Siirtomaaherruuden filosofia on helposti ymmärrettävissä, kun lukee muudan Kalle Isokallion kolumnia aluetuista Iltalehdeksi kutsutusta mediasta. Siinä mainittu kirjoittaja, luultavasti kotitarvefilosofiaa mukaellen, esittää muiden muassa, että jos maatalouden tuet otetaan mukaan, aluetukien summa ylittää kymmenen miljardia, eli se on viidesosa valtion budjetista. Itse aluepoliittisiksi tuiksi Kalle katsoo kuuluvan kahdeksan miljardia.
"En näe mitään syytä, miksi helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi tukea savonlinnalaisten lentomatkoja. En myöskään ymmärrä, miksi helsinkiläisen yrittäjän pitäisi maksaa porilaisen kilpailijansa lentomatkat. Maksakoon itse." Siinä pähkinänkuoressa siirtomaavalta-ajattelun hapatus ja juuri. Näin on. Siirtomaallahan tarkoitetaan alusmaata, josta imetään vain resurssit, mutta ei olla valmiita panemaan siirtomaan hyväksi tikkua ristiin. Pelkästään jo tästä syystä olisi vain oikeus ja kohtuus, että Kalle Isokallio siirrettäisiin lihapatojen äärestä kehitysalueelle, jotta hänen silmänsä avautuisivat ja ymmärrys lisääntyisi. Tosin saattaa olla, ettei kannettu vesi pysy kaivossa, kuten vanha sananlasku tietää, mutta kannattaisi ainakin yrittää. Vielä kun Kalle pantaisiin kulkemaan hevospelillä Helsinkiin, niin ehkä Kallen mielipide lentomatkailun tarpellisuudestakin täsmentyisi. Nythän Kallen mielipide on, miten sen nyt muotoilisi, hiomaton.
Tosin lentomatkailu voitaisiin lopettaa maailmanlaajuisestikin, mutta näin pitkälle Kallen ajattelu ei näy yltävän. Hän ei myöskään puhu yhtään mitään siitä, että kaikkien suomalaisten kannattaisi muuttaa Keski-Eurooppaan eikä asua näin epäedullisella seudulla kuin mitä Suomi on. Hän ei sanallakaan mainitse, että ylipäätään EU-tukien Suomeen syytämine on eurooppalaisen veronmaksajan rahojen haaskausta. Ei, Kalle käy vain heikompansa kimppuun. Ja hyvä niin, sillä jos käy isompansa kimppuun käy helposti huonosti, menee terveys yms.
Se taas, että koko Suomen alueen infrastruktuuria pidetään yllä, luo edellytykset valtakunnan tasapuoliselle kehitykselle. Jos jokin alue jää muita epäedullisempaan asemaan, se merkitsee sitä, että paikkakunta taantuu entisestäänkin. Lienee myös selkeä fakta, ettei koko Suomea voi asuttaa Etelä-Suomeen. Se ei voine olla taloudellisestikaan järkevä toimenpide. Siksi yhdeksi aluepolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa hajasijoittamisen entistä voimallisempi toteuttaminen, mahdolliset väestönsiirrot ja Etelä-Suomen verottamisen kiristäminen sen verran, että resurssit alkavat ohjautua valtakuntaan tasapuolisemmin. Näin saavutettaisiin kokonaisuuden kannalta parempi tulos. Kallen tulos lihottaa vain lihapatojen ääressä nuokkuvia eteläsuomalaisia, luultavasti kumminkin Kallea itseään.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010080912146535_uu.shtml
"En näe mitään syytä, miksi helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi tukea savonlinnalaisten lentomatkoja. En myöskään ymmärrä, miksi helsinkiläisen yrittäjän pitäisi maksaa porilaisen kilpailijansa lentomatkat. Maksakoon itse." Siinä pähkinänkuoressa siirtomaavalta-ajattelun hapatus ja juuri. Näin on. Siirtomaallahan tarkoitetaan alusmaata, josta imetään vain resurssit, mutta ei olla valmiita panemaan siirtomaan hyväksi tikkua ristiin. Pelkästään jo tästä syystä olisi vain oikeus ja kohtuus, että Kalle Isokallio siirrettäisiin lihapatojen äärestä kehitysalueelle, jotta hänen silmänsä avautuisivat ja ymmärrys lisääntyisi. Tosin saattaa olla, ettei kannettu vesi pysy kaivossa, kuten vanha sananlasku tietää, mutta kannattaisi ainakin yrittää. Vielä kun Kalle pantaisiin kulkemaan hevospelillä Helsinkiin, niin ehkä Kallen mielipide lentomatkailun tarpellisuudestakin täsmentyisi. Nythän Kallen mielipide on, miten sen nyt muotoilisi, hiomaton.
Tosin lentomatkailu voitaisiin lopettaa maailmanlaajuisestikin, mutta näin pitkälle Kallen ajattelu ei näy yltävän. Hän ei myöskään puhu yhtään mitään siitä, että kaikkien suomalaisten kannattaisi muuttaa Keski-Eurooppaan eikä asua näin epäedullisella seudulla kuin mitä Suomi on. Hän ei sanallakaan mainitse, että ylipäätään EU-tukien Suomeen syytämine on eurooppalaisen veronmaksajan rahojen haaskausta. Ei, Kalle käy vain heikompansa kimppuun. Ja hyvä niin, sillä jos käy isompansa kimppuun käy helposti huonosti, menee terveys yms.
Se taas, että koko Suomen alueen infrastruktuuria pidetään yllä, luo edellytykset valtakunnan tasapuoliselle kehitykselle. Jos jokin alue jää muita epäedullisempaan asemaan, se merkitsee sitä, että paikkakunta taantuu entisestäänkin. Lienee myös selkeä fakta, ettei koko Suomea voi asuttaa Etelä-Suomeen. Se ei voine olla taloudellisestikaan järkevä toimenpide. Siksi yhdeksi aluepolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa hajasijoittamisen entistä voimallisempi toteuttaminen, mahdolliset väestönsiirrot ja Etelä-Suomen verottamisen kiristäminen sen verran, että resurssit alkavat ohjautua valtakuntaan tasapuolisemmin. Näin saavutettaisiin kokonaisuuden kannalta parempi tulos. Kallen tulos lihottaa vain lihapatojen ääressä nuokkuvia eteläsuomalaisia, luultavasti kumminkin Kallea itseään.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010080912146535_uu.shtml
Vastaukset 192
Vanhimmat
Isokallio epäonnistui ja sai kenkää kultaisen kädenpuristuksen (eläke) kera Nokialta. Sen jälkeen hän onkin purkanut katkeruuttaan kolumnistina. Samaa jurnutustahan ne kolumnit ovat koko ajan.
Suomi ei elä Helsingin hallinto- ja pääkonttoriväen uurastuksella, vaan metsä- ja konepajateollisuuden tuotteita valmistavien duunareitten työn tuloksilla. Vientimme ydin on edelleen metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet. Sähkötekniset laitteiden, siis Nokian, vienti supistuu.
Helsingissä ei tehdä yhtään sellutonnia, ei yhtään paperirullaa, ei sahata lankkua eikä juuri rakenneta koneita tai laitteita. Kaikki nuo vientiämme ylläpitävät tehtaat ovat maakunnissa, mm. Porissa, Torniossa, Kemissä, Kouvolassa, Mäntässä, Jämsässä, Varkaudessa jne. Noissa paikoissa luodaan se vauraus jonka ansiosta Helsingissä on mahdollisuus elättää laiskaa virkamieskuntaa ja tuottaa erilaisia palveluksia toinen toisillemme. Ilman viennin tuomia euroja ei helsinkiläinen idioottikirjailijakaan pitkään kirjoittelisi.
Kirjoituksesi on sen verran omaperäinen, että heitän kommenttini samalla tyylilä.
Koko Suomen kansa mahtuu hyvin Uudenmaan lääniin, ja tilaa jää vielä. Hollannissa saman kokoisella alueella asuu 2-3 kertainen määrä ihmisiä ja maataloustuotanto pelaa hyvin. loppu Suomi voitaisi pyhittää Natura-alueeksi ja kehittää sinne luonnonmukaisia matkailu- ja metsästyspalveluja Euroopan rikkaille, joiden omista maista luonto on jo pilattu.
Muutamalle muinaiskylälle ja talonpoikaismuseolle voitaisi aluksi antaa aluetukea, jotta ne voisivat laiduntaa karjaansa luonnoniityillä niin, että eurooppalaisille kasvintutkijoille ja sittisontisten kerääjille saataisi myös kehittävää puuhaa.
Näin etelä voisi imeä pohjoisen resursseja paljon tehokkaammin kuin nyt, sillä nykyinen meno ei tee muuta kuin maksaa etelälle ilman, että siitä olisi mitään hyötyä edes niille, jotka asuvat syrjäkylillä muiden siivellä.
Ei etelä maksa muille mitään, se on ihan väärä käsitys. Etelä hyötyy siitä, että vientiteollisuutemme tuo maahan vaurautta jonka avulla voimme ylläpitää etelän julkista hallintoa, yritysten pääkonttoritoimintoja, tuottaa erilaisia palveluja jne. Tuo vauraus luodaan ihan muualla kuin etelässä, mutta toki etekä siitä eniten hyötyy.
Helsinkiläisen palkansaajan kunnalisvero voisi olla 2-3 %-yksikköä alhaisemoi, ellei siitä pitäisi viedä kunnallisveron tasauksena rahaa niille kepukunnille, joiden oma veropohja ei enää riitä tuottamaan palvelujen ylläoidon kustannuksia.
Yksikään vientiteollisuuspaikkakunta ei näitä vartojensiirtoja saa, koska niillä on oma kuntatalous kunnossa.
Helsinkiläisen palkansaajan kunnallisvero voisi olla 2-3 %-yksikköä korkeampi jos maamme yritysten pääkonttorit olisivat siellä missä yritysten tuotanto tehdään, siis saadaan se yrityksen sisään tuleva kassavirta jolla sitten myös hallintoväki ylläpidetään.
Ei silti kannata olla katkera helsinkiläisille vaikka talouden rahavirrat ohjautuvat eri mekanismein sinne ja lihottavat myös pääkaupunkimme verotuloja. Mieluumminkin pitää olla iloinen, että meillä on niitä teollisuuspaikkakuntia, joita ilman ei pääkaupunkikaan olisi sellainen kuin nyt on. Erinomainen paikka jossa valitettavasti asuu siellä täällä joukko omahyväisiä paskiaisia. Onneksi toki vain muutama.
Eteläisessä Suomessa asuu jo nyt valtaosa väestöstämme. Työllisyystilanne on ollut vuosikaudet etelässä parempi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Jos etelä eläisi muiden kustannuksella, sen pitäisi näkyä näissä väestö- ja työllisyystilastoissa. Kepulandian väestö alkaa kohta konsanaan olla sen ikäistä, että kaikki ovat eläkkeellä. Miten sellainen porukka muka kykenee elättämään koko muun Suomen.
Asumattomimmat seudut ovat korkeintaan metsä- ja metalliteollisuuden raaka-ainelähteitä. Jalostustoiminnan pääpaino on ollut etelässä ja rannikkoalueilla. Puhumattakoon siitä, että kaikkein eniten lisäarvoa vientituotteille saadaan aivokapasiteetista. Sitä varten meillä on järjestty korkeatasoista koulutusta siellä, missä se on mahdollista ja luontevaa eli suurissa kaupungeissa. Puheet siitä, että eteläinen Suomi eläisi jostain hallinosta ja pääkonttoritoiminnoista ovat täyttä hölynpölyä.
Kohta olemme tilanteessa, missä varsinkin metsäteollisuuden osalta Kepulandiaa suurempi lisäarvo saadaan ulkomailta. Enemmän voisi olla totta, se että pääkonttorien vauraus tuotetaan Kiinassa ja kehitysmaissa kuin Kepulandiassa.
Kannattavia teollisuuspaikkakuntia ei kukaan vastustakaan. Ne ovat olemassaolonsa ansainneet, jos teollisuuslaitokset kykenevät elättämään niillä asuvan väestöpohjan eli jos työllisyystilanne on hyvä ja tehtaat kannattavia. Muistetaan kuitenkin se, kuinka voimallisesti Matti Vanhanen esimerkiksi puolusti Stora-Enson päätöstä lopettaa juuri Kemijärven tehdas, joka ei kaiken lisäksi tainnut olla juurikaan sen kannattamattomampi kuin muutkaan tehtaat. Kyse on siitä, että yritykset haluavat olla lähellä markkinoita ja taloudellista actionia eikä missään Jumalan selän takana korvessa, missä ei edes käkönen tahdo kukkua.
Teollisuuspaikkakunnat ovat Kepulandian valopilkkuja, mutta niitä on erittäin harvassa. Enemmän nyt on puhe niistä alueista, joilla ei ole mitään resursseja tai mahdollisuuksia luoda kannattavaa yritystoimintaa. Markkinatalous reagoi huonoihin mahdollisuuksiin karttamalla niitä. Siitä on kyse lentoyhtiönkin ratkaisussa. Kun jonkin alueen nykyisyys ja näkymät ovat niin heikot, ettei koneita saada täyteen tai edes puolilleen, se kielii siitä, että joki mättää.
Et näemmä ymmärrä kansantaloudesta yhtään mitään. Se ei toki ole uutinen, olethan sen osoittanut kymmenet ellei sadat kerrat.
Kansantalouden toimijoita ovat yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet ja niitä palvelevat yhteisöt. Näistä toimijoista oikeastaan vain yritykset tuottaa uutta lisäarvoa, siis rahaa, kansantalouteen. Rahansa ne saavat myymällä tuotteitaan ulkomaille. Kotimaassa kiertävä raha ei tuo uutta, vaikkakin ylläpitää talouden aktiivisuutta. Yritystemme vientituotteista 95% tehdään muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Isoimmista yksiköistä metsäteollisuuslaitokset ovat lähinnä järvisuomessa (Jämsä, Varkaus, Eno, Äänekoski, Kuusankoski jne) ja metalliteollisuuden laitokset pohjoissuomen rannikolla (kemi, Tornio, Raahe). Raaka-aineet ovat niinikään ympäri maata, kaivoksia mm. Pyhäsalmella, Kittilässä ja Sotkamossa. Sieltä maakunnista me saamme sen uuden tulovirran, joka sitten eri mekanismein ohjautuu mm. mainitsemasi aivokapasiteetin lisäämiseen - koulutukseen. Helsinki sattuu olemaan paikka, jossa yritykset pitävät pääkonttorinsa, ja paikka jossa koko maan julkisen hallinnon keskukset ovat, ja paikka jossa on isoimmat koulutuspaikat. Sen ansiosta sinne ohajautuu kansantalouden rahavirrat - ei siksi että ne rahat siellä tuotettaisiin. Helsinkikin elää niiden vientitulojen varassa joita muualla maassa tuotetaan.
Yksittäisten pikkukuntien elättäminen on kansantalouden kokonaisuudessa muutaman %:n luokkaa, joten niistä ei kannata sen suurempaa numeroa tehdä, ellei halua tarkoitushakuisesti provosoida.
Etkö ymmärrä vai väännätkö tahallasi jutun muuksi kuin mistä keskutelemme.
Puhehan on siitä, ettei kansantaloutemme tulopohjaa, vientituotteitamme, tehdä Helsingissä eikä etelässä, vaan pitkin poikin maata. Lappi kerää matkailutuloja, tuottaa puuta ja malmia, pohjoinen rannikko (Kemi, Tornio) on terästeollisuutemme vahvaa aluetta, sen raaka-aineet tulee mm. Sotkamosta ja Pysäsalmelta, konepajoja löytyy mm. Tampereelta ja Jyväskylästä, metsäteollisuuden parhaat palat ovat järvisuomessa jne.
