Suomeen tarvitaan kuudes (6) ydinvoimalaitos viidennen jälkeen. Viides on nyt rakenteilla ja tulee valmistuessaan osaltaan turvaamaan Suomen ja lähialueiden energian tuotantoa yhtenä pienenä osana, mutta ei tule riittämään tulevaisuudessa. Eri puolueet (myös vihreät) ovat koko Suomen ydinvoimateollisuuden olemassa olon ajan lupailleet eri ohjelmilla energian säästöä ja uusia energiantuotantomuotoja, onnistumatta siinä lopullisesti. Ainoa, mikä lienee ennusteissa ollut faktaa, on energian kulutuksen kasvu. Jos aiemmat politiikot eivät olisi saaneet aikaan neljää ydinvoimayksikköä maahamme, olisi tilanteemme varmaan toinen: Puolan kaltainen hiilivoimalla saastuttaja heikolla elintasolla tai kohtalokkaan suurella riippuvuudella idästä tulevasta energiasta eteenpäin ponnisteleva kansakunta ? Olisi erittäin toivottavaa, että koulutettu kansakuntamme ryhtyisi käymään julkisuudessa sen arvolle sopivaa keskustelua ydinvoiman hyödyistä ja haitoista osana kokonaisenergiapolitiikkaa. Keskustelun laatua kuvaa esimerkiksi tällä keskustelupalstalla VASTAAJAn lähes uskonnollista hurmosta edustava asiaan paneutumaton esiintyminen ja asiaa vähän ymmärtävien ihmisten pelottelu. Asiat menevät ristiin rastiin sekaisin kokoajan ja viittaukset mitä kummallisimpiin olettamuksiin ja harhauttavaan tietoon paljastavat suuren taustalla olevan tietämättömyyden ja vääristelevän idealismin, mitä energiapoltiikassa tulisi välttää. Se on jo itsessään riittävän vaikeaa. Keskustelun laatua varmaan nostaa, kun tänä iltana saadaan kuulla entistä ympäristöministeriä Kallion kapakassa puhumassa asiasta. VASTAAJA on varmaan paikalla kuuntelemassa. Voisiko visio keskusteluissa olla: panostetaan puhtaaseen energiaan ja säästetään sitä. Puhdasta energiaa näyttäisi olevan ydinvoima, tuuli, biomassa ja aurinkoenergia. Ollaan niissä parhaita maailmassa ja säästetään hiili kolmansiin maihin ja öljy raaka-aineeksi käyttöesineisiin tulevaisuuden sukupolville. Ollaan näissä asioissa etulinjassa vaikka se on laajalle levinneen harhaoppinaisuuden takia kyllä vaikeaa. Muut tulevat vielä perässä.
kyllä kuudes tarvitaan
eko
241293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eihän tuo kuudes riitä vielä, sillä saadaan korkeintaan lopetettua tuonti, viides kuluu energiankulutuksen kasvun tyydyttämiseen. Seitsemäs tarvitaisiin heti jotta voitaisiin ajaa polttovoima alas!
Seitsemäskin (7) tullaan vielä tarvitsemaan, olet oikeassa. Huomioiden taloudelliset näkökohdat, ei fossiilisten laitosten alasajoon päässä niin ripeästi kuin varmaan toivottaisiin. Väestönkasvu globaalisti, fossiilisten polttoaineiden käytön estyminen ja niiden kallistuminen sekä vanhenevien laitosten korvaaminen muodostaa yhtälön, jolla uusia energian tuotantoyksiköitä tullaan rakentamaan. Aikataulu on niin nopea, muutama kymmenen vuotta, ettei syntyvää ongelmaa ratkaise mikään muu kuin ydinenergia. Tämän asian tunnustaminen on itseasiassa vihreiden (käytän sanaa vihreät, koska kuulun itse luonnonsuojelijoiden joukkoon, en vihreiden) ongelma. On helppoa ja kivaa seikkailla turvallisen Suomen pääkonttoreiden seinillä ja irroitella ketturaukkoja tarhoista. Sillä pääsee iltalehtiin. Kuka näistä vihreistä uskaltaa mennä roikkumaan Vatikaaniin ja kertomaan Paaville, että ehkäisyvälineet käyttöön (entä islamin johto ?). Vaikutus väestön kasvuun globaalisti voisi edesauttaa nopeammin ydinenergialaitoksen rakentamisaikataulun hillintään kuin pikkupolitikointi ja häiriköinti hyvin asioita hoitavassa maassa (terveisiä joukolle, joka kantaa nimeä VASTAAJA ja valvoo jopa öitä). Ydinvoiman lisärakentaminen ei lisää kulutusta vaan mahdollistaa globaalien ongelmien ratkaisun antamalla aikaa, esimerkkinä tämä väestön kasvun hillintä (ydinvoiman rakentaminen ei ole syy vaan seuraus). Olisin kuitenkin iloinen, kun edes kuudes yksikkö laitettaisiin vireille poliittiseen keskusteluun, viides vei vähän liian kauan aikaa. Oli jo lähellä, ettei viime talvena tullut vilu ! Poliittinen ilmasto voi syntyä erittäin suotuisaksi nopeastikin, kun Ruotsi joutuu päättämään taas kerran alasajoaikatauluistaan. Myös enemmistö Ruotsissa näytti ymmärtävän asian oikean luonteen ja siirtyi kannattamaan ydinvoimaa. Tämä nykynuorten hörhöily on verrattavissa vanhan valtauksen intoon, nyt leikitään vaan vieläkin vakavimmilla asioilla. Toisaalta vasemmistoradikalismikin hyytyi parissa kymmenessä vuodessa ja järki voitti. Toivotaan samaa muutosta ja pohditaan sen jälkeen sitä seitsemättä yksikköä.
