellesi! kirjoitti:

Olen vain todennut Ruotsilla olleen "ilmavoimiakin". Naapurimaissa olevat Saksan joukot oli sidottu omiin tehtäviinsä. Ruotsi olisi ollut paljon kovempi pala kuin Norja.

Missään nimessä ei Norjan tai Tanskan tapainen miehitys olisi onnistunut. Sen kai Göringkin tajusi. Sinä et.

Ruotsi olisi ollut kovempi pala? Joopa joo uhoaja.

Näkeehän sen jo talvisodastakin miten "kovia" ruotsalaiset olivat. Ei edes taisteltu etulinjassa mutta vapaaehtoisten määrään suhteutettuna tappiot olivat huomattavat.

Göring tajusi että Ruotsin miehitys olisi sitonnut liikaa joukkoja ja oleellisesti vaikeuttanut Idän sotaretkeä koska Ruotsista saatiin välttämättömiä raaka-aineita ja tarvikkeita kuten rautamalmia ja kuulalaakereita,

Lisäksi oli vielä Neuvostoliiton väliintulon riski. Nämä on syyt miksi sitä ei miehitetty. Ei se siitä johdu että ruotsalaiset olisivat olleet jotenkin hankala vastus Suur-Saksalle.

Oli ilmavoimia juu. Paskoja vanhoja brittikoneita.

englesbran kirjoitti:

Ruotsi olisi ollut kovempi pala? Joopa joo uhoaja.

Näkeehän sen jo talvisodastakin miten "kovia" ruotsalaiset olivat. Ei edes taisteltu etulinjassa mutta vapaaehtoisten määrään suhteutettuna tappiot olivat huomattavat.

Göring tajusi että Ruotsin miehitys olisi sitonnut liikaa joukkoja ja oleellisesti vaikeuttanut Idän sotaretkeä koska Ruotsista saatiin välttämättömiä raaka-aineita ja tarvikkeita kuten rautamalmia ja kuulalaakereita,

Lisäksi oli vielä Neuvostoliiton väliintulon riski. Nämä on syyt miksi sitä ei miehitetty. Ei se siitä johdu että ruotsalaiset olisivat olleet jotenkin hankala vastus Suur-Saksalle.

Oli ilmavoimia juu. Paskoja vanhoja brittikoneita.

http://www.worldnavalships.com/swedish_battleships.htm

Felix Karstainen kirjoitti:

http://www.worldnavalships.com/swedish_battleships.htm

Ruotsilla mitään näkyviä laivoja ollut eikä varmasti enemmän kuin Kriegsmarinella.

hehehe siinä ois hurreilla puntit tutisseet kun ois Tirpitz, Admiral Scheer ja muut sotalaivat tykkeineen tulleet Tukholman lähistölle. Vai väitätkö ettei hurreilla oli parempia laivoja? Siihen saat kyllä esittää todisteet.

Norjan miehityksen jälkeen apu Britanniasta tai Neuvostoliitolta olisi ollut Ruotsille mahdottomuus.

Ruotsin kuuluisin sotalaiva on sotalaiva VASA. Ei ne Kriegsmarinelle olisi pärjänneet. Ei olisi mennyt edes kahta päivää kun koko Ruotsin laivasto olisi ollut Itämeren pohjassa.

joopa joo sailor kirjoitti:

Ruotsilla mitään näkyviä laivoja ollut eikä varmasti enemmän kuin Kriegsmarinella.

hehehe siinä ois hurreilla puntit tutisseet kun ois Tirpitz, Admiral Scheer ja muut sotalaivat tykkeineen tulleet Tukholman lähistölle. Vai väitätkö ettei hurreilla oli parempia laivoja? Siihen saat kyllä esittää todisteet.

Norjan miehityksen jälkeen apu Britanniasta tai Neuvostoliitolta olisi ollut Ruotsille mahdottomuus.

Ruotsin kuuluisin sotalaiva on sotalaiva VASA. Ei ne Kriegsmarinelle olisi pärjänneet. Ei olisi mennyt edes kahta päivää kun koko Ruotsin laivasto olisi ollut Itämeren pohjassa.

puolustushaarat olivat ylivoimaisia Ruotsiin nähden. Sen tietää jokainen, jopa sinäkin.

Kyse on siitä, että Ruotsi oli aivan eri tavalla taisteluvalmis kuin Norja. Ruotsi oli suhteessa Saksaan suunnilleen kuin Suomi puna-armeijaan Talvisodassa. Saksa oli tietysti määrällisesti ja laadullisesti ylivoimainen, mutta Ruotsilla oli asevoimat toimintavlmiina aivan toisella tavalla kuin Norjassa. Sielläkin meni silti viikkoja. Ruotsi olisi voinut kestää kuukausia. Maalla oli suuret materiaalivarastot ja vahva sotateollisuus. Puolustustahto oli kova.

Ruotsi olisi ollut kova pala Saksalle ja riskit suuret. Siksi ei hyökätty, vaikka kaavailtiin vielä -43 viiden divisioonan hyökkäystä Norjasta.

englesbran kirjoitti:

Ruotsi olisi ollut kovempi pala? Joopa joo uhoaja.