Helsinki hyötyy näistä maakuntien teollisuuden tuotannoista, koska siellä on isojen yritysten hallintoa, julkishallintoa, rahoituslaitokset, isoimmat yliopistot jne. Muualla tuotetut rahavirrat kanavoituu pääkaupunkiseudulle, mikä on ihan luonnollista, siksipä ei juuri kannata maakuntia mollata.
Paraskin huulenheittäjä ja asiantuntija. Sinun käsi ei ole vain syvällä veronmaksajan taskussa, elät veronmaksajan pussissa kuin kengurunpoika.
Väität, että yritystemme vientituotteista 95 % tehdään muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä on kovin erikoinen väite sen vuoksi, että vientiyrityksistämme noin puolet sijaitsee Uudellamaalla ja näistä valtaosa pääkaupunkiseudulla. Kansainvälistymisen seurauksena yritykset ovat olleet aina vain halukkaampia siirtämään toimintojaan eteläiseen Suomeen ja rannikoille. Lisäksi meillä kasvoi taloudellisti hyvinä vuosina transitoliikennettä Venäjälle, mistä saimme myös satama- ja logistiikkapalvelujen myötä osamme. Myös Itämeren rannikkovaltioista on lyhin tie eteläiseen Suomeen.
Ne teollisuuapaikkakunnat, joista kerrot, ovat monin osin syntyneet aluepoliittisten päätösten myötä Kekkosen valtakaudella. Juuri niihin kohdistuvat nyt eniten varsinkin metsäteollisuusyritysten saneeraustoimet. Päätökset tehdään yritystasolla ja ne päätökset suosivat koko ajan enemmän sijoittumista pääkaupunkiseudulle ja eteläiseen Suomeen. Tätä kehitystä ei pitäisi poliittisin päätöksen räätälöidä enää muuksi, jos halutaan säilyttää Suomessa vientiteollisuuden kilpailukyky.
Yksittäisiä pikkukuntia on valitettavasti kymmenittäin, jopa satoja. Niiden elättämiseen valuu iso kasa verotuloja. Kalle Isokallio laski sen 10 miljardin suuruiseksi menoeräksi vuositasolla. Kyllä se on kaikkea muuta kuin pikkuraha julkisessa taloudessa. Sen vuoksi siitä nimenomaan pitää tehdä numero ja suuri numero nimenomaan.
Sanoppa esimerkkejä isoista Helsingissä tuotantoaan tekevistä vientiyrityksistä. Tai edes pääkaupunkiseudulla.
Rautaruukin, Outokumpu Oy:n, Metson, UPM:n, Stora-Enson, Metsäliiton, Koneen, ABB:nA ja muiden merkittävien viejien tuotanto kun tapahtuu muualla maassa. Kerroppa myös mitkä noista yrityksistä ovat siirtäneet tuotantoaan pääkaupunkiseudulle. Pääkonttoreita siellä saattaa olla, mutta aika vähän tuotantoa
Transitioliikennekin on suosinut lähinnä Kotkan ja Haminan sekä autojen osalta Hangon satamia, ei Helsinkiä.
Kalle Isokallion provojen ottaminen todesta osoittaa enemmän sinun osaamistasi kuin mitään muuta.
Yksi on ylitse kaiken eli Nokia. Sen liikevaihto lienee suunnilleen yhtä suuri kuin mainitsemiesi yritysten liikevaihto. Puhelinlaitteiden ja komponenttien tuotanto on alihankkijoilla, joita on Nokian ympärille syntynyt lukuisia. Nokian tuotanto tapahtuu pääosin pääkaupunkiseudulla ja Salossa. Nokian tuotteiden lisäarvo syntyy nykyisin lähes täysin aivokapasiteetista. Se on osaksi insinööritaitoa, osaksi markkinoiden lukutaitoa. Oppinsa yrityksen takana olevat ovat saaneet siis Espoon teekkarikylässä ja Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Mainitsemistasi yrityksistä Kone on alunperin perustettu Helsinkiin. Herlinien suku joka nosti Koneen ja Cargotecin yritysmaailmamme huipulle, on vahvasti Helsinkipainotteinen. Myös Metson osalta sen päätuotteen eli paperikoneiden valmistus juontaa juurensa Helsinkiin. Valmet nimittäin syntyi Helsingin Viaporiin telakkayrityksenä ja siitä tuli myöhemmin valtion yritys Valmet. Metso syntyi sitten Valmetin ja Rauma-yhtiön fuusiosta.
Sinulla on myös pieni kirjoitusvirhe niiden yritysten kohdalla, joista kerrot. Sanot, että näiden tuotanto tapahtuu muualla maassa. Oikea muoto on tietysti muualla maailmassa ja yhä enemmän siellä mailmalla. Metsäyhtiöt ovat siirtyneet halvemman raaka-aineen perässä sekä lähemmäs niiden todellisia markkinoita. Perusmetalliyhtiöiden toiminta on keskittynyt muutamaan rannikkokaupunkiin eli Raaheen ja Tornioon. Suurten konepajojen toimintaa on Suomessa ja muualla maailmassa. Esim. Koneen liikevaihdosta huomattava osa tulee hissien huollosta.
Transitoliikenne tulee jatkossa suosimaan myös Helsinki nyt, kun Vuosaaren satama on saatu valmiiksi. Sitä ennen liikenne olikin järkevä ohjata muihin satamiin, koska satamaliikenne Helsingistä eteenpäin olisi ruuhkautunut pahoin jo sataman portilla.
Ei Kalle Isokallio ole suinkaan ainoa, joka elinkeinoelämän taustalla on esittänyt tämän suuntaisia lausumia. Monet eivät sano asiaa vain näin suoraan. Diplomaattisemmin asian on ilmaissut esim. Jorma Ollila, joka on useaan otteeseen esittänyt pääkaupunkimetropolin rakentamista, jotta siitä tulisi kansainvälisesti houkuttelevampi. Ollilan puheet ovat menneet pääosin kuuroille korville. Hallituksessa ainoa jolla on tässä kohdin järki päässä, on Kokoomuksen Jan Vapaavuori.
Nokia tekee tuotantonsa Salossa ja Oulussa, ei Helsingissä. Pääkonttorikin on Espoossa, samoin tuotekehitys Karaportissa, Pitäjänmäellä on vain jotain rippeitä Nokian tukitoiminnoista. Siis Helsingissä ei Nokiallakaan juuri mitään ja pääkaupunkiseudullakin vain Espoon pari kampusta. Olet siis taas lähtenyt puhtaan valheen tielle, mikä kohdallasi ei ole uutta, vai onko taas mielikuva vahvempi kuin tieto?
Valmetinkin osalla tietosi ovat vähintään yksisilmäisiä. Viaporissa oli toki pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja sitten osaksi Valmetia. Sotakorvausten myötä telakka kehittyi, mutta meni sitten Wärtsilä fuusion myötä nurin. Muutoinkin Suomen telakkateollisuudesta on jäljellä oikeastaan vain Turun ja Rauman yksiköt. Siis jälleen kaukana Helsingistä. Metson ydintoiminnan, paperikoneiden valmistus on sensijaan hengissä - Jyyväskylässä. Siellä entisessä tykkitehtaassa Rautpohjassa aloitettiin 50 luvulla paperikoneiden valmistus, ja se jatkuu yhä. Myös Valmetin perustama traktoritehdas työllistää edelleen Suolahdessa jonne se siirtyi Tourulasta Jyväskylästä, samoin murskaimia ym koneita tekevät entiset Lokomon ja Taampellan tehtaat pyörivät edelleen, kuten myös Valmetin yhtenä perushaarana ollut puolustusvälineteollisuus - nykyinen Patria. Mutta tekihän Metso Roihuvuoreen uuden tehtaan hiljattain, joten aivan ilman omaa teollista tuotantoa ei Helsinginkään tarvitse olla.
Niin, yleisesti ottaen siis yhteistä noille kaikille edelleen vahvasti vientituloja tuovista teollisuuslaitoksista on, että ne ovat muualla kuin Helsingissä. Eri puolilla maata. Sieltä se raha sitten kulkeutuu Helsinkiinkin.
Toki teollisuutta on siirtynyt myös muualle maailmaan, mutta nyt puhutaankin Suomen kansantaloudesta ja meidän tuottamien hyödykkeiden viennistä. Niiden tuotanto syntyy pääosin muualla maassa. Muualla maailmassa tapahtuva suomlaisyritysten tuotanto suttaa meidän kansantaloutta vain siltä osin kun yritykset kotiuttavat voittoja sieltä.
Helsinkiin siis ohjautuu rahavirtoja eri reittejä noista vientituloista ja niillä rahoilla myös pääkaupungin vauraus syntyy. Siis alkujaan muualla tuotetulla rahalla. Mutta hyvä niin, sillä olisihan se perin outoa jos maan pääkaupunkia pitäisi kädestä syöttää.
se on saada visetiä perille, jos toinen katsoo asioita putkinäköisesti jollakin tehdasalamittarilla. Nokia tekee suuren osan tuotannostaan Helsingissä. Helsingin Ruoholahdessa sijaitsee se Nokian tutkimusyksikkö, joka vastaa siitä, että syntyy sellaisia tuotteita, joita on mahdollista sitten tehdä massatuotantona. Ilman tätä aivotyötä Nokia ei olisi yhtään mitään. Menestyminen kännykkäbisneksessä perustuu täysin siihen, että tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ollaan valveilla kaiken aikaa. Nokian viimeaikaiset vaikeudet johtuvat juuri siitä, ettei valveilla ole oltu kaikesta panostuksesta huolimatta riittävästi. Apple etunenässä on mennyt älypuhelimissa maailman ykköseksi ja Samsung vinhasti siinä imussa.
Tuoyannon ratkaisevat elementit ovat paljossa pääkaupunkseudulla. Tutkimuksen ja tuotekehityksen ohella mysö yhtiön johtaminen on haastava tehtävä nopeatempoisessa bisneksessä. Matkapuhelinalan tuotanto eli puhelinten kokoaminen on puuhaa, mikä voidaan tehdä lähes missä tahansa päin maailmaa. Toki meillä Salon ja Oulun tehtaiden vahvuutena on se, näissä on myös valmiiden mallien jatkokehitystyötä. Mutta pitkän aikavälin menestys on Helsingin erittäin kansainvälisen tutkijajoukon harteilla. Ja vain Helsinki paikkana on Suomessa sellainen, joka houkuttelee kansainvälistä osaamista. Juuri tästä syystä Jorma Ollila puhui toistuvasti siitä, että Helsingistä pitäisi tehdä houkuttelevampi metropoli. Tähän Ollilan ajatukseen sisältyy koko viisaus nykyaikaisen menestymisen edellytyksenä. Suomen pärjääminen on entistä enemmän kiinni innovaatiokyvystä kuin yksitoikkoisesta liukuhihnatyöstä jossain tehtaassa. Valitettavasti et osaa arvottaa sitä, mikä osa viennin lisäarvosta ja siitä, että vienti on ylipäätään mahdollista, tulee pääkaupunkiseudulta. Tuotekehityksen ohella kansainvälinen markkinointi vaatii myös osaamista.
Nokian vientituloista Helsinkiin ohjautuva osa on täysin täällä ansaittua. Innovaatiokykyyn riittämättömästi panostaneet yritykset kaatuvat aina ensimmäisinä. Tieto on valtaa ja sitä tietoa hankitaan kaupunkien yliopistoista ja sellaisista paikoista kuin Nokian Ruoholahden kansainvälisistä tutkijaverkostoista. Nokia on suomalaisen osaamisen huippunäyttö, josta meidän on syytä olla ylpeitä. Se on kaupungistuneen yhteiskunnan tuotos. Maaseutuvaltioissa ei tällaista jälkeä synny.
Ehkä jostain löytyy tietoa asiasta, mutta noin näppituntumalta väittäisin, että Espoossa ja Helsingissä asuvista asiantuntijoista löytyy maamme korkeimmin palkattu kerma ja verraten suuri joukko asiantuntijatyöstä. Juuri tämä työ on sitä, millä Suomi nousi edellisestä lamasta ja nousi EU:n kärkivaltioiden joukkoon. Ilman tätä osaamista olisimme jääneet metsä- ja metalliteollisuusmaaksi, kun huopatossujen ja rättien valmistus muuttui kannattamattomaksi. Luultavasti olisimme nyt melkomoinen takapajula. Tästä pitäisi ottaa opiksi eikä tuudittautua vanhaan. Sen vuoksi pitää edelleen satsata osaamiseen, mikä on valttimme. Siinä auttaisi kovasti verkostoituminen ja keskittyminen. Enää ei taida pitkälle kantavia ideoita syntyä erakkoseutujen nyrkkipajoissa.
Ei se Nokian puhelinkaan tuota euron euroa ennenkuin se on myyty asiakkaalle. Siis vaikka meillä olisi satatuhatta tuotekehittäjää ja hienot desingnerit muttei yhtään tuotantolaitosta, ei rahaa tulisi. Nokian ongelma onkin juuri nyt niiden asiantuntijoiden asiantuntemattomuus, hirttäytymien jäykkään ohjelmistoalustaan kun olisi pitänyt luoda Applen tai Samsungin tapaan uutta ja helppokäyttöistä.
Raha tulee niihin tuotekehitysprojekteihin niistä tehtaista joissa itse lopputuote tehdään. Ja sellaisia tehtaita ei Helsingissä ole kuin kourallinen.
Helsinkiin raha ohjautuu talouden virtojen mukana, koska siellä on yritysten pääkonttoritoimintoja, julkisen hallinnon loiseläjiä, palvelualan yrityksiä ja muita toimijoita jotka tukevat perustuotantoa. Tarpeellisiahan iso osa noista toiminnoista on, julkisen hallinnon byrokratiaa toki pitää jatkossa karsia rajulla otteella, ja siten ihan perusteltuja. Mutta niidenkin ylläpidon mahdollistaa ne maakuntien tehtaat jotka ne tuotteet sinne maailmanmarkkinoille valmistaa: Sieltä se raha tulee Helsinkiin. Onneksi se raha tulee suurimmaksi osaksi markkinatalouden pelisääntöjen mukaan eikä yhteiskunnan tulonsiirtoina, mutta sitä tosiasiaa se ei poista, että muualla se raha on tienattu.
Löytyisikö se totuus tilastoista.
Tullin tilastojen mukaan vientimme on taas suurempaa kuin tuonti, ja vientime on mukavassa nousussa, näinhän uutisista saimme kuulla.
Kun katsotaan miten tuo vienti ja tuonti jakautuu maakunnittain, niin toki Uusimaa on suurin viejä. Tosin se johtuu osin siitä, että yritysten ulkomaankauppaa harjoittavat yksiköt ovat pääkaupunkiseudulla vaikka tuotantoa tehdään muualla. Mutta Uusimaa on myös suurin tuoja, ja itseasiassa ainoa maakunta Ahvenanmaan lisäksi jossa tuonti ylittää viennin arvon. Siis siinä missä kaikki muut maakunnat tuottavat Suomelle niitä tärkeitä vientituloja enemmän kuin tuhlaavat tuontitavaraan, Uusimaa tuhlaa lähes kokonaan muun Suomen hankkiman kauppataseen ylijäämän.
Tullin tilastojakin kuvaavampi on tilastokeskusksen teollisuuden aluetilasto. Kun tarkastellaan teollisuuden tuotannon jalostusarvoa per capita, siis maakuntien asukasta kohden, Uusimaa on kaukana maan keskiarvon alapuolella, jäljessään vain Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala sekä Etelä- ja Pohjois-Savo. Siis melkoista kehitysaluetta näyttää Uusimaa olevan teollisuuden jalostusarvolla mitattuna, ja sillähän me suomalaiset vaurautamme saamme.