Ydinvoiman puoltajat puhuvat paperitehtaiden sähkön tarpeesta. Teollisuus ei kuudetta eikä seitsemättä tarvitse. Tehtaathan tuottavat oman sähkönsä ja vieläpä myyntiin saakka. Siitä on tietoa Tampereen korkeakoulusta ja tuloksia saa lukea Valtavirtaverkoston sivuilta:
Jori Montonen/(www.ydinvoima.net/kirjoitukset/). Kun vielä kaikien tehtaiden pummppuja vaihdetaan parempiin, säästyy sähköä vaikka kuinka. Sitäpaitsi paperin tarve pienenee jatkossa jää vielä lisää sähköä käyttämättä paperitehtaista. Voidaan sulkea ehkä entisiäkin.
Katso sähkön kulutuksen kasvua vaikka Finenergyn sivuilta. Kulutus kasvaa koko ajan. Tarvitsevatko sitten tehtaat, yksityiset henkilöt vai valtio sähköä, se on toissijainen juttu. Sähköä ja energiaa tarvitaan lisää koko ajan.
Muuten hyvä Mikko, mutta ohitit viittaamani asiantuntijan kirjoituksen (Valtavirta). Tutustu siihen ja argumentoi sitä. Siinä esitetään suuri kulutuksen lasku ison käytäjän osalta. Tehtaat eivät tulevaisuudessa tarvitse niin paljoa sen voi käyttää kodit. Laitetaan tehtaiden pumput vaihtoon, säästyy tosi paljon. Laske vaikka muutaman kymmenen prosentin hyötysuhteella.
Opiskelen energiatekniikan insinööriksi. Käytiin muiden oppilaitoksen tulevien sähkö ja elektroniikka alan inssien kanssa Helsingissä ekskursiolla tutustumassa Siemensiin ja ABB yhtiöihin. Mielenkiintoisinta antia oli käynti ABB yhtiössä. ABB:n tuotantoon kuuluu tuulivoimaloihin tarvittavien osien lisäksi sähkömoottorien taajuusmuuntajat pumpuissa ja yms.
Niillä päästään jopa 70 % sähkönsäästöön. Kysyin kuinka laajasti ne ovat käytössä teollisuudessa, kun väittävät tehneensä kaiken säästämiseksi. Sain vastaukseksi, ettei ole laajasti käytössä ja opettaja antoi luvuksi vasta 5 % teollisuuslaitoksista.
Olen kuullut sanottavan, ettei teollisuudella ole moiseen haluja, kun ei haluta keskeyttää hetkeksikään tuotantoa. Siitä syystä moisen asentamista ei pidetä kannattavana. Sähkönhinnan pitäisi varmaan nousta, niin olisi haluja. Nyt teollisuus on päässyt helpolla, kun hitaan kasvun aikana tehtaita on jouduttu pitämään käyttämättä ja säästetty sähkölaskussa.
Parahin VIRTA, Mikko vastasi varmaan aivan oikein. Voit helposti vaatia lisäperusteita. Ongelma on, että te vihreät huudatte joka kysymykseen lisää vastauksia tai esitätte lisäkysymyksiä. Vastaatte kysymykseen kysymällä ! Se on päättymätön silmukka, joka ei johda mihinkään. Energian kulutus kasvaa, joidenkin tulee kantaa vastuu, että sitä on käytettävissä luotettavasti.
