Ikärasismi on totta Suomessa.
Ikäihmisillä itsellään on paljon arvokasta tietoa ja asiantuntemusta, jota EI osata käyttää. Tiedon korkein aste on VIISAUS ja se kertyy vain elettyjen vuosien ja kokemusten myötä.
Sitä tarvitaan yhteiskunnassamme ja sen päätöksen teossa NYT enemmän kuin koskaan. Ristiriita on siinä, että viisauden edellytyksenä olevaa vanhenemista EI arvosteta.
Suomella on mahdollisuus kehittyä tietoyhteiskuntana panostamalla vanhenemista koskevaan tiedon saatavuuteen, ottamalla ikääntyneet mukaan tulevaisuuden suunnitteluun ja kuulemalla heitä päätösten teossa.
Ikäihmissä piilee voimavara. Emme suinkaan ole horisevia jätekasoja.
Anja Koivistoinen
Jyväskylä
www.senioripuolue.fi
Ikäihmisillä itsellään on paljon arvokasta tietoa ja asiantuntemusta, jota EI osata käyttää. Tiedon korkein aste on VIISAUS ja se kertyy vain elettyjen vuosien ja kokemusten myötä.
Sitä tarvitaan yhteiskunnassamme ja sen päätöksen teossa NYT enemmän kuin koskaan. Ristiriita on siinä, että viisauden edellytyksenä olevaa vanhenemista EI arvosteta.
Suomella on mahdollisuus kehittyä tietoyhteiskuntana panostamalla vanhenemista koskevaan tiedon saatavuuteen, ottamalla ikääntyneet mukaan tulevaisuuden suunnitteluun ja kuulemalla heitä päätösten teossa.
Ikäihmissä piilee voimavara. Emme suinkaan ole horisevia jätekasoja.
Anja Koivistoinen
Jyväskylä
www.senioripuolue.fi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiinassa mainitsemasi ikääntyneen ihmisen viisaus- ja asiantuntemus oli ohjenuorana talouden ja sosiaalisen tasa-arvon toteuttamisessa. Näin jälkikäteen katsottuna iäkkäistä tyhjistä akuista ei riittänyt virtaa edes omiin tarpeisiin, puhumattakaan että siihen olisi voitu liittää uusia käyttökohteita.
Katsomalla peruutuspeiliin voi törmäys tuntemattomaan olla hyvinkin mahdollista ja sitä paitsi, politiikassa rakennetaan paljolti tulevaisuutta, silloin pitää olla näillä eteen päin katsojilla visiot tätä päivää pitemmälle.
Arvostan vanhempien ihmisten viisautta, mutta onko viisautta lähteä tyhjillä akuilla pitkälle korpitaipalelle.