Jalostusarvolla mitattuna Itä-Uusimaa on selvä ykkönen, kiitos Porvoon jalostamon ja Loviisan ydinvoimalan. Varsinaisista teollisuusseuduista koko maan keskiarvon ylittävät Pohjanmaan kaikki maakunnat, Pirkanmaa, Varsinaissuomi, Etelä-Karjala ja Satakunta. Kymenlaakso, Keski-Suomi ja muut vahvat vientiteollisuusalueet tulevat aivan maan keskiarvon tuntumassa. Uusimaa siis kaukana takana.
Tarkastellaanpa vielä seutukunnitain. Loviisan seutu nousee taas ykköseksi, sitten Salo, Porvoo, Raahe, Oulu, Kemi-Tornio, Jämsä jne. Helsingin seutukunta kamppailee mm. Keuruun kanssa samalla tuottavuudella per asukas.
Uudenmaan ja Helsingin asemaa heikentää tietysti se, että niillä seuduin ei todellakaan ole tuotannollista toimintaa asukaslukuun suhteutettuna läheskään niin paljoa kuin muualla maassa. Syöttiläsmaakunta nimitys siis sopii oikein hyvin Uudellemaalle, sillä se elää muun maan tuottavuuden hedelmillä.
Teollisuuden jalostusarvosta noin viidennes syntyy Uudellamaalla. Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan jalostusarvot ovat yhteensä yli puolet koko Suomen jalostusarvoista. Kun tarkastelee näitä neljää maakuntaa, niillä on Suomen suurimmat aluekeskukset eli Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Nämä ovat Suomen talouden vetureita kaikissa suhteissa. Maakuntataso ei ole tässä olennaisin, vaan jako kaupunkeihin ja maaseutuun. Maaseudun jalostusarvo on olematon. Siellä missä on enisten maaseutua, syntyy myös vähiten mitään lisäarvoa. Tämä kaikkein olennaisin seikka on jäänyt sinulta näistä tilastoista pois. Tilastosi tukevat juuri sitä ajatusta, että maakuntia tulisi kehittää aluekeskusmallin suuntaan ja metsittää vähitellen maaseutumaisia auringonlaskun kuntia. Surkein tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa, mikä kyllä käy ilmi sinunkin esittämistä tilastoista. Kun tähän vielä lisätään esim. valtionosuuksien tasauksen varassa elävät kunnat, kuva maaseutumaisen Kepulandian heikkoudesta vain korostuu. Nämä ovat niitä syöttiläisalueita, jotka eivät tuota yhtään mitään.
Tuonnista varmaankin suuri osa ohjautuu Uudellemaalle ja erityisesti pääkaunkiseudulle. Se johtuu siitä, että näillä alueilla asuu maan vaurain väestö. Heillä on varaa ostaa esim. kalliita tuontiautoja yms.
Ihan noin kotiläksyksi sinun kannattaisi nyt ottaa se, että tutkailet tilastoista maaseutumaisten haja-asutuskuntien jalostusarvoja ja muuta tuottamuutta sekä työttömyystilastoja ja vertaa niitä sitten kaupunkimaisten kuntien vastaaviin tietoihin. Voin ihan mutuperusteella jo kertoa ennakkoon, että erot ovat valtavat. Sitten sinulla on paremmat eväät kertoa, mitkä ovat oikeasti syöttiläisalueita ja mitkä taas elättäjiä. Muistuksesi voin vielä kertoa, että pääkaupunkiseudun kunnat maksavat noin 2-3 prosentin verran veroja, jotka menevät valtionosuuksien tasauksiin eli siis jonnekin muualle Suomeen. Ja sekin tiedetään, minne ne menevät. Ykkösenä on Merijärvi ja muut samanmoiset sitten perässä. Ja Kepulandiaahan riittää.
Älä venkoile. Olemme keskustelleet siitä, että Helsinki ja Uusimaa ovat muun maan tuotannon varassa eläviä.
Jalostusarvo kertoo sen, missä tuotetaan sellaista jolla on aidosti kansantalouteen lisäarvoa, siis uutta rahaa, tuovaa merkitystä.
Maakuntatason tarkastelussa siis Uusimaa tippuu lähes Kainuun ja Lapin tasolle ja seutukuntavertailussa Helsinki on samalla viivalla Keuruun seutukunnan kanssa. Tuotanto ja kansantalouden nettotulo tehdään siis muualla, sitähän nuo tilastot kertovat. Kauppataseen alijäämä joka Uudellamaalla syntyy kurotaan umpeen muun maan positiivisilla kauppataseilla. Eli tulot ohjautuu talouden mekanismien kautta täyttämään pääkaupunkiseudun vajetta, siis elättämään tuon alueen.
Helsingin seudun heikko menestys seutukuntavertailussa osoittaa sen, että siellä ei ole enää varsinaista teollisuutta tai muuta jalostustoimintaa, vaan enenevässä määrin pelkkiä palveluja ja hallintoa. Mikään kansakunta ei elä pelkällä toistensa paidan pesemisellä tai rahalaitoksissa euroja pyörittämällä, puhumattakaan hallintoa paisuttamalla, tarvitaan myös reaalitalouden tuotantoa, lisäarvoa. Sitä ei Uudellamaalla synny suhteessa väkilukuun riittävästi, siksi alue syö muun maan tulosta.
Jos maakunnat itsenäistyisivät ja saisivat käyttää kaiken tuottamansa lisäarvon itse, Uusimaa köyhtyisi räjähdyksen omaisesti ja olisi ensimmäisten joukossa konkurssissa, muuallahan kauppatase on positiivinen joten ne säilyisivät taloudellisessa mielessä huomattavasti paremmin.
Minun on pakko sanoa, että kirjoituksesi on pääväittämiensä osalta täyttä huuhaata. Kuten olen aiemmin sanonut, niin meillä kuin muuallakin maailmassa taloutta edistävät innovaatiot syntyvät suurissa kaupungeissa. Meillä voittopuolisesti Helsingissä, missä on maan korkeatasoisin yliopistokoulutus. Se että näiden innovaation pohjalle kehitettyä toimintaa on sitten muualla Suomessa ja koko ajan enemmän muualla maailmassa, on eri asia. Jos asia on niin kuin väität, markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan maakuntien vetovoiman pitäisi olla suuri. Ihmisten pitäisi siirtyä massoittain sinne, missä menee noin loistavasti. Vaan virtapa on ollut ihan päinvastainen.
Sinulla on melkoinen ajatusharha siitä, että pääkaupunkiseudun talous perustuisi pelkästään palvelujen tuottamiseen ja paitojen pesuun. Jos näin olisi pääkaupunkiseutu näivettyisi hyvin pian ja valtionosuukisen tasausrahoja pitäisi alkaa maksaa tännepäin. Näin ei vaan ole käynyt eikä taida tulla käymäänkään. Kehotan tutustumaan esim. Jorma Ollilan taannoisiin kirjoituksiin ja puheenvuoroihin pääkaupunkimetropolin merkityksestä ja tarpeesta kehittää siitä kansainvälisesti entistäkin houkuttelevampi. Minun päälleni voi olla helppo lyödä jotain keksittyä sosialistileimaa mitätöimään mielipidettäni, mutta Jorma Ollilasta voi olla jo vaikeampi saada sosialistia. Varsinkaan teidän kepulaisten, jotka luulottelette Ollilan olevan kepulaisen.
Ei kyse ole uskosta vaan ihan tialstoilla todennettavasta asiasta. Jos tässä joku uskoo omiin mileikuviinsa niin se olet sinä.
Koulutuspaikat ja muu kehitys joka pääkaupunkiseudulla ovat syntyneet eivät olisi koskaan olleet mahdollisia ilman vientiteollisuutemme kansantaloudellemme suomia varoja. Ja tuo varallisuus on synnytetty tehtaissa jotka sijaitsevat pääosin ihan muualla kuin Helsingissä. Toki menneinä vuosina Helsingissä on ollut mm. merkittävää telakkateollisuutta ja muutakin raskaampaa vientiteollisuutta, mutta yhä enenevässä määrin vientiteollisuus pakenee Helsingistä, yritysten pääkonttorit toki siellä pysyvät elleivät muuta naapuriin kuten Nokia Espooseen. Helsinki muuttuu jatkuvasti kohti julkisesta hallinnosta ja yritysten- sekä yksityisten palveluista elävää kaupunkia. Varat noiden toimintojen ylläpitoon tehdään muualla, mikä lienee sinullekin selvinnyt mutta kunhan osoitat tyhmyyttäsi ja jankkaat omaa mielikuvaasi.
Innovatiivisuutta ja koulutusta tarvitaan, ja on hyvä että Helsinki tekee siinä osansa. Toki vientiteollisuutemme kannalta tärkeimmät laitokset kuten VTT ja TKK ovat Espoossa, Otaniemessä, Helsingin keskittyessä taideopetukseen ja humanistisiin tieteisiin.
Marxilainen talousteoria kompastui juuri tähän samaan väärinkäsitykseen, joka sinullakin on. Talousteorian mukaan ainoastaan työntuottama lisäarvo oli merkittävä, muiden tekijöiden tuomat lisäarvot unohtuivat. Marxilaisen talousteorian mukaisesti ei voida juurikaan kannattavasti tuottaa. Tuotto on vähäistä ja usein väärin suunnattu, kuten olemme Neuvostoliiton suunnitelmapolitiikasta oppineet.
Jotta tavara voidaan myydä, se on totta kai myös tehtävä, mutta ennen tekemistä, se on suunniteltava, sen on sovelluttava markkinoille ja pääomia tarvitaan myös. Myynti on oleellinen tekijä, tärkeää on myös huolehtia kirjanpidosta. Johtamistavoilla on myös merkitystä, kuten nyt käynnissä olevat johtajan vaihtospekulaatiot osoittavat. Käytännössä menestyvän tuotteen tuomasta lisäarvosta vain pieni osuus on työntuottamaa, niin ikävältä kuin tämä kuulostaakin.
Marxilaisen teorian, eikä myöskään käytännön mukaan voida tuottaa mitään kannattavasti, siksipä lähes kaikki Marxilaisen uskon kasteen saaneet maat ovat luopuneet ihanteistaan. Kapitalistisen talousopin mukaan kannattava lisäarvo syntyy työn ja osaamisen kautta.
Kaikki esille tuomasi muu Marxilaisen uskon oppi on hölyn pölyä.
Sinä nyt olet totaalisen pihalla.
Tottakai tuotteen hinnassa on suunnittelun, myynnin, markkinoinnin, hallinnon yms kulut. Ja se on juuri se osa joka maakunnista tuotetuista tuotteista saadusta rahasta valuu Helsinkiin kun siellä on iso osa yritysten pääkonttoritoiminnoista.
Tuon suunnittelu yms työn osuus saattaa jossain kännykässä olla korkeakin, kun taas bulkkitavarassa, sellussa esimerkiksi, se on marginaalinen. Metsäteollisuuden jalostusarvo siis syntyy suurimmalta osin puun hankintahinnasta, sen korjuusta ja kuljetuksesta sekä jalostuksesta massaksi, paperiksi ja lankuiksi. Vain pieni osa jalostusarvoa on suunnittelua, hallintoa tai muuta pääkonttorin lisäarvoa. Sama koskee metalliteollisuutta. Jalostusarvo syntyy tehtaalla, ei suunnittelupöydällä joitakuita projektitoimituksia lukuunottamatta.
Kun asiaa sitten tarkastellaan tilastollisesti, havaitaan muun maan jalostusarvon nousevan korkeammaksi kuin Uudenmaan. Kun toisaalta Uudellamaalla on muuta maata korkeampi kulutuskysyntä, tuonti sinne on korkeammalla tasolla, Uusimaa siis on kauppataseeltaaan negatiivinen, kun taas käytännössä koko muu maa kauppataseeltaan positiivinen, viennin arvo ylittää tuonnin arvon. Talouden sisäiset rahavirrat tasoittaa tuon Käpin, eli maakunnissa tuotettu ylijäämä valuu Helsingin seudulle ja tasaa viennin alijäämän.
Puhaltele vain transu-homo pimeään perseeseesi.
Kun puhutaan työntuottamasta lisäarvosta, silloin keskustellaan aika monesta tekijästä. Myös bulkkitavarassa on tuotanto ainoastaan yksi osatekijä. Osto-, myynti ja johto ovat tässäkin tapauksessa tärkeitä, puhumattakaan pääomista. Metsäteollisuuden kohdalla olet varmaan oikeassa, koska sellunkeitto ei ole kovinkaan innovatiivista toimintaa, mutta jo metallin puolella tilanne on toinen. Nyt on nähtävissä se, että nimenomaan nämä bulkkituotteiden tuotantolinjat siirtyvät halvempiin maihin, koska tuotantoa voidaan tehdä missä tahansa. Yritysten elintärkeät toiminnot kuitenkin maassamme pysyvät, kuten olemme havainneet. Missäpäs muualla ne ovat kuin pääkaupunkiseudulla.
Valtaosa pk-yritysten, yritysten, jotka ovat nimenomaan Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, pääkonttorit sijaitsevat muualla kuin pääkaupungissa. Satutuokioita voit harjoittaa esimerkiksi kotikaupunkisi kirjastossa tai muussa vastaavassa paikassa Marxilaisuuden talousteorioita lukien.
Minä nimenomaan kritisoin Marxilaista talousteoriaa, juuri sitä jota tässä ketjussa näköjään kannatetaan. Mielipidepankki ja muutamat muutkin ovat ko. teoriaa kritisoineet. Yllättävää kyllä, nimenomaan Keskustakannattajiksi arveltavissa olevat ovat nielleet tämän vanhentuneen ajatussuunnan koukkuineen päineen. Ehkä sosialismin siemen yhä maaseudulla itää?
Nyt puhutaan nykytilasta, eli Suomen tilastoidusta ulkomaankaupasta. Spekulaatiot toimintojen siirtymisistä muualle ovat spekulaatioita, puhutaan siitä mikä varmaksi tiedetään. Faktaa on se, että jalostusarvo per capita on muualla maassa pääkaupunkiseutua kotrkeampi, ja samanlainen fakkta on se, että Uudellamaalla kauppataseen vaje on suuri.
Metsäteollisuuden viennin arvo on nyt noin 30 % korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten vaikka tehtaita on ajettu alas. Syy on yksinkertaisesti nousseet vientihinnat ja euron devalvoituminen suhteessa dollariin. Jokatapauksessa metsäteollisuus tuo nyt rahaa maahan, ja se raha tienataan niillä tehtailla jotka nyt pyörivät täysillä. Ne tehtaat ovat mm Valkeakoskella, Jämsässä, Mäntässä, Äänekoskella, Enossa, Kuusankoskella, Varkaudessa, Kotkassa jne. Siis kaukana Helsingistä, mutta sieltä ne varat vaan kulkeutuvat pääkaupunginkin taloutta piristämään eri reittejä. Saapa Helsinki oman osansa metsäyhtiöiden yhteisöveroistakin kun pääkonttoritoiminnot ovat siellä.
Väität, että metallin puolella osto-, myynti- ja johto sekä rahoitus (pääoma) muodostaisivat suuremman jalostusarvon kuin varsinainen konepajaosuus.
Olisi hyvä perustella noinkin hurja väite. Voisitko siis kertoa mihin vätteesi perustuu, sillä teollisuuden itsensä mukaan tilanne on ihan toinen. Kerroppa vaikk alähteesi
on se, minkä kerroit, että bulkkituotanto siirtyy kaikkein helpoimmin muihin maihin, koska siinä ihmistyön osuus on suhteellisen helposti korvattavissa. Lisäksi automatisointi on jo muutenkin korvannut ihmistyötä. Se mitä jää jäljelle ja minkä korvaaminen ei ole aivan yksinkertaista on aivotyö, siis suunnittelu ja yrityksen strategian muodostaminen eli johtaminen.