Kannattaisi yrittää ymmärtää kansantalouksien reaaliprosessit. Investoimalla teollisuudessa säästät käyttökuluissa (mahdollisesti). Tehtaat eivät ole Singereitä, joita voidaan uudistaa tosta vaan (onko tuttu sana takaisinmaksuaika ja elinkaariajattelu). Ei myöskään kulutuskäyttäytyminen tunnu muuttuvan ratkaisevasti yksilötasolla. Kannattaisiko hyväksyä tämä yhtenä reunaehtona ja tutkia hyvien energiatuotantoprosessien edelleen kehittämistä. Suomi on tämän ratkaisun tehnyt ja toivottavasti pysyy tällä tiellä. Säästää ja kehittää ! Ruotsalaiset näyttävät seuraavan perässä (katso Oiko Lukijan kirjoitus). Kun Suomen reaktori on valmis, on maailmassa taas uuden sukupolven entistä parempi ja luotettavampi ydin energiaa käyttävä laitos. Sitten tulevat varmaan perässä myös Saksalaiset jne..
Mitä ihmettä selittelet? Ei valtavirtaverkosto ole mikään asiantuntija vaan lobbausjärjestö, jonka väitteissä ei ole historian saatossa ollut kovinkaan paljon totta.
Toistan: Katso energian kulutuksen kasvua. Se kasvaa. Energiaa tarvitaan lisää. Piste.
Taajuusmuuntajat ovat puolijohteista koostuvia järjestelmiä, jotka muuttavat sähkövirran taajuutta aivan siinä, missä tavalliset muuntajat jännitettä. Niissä verkkovirta käsittääkseni ensin tasasuunnataan ja tasavirta muokataan sitten uusitaajuiseksi vaihtovirraksi. Tällä on käyttöä sähkömoottoreille, sillä useimpien sähkömoottorien pyörimisnopeus riippuu syöttövirran taajuudesta (50Hz->3000r/min). Taajuusmuuttajista on hyötyä vain jos muuttuneesta pyörimisnopeudesta on jotain hyötyä prosessin energiankulutuksen kannalta. Vaikka hiottaessa puuta sellun raaka-aineeksi en tiedä, onko pyörimisnopeudella juurikaan merkitystä. Verkkovirran taajuudeksi on valittu 50 Hz, koska se on sopivin useimmille generaattoreille ja moottoreille.
Tuo ABB:n mainitsema 70% säästö pätee varmaan vain joihinkin harvinaisiin erikoistapauksiin. Tietysti yritys omia tuotteitaan markkinoi aina maksimiluvuilla. Taajuusmuuttajia kannattaa ottaa käyttöön jos siitä on etua( ja niin kyllä tehdäänkin), mutta useimmiten pyörimisnopeudella ei ole väliä varsinkin kun muuttajat maksavat ja aiheuttavat omat pienet tehohäviönsä.
5. ydinvoimalan tuotantoa vastaava määrä biovoimaa maksaisi n. 1,6 miljardia euroa. Esimerkkinä käytetty Pietarsaareen rakennettua Alholmens Kraftin 400 MW tehon biovoimalaa, jossa sähkön osuus on 240 MW. Vuotuinen sähköntuotanto 170- 180 milj. euroa maksaneella laitoksella on 1300GWh.
Voimalan vuotuiseksi käyttöajaksi saadaan 5400h. Ydinvoimalan käyttöajaksi on arvioitu 7000h. Tarvittava laitosten määrää saadaan laskettua 1600 MW*7000h/1 300 000 MWh. Pyöristettynä ylöspäin Pietersaarta vastaavia voimaloita tarvitaan yhdeksän. Voimalaitoksen polttoaineesta 45 % turvetta, toiset 45 % metsähaketta ja 10 % hiiltä. Jatkossa turpeen osuutta tulee vähentää ja hakkeen osuutta lisätä kehittämällä puuhakkeen tuotantoa ja puun keruuta
tehostammalla.
Yhdestä kuutiometristä haketta saadaan 2 MW. VTT mukaan teknistaloudellisesti hyödynnettävissä oleva hakkeen määrä on 10- 12 milj. kuutiometriä. Suurin arvioitu käytettävissä oleva määrä on 16 milj. kuutiometriä. Ongelmana on miten saataisiin sijoitettua voimalat siten, että tarvittava polttoaine jäisi 100 km säteelle ja pudotettua haketus, kuljetus – ja tuotantokustannuksia, mitkä muodostavat lähes 9/10 hakkeen hinnasta.
Halpa ydinsähkö ei vähennä päästöjä kuin hetkellisesti, juuri sopivasti Kioton sopimuskauden vuosille 2010- 2012. Halpa sähkö edesauttaa kulutuksen kasvua, jolloin jouduttaisiin turvautumaan hiileen, kuten nyt. Toistaiseksi ei ole tiedossa aktiivisia sähkönsäästö toimenpiteitä, jotta ydinvoima olisi toimiva ratkaisu hiilidioksidin vähentämiseen. Energiansäätöpalvelukeskus Motivan vuoden 2002 säästösopimuksia koskevan julkaisun mukaan teollisuudessa sähkössä olisi vielä noin 1 TW säästömahdollisuus ja lämmityksessä ja polttoaineissa 3,4 TW, jota ei ole otettu käyttöön.