Näkeehän sen jo talvisodastakin miten "kovia" ruotsalaiset olivat. Ei edes taisteltu etulinjassa mutta vapaaehtoisten määrään suhteutettuna tappiot olivat huomattavat.

Göring tajusi että Ruotsin miehitys olisi sitonnut liikaa joukkoja ja oleellisesti vaikeuttanut Idän sotaretkeä koska Ruotsista saatiin välttämättömiä raaka-aineita ja tarvikkeita kuten rautamalmia ja kuulalaakereita,

Lisäksi oli vielä Neuvostoliiton väliintulon riski. Nämä on syyt miksi sitä ei miehitetty. Ei se siitä johdu että ruotsalaiset olisivat olleet jotenkin hankala vastus Suur-Saksalle.

Oli ilmavoimia juu. Paskoja vanhoja brittikoneita.

asiasta mitään. Ruotsilla oli -39 noin 180 koneen ilmavoimat. Kalusto oli vanhentunuttta saksalaista ja englantilaista. 1940 Ruotsi osti mm. noin 200 hävittäjää, amerikkalaista Severskyä ja italialaista Fiatia. Ei ne huippukoneita olleet, mutta käyttökelpoisia ainakin saksalaisia pommikoneita vastaan. Ruotsi käynnisti 1940 myös oman tuotannon.

"Oli ilmavoimia juu. Paskoja vanhoja brittikoneita. "

joopa joo sailor kirjoitti:

Ruotsilla mitään näkyviä laivoja ollut eikä varmasti enemmän kuin Kriegsmarinella.

hehehe siinä ois hurreilla puntit tutisseet kun ois Tirpitz, Admiral Scheer ja muut sotalaivat tykkeineen tulleet Tukholman lähistölle. Vai väitätkö ettei hurreilla oli parempia laivoja? Siihen saat kyllä esittää todisteet.

Norjan miehityksen jälkeen apu Britanniasta tai Neuvostoliitolta olisi ollut Ruotsille mahdottomuus.

Ruotsin kuuluisin sotalaiva on sotalaiva VASA. Ei ne Kriegsmarinelle olisi pärjänneet. Ei olisi mennyt edes kahta päivää kun koko Ruotsin laivasto olisi ollut Itämeren pohjassa.

"Norjan miehityksen jälkeen apu Britanniasta tai Neuvostoliitolta olisi ollut Ruotsille mahdottomuus. "

Kyllä Ruotsiin olisi voitu apua toimittaa. Englannista pystyivät hävittäjätkin lentämään suoraan Ruotsiin.

Saksan kaikki kirjoitti:

puolustushaarat olivat ylivoimaisia Ruotsiin nähden. Sen tietää jokainen, jopa sinäkin.

Kyse on siitä, että Ruotsi oli aivan eri tavalla taisteluvalmis kuin Norja. Ruotsi oli suhteessa Saksaan suunnilleen kuin Suomi puna-armeijaan Talvisodassa. Saksa oli tietysti määrällisesti ja laadullisesti ylivoimainen, mutta Ruotsilla oli asevoimat toimintavlmiina aivan toisella tavalla kuin Norjassa. Sielläkin meni silti viikkoja. Ruotsi olisi voinut kestää kuukausia. Maalla oli suuret materiaalivarastot ja vahva sotateollisuus. Puolustustahto oli kova.

Ruotsi olisi ollut kova pala Saksalle ja riskit suuret. Siksi ei hyökätty, vaikka kaavailtiin vielä -43 viiden divisioonan hyökkäystä Norjasta.

oli se, että he ajoivat maavoimat lähes täydellisesti alas WWI:n jälkeen koska se oli kuulemma viimeinen suuri sota kautta aikojen. Olkoon kysymyksessä mikä tahansa koneisto tai järjestelmä ,niin alasajo sujuu sukkelasti, mutta uudelleenrakentaminen vaatii aikaa ja tupakkaa. Ruotsi oli käytännössä WWII:n syttyessä housut nilkoissa vaikka heillä olikin suhteellisen vahva laivasto.

perusongelma kirjoitti:

oli se, että he ajoivat maavoimat lähes täydellisesti alas WWI:n jälkeen koska se oli kuulemma viimeinen suuri sota kautta aikojen. Olkoon kysymyksessä mikä tahansa koneisto tai järjestelmä ,niin alasajo sujuu sukkelasti, mutta uudelleenrakentaminen vaatii aikaa ja tupakkaa. Ruotsi oli käytännössä WWII:n syttyessä housut nilkoissa vaikka heillä olikin suhteellisen vahva laivasto.

Talvisota pani kuitenkin nostamaan housut ylös. Ruotsi laajensi kiireesti 4,5 divisioonan maavoimiaan, niin että vuodessa niiden vahvuus nousi 400 000:een eli parikymmentä divisioonaa. Aseissa oli koko ajan vähintään 100 000 miestä ja Norjan valtauksen aikana koko 400 000. Aseita ja mmuksia oli runsaasti, koska maalla oli vahva aseteollisuus.

Vuonna 1940 ostettiin 200 hävittäjää USA:sta ja Italiasta.