Metallin puolella on jo toisin kuten kerrot. Siinä suunnittelun osuus voi olla merkittävä. Näin on esimerkiksi, kun rakennetaan valtameriristeilijöitä, suunnitellaan räätälöidysti paperikoneita ja erilaisia nostolaitteita. Aina kun metalliyritys jalostaa metalleja, se tapahtuu johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Muotit ja projektit pitää silloin suunnitella. Meillä on ainakin yksi pörssiyhtiö, joka elää tällaisesta suunnittelusta eli Pöyry. Yhä tärkeämmäksi on tullut myös yritysten johtaminen. Korkean teknolgian jatkuvasti kehittyvillä aloilla osaava johto on elinehto yritykselle. Mutta myös sellaiset toimet kuten kaupan laajentaminen Venäjälle vaativat merkittäviä ponnistuksia yritysjohdolta.
Varmaan on niin, että menneisyydessä jalostusarvoa on tuotettu tasaisemmin pitkin Suomea. Nyt kilpailu on kuitenkin kiristynyt ja yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa. Siksi voi kysyä, mitä järkeä yritysten on ripotella toimintojaan pitkin Suomenmaata. Eikö voisi pikemminkin ajatella, että syntyy paljon erilaisia synergiaetuja, kun yritykset sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan. Työvoimaa on silloin saatavilla, kulkuetäisyydet tulevat optimaalisemmiksi, verkostoituminen on helpompaa ja markkinat ovat lähempänä. Ei voi kuin ihmetellä sitä logiikkaa, joka uskoo saavuttavansa jotain erityistä hyötyä sillä, että taloudellinen toiminta hajautetaan mahdollisimman etäälle toisistaan.
Esimerkiksi Hollanti on pinta-alaltaan Suomeen verrattuna pieni, mutta siellä asuu paljon enemmän ihmisiä kuin meillä. Silti maan teollisuus toimii hyvin. Niin pienelle alueelle mahtuu meikäläistä selvästi kannattavampaa maataloustoimintaa. Tällaisilla mailla voisi olla syytäkin saada vähän lisää lebensraumia, mutta Suomi on jo pelkästään ilamsta katsoen yhtä metsää, suota ja järvimaisemaa, joka Lapissa vaihtuu tunturimaisemaksi. Mikä on se lisäarvo, mikä talouden ripottelusta sinne tänne saadaan? Sitä sopii ihmetellä.
Olen samaa mieltä myös siitä, että hajasijoittelun kannattajat puolustelevat malliaan kovin marxilaisin perustein.
on pulaa, edes Suomi ei tuota ruokaa omalle väestölleen riittävästi, ihmisiä kuolee satoja miljoonia vuosittain nälkään, ruuasta vielä soditaan ja tämä on keskustelupalsta, mikä ihmeen kirjoitus ripuli teitä oikein vaivaa..
Nyt alkaa Mielipidepankin jutut mennä jo surkuhupaisuuden puolelle.
Suomen metsäteollisuus on syntynyt ja kehittynyt sinne, missä energian, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus on muodostanut järkevimmän yhtälön. Siis vesistöjen varrelle sinne, missä kosket ovat tarjonneet energiaa, vesiväylät uittomahdollisuuden. Niinpä metsäteollisuuslaitoksemme ovat ympäri maata. Näin raaka-ainetta riittää kaikille kohtuullisilla kuljetusmatkoilla, ja energiaa jauhetaan edelleen myös koskista, vaikkakin jalostuksen jätepuu taitaa olla jo suurempi energian lähde. Sellu, paperi ja lankku kulkee satamiin junilla ja rekoilla.
Metalliteollisuus on myös hakeutunut sinne missä energiaa on ollut helposti saatavilla. Tammerkosken rannalle syntyi monenmoista teollisuutta, ja sen teollisuuden ympärille kokonainen kaupunki. Kemissä ja Torniossa Kemijoen koskien energia on mahdollistanut niin Veitsiluodon kuin Tornion terästehtaiden menestyksen. Harjavallan tehtaat taas saa energiansa Olkiluodon ydinvoimaloista. Jyväskylän keskeinen sijainti taas teki siitä aikanaan hyvän sijoituspaikan aseteollisuudellemme - josta Valmet sai paljolti alkunsa. Siis paikan turvallisuus vaikuttaa myös. Myös se, että metalliteollisuuden raaka-aine, malmivarannot, ovat sijainneet keskisessä ja pohjoisessa Suomessa, ovat ohjanneet metalliteollisuutta sinne.
Energian saanti, raaka-aineen saanti, kuljetusmahdollisuusdet, turvallisuus. Siinä siis tekijöitä miksi teollisuutemme on hakeutunut eri puolille maata, eikä keskittynyt tietyille alueille kuten esimerkiksi Saksassa aikanaan Ruhrin alueelle.
Helsinki on ollut viime vuosikymmenien häviäjä. Tyhjenneitä ja tyhjeneviä teollisuusalueita piisaa. Pitäjänmäellä ei ole enää kuin vähän ABB:n omistuksessa olevia Strömbergin jäänteitä, Vallilassa kahvipaahtimo ja sen sellaista. Kaapelitehdas on tänään hurvittelupaikka, monet muut purettu tai kirpputoreina, muutama muutettu toimistoiksi, telakkahallit ammottaa tyhjyyttään. Vain IT-alan nousu on tuonut Helsinkiin uutta vientituloja tuottavaa tuotantoa, sekin pitkälle Nokian ja teleoperaattoreiden ansiosta. Vaikka Lipponen Soneran muualle myikin. Muutoin Helsingin tuotannollinen toiminta on pitkälle hiipunut, ja se selittää miksi koko maakunta elää muun maan vientiteollisuuden varassa.
kun pitäisi puhua nykypäivästä. Teollisuutemme on aikoinaan sijoittunut järkevästi eri puolelle Suomea tarkoituksenmukaisuusperusteilla kuten energiansaannin ja kulkuyhteyksien kannalta. Nykyään nämä perusteet alkavat menettää merkitystään. Energia tulee yhä enemmän ydinvoimasta. Metsäteollisuus on alkanut korvata kotimaista raaka-ainetta ulkomaalaisella. Tehtaita on siirretty lähemmäs markkinoita. Metsäteollisuus on aloittanut saneeraamisen nimenomaan Kemijärveltä ja muualta korpiseuduilta. Pääministeri Vanhanen puolsi tällaista ajattelua.
Enää ei ole olemassa sellaisia erityissyitä tai tarpeita ripotella tehtaita pitkin Suomea. Taloudellisen toiminnan rakenteet ovat radikaalisti muuttuneet. Kas kun et vetoa siihen, että koko Helsingin eläminen on perustunut maaseutuun, kun ruoka on tuotu sieltä Helsinkiin eikä asfaltilla kasva sen paremmin peruna kuin kaurapuuro.
Helsingin tuotannollinen toiminta ei ole hiipunut vaan se on uudistunut. Ilman it-alan nousua olisimme olleet todella pulassa. Se nosti meidät laman syövereistä 1990-luvulla, kun huopatossut ja rätit eivät enää tehneetkään kauppaansa Venäjälle. Uusissa oloissa taloudellisen toiminnan keskittämisestä saadaan paljon enemmän hyötyä kuin hajasijoittamisesta. Juuri tästä syystä nykyisyys on tässä kohdin parempi mittari kuin historia.
Historiasta löytyy ne syyt miksi metäteollisuus on sijoittunut ympäri maata, eikö nuo tekijät paljokaan ole muuttuneet, siksi ne syyt on hyvä kerrata. Raaka-aine, energia, kuljetusmahdollisuudet, turvallisuus jne. Kaikki nuo ovat optimaallisemmin saavutettavissa muualla kuin Helsingissä
Metsäteollisuus on sulkenut tehtaita jokapuolelta, Enson sulkema Kemijäri on samassa sarjassa Summan, Anjalan, Imatran ja Varkauden kanssa. Kemijärvi sai jostain syystä mediahuomiota ja sinä lööpeistä tietosi hankkivana otat sen tässäkin esiin.
Mutta kerroppa miksi teollisuus kaikkoaa ja on kaikonnut Helsingistä?? Sieltähän teollisuus on käytännössä loppunut kokonaan. Jos toiminnan keskittäminen olisi todellakin niin edullista kuin annat ymmärtää, niin siellähän pitäisi olla kymmenittäin kukoistavia teollisuuslaitoksia: Miksi esim. Strömberg/ABB tekee laajennuksia Vaasassa mutta supistaa Helsingissä. Tai miksi telakka säilyy Turussa ja Raumalla muttei Helsingissä. Miksi niin Hartwall kuin Sinerbykoff ovat siirnäneet tuotantonsa muualle, miksi Nokia on moninkerroin suurempana Espoossa kuin Helsingissä?
Helsingin tuotannollinen toiminta on hiipunut, vain IT ala kasvoi 1880 luvulla, mutta nythäön sekin hiipuu alan yritysten siirtyessä Intiaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Itse asiassa IT ala supistuu nyt paljon paljon nopeammin kuin auringonlaskun teollisuudeksi IT huuman aikoihin mielletty metsä- ja konepajateollisuus: Kuten olet uutisista voinut havaita, nykyinen viennin kansvu on metsäteollisuuden ja konepajojen varassa, ja ne sijaitsevat pääosin muualla kuin Helsingissä.
Helsingin arvioidaan saavan sata miljoonaa euroa enemmän verotuloja tänä vuonna viime vuotiseen verrattuna. Ei oikein vaikuta jatkuvalta heikentymiseltä.
Helsingin ydinkeskusta oli tosiaan ennen täynnä kaikenlaista teollisuutta. Mm. Kalevankadulla oli useita suomalaisittain isoja kirjapainoja vielä 1980-luvulla. Sörkassa oli Koneen hissitehdas ja Hakaniemen tuntumassa Wärtsilän laaja teollisuuskortteli. Miksi niitä ei enää ole?
Vanhoissa tiloissa oli hankalaa toimia, tuotannollinen laajentuminen oli lähes mahdotonta ja vaikka oltiin markkinoiden sisällä, logistiikka oli kantakaupungissa hankalaa. Kone halusi itselleen modernin hissitehtaan koetorneineen, mikä paikka löytyikin Hyvinkäältä valtatien varrelta. Pekka Herlin sentään piti tupakkipöytänsä Munkkiniemen kartanossa (Helsinki). Kirjapainoista useat pysyivät Helsingissä joissain vielä vapaana olevissa uusissa teollisuustiloissa, mutta mm. Helsingin Sanomat rakensi ensimmäisen uuden suuren kirjapainonsa Vantaalle Kehäkolmosen ja Hämeenlinnanväylän kainaloon. Toimitus on tänäkin päivänä Helsingissä Sanomien hienossa pääkonttorissa. Entisellä pääpaikalla Ludviginkadulla sijaitsee mm. Päivälehden museo.
Helsinki on ahdas kantakaupungin osalta, eikä Keskuspuiston ulkopuolella ole juurikaan merkittäviä maa-alueita teollisuuden tarpeisiin. Se on jonkinmoinen ongelma Helsingille, mutta toisaalta Helsingin strategia on selvä: Suurten yritysten ja muun hallinnon päätöksenteon peruspaikat pyritään pitämään Helsingissä, joka on vireä ja innovatiivinen kulttuurikaupunki. Sitä haluavat myös useimmat yritykset ja virastot. Kun lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, kaikki erosivat. Harva kaupungissa syntynyt haluaa asua jossa perähikiällä. Ulkolaisia huippujohtajia on vaikea houkutella edes Helsinkiin, miten se mahtaisi onnistua joltain Kajaanilta? Nykytilanne on, että perinteinen teollisuus on osiltaan siirtynyt tarkoituksenmukaisiin (ja -hintaisiin) tiloihin kauemmas Helsingistä, lähelle kuitenkin. Tiheä tieverkko mahdollistaa tuon, samoin teollisuussataman siirto Vuosaareen (Helsinki) .Helsinkiin jää ja tulee sensijaan kehityksen nokassa kulkeva innovatiivinen "uusteollisuus" ja rahoituksen tärkeimmät yksiköt. Ei hätää, vielä riittää euroja kepulandiaankin.
Puhut asiaa. Ja täysin päinvastaista kuin Mielipidepankki joka näkee keskittämisen ainoana keinona, jonkinlaisena pyhänä mantrana hän sitä hokee. Kuten kuvaat, keskittymisen sijaan olemme siis nähneet yritysten vapaaehtoista hajasijoittumista, kauemmaskin kuin mitä sinä kuvaat, sillä esim Strömberg siirsi tuotantoaan Vaasaan saakka Helsingistä, Wärtsilä samoin, Kone tosiaankin Hyvinkäälle ja onhan noita ollut muitakin.
Helsingin ei tulekkaan haalia kaikkea, vaan keskittyä pääkaupungin vahvuuksien tukemiseen. Mielipidepankin täysin tyhjäpäinen kaiken keskittämismantra ei toteutuessaan toisi kuin haittaa Helsingille, jossa jo muutenkin on mm. hintataso karkaamassa monessa asiassa pilviin, ei vähiten asumisessa. Se tuleekin olemaan Helsingin kehityksen suurin jarru. Osaavaakaan väkeä ei saada kun heillä ei ole varaa asua täällä. Kaavoituksen siirtäminen pois sosialidemokraattien ohjauksesta olisi ensimmäinen ja kiireellisin tehtävä kaupunkgin kehittämisessä. Vaan minkäs teet kun demarit kerkesivät valtaamaan kaupunkisuunnitteluviraston jo Ylermi Rungon aikana. Jälki on karmeaa paikkapaikoin demarimafian jäljiltä
Kritisoimalla pääkaupunkiseudun ylettömäksi paisunutta aluepoliittista tukea se onkin mielestäsi Marxilaista talousteoriaa. Oli niin tai näin, mutta pääkaupunkiseutu on aluetukemisen painopistealue.
Samoin suomalaisten vientiyritysten laihaksi jääneet tuotannon arvonlisä ovat Marxilaisen talousopin mukainen lopputulema, jossa varsinainen tulos tehdään suunnittelupöydällä ja pääkaupunkiseudun tornitaloissa. Tämä voisi hyvinkin olla Marxilaisen talousopin mukainen kehitys, sillä Marxilaisen talousopin mukaan työ ja työläiset tulee keskittää kaupunkeihin ja tulos julkaistaan pääkonttorissa. Täytyy myöntää, että aika pitkälle Marxilainen talousteoria on tässä mielessä edennytkin, silti Mielipidepankin mielestä liian hitaasti.
En halua särkeä sinun illuusiota mutta toteaisin ettei tarvitse edes maaseudulle asti mennä, kun sosialismin siemen itää ja voi hyvin, sekä sosialismin koukku on nielty siimoinen päivineen. Ihminen joka on saanut elää ikänsä veronmaksajan pussissa ei välttämättä ymmärrä tuotannollisen työn merkitystä kansantalouden perustekijänä, vaan näkee omat veronmaksajan rahoilla rahoitetut projektityöt kansantaloudellisesti kannattavana työnä, jossa loppuraportit ovat haudattu syvälle arkistojen kätköihin.
Vaatimattomuuttani korostaen haluan kertoa, että suurin idolini ei suikaan ole Karl Marx vaan pikemminkin pienviljelijänä aloittanut maaseudun korvessa elävä ja Vieremällä pääkonttoria pitävä Einari Vidgren, joka tuskin ymmärtäisi sinun höpinöistä sanaakaan mutta on noussut pientilallisen asemasta maamme rikkaimpien ihmisten joukkoon kumoten saavutuksillaan kaikki sinun suurella vaivalla kirjoitetut haihattekut. Iloitsen vaikka itsekseni, mutta näitä vastaavia Einareita riittää pitkin poikin Suomea ilman, että Karl Marxin taskukirja olisi yritystoiminnan pontimena ja pääkonttori Helsingissä.