Valtion tulisi suunnata energiankäytön edistämiseen varatut määrärahat erityisesti puun hyötykäytön tehostamiseen ja sähkälämmityksen korvaamiseen lämpöpumpuilla ja aurinkolämmityksellä. Lämpöpumppujen lisäämisellä saataisiin noin 6-7 TW säästö, mikä vastaisi kahta Loviisan reaktorin vuotuista sähköntuotantoa. Se mihin tulisi puun hyödyntämisessä pyrkiä, on nostamaan puun osuutta voimalaitosten polttoaineena ja lisäämään sitä käyttävien voimalaitosten tehoa sähköntuotannossa.
Nyt SAK rummuttaa jo kuudennen reaktorin puolesta, pontimena poistuva sähköntuotantokapasiteetti. Kun sähköntuotanto kapasiteettia poistuu käytöstä, voitaisiin turve ja hiilivoimaloita korvata puulla, eikä rakentamalla lisäydinvoimaa. Osa ensi vuosikymmenellä käytöstä poistettavista viimeisiä vetävistä sähkövoimaloista kun käyttää turvetta ja hiiltä polttoaineena. Teollisuudelle ilmastopolitiikasta näyttää viimeisimpien puheiden perusteella tulleen vain keino ydinvoiman rakentamiseen.
Tämän hetken energiapolitiikassa on kyse sähkönsaannin turvaamisesta. Ydinvoiman rakentaminen on tulossa maksamaan 3,2 mrd euroa ja vastaava määrä biovoimaa maksaisi 1,6 mrd. Vaikka biosähkö on ydinsähköä kalliimpaa, pitäisin merkillisenä, ettei merkittävä investointi pudottaisi puulla tuotetun sähkön hintaa. Polttoaineestakaan ei ole pulaa, kun hakkuutähteen käyttö on vasta 2 milj. kuutiometrin luokkaa ja hyvä hoitaminen takaa metsien kasvun.
Biovomaloita saadaan nopeammin rakennettua ja ilman pitkää lupahakemus menettelyä vastaamaan sähköntarpeeseen. Mikä turvaisi sähkön saantia ympäristön kannalta paremmin kuin kotimaisiin hiilidioksidipäästöiltään neutraaleihin polttoaineisiin nojaava hajautettu järjestelmä? Hajautettu tuotantojärjestelmä takaa paremmin sähkönsaannin, verrattuna tilanteeseen jossa 1600 MW on poissa käytöstä.
Taitaisi tulla "hivenen" Suomenmaassa pula risuista, jos tänne rakennettaisiin yhdeksän Alholmens Kraftin kokoista biovoimalaitosta. Järkevänhintaisesta bio-polttoaineesta on nimittäin pula jo nykyisinkin. Enemmän poltettaisiin jos saataisiin...
AK:n polttoaineesta lisäksi on 55% fossiiliseksi polttoaineeksi luokiteltua, eli tuotettu energia söisi osaltaan Suomen päästökiintiötä.
"Halpa ydinsähkö ei vähennä päästöjä kuin hetkellisesti"
Väärin. Ydinvoimalaitos vähentää hiilidioksidi päästöjä tuottamansa energiamäärän edestä koko laitoksen käyttöiän ajan.
"Osa ensi vuosikymmenellä käytöstä poistettavista viimeisiä vetävistä sähkövoimaloista "
No. Kerrohan mitkä laitokset mielestäsi vetävät viimeisiään? Minuakin kiinnostaisi, sillä Suomessa laitoksia huolletaan ja modernisoidaan jatkuvasti.
Yhteenvetona: Biovoimalaitokset ovat hyvänä lisänä kattamassa kasvavaa sähköntuotantotarvetta, mutta ne eivät yksinään siihen pysty. Lisäksi tarvitaan uusi ydinvoimalaitos, joka on vihdoin ja viimeinkin tekeillä.
Hyviä lukuja olet koostanut. Tulevalle insinöörille, mikäli oikein ymmärsin aiemmasta kirjoituksesta, oikein hyvää pohdiskelua. Kuitenkin varsin irrallisia otantoja sieltä täältä. Uskon niitä hiukan koostetummin käsitellyn monen konsultin ja laitostoimittajan/hankkijan jo aiemmin. Tulos. Ei synny lisää risunpolttolaitoksia Suomen maahan !
Kirjoituksessasi on monta järkevää kohtaa. Suurten biopolttoainelaitosten sijoituskohtia (teknis/taloudellisesti) ei ole kovin montaa (lähelle yhdyskuntaa tai teollisuutta). Muista huono sähköntuotannon osuus pienissä yksiköissä. Nyt on kyse sähköstä ei lämmöstä. Kun noita vanhoja hiilimyllyjä korvataan, voi risunpolttolaitosten mahdollisuus tulla eteen. Teeppä laskelma kavereidesi kanssa, mihin laitos ja mistä raaka-aine (hakkuu etäisyys). Pienten laitosten rakentaminen yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa ei näytä jostakin syystä etenevän. Miksi ? Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on käytetty sekä yksityisen sektorin että julkisen sektroin rahoja (Vapo, TEKES, Wärtsilä jne.) Olisiko parasta ettei liiallisella verovarojen käytöllä subventoida huonosti kannattavaa toimintaa edes aluepoliittisista näkökulmista. Huonon hyötysuhteen maksaa viime kädessä Oy SUOMI Ab ja viennin kovat hinnat.
Laskelmissasi on myös hiukan staattinen ulottuvuus (lienee insinöörilaitosten ekonomimatematiikkaa, palkkihan ei saa murtua). Tulevaisuus luo huonoa ennustettavuutta mm. keräilykustannuksiin (kuljetuksen polttoaineet ja palkkakustannukset sekä muuttuva yhteiskunnan rakenne). Toisaalta ydinvoimassa käyttökustannukset ovat helposti ennustettavissa koko elinkaaren ajan. Myös sähköverkon (valtakunnallinen) säätö on erittäin hankalaa hajautetussa sähköntuotannossa, johtuen verkon tajuusheilahteluista.
Eli rakennetaan kumpaakin ja vieläpä tuulivoimaa järkeviin teknis-taloudellisiin laskelmiin perustuen.
Laitokseni väki on jo lähtenyt kesälaitumille ja moni meistä asuu vieraalla paikkakunnalla. Kyseessä on vain oma kiinnostukseni alaa kohtaan. Olen vasta ensimmäisen vuoden opiskellut ja hätäisesti perehtynyt perusteisiin. Ellen saa hankituksi mistään kesätöitä (paikkakunnan työttömyysprosentti noin 14 ja sisäsiittoisuudesta johtuen tehtaitten kesätyöpaikat menevät työntekijöitten lapsille) vietän aikani alan kirjallisuutta lukien.
Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, kesto yli 1000 vuotta. Turpeella on mahdollista tuottaa energiaa vuodessa 25 TW edestä ilman hiilidioksidipäästöjä. Tätä suurempi käyttö aiheuttaisi sen, että poltosta koituu enemmän päästöjä kuin mitä nieluihin (kasvillisuus, maaperä ja vesistöt) sitoutuu hiilidioksidia. Turpeen vuotuinen kertymä on 37 TW edestä energiaa. Puolitoista prosenttia suoalasta on turvetuotannossa.
Vielä ajatusleikkiin yhdeksän sähköntuotannoltaan 240 MW tehoisen voimalan järkevästä sijoituspaikasta. Niiden pitäisi sijaita suurten asutuskeskusten lähellä, jotta voitaisiin hyödyntää lämpö kaukolämmityksessä. Lähellä raskasta teollisuutta, jotta siirtohävikki olisi pientä ja saataisiin polttoainetta paperi ja metsäteollisuudesta.
Turpeesta on toistaiseksi hankala päästä eroon biovoimalaitosten polttoaineena. Turve sitoo puupolttoaineessa olevaa kosteutta. Kostean polttoaineen palaminen tapahtuu heikosti ja siitä tulisi enemmän hiukkaspäästöjä. Mitä kuivempaa sen puhtaammin ja tehokkaammin polttoaine palaa. Erillinen kuivatus vaatisi energiaa, mikä saattaisi lisätä päästöjä.
Turvetta ja hiiltä voitaisiin korvata suurten asutuskeskusten kierrätykseen kelpaamattomalla polttokelpoisella jätteellä. Sen lisäksi voitaisiin 100 km säteellä ympäröivällä maseudulla viljellä polttoon kelpaavaa ruokohelveä, jos viljely ei muuten kannata.
Pohdiskelusi on hyvällä pohjalla, kun vertaa erityyppisiä höpöttäjiä tälläkin palstalla. Laitoksenne voisi tuottaa uuden seminaarityön (di-työ) seuraavasta aiheesta: Uuden energiatukipolitiikan antamat mahdollisuudet biopolttoaineen rakentamiselle seuraavan (olisiko 20-vuotta hyvä tarkastelujakso, katso syyt alla) 20-vuoden aikana. Jos et saa töitä ja lueskelet, tee seuraava karkeamalli ja julkaise tulokset jossakin.