Turhanpäiväiset teoriat ja päättömät jaarittelut sinulta ja Mielipidepankilta näyttää kyllä onnistuvan luontevasti, mutta miten onnistuisi oikea työ?
että
"edes Suomi ei tuota ruokaa omalle väestölleen riittävästi"
on peräisin? Meillä on naudalihaa ja lampaanlihaa lukuunottamatta ylituotantoa muista eli viljasta, maidosta, sianlihasta ja kananmunista. Viljassa tosin leipäviljassa on tuontitarvetta mutta kokonaisuutena ylituotantoa.
"Harjavallan tehtaat taas saa energiansa Olkiluodon ydinvoimaloista. "
Niin saa juu... Mutta Harjavallassa oli ne tehtaat vuosikymmeniä ennen kuin oli ydinvoimaloita...
lopetetaan maissin tuonti ja katsotaan mihin eväät riittävä..
vielä ellei Olkiluotoa olisi ei ainakaan nykyisenlaista..
kirjoittaa tuota paskaa tänne sivukaupalla, kommunismi on kuollut ja hyvä niin..
kysyä sitä näiltä Marxin talousteorioiden ihannoijilta, erityisesti mmp:lta. Heidän tunkionsa on ehtymätön luonnonvara, onhan se kustannettu suoraan veronmaksajan pussista.
Kommunismi ei suikaan ole kuollut tai kuopattu, punaliput ja aatteen palo ovat edelleen käytössä, sekä kapinahenki julkista valtaa ja maaseutua kohtaan voimissaan.
MPP:n suhteen, samalla nimmarilla kirjoittaa ilmeisesti useampi ei kukaan voi vuorokauden ympäriinsä olla kirjoittamassakaan, olisiko Kiljava kuviossa..
oma maataloutemme toimii tuontipanosten varassa niin se on toinen asia. Vai mitä tarkoitat tuolla maissilla. Tosin maissia ei tuoda rehuksi vaan soijaa kyllä. Mutta maissia tuodaan muroihin ja popcorneihin, marginaalista tuontia. Tuotamme omamme ja valitettavasti joudutaan viemäänkin noita tuontipanoksilla tuen varassa tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita. Valikoima kaupoissa saattaisi kaventua mutta elintarvikeomavaraisuus on toistaiseksi olemassa. Kokonaan toinen juttu on että kannattaisiko olla...
oli siitä tuotammeko tarpeeksi ruokaa ja kiistatta emme tuota mitattuna millä mittareilla tahansa joten tuon virren ylituotannosta voi lopettaa..
Tilastonikkarina olen ihastunut tilastoihin, ne muodostavat pääosin työni sisällön. Ongelmani ei siis ole se, etteikö tilastoja löytyisi, vaan se tilastoihin liittyvä pulma, etteivät ne vastaa kysymykseen: miksi näin on? Jos tilasto on oikein laadittu, silloin se lahjomattomasti kertoo olemassa olevan tilanteen ja myös joskus mahdollistaa hieman tulevaisuuden ennustamisen, mikäli mitään odottamatonta ei satu. Tilastot eivät vastaa myöskään siihen, miksi tähän on tultu. Minkä vuoksi tehtaat ovat sijoittuneet niin kuin ne ovat? Minkä vuoksi Kekkonen näki tarpeelliseksi perustaa valtionvaroin tehtaita ja sijoitella niitä tasaisesti ympäri maata?
Sellunkeitto on bulkkituotantoa ja vaikka tällä hetkellä kannattavaa, voidaan tilastojen perusteella ennakoida ko. tuotannonalan siirtyvän maamme rajojen ulkopuolelle. Raaka-aineiden ja energianhinta ja saatavuus ovat tässä tärkeitä tekijöitä.
Meidän kannattaakin keskittyä tuotantoon, jonka voi ajatella Suomessa pysyvänkin, tämä sen vuoksi jotta voimme vastata kysymykseen, mikä tuotanto on kannattavaa meidän oloissamme ja miksi? Vaikka Nokiaa ei haluta käsitellä, niin otan sen esimerkiksi kaikesta huolimatta. Kairamo aikoinaan ryhtyi karsimaan Nokian turhia rönsyjä, kun yhtiö oli lähes suoritustilassa, hänen työnsä avulla yhtiö saatiin pelastetuksi ja jatkajan oli helppoa (valmiiden suunnitelmien mukaisesti) hänen työtään jatkaa. Matti Otalan työ ja älykkyys olivat ne perustekijät, joiden avulla saatiin luoduksi tuote, joka sopi markkinoille ja näin menestys olikin mahdollinen. Otala loi myös Koneen toimintastrategian, joka tuo yhtiölle varmat tulot myös jatkossa, hissien huoltovarmuus ja päivystystoiminta ovat Koneen menestystekijöitä.
On varsin helppoa panna sellukattila porisemaan, sen voi tehdä missä tahansa, mikäli pääomia on riittävästi ja raaka-aineista ei ole pulaa, työntekijöitä löytyy kyllä. Jos työn lisäarvo muodostuisi ainoastaan tuotteen tekemisestä, silloin länsimaiden kilpailukyky olisi mennyt jo aikoja sitten. Kehitysmaiden valmius valmistaa ja tuottaa olisivat ylivertaisia, mutta koska näin ei ole, silloin on hyvä vastata kysymykseen -miksi? Vastaus on aika helppo, siksi kun kehittynyt infra puuttuu. Kehittynyt yhteiskuntarakenne mahdollistaa juuri sen halveksitun kynän ja rahan pyörittämisen ja aiheuttaa työntuottavuuden nousun, sen lisäarvon jolla me leivän päälle voita hankimme.
Jos joksi asia, kuten Sinulla on näköjään Marxilainen talousteoria, täysin outo ja tuntematon käsite, niin silloin keskustelua siitä ei kannattaisi käydä. Olisi hyvä tutustua asioihin ensin ja muodostaa mielipiteensä vasta sen jälkeen. Äidinmaidosta ei kaikkea tietoa saa, näin se vain on -ikävä kyllä.
Widgrenistä olen samaa mieltä. Ponssekaan ei kuitenkaan syntynyt pelkästään työtä tekemällä, tarvittiin innovaatio ja markkinoilla oleva tarve, tarvittiin pääomaa ja taitavaa johtamista, vasta näiden avulla menestys oli mahdollista saavuttaa. Einari Widgren tietää talousteorioista tarpeeksi, sikäli olet väärässä.
alaluokilla tuo opetettiin, älä tee itse mitään vaan ota toisen taskusta ja jos joku erehtyy tekemään niin laita hänet seinää vasten ja ammu, siinä koko teoria lyhennettynä..
Ilmeisesti suomalainen kouluopetus on heikommantasoista kun olen luullutkaan, vaikkakin varsin skeptinen olen jo ollutkin.
Marxilainen talousteoria voidaan kiteyttää muutamaan perusteemaan, Pääoma on kolme osainen ja pääosin yhteiskuntafilosofinen teos, mutta nämä talousteorian peruskäsitteet voidaan sieltä poimia:
Tavaran arvo määräytyy sen vaihdettavuuden mukaisesti ts. kuinka paljon tavarasta saa vastikkeeksi hyödykkeitä sitä vaihdettaessa/myytäessä. Tavaran käyttöarvo ei lisää tuotteen arvoa (hintaa) koska markkinaehtoinen kilpailu pitää hintojennousun kurissa. Koneiden antama lisäarvo on tuotteen hinnassa ainoastaan koneiden hinta, muuta lisäarvoa ei koneellistaminen tuota. Tavaran arvo muodostuu siihen käytettävästä ihmistyövoimasta, tämä lisäarvo on se jonka Marx halusi leikata kapitalistisilta omistajilta pois. Käytännössä kapitalisteilta olisi pitänyt leikata työväestölle se osuus, joka muodostuu siitä tulosta, joka on tuotteeseen käytetty työntekijän aika ja tuotteen lopullisen hinnan erotus. Jos työntekijä käyttää per. työpäivä 8 tuntia työaikaa ja tuotteen tuotto on rahassa mitattavissa (kun työntuotto on ainoa lisäarvotekijä) noin 11 tunnin arvoinen, silloin tämän teorian mukaisesti kyseessä on riisto.
Marxin talousteorian mukaisesti olisi kannattavaa perustaa tehdas, joka tuottaa vain vasemman jalan kenkiä, koska käyttöarvo ei ole merkittävä tekijä. Talousteorian mukaisesti myöskään automaatio ei ole tuotannollisesti kannattavaa. Markkinatutkimukset ja uusien tuotteiden tuottaminen ja kehitystyö eivät lisää tuotteen lisäarvoa, niinpä tämä toiminta ei ole kannattavaa. Koska Marxin talousteorian perusteet olivat näin pahasti pielessä, silloin on hyvin ymmärrettävää, miksi sosiaalistenvaltioiden kilpailukyky oli varsin huono.
Oleellista tässä tiivistelmässä on se, kuinka samansuuntaisesti täällä kirjoittavat Keskustapuolueen kannattajat ajattelevat, Marxilaisen talousajattelun kanssa. Tuottaminen ei nykyisen neoklassisen talousteorian mukaisesti pelkästään riitä, koska subjektiivisen arvoteorian mukaisesti tavaran arvoa määrittävät tuottamisen sijaan myös muut tekijät kuten, markkinat, muotoilu, mainonta, ostajien maksukyky tms... Ongelma on suomalaisessa teollistumiskehityksessä se, ettei talouden kokonaiskehitystä ymmärretä ja haaskataan aikaa sellaisten vanhentuneiden rakenteiden ylläpitoon, jotka jo nyt tiedetään tuottamattomiksi. Marxin talousteoria oli vanhentunut ja väärä jo sitä luodessa, tämä olisi syytä jo Keskustalistenkin havaita.
Sellutehdas on myös äärettömän pääomavaltainen tuotantolaitos, joten ei ne lähde maasta läheskään niin helposti kuin vaikkapa kännykkätehdas, jonka robotit voi pakata konttiin ja siirtää Kiinaan muutamassa viikossa. Joten älä huoli, kyllä meidän sellukattilat porisee vielä pitkään. Pienimmät tuotantolaitokset toki suljetaan, mutta se johtuu yleisestä tehostamistarpeesta ja ylikapasiteetin leikkauksista, ei niinkään siitä ettei Suomessa sellunkeitto kannattaisi. Toinen seikka joka pitää sellutehtaita meillä on se, että havupusellua ei eteläamerikassa tai indonesiassa keitetä, sikäläinen raaka-aine ei sovellu tuotteisiin joista tehdään pitkäkuituista sellua.
ihmisen raadollisuuden, kuokka heiluu läpi yön kun tulokset tulee omaksi eduksi, yhteisen edun eteen sen verran että tuppi heiluu..
Ensinnäkin on syytä huomata se, ettei helsinkiä voi eikä kannata tarkastella erikseen. Espoo ja Vantaa on kiinteä osa pääkaupunkiseudun talous- ja työssäkäyntialuetta. Yritykset sijoittajat toimintojaan Vantaalle ja Espooseen sen takia, että siellä on enemmän tilaa. Tämän vuoksi esim. auto- ja huonekalukauppa ovat siirtyneet Kehä kolmosen varsille. Helsinkissä asuntorakentaminen on vallannut alaa teollisuudesta. Varsinkin ranta-alueista on kovaa vauhtia tulossa asuinalueita. Ne ovatkin siihen tarkoitukseen paremmin soveltuvia. Suuria tiloja vaativa taloudellinen toiminta on siirtynyt enemmän reuna-aloille. Vuosaaren satama on tästä yksi esimerkki.
Yksi syy siirtoihin voi olla työvoimapula. Pääkaupunkiseutuhan kärsii toimialakohtaisesta työvoimapulasta. Jossain kohdin tämä ongelma voi olla ratkaistavissa siirtämällä toimintoja muihin kaupunkeihin, mutta koskaan siirtoja ei tehdä minnekään periferiaan.
Pääkaupunkiseudusta on mahdollisesti tulossa yhä enemmän korkean osaamisen keskus Suomeen. Täällä tehdään merkittävät kotimaiset innovaatiot, joiden tuotanto voidaan toki siirtää muuallekin Suomeen silloin, kun tuotanto edellyttää suuria tiloja ja kun työvoimasta pääkaupunkiseudulla on pulaa. Merkittävää on se, että korkean osaamisen ja yritysjohdon sekä markkinoinnin merkitys on ajan mittaan kasvanut. Ilman näitä panoksia ei olisi mitään tuotantoa. Näiden merkityksen kasvu johtuu siitä, että markkinatilanne muuttuu nopeasti, kansainvälistymisen on olennaisen tärkeää. Osaamisella joudutaan reagoimaan näihin muutoksiin. Siihen ei kykene jokin tuotantolaitos Vaasassa tai Torniossa. Niiden tuotteiden menekki on riippuvainen kansainvälisestä taloustilanteesta ja suomalaisten kyvystä kohentaa kilpailukyämme. Duunari tekee vain samaa osaa vuodesta toiseen, muttei kykene kehittämään mitään uutta.
Suomen sosialistit yrittivät Marxilaisella talousopilla päästä tuotantotalouteen käsiksi perustamalla vasemmistoliikkeen omia tehtaita. Valmistamalla vain vasemman jalan kenkiä tehtaat kaatuivat pikaisesti ja konkurssin aiheuttamat laskut maksoi veronmaksaja.
Nykyään tyypillisintä sosialisteille on laatia mahdollisimman monimutkaisia teorioita varsinaisen tekemisen sijaan ja tästä syystä sosialistien yrittäminen onkin pelkkää teoriaa.
Kiitos siitä.
tässä yhden olennaisen väärinkäsityksen, joka sinunkin kirjoitusta tässä vaivaa.
En ole koskaan esittänyt sellaista, että kaikki pitäisi keskittää Helsinkiin. Suosin sellaista keskittämistä, missä keskittäminen tapahtuu alueittain. Monet suuret kapungit Suomessa voivat olla tällaisia keskittymiä. Minulla ei ole sitä mitään vastaan ja jos yritykset haluavat siirtää tai perustaa toimintojaan tällaisiin Helsinkin ulkopuoliseen keskittymiin, asia on ihan ok.
Lisäksi meillä voi olla sellaista toimintaa, missä keskittäminen ei tule samassa mielessä kysymykseen. Esimerkkejä tästä voivat olla esim. Lapin talvimatkailukohteet sekä kaivosteollisuus. Ne keskittyvät tietysti luontaisiin paikkoihinsa eli sinne, missä on tunturoita ja sinne, mistä löytyy jotain kaivettavaa.
Helsingin hintataso ei ole karkaamassa monessa asiassa pilviin. Ainoa pilviin karkaava on asuntojen hintataso, joka toki on ongelma. Sen vuoksi pääkaupunkiseutuun tulisi satsata enemmän. Asuntotuotantoa pitää kiihdyttää, koska pääkaupunkiseudun vetovoima on edelleen suuri. Helsingin kansainvälinen vetovoima on yliverytainen Suomessa, mutta liian pieni yleisesti. Tämän vuoksi Jorma Ollilan puheet kansainvälsiesti houkuttelevan metropolin raknetamisesta kannattaisi ehkä ottaa enemmän todesta. Vai oletko sitä mieltä, että Ollila on puhunut aivan puutaheinää?
Osaava väki asuu mielellään pääkaupunkiseudulla. He suosivat ensisijaisesti Espoota, koska siellä on ollut tilaa rakentaa pienasuntoja ja koska siellä veroaste on matala, mikä taas johtuu siitä, että varakas väestö kasautuu Espooseen. Mutta kynnys muuttaa jonnekin muualle Suomeen taitaa olla aika suuri jo senkin takia, että työnsaantimahdollisuudet heikkenevät vaihtoehtojen puutteessa. Helsinki (pääkaupunkiseutu) ei ole yhden yrityksen varassa niin kuin joku pikkupaikkakunta voi olla. Jos johonkin muutetaan, kohteena on silloin ulkomailla työskentely.