1. Etsi yli 10 000 asukkaan yhdyskunnat.
2. Katso ettei näiden 150 km (varoaluetta lisää noin 50 km, koska varapolttoaineen hinta kasvaa koko ajan, öljy) säteellä ole jo biopolttoainetta hyödyntävää laitosta.
3. Tutki onko niissä valmiiksi kaukolämpöverkko.
4. Tarkastele, milloin alueelle on rakennennettu laitos (eli milloin mahdollisuus korvata uudella yksiköllä).
5. Huomioi luonnonsuojelualueet ja naturat (keräysrajote).
6. Huomioi maakaasuverkko, missä todennäköisesti kilpailet aika kilpailukykyisen uuden ratkaisun kanssa.
7. Huomio suurten taajamien logistiset ongelmat. Salmisaaren korvaaminen tuskin onnistuu (älä rakenna ihan lähelle pääkaupunkiseutua, Turku ?).
8. Huomio myös keräilyalueella järvien tuomat rajoitteet, mutta toisaalta vesikuljetuksen mahdollisuudet.
9. Sähköverkko.
10. Muita näkökohtia, joita uudet idearikkaat opiskelijat keksivät tai labrainssit.
Olet saanut tuloksen. Lähde myymään tuotteet. Oletus. Sähkö saadaan myydyksi. Mitoita lämmön kysynnän mukaan. Laske aiemmin esittämälläsi investointi- ja käyttökustannuksilla lämmön ja sähkön hinta. Sähkön tuotantokapasiteetin per yksikkö suhteessa lämpöön, käytä uusimpien laitosten arvioita. Pikku yksiköissä hyötysuhde heikompi kuin Pietarsaaressa ? Katso milloin kohdeasiakas voisi korvata nykyisen laitoksen tai rakentaa lämmönjakoverkon. Piirrä aikatauluun 20-vuotta ja laske koko tuotettu sähkön määrä valtakunnallisesti. Vertaa tuetun sähkön hintaa muihin menetelmiin. Huomioi herkkyysanalyysissä mm. keruukustannusten kasvu, tuki/varapolttoaineen hinnan kasvu jne. Havaitset, että viidennellä ydinvoimayksiköllä tuotetun energiaratkaisun, huomioiden kokonaismäärä, toimitusaika on lyhyt (niin suurelle kapasiteetille). Pikkulaitoksen rakentaa teknisesti nopeasti lupineen, mutta on olemassa paljon muita käytännön yksityiskohtia, mitkä jarruttavat laitoksen rakentamispäätöstä.
Minulla on ollut tilaisuus tehdä tätä karkeaa pohdiskelua laitoksia myyvän organisaation puolella. Karkea käsitys asiasta on. Onko tilanne muuttumassa tukien ansiosta ? Myyjät myyvät mielellään !
Jos et tee tätä tarkastelua, niin toivottavasti tällainen viitekehyspohdiskelu saa aikaan uutta ulottuvuutta, ettei 10 Mkuutiota risuja ole noin vaan käytettävissä, niin kovasti kuin ainakin minä haluaisin tehtävän. On vielä iso työ korvata hiilivoima ja se näyttää tällä hetkellä tulevan ydinenergiatuotannon tehtäväksi. Sekin on erittäin hyvä vaihtoehto. Jos teet tarkastelun, ala myös harjoitella insinöörille tärkeää objektiivisuutta asioiden analysoinnissa, älä ajaudu VALTAVIRTAAN.
Onnea kesätöiden hakuun.
Valtiontukea uusiutuville energialähteille voi saada suurimmillaa 40 prosenttia investoinnista.
Totta. Valtio voi myöntää uusiutuville maksimissaan 40% tuen. Tämä vääristää merkittävästi kilpailutilannetta eikä edes näin suuri tuki saa uusiutuvia kilpailukyisiksi ydinvoimaan verrattuna.
Ja lisäksi nämä tuet kaatuvat jossakin muodossa eli korkeampina veroina veronmaksajien maksettaviksi.
Yritysten kannalta taas korkeammat verot heikentävät kilpailukykyä ja siten kannustaa niitä siirtämään tuotantoa pois Suomesta.
Sähköverkon osalta voisi laittaa lisäksi erikseen vielä.
9 sähköverkon suojaus
10 verkon tahdistaminen
Voisipa sanoa että hajautetun tuotannon käytössä yksistään nämä kaksi ongelmaa kun saisi yleisellä periaatteella ratkaistuksi olisi siinä jo DI-/ins- työhön ehdottomasti enemmän kuin tarpeeksi asiaa...
Ydinvoimastakaan ei tullut kilpailukykyistä ilman kymmeniin miljardeihin menevää valtion tukea. Kuinkakohan paljon tuet vääristivät silloin kilpailutilannetta muihin polttoaineisiin? Ilman minkäänlaista valtiontukea teknologialle ja teollisuudelle Suomi olisi edelleenkin pelkkä agraariyhteiskunta. Pohjoinen sijainti ja hajallaan olevat 5,2 milj ihmistä eivät olisi houketteleva markkina-alue.
Tukien määristä ja muista on täällä jauhettu vaikka kuinka paljon.
Kuitenkin tulee muistaa että tukia on erilaisia. Karkeasti ajatellen tuet voidaan jakaa tuotantotukiin ja kehitys- ja tutkimustukiin.
Ensinmäiset tuet eli tuotantotuet vääristävät kilpailua ja häiritsevät markkinoiden toimintaa, ja mielestäni ei hyväksyttäviä.
Jälkinmäiset eli kehitys-ja tutkimustuet ovat tukia, joiden avulla jostain halutaan tehdä markkinakelpoista. Näitä voidaan pitää eräänlaisina investointeina, joiden avulla tietty tekniikka saadaan nopeammin käyttöön ja tätä kautta esimerkiksi tuottamaan verotuloja valtiolle. Vastaavasti nämä mielestäni ovat hyväksyttäviä.
Tuotantotuet mielestäni eivät ole hyväksyttäviä useasta syystä johtuen. Tässä muutamia. 1. Ne vääristävät kilpailua ja nostavat todellisuudessa tuotteiden hintaa. 2. Ne rahat ovat poissa esimerkiksi kehitys- ja tutkimustuista. 3. nostavat verotustarvetta. 4. raha ei ole tehokkaassa käytössä.
On aivan eri asia antaa systemaattisesti antaa tukean esimerkiksi kaikille tuulivoimaloille kuin antaa tukea tuulivoimalalle, jossa haetaan kokemuksia jostain uudesta innovaatiosta.
Otetaan jälleen esimerkki. Meillä on N euroa käytettävissä tukiin tuulivoimalle. Rakennetaan 100 standardi myllyä, jokainen näistä myllyistä saa N/100 euroa tukea. Näin rahat tuli käytettyä, tuulivoimaa lisättyä ja kaikki tyytyväisiä? En minä
Sama N euroa olisi voitu jakaa tukina eri tekniikoita testaaville myllyille. oletetaan että sama määrä myllyjä rakennettaisiin ja niissä testattaisiin kaikissa eri tekniikkaa. Osassa myllyistä tekniikka/periaate osoittautuisi virheelliseksi, osassa vastaavasti toimivaksi. Näin saataisiin lisää tuulivoimaa, rahat käytettäisiin eli tilanne jokseenkin sama kuin aikaisemmin, mutta näiden lisäksi saataisiin massoittain uutta dataa, uusia ideoita myllyjen parantamiseksi, uusia teknisiä ratkaisuja, ja näiden summana ehkä lähempänä kilpailukykyistä oleva mylly.
Jep, olet oikeassa. Ajatukseni oli, kun pikku aherrus (ajattelu) ehdottamallani tavalla tehdään, niin ei tarvitse oppilaitoksen pohtia koko hajautetun energiantuotannon tuomaa ongelmaa verkon taajuuden säätöön. Eli niitä pikku laitoksia tuskin tullaan rakentamaan niin montaa, että törmätään sinällään ihan oikeaan esille ottamaasi ongelmaan.
Niinkuin tälläkin palstalla käyty keskustelu, samoinkuin julkisuudessa muutoin, ongelma päätyy politiikoille pöydälle varsin yksinkertaisen raadollisena taas viiden vuoden kuluessa. Mistä perusvoimaa lisää ja korvaamaan vanhaa ?
Väittämä 1. Energian kulutus kasvaa.
Väittämä 2. Uutta energiantuotantoratkaisua ei perusvoimalle pystytä kaupallistamaan tähän ongelmaan liittyen (ajanjakso 2010 - 2030).
Väittämä 3. Hiilidioksidin päästärajat pysyvät.
Väittämä 4. Uutta (kuudetta) ydinvoimayksikköä suunnitellaan jo ahkerasti ainoana ratkaisuna vuoden 2012 jälkeiseen energian tarpeeseen.
Väittämä 5. Tuulimyllyjä samoin risunpolttolaitoksia rakennetaan kokonaiskapasiteettia ajatellen täydentämään perusvoimaa, ei kertaluokan ratkaisu. Myös energian säästöt tuovat apua (rikka rokassa).
Väittämä 6. Pohditaan pystytäänkö purkamaan Vuotso-päätös ja valjastamaan Lapin joet.