Periferiassa on olemassa sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan huonontavat yritysten toimintaedellytyksiä. Tämähän tuli mitä mainioimmalla tavalla esille, kun kotimaan lennot Poriin, Jyväskylään ja Seinäjoelle lopetettiin kannattamattomina. Näiden paikkakuntien yritykset reagoivat tietoon nopeasti kertomalla, että toimintoja on ehkä pakko siirtää isompiin keskuksiin, mistä lentoliikenne toimii. Pääkaupunkiseudulla ei ole olemassa sellaista riskiä. Lentoja eri puolille maailmaa lähtee lähes minuttiaikataululla.
Helsinkiä on pakko käsitellä erikseen, sillä kaupungeilla on erilliset taloudet, vaikakin joitakuita asiaoita on saaty YTV / HSY:n kautta järjestetyiksi.
Helsingillä on aina haitaksi jos yritys siirtyy Espooseen tai Vantaalle, sillä kaupunki menettää siinä yhteisöverotuoton jonka tuo yritys maksaa. Usein myös työntekijät hakeutuvat lähemmäs työpaikkaansa, etenkin jos on tarve muuttaa esim. lapsimäärän lisääntyessä tms.
Kuten aamun Hesarista saimme lukea, Helsingillä onkin edessään rankka kulukuuri. Menot ovat lisääntyneet mutta tulot vähentyneet, velkaantuminen on kiihtynyt huimaan vauhtiin. Helsinki on ollut jopa muuttotappiokunta, kun enemmän väkeä on siirtynyt esim kehyskuntiin kuin mitä kaupunkiin on muuttanut. Kun muuttajista vielä osa on maahanmuuttajia joiden kotouttamisen kustannukset merkitsevät kustannusten kasvua, voidaan Helsingin maankäytön epäonnistuneen totaalisesti, niin yritykset kuin hyvät veronmaksajat häipyvät.
Syykin tuohon kehitykseen on selkeä. Kaupunkisuunnittelussa on ollut demarivalta jo vusikymmeniä. Järki on karmeaa, kuten näemme. Kapunkisuunnittelusta vastaavan kaupunginjohtajan paikka on läänitetty SDP:lle ja kun lautakunnan johtokin on ollut demareilla, niin enempäähän ei asioiden pilaamiseen tarvitakkaan. Ylermi Runko oli lautakunnan puheenjohtajana lähinnä junailemassa Hakalle sopivia gryndauskohteita, ja siinä sivussa miehitti kaupunkisuunnitteluviraston demarivirkamiehillä. No, nyt ollaan tilanteessa jossa tonteista on pulaa vaikka maata on tarjolla pilvin pimein. Ne merenrantakohteet joita mainostat ovat taas ökyhinnoillaan tavallisten ihmisten saavuttamattomissa, siis niiden jotka tekevät työtä ja maksavat veroa.
Jos Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta halutaan korkean osaamisen keskusta, ensimmäiseksi pitää huolehtia, että kotimaamme osaajat, ne Nokian insinöörit, viihtyvät kaupungissa: Nyt he joutuvat muuttamaan Kirkkonummelle tai Klaukkalaan asuntojen hinnan vuoksi. Yhdyskuntarakenne hajaantuu ja ongelmat lisääntyvät kun porukka sukkuloi autoillaan kodin ja työpaikan väliä. Ei tänne haluta ulkomailta katsomaan kuinka ihmiset istuu kehätiellä ruuhkassa, Helsingin valtti voisi olla sen koko, riitävä pienuus maailman metropoleihin verrattuna, edulliset hinnat ja helppo saavutettavuus. Nyt demarimeininki on saanut aikaan sen, että Helsingissä on maailmanmittakaavassa suurkaupungin ongelmat, ruukainen liikenne ja kalliit hinnat, pienkaupungin palveluilla. Joku Turku tai Oulu saattaa hyvinkin nousta osaamiskeskuksena Helsingin seudun ohi jos demareiden älyttömyksiä ei saada kuntoon. Se tulee olemaan todella vaikeaa noiden alussa kuvaamieni talousvaikeuksien vuoksi. Siksi Helsingin, Espoon ja Vantaan on liityttävä yhteen todella pikaisesti. Muuten muu maa ajaa ohi ja vilkuttaa mennessään
Kuten Helsingin ja Uudenmaan esimerkki osoittaa, keskittämisellä ei saada mitään hyötyä, päinvastoin hintataso karkaa ja syntyy muita haittoja, kuten ruukia ja muuta tehottomuutta.
Oikea ratkaisu on erikoistuminen.
Helsinki voi erikoistua koulutuseen ja innovaatiokeskuksiin jos katsoo sen laillasi olevan kaupungin erikoisosaamista. Tosin tähän saakka esim merkittävimmistä yritysjohtajista ei Helsingissä ole syntyneet kuin muutama Herlin ja jokunen muu isältä pojalle- metodin kautta sukufirman johtoon noussut. Kaikki muut merkittävimmät johtajat ovat muualta tulleita, aika moni Pohjanmaalta. Se kertoo vain sen, että johtajuus ja innovatiivisuus ei taida sittenkään olla se helsinkiläisten vahvuus.
Metsäteollisuutta tuskin kannattaa nykyistä enenpää keskittää, sillä raaka-aineen saanti ja kuljetus on niin oleellinen osa prosessia, ettei puuta kannata ruveta rahtaamaan esim Pohjois-Karjalasta länsirannikolle. Pienet rannikkokaupungit ovat jo erikoistuneet metallien jalostukseen, Keski-Suomi (Tampereen seutu mukaan lukien) konepaja ja metsäteollisuuteen, Lappi matkailuun jne. Kun tuo erikoistumisala on hyvin hallussa ei sinun älytön keskittämisvimma auta yhtään mitään. On sinänsä aivan sama toimiiko konepaja Suolahdessa vai Vantaalla kunhan sen toiminnalle oleellisimmat fasiliteetit ovat kunnossa, raaka-aineen saanti, alihankintaverkosto, jne.
Sinun vaahtoaman keskittämisen sijaan erikoistunmista ja erikoistuneiden alueiden verkottumista pitää edistää, sillä tulevaisuudessa pärjäämme.
Väitteesi tapaisiin uskomuksiin törmää varsin usein ja niitä pidetään jostakin syystä totena. En ryhdy eriskummallista teoriaasi kumoamaan, koska siinäkään ei olisi mitään järkeä. Pyytäisin kuitenkin pohtimaan erästä faktaa, joka on varsin helppo todentaa missä ja milloin tahansa. Jos ihminen tekee työtä vain oman etunsa vuoksi, miksi silloin teollisuusvaltioiden tuottavuus on korkea? Kun pienyrittäjyys on lisäksi matalalla tasolla. Teollisuustauonannossahan pääosa tuotannon arvosta menee muille kuin työntekijöille. Miksi kehitysmaatalouksissa menee heikosti, kun pääosa on tuotannosta pienyrittäjin toimesta tapahtuvaa ja näin ollen vain omaksi eduksi tehtävää ja kuokan siis tulisi heilua yötä päivää ja tulosta syntyä. Minkä vuoksi tuottavuuden suunta on täysin vastoin teoriaasi?
Näinhän juuri tapahtuu vasemmistolaisessa pienyrittämisessä, kuokka heiluu vain omiksi tarpeiksi, jossa yhteistä jaettavaa ei synny.
Esimerkkinä kepulainen lippulaiva Nokia on ollut hyvä apu yhteiseen jakamiseen, jossa sinunkin kaltaiset paperinpyörittäjät ovat saaneet hyötyä. Teoriat ja tilastot eivät elätä, tarvitaan lujaa yrittämisen taitoa ja osaamista.
EU:n Suomeen syytämät aluetuet ovat nimenomaan rahojen haaskausta, koska ne kohdistuvat juuri siihen osaan Suomea, joka kyetään pitämään asuttuna vain tukitoimien avulla. Suomi ei ole Euroopan reuna-alue siinä mielessä, etteikö se kykenisi tulelamaan toimeen omin varoin. Juuri sen vuoksi väestön ei pidä muuttaa mihinkään Keski-Eurooppaan. Kyse on siitä, että Suomi kykeneen elättämään viisi miljoonaisen kansansa. Emme me vaadikaan sitä, että muiden Euroopan maiden kansalaisia pitäisi siirtää tänne pohjoiseen. Emme me vaadi Euroopan mitassa mitään Euroopan tasapuolista kehittämistä. Vaadimme vain tasapuolisuutta siinä suhteessa, että voi pärjätä kilpailussa muiden kanssa. Suomi ei ole mikään kepulainen tukitalous ja kehitysapujen kohdemaa kuten kepulandia maamme sisällä on.
Koko Suomea ei tarvitsekaan siirtää Etelä-Suomeen. Ei kukaan ole sitä vaatinut. Riittää hyvin, että kunkin valtakunnan osan väestöpohja on sen suuruinen mitä tuo alue pystyy elättämään omin avuin.
Kalle Isokallio on kirjoituksessaan aivan oikeassa.
On näemmä erittäin vaikea ymmärtää, että tuki on käytännöllinen pakko, ellei sitten ihmisiä ja alueita jätetä heitteille, kuten nykyään suuresti jo tapahtuukin. Eriarvoisuus kasvaa vauhdilla. Aluetukia pitäisi päinvastoin lisätä, jotta myös kehitysalueille saataisiin luoduksi uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Se taas, että pääkaupunkiseutu maksaa kaikesta muuta Suomea enemmän, aiheutuu juuri siitä, että väkeä on siellä liikaa, mistä syystä hintataso kohoaa, kun kaikesta alkaa olla niukkuutta. Sitäpaitsi mainitsemaasi tasapuolisuuttahan noilla aluetuilla juuri haetaan.
Kalle Isokallion ja hengenheimolaisten roudaaminen pois ruuhkaa vähentämästä voisi jo sinällään olla ratkaisu ruuhka-Suomen muuta korkeampaan hintatasoon, mukaan lukien kauheaa huutoa aiheuttaneet verot.
Mikä toimeentulo se on,että muut maksaa sinun elämisen?Yrittämisen täytyy olla kannattavaa ja meidän agraaripunikeilla on ihan toinen käsitys asiasta.Silloin jos ei tuoimeentulo ole järkevää,niin mennään sossunluukulle hakemaan rahaa,Martti Tiuri uskalsi sanoa asian jo aikoja sitten ääneen.Isokallio puhui harvinaisen fiksusti asiasta.Veronmaksajien taakka on jo nyt kohtuuton,kun elätämme kepulandiaa.
Juuri siksi niitä varoja aluetuen muodossa maksetaan, jotta saadaan kehitystä aikaiseksi. Sitä paitsi yrittäjä tulee hyvin toimeen, vaikkei yritystoiminta kannatakaan, kunhan ei tuota tappiota. Tuohon oikeastaan pitäisi pyrkiäkin, koska rosvoaminen ei ole yritystoiminnan tarkoitus, ainakaan perimmäinen. Rosvouksen hillitsemiseksi verotuksen pitää olla myös progressiivinen. Kasautuminen ei ole suositeltava ilmiö sen enempää rahan, väestön kuin minkään muunkaan suhteen. Myös ylensyöminen aiheuttaa kasaantumista, joka voi olla suorastaan vaarallista.
Aluepolitiikkaa on meillä harjoitettu pitkään Kepun johdolla ja vaatimuksella. Laihoin tuloksin. Toimeentulon mahdollisuudet haja-asutusalueilla ovat koko ajan vähentyneet. Ei yrityksiä voi heittää minne tahansa pakolla, jos niiden halutaan toimivan markkinaehtoisesti kannattaen. Meillähän elettiin mm. vaihe, missä yrityksiä houkuteltiin maakuntiin kaikenlaisten tukiaisten ja valmiiksi rakennettujen tehdashallien voimalla. Seurauksena oli lukuisa määrä konkursseja ja inhimillisiä tragedioita, kun omakotitaloja rakennettiin velkarahalla katteettomien lupausten ja toiveunien varassa.
Pääkaupunkiseudulla ei suinkaan kaikesta ole niukkuutta. Ainoa asia mistä on ollut puutetta, ovat asunnot ja tonttimaa. Jos jotain olisi järkevää poliittisin valinnoin tukea, se olisi nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntotilanne. Kaikki muu onkin sitten paljon paremmin kuin muualla Suomessa. Kepu on vastustanut esim. lentokenttäradan rakentamista pääkaupunkia suosivana hankkeena. Nyt sekin kalahtaa omaan nilkkaan, kun kotimaan lentoreittejä vähennetään. matka kepukaupungeista maailmalle pitenee eikä pääse edes junalla lentokentälle, kun sitä haluttiin niin vastustaa.
Kai kepu sentään sen radan rakentaa Vantaan lentoasemalle aluepoliittisella tuella. Muut kentät odottaa siihen saakka kunnes pääkaupunkiseudun aluepoliittiset rahoitukset on saatu kuntoon.
eikä päinvastoin, tai voittehan koettaa kauanko herja lentää ilman "kepulandiaa".
Kun jätetään Kalle Isokallion höpinät omaan arvoonsa ja tarkastellaan aluepoliittisia tukia kokonaisuutena, niin Uusimaa ja pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti suurin aluepoliittisen tuen saaja.
Aluepoliittisella tuellahan tarkoitetaan julkisia investointeja, koulutusta ja innovaatiotutkimusta, sekä tuotekehittelyä, jotka rahoitetaan julkisin varoin.
Kaikki edellä mainitut aluepoliittiset toimet on suunnattu pääasiassa Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, jotka ovat hyötyneet aluepoliittisesta tuesta suhteettoman paljon.
Kuvaava esimerkki aluepoliittisen tuen valumisesta oli EU:n ESR-rahoitus, joka oli EU:n parlamentin päätöksellä tarkoitettu kattamaan koko maan aluepoliittisia kohteita, mutta EU:lta anottiin poikkeuslupa käyttää ne sadat miljoonat Uudenmaan läänin työttömien työllistämiseen, koska Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla oli ja on määrällisesti maamme suurin työttömyysalue, sekä tietysti maahanmuuttajien kotouttamisterve.
On selvää ettei aluepoliittisia tukia riitä Etelä-Suomen suurista tarpeista johtuen muualle Suomeen. Pohjanmaan ratahanke olisi yksi sellainen, mutta julkisuudessa väännetään kättä siitä, annetaanko 5 miljoonaa vain annetaanko sitäkään.
Kun otetaan huomioon ne rahavirrat, jotka ympäri Suomea virtaa pääkaupunkiseudulle, niin on todettava surulla se, kuinka helposti laajakaistaliittymän saa pääkaupunkiseudulla muutamalla kympillä, koska aluepoliittisten tukien varassa on edullista rakentaa kuluttajaystävällisiä palveluja.
Nykyisen kaltaiselle aluepoliittisille tuille pitäisi pistää perälauta kiinni. Uusimaa ja pääkaupunkiseutu tulkoon toimeen omillaan tai hiukan vähemmillä avustamisella.
En olisi ihan varma, että pääkaupunkiseutu saa eniten aluetukea, jos määrät suhteutetaan kunkin alueen asukaslukuun.
Mutta niin tai, tukea pitääkin ohjata sinne, missä siitä saadaan suurin hyöty irti. Meidän tulisi olla kansakuntana sen verran itsekkäitä, että ajattelisimme asiaa koko kansan kokonaisedun kannalta eikä sen mukaan, sattuuko joku asumaan erakkona jossain soiden ympäröimässä saaressa.