Väittämä 7. Venäjä sähkön hinnat edelleen nousseet.
Väittämä 8. Tilannetta helpottaa Ruotsin päätös nostaa ydinvoimakapasiteettia ja uuden laitoksen suunnittelua alkaa Ruotsissa. Saksa peruu päätöksen purkaa ydinvoimaa.
Väittämä 9. Vihreiden kannatus lähtee Eurooppa tasolla laskuun, kun huomataan vihreän yhden politiikan linjan olevan katteetonta ja epärealistista. Vihreät keskittyvät oleelliseen eli oikeisiin ympäristökysymyksiin. Saavutetaan yhteiskunnalinen konsensus ja rauha tehdä hyvää ja ympäristön kannalta oikeaa energiapolitiikka. (Tämä kohta on toive !)
Näin yksinkertaista ajattelua voi soveltaa, huolimatta kaikesta luulottelusta nanoputkiin, vedyntuotantoon ja triviaaleihin sinällään hyviin energian säästömalleihin liittyen..... Optimistisenpessimistinen malli !
Kun Suomen ensimmäin iso vesivoimalaitos tehtiin Imatralle, oli se vastustajien mielestä älytön juuttu. Kukaan ei ikinä tulisi tarvitsemaan niin paljoa energiaa.... Jos ei historiaa tunne ei voi tulevaisuuttakaan ymmärtää !
....aurinkolämmityksellä. Lämpöpumppujen lisäämisellä saataisiin noin 6-7 TW säästö, mikä vastaisi kahta Loviisan reaktorin vuotuista sähköntuotantoa.....
Pari asiaa. Naapuri maassa on tuettu mm. lämpöpumppuja miltei parikymmentä vuotta. Myös muita säästötoimenpiteitä on tuettu. Ydinvoimalat vaan edelleen käy. . Itse asiassa niiden tuottama kapasiteetti on kasvanut.Sähkön kulutus on kasvanut. Rakennusten raivokas tiivistäminen on aiheuttanut terveysongelmia (allergia ja radon ongelmat).
Lämpöpumppu korvaa öljylämmityksen, Kyllä, mutta todella pitkällä takaisinmaksuajalla. Lämpöpummpu tarvitsee enemmän sähköä kuin öljy. Unohda olemassa olevan suoran sähkölämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla, ellet ole tosi rikas.
Uudet kohteet kyllä....ehkä, ellet ole kaukolämpöverkon piirissä ( mihin teet energiaa tulevaisuuden risunpolttolaitoksilla). Ekologisille käyttäjille. Tavikset valitsevat edelleen halvemman suoran sähkön tai öljyn.
Paitsi kohdasta kuusi olen jyrkästi erimieltä, mikäli Vuotoksen allas toteutettaisiin suunnitellussa laajuudessa. Allas peittäsi alleen laaja-alaisen suon ja orgaaninen aines saa veden alla rauhassa hajota. Sen tuloksena vapautuisi hiilidioksidia 21 kertaa voimakkaampaa metaania ja Perämerellä tulisi melkoinen fosfori kuorma.
Ehkä jokin pienempi vesivoimala voitaisiin rakentaa, ilman ristiriitaa vesien ja ilmastonsuojelun kanssa.
Mitä itse olen vertailuja katsonut, niin usein suora sähkölämmitys on kaikkein kallein lämmitysvaihtoehto. Ruotsissa on saatu yksi reaktori suljettua, mutta kuten nyt nähtiin aina ei ole sadetta. Tulevaisuudessa öljy alkaa ehtyä ja silloin sen hinta nousee. Nyt käydään kilpajuoksua aikaa vastaan tehokkaampien pumppaustapojen kehittämisessä.
Suomessa kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut teollisuutta nopeammin, osasyynä suoran sähkölämmityksen takia.
Nyt aloitan juhlimisen nauttimalla sellaista ihanaa biovoimaa, kuin ohramallasjuoma eli olutta. Hyvää vappua kaikille!
Kuten Lars tuossa jo totesikin. Tukia on monenlaisia. Uusiutuvat voivat saada suoraa investointitukea, joka on edelleenkin kilpailua vääristävää tai sitten ne voivat saada tuotekehitystukea, jonka avulla niistä voi joskus tulla jotakin käyttökelpoista.
Ydinvoima on tästä tutkimukseen ja kehittämiseen satsaukssesta malli esimerkki siitä mitä voidaan saada aikaan. Eli tässä tapauksessa saatiin aikaan edullinen, turvallinen ja ympärsistöystävällinen energianlähde.
ps. paljonko niistä maitsemistasi kymmenistä miljardeista on käytetty Suomessa?