Hyvä esimerkki täysin takaperoisesta ajatettelusta ovat maataloustuet. Meillä tuetaan eniten tundramaataloutta ja siten viedään kannattavan maatalouden eväitä niiltä alueilta, missä maatalouskin voisi luontaisesti vielä jotenkuten kannattaa. Jopa yhden kansallisurheilumme tilaa tutkailleet ovat tulleet nyt siihen realistiseen uskoon, ettei menestyksemme voi enää levätä maaseudun nuorten toivojen harrastusten tukemisessa. Huiput pitää löytää sieltä, missä on riittävästi väkeä eli suurista kapungeista. Tämä tarkoittaa myös taloudellista tukea siihen osoitteeseen. Kaikessa yritystoiminnassa on samoin. Ei ole järkeä tukea sellaista, josta tiedämme tulevan hyvödyn olevan olematonta ja jopa suureksi osaksi tappiollista. Panokset pitää panna niihin koreihin, mistä saadaan paras hyöty. Tämä perusasia on unohtunut vouhotuksessa, joka käskee kehittämään maata tasapuolisesti. Tundran antimilla elätetään lähinnä tokallinen poroja, muttei juuri muuta.
Tärkeintä ei ole se missä asuu, vaan se, kenen kanssa asuu.
Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoisestii. Viranomaisten yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Omista lähtökohdista tapahtuva kehittäminen ei siis tarkoita sitä, että poroisännästä pitää väellä ja voimalla tehdä helsinkiläinen paperinpyörittäjä tai päinvastoin.
Esimerkiksi Euroopan unioni on yksi maailman rikkaimmista osista, mutta sen alueiden välillä on suuria eroja tulotason ja taloudellisten mahdollisuuksien suhteen. Aluepolitiikan avulla EU siirtää voimavaroja vaurailta alueilta köyhille. Pyrkimyksenä on tukea kehittymättömiä alueita, jotta ne pääsisivät samalle tasolle muun EU:n kanssa.
Suomen kansallista aluepolitiikkaa ohjaa vuoden 2010 alusta uusi alueiden kehittämislaki. Samaan aikaan astui voimaan valtioneuvoston asetukset alueiden kehittämisestä ja alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta. Kansallinen eli Suomen sisäinen ja Euroopan unionin aluepolitiikka muodostavat kokonaisuuden, missä EU:n politiikalla tuetaan keskeisiä kansallisia ja alueellisia kehittämispyrkimyksiä.
Näyttää kumminkin siltä, että Suomessa perinteikäs herraviha on muuttunut köyhävihaksi. Ilmeisesti enemmistö alkaa olla varoissaan.
Ei kannata yleistää tuota köyhävihaa.
Tällä palstalla riehuu pari valtion viroissa loisinutta demaria joilla menee taloudellisesti hyvin, ja he osoittavat tuota köyhävihaa. Valtaosa muista normaaleista ihmisistä kyllä ymmärtää köyhienkin asiaa ja sen, että vähäosaisimpia tulee auttaa siellä missä he ovat, ei pakkosiirtää jonnekkin keskuksiin.
Nämä palstalla riehuvat vihaaja kaunaa suoltavat eläkeläiset ovat hyvä osoitus omaan napaansa tuijottavista moraalinsa ja eettiset arvonsa hukanneista älykääpiöistä, joita jokunen aina löytyy
näyttää olevan sinulle päähänpinttymä. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut tasaisesti asuttuna. Tämän voi havaita tänäkin päivinä ajamalla autolla vaikkapa nelostietä etelästä pohjoiseen. Mitä pohjoisempaan mennään, sen enemmän on asumatonta erätaivalta. Siis sitä vanhan ajan metsästysmaata. Ihmiset ovat olleet kautta historian sen verran isetsuojeluvaistoisia, etteivät ole suinpäin rynnänneet kohti pakkasia. Kun Kilpisjärvellä jäät sulavat tavallisesti ehkä heinäkuussa, niin pilkkikausi kyllä kestää muuta maata kauempaan. Jos maamme eläisi pilkkimisestä, kannattaisi varmaan suosia näitä pohjoisia alueita. Mutta kun ei elä.
Ei aluepolitiikka voi olla sitä, että tuetaan kaikkea kannattamatonta. Sehän on täysin järjetöntä. Se johtaisi esim. siihen, että Islannissa tuettaisiin jäätikköalueiden asujamistoa, jota ei todennäköisesti ole olemassakaan. Meillä tuetaan tundramaataloutta, mikä on myös maatalouden kannattavuuden suhteen järjettömyyden huippu.
Kaikki kritiikki on kepuköyhien mielestä aina köyhävihaa, herravihaa tai kepukaunaa. Näinpäin Kepu on aina kääntänyt asiat, kun se ei halua vastata asialliseen kritiikkiin.
Suomessa ei pitäisi olla kehitysapupolitiikkaa. Afrikassa on nälkää näkeviä, joille on järkevää ja inhimillistä antaa hätäapua. Suomessa hätäapu johtaa ojasta allikkoon. Se tarkoittaa auringonlaskun paikkakuntien sellaista suosimista, missä köyhyys vain perityy sukupolvelta toiselle. Suomessa sosiaalinen nousu on maaseudun valtaväestön osalta tapahtunut sitten, kun he ovat muuttaneet kaupunkeihin. Valtaisa maaltapako alkoi 60-luvulla ja useimpien paenneiden elämä muuttui sen seurauksena paremmaksi ainakin taloudellisesti.
Kepu ja kommunistit haluavat rakentaa yhteiskuntaa, missä toimeentulo ei perustu omalle työlle ja uurastukselle. Kotiseuturakkauden nimissä ollaan valmiita heittäytymään muiden elätettäviksi.
Jos ajatellaan kapitalistisesti, niin tottakai kaiken pitää kannattaa. Tosin sekään tuskin riittää, jos otamme vaikka Israelin esimerkiksi. Siellä kapitalistinen hallinto ei anna enää paimentolaistenkaan elää omilla juurillaan Negevin autiomaassa, vaan työntää paimentolaisten majat puskutraktorein kumoon aina sitä mukaa kuin alkuperäisväestö pykää majat pystyyn. Siinä on malliesimerkki kapitalistisista pyrkimyksistä, vaikka kysymyksessä olevat paimentolaiset lienevät Israelin kansalaisia. Heidät pitäisi sen sijaan saada kaupunkilähiöön rakentelemasta laittomia hökkeleitään. Meininki Suomessa alkaa olla samanlaista. Alkuperäisväestö on kautta historian ollut niin sanotun edistyksen hampaissa.
Jos jotakuta ei kapitalistinen meininki miellytä,niin miksi pitää ryhtyä pakkokäännytykseen tai suoranaiseen rosvoamiseen, minkä kohteiksi alkuperäisväestö on säännönmukaisesti joutunut. Toisaalta en ymmärrä, miksei alkuperäisväestö voi kehittää omaa talouttaan omista, ei välttämättä kapitalistisista, lähtökohdistaan. Ainakin aluepolitiikan virallisemmat muotoilut vaikuttavat ottavan huomioon lähtökohdat, jotka ovat tuen saajan, eivät minkään ulkopuolisen intressiryhmän.
Se nyt vielä puuttuisikin, että joku kapitalistinen firma alkaisi vaahdota aluepolitiikan suuntalinjoista. Tosin kaameaan veroulvontaan ovat eräätkin, lähinnä täkäläiset, kansainväliset firmat jo alentuneet ja lobbaus on ollut aikaansaatujen lakien tasosta päätellen kerrassaan hurjaa.
Tottakai maan pitää olla tasaisesti asuttu, jos se sitä jo on. Nyt vain näyttää siltä, että väki pitäisi voimalla saada muuttamaan yhteen kasaan jonnekin meren rannalle, josta ainoastaan voi käydä ulkomaankauppaa ja jossa kuuleman mukaan kaikki kannattaa
Esimerkkinä kerrottakoon syvällä Kepulandian korvessa Vieremällä maanviljelijä Einari Vidgren kehitteli ja perusti ilman pääkaupunkiseudulla välttämätöntä aluetukea metsäkoneita valmistavan kansainvälisen yrityksen Ponsse OY:n, jossa työskentelee kotimaassa lähes tuhat työntekijää.
Maanviljelijä Vidgren kuuluu tällä hetkellä maamme rikkaimpiin ihmisiin, samalla hän on ratkaissut matkustamisen ongelmat mm. omalla helikopterilla ilman aluepoliittista tukea. On pantava merkille se tosiseikka, että tuloksen tekeminen onnistuu auringonlaskun paikkakunnillakin kunhan sosialistiset jarrumiehet eivät ole hääräämässä liikaa ympärillä ja vaatimassa sosiaalisilla etuuksilla elämistä.
Kepu haluaa rakentaa yhteiskuntaa yrittämisen ja työn teon kautta. Kotiseuturakkaus on kannatettavaa, kuten yllä kerrottu esimerkki osoittaa. Yhteistyöllä ja yrittämisellä saadaan elätettyä samalla myös pääkaupunkiseudun paperinpyörittäjiä.
Ponsse on, mutta valitettavasti melko ainut laatuaan erityisen itäisen Suomen alueella.
Jos näitä tuottavia yrityksia olisi pitkin maakuntia pilvin pimein, niin toki ihmiset silloin muuttaisivat työn perässä maakuntiin eikä maakunnista pääkaupunkiseudulle kuten tähän asti. Työllisyystilastoista kun ei saa ihan sellaista kuvaa, että ihmiset olisivat tulleet vain lorvimaan pääkaupunkiseudulle, missä asuminenkin on muuta maata kalliimpaa.
Nyt olisi mukava tietää, että miten ne Ponssen toiminnasta syntyvät rahavarat hyödyttävät pääkaupunkiseudun paperinpyörittäjiä. Jos yritys ja sen työntekijät ovat Vieremältä ja lähiympäristöstä, niin ihan lakien mukaan verorahojen pitäisi jäädä pääosin niille kulmille.
Siinä Vieremän lähellä on Keitele, jossa Keitele Timber niminen yritys sahaa ja jalostaa tukkia hyvällä menestyksellä, 90 % tuotannosta menee vientiin. Sahan vieressä Sepa Oy tekee kattoristikoita joita kuskataan ympäri maan talonrakentajille. Kunta on työpaikkaomavarainen ja sen veroprosentti on Helsinkiäkin alempi.
Siinä Itä-Suomesta esimerkkiä ja tässä lisää. Iisalmessa Profile Vehicles Oy tekee erikoisajoneuvoja joiden ulkomaisia käyttäjiä ovat mm. Thaimaan ja Saudi-Arabian kuninkaalliset ja ltuosta ähempää pääministeri Vladimir Putin. Kotimaan ambulanssit ovat isolta osin Iisalmelaista tekoa. Iisalmessa tehdään myös maailman parhaat aktiivikaiuttimet Genelec tuotemerkillä.
Kyllä sitä osaamista siis löytyy.
Kuten tuosta kirjoituksesta hyvin käy ilmi, maamme todellinen elättimaakunta on Uusimaa, ja Uudenmaankin varsinainen loiseläjä Helsinki.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9250395/45311730
Vientitulot tehdään pääasiassa muualla maassa, ja Helsinki vain tuottaa oheispalveluja näille vientiyrityksille, samalla kuppaa muuta maata taloudellisessa mielessä.
osaamista löytyy. Eihän kukaan sitä vastusta, jos jossakin päin Suomea menee hyvin. Sehän tässä kismittää, kun meillä on hirveä määrä sellaisia kuntia, joista näitä kertomiasi esimerkkejä ei löydy vaikka kuinka yrittäisi etsiä. Eikä ole löytynyt herran aikoihin.
Kerrotko millä tavalla Helsinki kuppaa muuta maata taloudellisessa mielessä. Ainakin helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat osallistumaan valtionosuuksien tasasuten maksuun kaikkein suurimmalla osuudella vuosittain. He maksavat veroina 2-3 prosenttia suoraan tätä kautta jonnekin ihan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Kun katsellaan taas saajia, suurin elättikunta on umpikepulainen Merijärvi. Mitähän siellä mahdetaan tuottaa? Kepulaista sontaa kaiketi.
Vaikkapa tuolta:
http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/
Ja olennainen lainaus:
"On ymmärrettävää, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus asettua asumaan valitsemalleen paikkakunnalle. Tämä valinta on kuitenkin vapaaehtoinen. Siitä ei voi seurata oikeutta vaatia muita maksamaan tämän valinnan aiheuttamia korkeita kustannuksia. Mitä itseisarvoa ylipäätään on maan pitämisellä kokonaan asuttuna? Jos joku arvostaa ”luonnonläheistä” elinympäristöä ja asuu sellaisessa, eikö hänen tule itse kantaa taloudellinen ja muu vastuu valinnastaan?"
"Hyvä esimerkki täysin takaperoisesta ajatettelusta ovat maataloustuet. Meillä tuetaan eniten tundramaataloutta ja siten viedään kannattavan maatalouden eväitä niiltä alueilta, missä maatalouskin voisi luontaisesti vielä jotenkuten kannattaa."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Oletko todella noin tollo että ymmärryksesi riittää käsittämään vain julkisen talouden rahavirrat.
Jos tarkastelet kansantaloutta kokonaisuudessaan, myös yritysten rahavirtoja, sitä missä maan vientitulot ja sitä kautta talouden lisäarvo, uusi vauraus, tehdään ja missä se kulutetaan, niin kuva onkin täysin toinen. Muu maa tekee rahaa enemmän kuin kuluttaa, Helsinki ja Uusimaa kuluttaa enemmän kuin tienaa, syö muun maan tienaamaa vaurautta.
Julkiset tuet ja muut valtiontalouden tulonsiirrot ovat muun kansantalouden rahavirtojen tasapainottamista poliitisin päätöksin. Toinen vaihtoehto olisi jättää vientituloilla tuotettu raha verottetavaksi kokonaan sinne missä se syntyy. Silloin julkisilla varoilla jouduttaisiin tukemaan pääkaupunkiseutua.
sijasta tarkasteltavaksi paljon paljon yksinkertaisempi asia. Kuntatalous. Nythän kunnilla on verotusoikeus ja periaatteessa jos kunta on omavarainen niin sen pitäisi pystyä kattamaan omien kuntalaistensa palvelut asukkailtaan keräämillään verotuloilla. Pääkaupunkiseudulla näin tapahtuukin ja kunnallisveroprosentti on silti maan alhaisimpia, paras esimerkki taitaa olla Kauniainen. Sitten muualtakin löytyy mm Eurajoki ja muut joissa on toimivaa tuottavaa teollisuutta. Mutta sitten löytyy paljon kuntia jotka eivät omilla veroituloillaan onnistuu järjestämään palveluja omille kuntalaisilleen. Onko sinusta oikein että muut kunnat kustantavat tällaisten kuntien asukkaiden palvelut? Eikä silloin pitäisi päteä juuri tuossa
http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/
mainittu että
"On ymmärrettävää, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus asettua asumaan valitsemalleen paikkakunnalle. Tämä valinta on kuitenkin vapaaehtoinen. Siitä ei voi seurata oikeutta vaatia muita maksamaan tämän valinnan aiheuttamia korkeita kustannuksia. Mitä itseisarvoa ylipäätään on maan pitämisellä kokonaan asuttuna? Jos joku arvostaa ”luonnonläheistä” elinympäristöä ja asuu sellaisessa, eikö hänen tule itse kantaa taloudellinen ja muu vastuu valinnastaan?"
Kuntatalouden osalta voidaan kysymys asetella myös niin, että onko oikeudenmukaista, kun maaseutukunta hoitaa lapsen vauvasta ylioppilaaksi kunnan kustannuksella, mutta ei saa satsauksestaan mitään korvausta, vaan tuo nuori muuttaa pois siinä vaiheessa kun hän menee töihin ja alkaa maksaa veroja. Toisaalta onko oikeudenmukaista, että esim. Helsinki saa vastaanottaa valmiiksi koulutettua työvoimaa muualta maasta ilman, että on satsannut siihen senttiäkään?
Oikeudenmukainen malli sallisi sen kunnan, jossa henkilö on saanut koulutuksen, perusterveydenhuollon ja muut palvelut, kerätä henkilön tuloverot vaikkapa viidentoista vuoden ajan muuttopäivästä, ja vasta sen jälkeen vastaanottavan kunnan oikeus verottamiseen alkaisi. Eikö niin.
Nythän edelleen on tuo ihmisen vapaa oikeus valita asuinpaikkansa. Nyt kun kunta kouluttaa jonkun vauvasta ylioppilaaksi ja tuo joku päättää lähteä jonnekin opiskelemaan niin kunnan pitäisi pohtia että miksi tämä opiskelija ei tule takaisin. Sehän on se perusongelma? Jotta kunta toimisi niin kunnan pitää tarjota jotakin sellaista että kunnassa riittää asukkaita jatkossakin. Et voi syyttää älykästä nuorta joka lähtee Helsinkiin ja opiskelee ja saa työpaikan vaikkapa kansainvälisessä vientiyrityksessä että häntä kiinnostaa enemmän kaikki se mitä on tarjolla kuin paluu tuppukylään josta pääsi lähtemään. Ei tuollainen maksusysteemi mitään ratkaisisi, jos kunta ei houkuta nuoria jäämään tavalla tai toisella niin kunnalla menee heikosti.
Esimerkki olikin tarkoitettu selvittämään miksi joillakin kunnilla on menoja omaa kantokykyään enemmän.
Mikä tahansa kunta ottaisi varmaan mielellään asukkaikseen valmiiksi koulutettuja hyvätuloisia. Helsinki on esimerkki kunnasta joka kärsii tuosta ilmiöstä. Hyvätuloiset koulutetut älykkäät ihmiset muuttavat mieluummin Espooseen, Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja jopa kauemmas koska Helsinki ei kykene tarjoamaan heille kohtuullisia asumisoloja järkevällä kustannustasolla. Helsinki saa jopa ottaa vastaan naapurikuntien sosiaalisesti syrjäytyneet, Espoon virkamiesten on väitetty suositelleen spurguilleen muuttoa Helsinkiin parempien palvelujen äärelle.
Helsinkiin muuttaakin lähinnä niitä kepusurkimuksia ja muita luusereita jotka eivät tuota verotuloja. Jos tuollainen verojen tasausmalli toimisi, Helsinki saisi takaisin fiksut nuorensa, ja toisaalta kepulandiasta tulleet hyppäisivät junasta jo Tikkurilassa.
"Nyt olisi mukava tietää, että miten ne Ponssen toiminnasta syntyvät rahavarat hyödyttävät pääkaupunkiseudun paperinpyörittäjiä. Jos yritys ja sen työntekijät ovat Vieremältä ja lähiympäristöstä, niin ihan lakien mukaan verorahojen pitäisi jäädä pääosin niille kulmille."
Ajatteleva ihminen olisi voinut tuon asian voinut ymmärtää kysymättäkin, mutta haluan auttaa sinua tiedon kartuttamisessa vaikka se lisääkin tuskaa.
Lyhyesti kerrottuna yhteisöveron tuotosta valtaosan saa valtio ja ALV-tuoton kokonaan. Lisäksi kansainvälisessä kaupassa tapahtuvaa paperin pyörittämistä tapahtuu eri virastoissa pääkaupungissa ja hyvä niin, mutta se suurin paperinpyörittäjille tuleva hyöty onkin siinä, kun kertyneitä verotuloja jaetaan pääkaupunkiseudulle aluetukena, jolloin paperinpyörittäjien joukko kasvaa kumulatiivisesti.
Tässä se ero isännän ja rengin välillä syntyy.
olen todellakin sen verran tollo, etten ymmärrä sepustuksista yhtikäs mitään.
Jos otetaan esimerkiksi Nokia, niin voi kysyä, missä sen vauraus tehdään ja missä kulutetaan. Miten voit laskea sen, missä sen vauraus tuotetaan. Yleensähän tällaisen bisneksen suuri vauraus on patenteissa, tuotekehityksessä ja yhtiön johtamisessa. Kuka ja missä ne mahtaa tehdä? Yhtiöstä virtaa ulos rahaa palkkoina, veroina ja osinkoina. Kun nyt jätetään toivomuksesi mukaisesti julkiset rahavirrat käsittelemättä, voidaan todeta, että Nokia kuten muutkin yritykset maksavat palkkaa sinne, missä sen työntekijät ovat. Jos siis olet helsinkiläinen ja teet töitä Helsingissä, palkka tulee sinulle Helsinkiin. Jos taas olet töissä Oulussa ja oululainen, palkka tulee sinne. Oululaisen palkasta ei makseta mitään osaa jollekin helsinkiläiselle samaa työtä tekevälle. Yhtiön johto on majoittunut pääkaupunkiseudulle syistä, jotka ovat johdon tiedossa, mutta joita Jorma Ollila on kuvannut pääjohtaja-aikoinaan myös julkisesti. Ne liittyvät pääkapungin kansainväliseen vetovoimaan, verkostoitumiseen ja nopeisiin yhteyksiin maailmalle.
Osingot maksetaan puolestaan yhtiön omistajille. osin voi olla sattumanvaraista, missä omistajalla on kotipaikkansa, mutta veikkaan, että esim. Nokian kotimainen omistus kuitenkin keskittyy aika paljon eteläiseen Suomeen. Se johtuu siitä, että vauras väki haluaa asua jostain syystä Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.
Niin, että kovasti minua kiinnostaisi, mikä on se rahavirta, joka kulkeutuu ansiottomasti pääkaupunkiseudulle. Päätökset perustuvat käsittääkseni täysin markkinaehtoisuuteen eli tehdään yritysten sisällä.
jonka edellinen kirjoittaja toi hienosti esille. Eikö kuntien siis pitäisi olla sellaisia, että ne kouluttavat nuoria omiin tarpeisiinsa? Eikö se, että nuori lähtee suinpäin pakoon omasta kunnastaan heti, kun voi sen tehdä, kerro siitä, että tällaisellä kunnalla ei ole antaa mitään tulevaisuudentoivoa. Miksi siis samaa rulettia pitäisi pitää käynnissä jatkuvasti. Eikö tällainen kunta ansaitse tulla metsitetyksi? Merijärven nimikin voitaisiin sitten muuttaa Merikorveksi.
Otetaan nyt Nokia esimerkiksi.
Nokian tulos syntyy myydyistä matkapuhelimista. Niitä on toki pitänyt kehittää, suunnitella, markkinoida jne ennenkuin markkinat ovat valmiita ostamaan tuotetta. Mutta yhtiön kassaan ei tule sentin senttiä ennenkuin ne puhelimet on myyty, ellei sitten oteta huomioon niitä T&K tukia joita Nokia yhteiskunnalta saa (Nokia on suurin yksittäinen tuen saaja).
Suomen osalta Nokian puhelimet tehdään Salossa, muualla ei ole teollista tuotantoa. Salossa tuotetun puhelimen myyntihinnalla katetaan ne kulut joita kehitys, suunnittelu ja markkinoiti ovat nielleet. Näin siis Salossa tuotettu raha kulkeutuu Helsinkiin.
Oletko siis todella niin tollo ettet tuota ymmärrä???
Samahan koskee vaikkapa Metson paperikoneiden automaatio-osia. Ne suunnitellaan Jyväskylässä, mutta valmistetaan Helsingissä, kun Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta halusi tehtaan syntymäkotinsa naapuriin, Roihuvuoreen. Tuossa tapauksessa kun automatiikkaa myydään vaikkapa Kiinaan paperikoneen uusimiseen, Jyväskylään valuu Helsingissä tuotetun tuotannon rahaa.
Kokonaisuutena kuitenkin, siis tilastojen mukaan, muualla maassa tuotetaan suhteessa asukasmäärään paljon paljon enemmän lisäarvoa kuin Helsingissä. Helsingissä on matalamman tuottotason palvelutoimintaa, ja kansantalouden kannalta pelkkiä kulueriä, kuten hallintoa, suhteessa enemmän kuin muualla. Helsinki siis elää noiden muiden alueiden tienaamin varoin.
"Suomen osalta Nokian puhelimet tehdään Salossa, muualla ei ole teollista tuotantoa. Salossa tuotetun puhelimen myyntihinnalla katetaan ne kulut joita kehitys, suunnittelu ja markkinoiti ovat nielleet. Näin siis Salossa tuotettu raha kulkeutuu Helsinkiin.
Oletko siis todella niin tollo ettet tuota ymmärrä???"
Hei? Ajatellaas asia vähän uusiksi että missä se arvonlisä oikein tulee??? Mitä minä tiedän niin puhelin eli komponentit ja valmistus on luokkaa 10-20% myyntihinnasta. Loppu on sitä arvonlisää. Joka koostuu juuri siitä osaamisesta. Puhelin voidaan tehdä tai teettää missä tahansa alihankkijalla mahdollisimman halvalla kuten Nokiakin on viime aikoina tehnyt. Ihan sama tehdäänkö Salossa tai Singaporessa, sama raha tulee kuitenkin. Sen sijaan tuota suunnittelua ja muuta ei sitten taas voidakaan teettää ihan missä tahansa tai kenellä tahansa. Salon osuudeksi voidaan laskea tasan se valmistuskustannus, kyllä kaikki muu osa myyntihinnasta kuuluu sille muulle osaamiselle. Juuri tuosta syystä että valmistus voisi Salon sijasta olla ihan missä tahansa ja Nokian tulos ei siitä heilahtaisi. Mahdollisesti korkeintaan paranisi?
tuolta taas
http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/
että
"Rovaniemen työpaikoista jo vuonna 2006 14,6 prosenttia oli valtion, 26,9 prosenttia kunnan, ja loput eli 58,5 prosenttia elinkeinoelämässä. Lääkelaitoksen aiotun sijoituspaikan, Kuopion, työpaikoista 12,1 prosenttia oli valtion, 27,5 prosenttia kunnan ja 60,4 prosenttia elinkeinoelämässä. Helsingissä vastaavasti valtio 11,7 prosenttia, kunta 15,8 prosenttia ja elinkeinoelämä 72,5 prosenttia. Rovaniemellä ja Kuopiossa on siis jo nyt suhteellisesti enemmän valtion työpaikkoja kuin Helsingissä. Näillä työpaikkajakaumilla Rovaniemi ja Kuopio eivät elätä edes itseään.
Rovaniemen ja Kuopion yhteinen ja ratkaisematon ongelma on liian suuri julkisen sektorin osuus ja liian pieni elinkeinoelämän osuus työpaikoista. Asia ei korjaannu alueellistamalla lisää. Päinvastoin, se pahenee, koska uudet alueellistetut työpaikat kilpailevat yksityissektorin kanssa hyvin koulutetusta työvoimasta.
Voi kai ajatella, että jokin kaupunki olisi valtiollinen palvelukeskus, joka eläisi tyystin muitten (vastineeksi palveluista) maksamilla verorahoilla. Maksajilla pitäisi kuitenkin olla oikeus vaatia kustannustehokasta palvelutuotantoa, eivätkä Rovaniemi ja Kuopio varmasti olisi oikeita paikkoja tällaiselle keskukselle.
Suomella on jo pääkaupunki, johon valtionhallinto on luontevaa keskittää. Mikä parasta, se ei elä muiden siivellä, vaan päinvastoin tuottaa kaikkia hyödyttäviä palveluja ja lisäksi maksaa yhteiseen kassaan."
Miksi kannattaisi alueellista lisää alueelle jossa valtion osuus työpaikoista on jo ennestäänkin korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla? Lukumääräisesti varmasti Helsingissä eniten mutta kun suhteuttaa väestöpohjaan ha osuuteen työpaikoista niin asia muuttuukin vallan toiseksi. Kyllä ei pk-seudun veturina olo oli kiinni siitä että siellä on valtion työpaikkoja paljon, kyllä se on elinkeinoelämä joka vetää.
Olet ilmeisesti samaa sarjaa MPP:n kanssa. En tiedä leikitkö tyhmää vai oletko todella sellainen
Nokian kassaan ei kilahda sentin senttiä ennenkuin se puhelin on myyty. Sama koskee kaikkia tuotteita. Keskustellaan siis itse asiasta, ei esimerkeistä. Raha tulee vasta lopputuotteen myynnistä ja sillä rahalla katetaan ne tuotekehityksenkin kulut. Ja niitä myytäviä lopputuotteita tehdään muualla maassa väkilukuun suhteutettunba enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Suomessa tuotetaan vientiin mm. metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita, joissa käytännössä koko valmistusketju tukitoimintoineen on suomalaista. Käytetään siis mieluummin sellaista esimerkkiä, kun tuo Nokia monikansallaisena yhtiönä aiheuttaa teille noin paljon väärinymmärrystä.
Metso tekee paperikoneita Jyväskylässä, kaivoslaitteita Tampereella ja niin edelleen. Toimintaa on ympäri maata ja maailmaa. Metsolla on kuitenkin konsernihallinto Helsingissä. Kun uusi paperikone saadaan myytyä, se tehdään Jyväskylässä, ja siitä saadulla rahalla maksetaan konsernihallinnon kuluja Helsingissä. Helsinki taas saa verotuloja näiltä konsernihallinnossa työskenteleviltä, joten Helsinki hyötyy Jyväskylässä tehdystä työstä. Yksinkertaista, eikö vaan. Vaan onko edelleen liian monimutkaista sinulle??
tyhmä. Mutta jos otetaan vaikka että se Nokian Salon tehdas olisikin Nokian alihankkija. Millä tavalla Nokia käsittääkseni myös teettää puhelimia. Silloin tilanne on se että Nokian pääkonttori tekee sopimuksen alihankkijatehtaansa kanssa ja sanoo että "saatte x euroa per puhelin kun valmistatte tätä". Ja sen jälkeen pääkonttori ottaa ja myy suunnittelemansa puhelimen ja saa siitä yy euroa jolla sitten katetaan tuo xx euroa sekä suunnittelu, markkinointi jne jne. Alihankkijatehtaan osuus on tuo xx euroa eli se on sitä tehtaan arvonlisää. Sama pätee vaikka tehdas on Nokian oma, kustannuspaikkalaskennassa tehdas vastaa alihankkijaa. Aika outo tapa olisi laskea että tehtaalle tulee se koko arvo.
Ei myy yhtään konetta sillä että tehtaan työntekijät kokoavat ne koneet siellä linjalla. Kyllä ne ovat pääkonttorin kaverit jotka ne kaupat tekevät. Että ilman pääkonttorin työtä Jyväskylässä ei tehdä yhtään mitään. Jos kohta pääkonttorista on tietty kulujakin.
Et siis ymmärtänyt itse asiaa vaan jankkaat tuosta Nokiasta
Annetaan olla, en osaa olla riittävän yksinkertainen, anteeksi vaan
Olet liian yksinkertainen tajutaksesi erittäin yksinkertaista ja helppoa esimerkkiä siitä mitä on tehtaan eli tuotannon osuus ketjusta ja miten ase lasketaan. Yhtiön nimi voisi olla vaikka Mokira...
No niin, nyt ollaan oikeilla jäljillä. Niin Metson kuin muidenkin tuotteet syntyvät erilaisten toimijoiden yhteistyönä.
Itse valmis tuote on kuitenkin se, josta viimekädessä se raha saadaan.
Ja se tuote tehdään useimmiten muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla saattaa olla Metson taloushallintoa, myyntiä ja markkinointia. He saavat palkkansa kun Jyväskyläläinen duunari on tehnyt hyvää työtä; sorvannut, koneistanut ja hitsannut paperikoneen osat ja käynyt kokoamassa koneen vaikkapa Kiinaan ja asiakas maksaa laskun.
Helsinkiläinen ekonomi siis on riippuvainen Jyväskyläläisestä haalarimiehestä, ja toisinpäin. Mielipidepankille on ollut ylivoimaista ymmärtää, että tuosta eri toimijoiden jalostusarvosta suurempi osa suhteessa asukasmäärään tehdäänkin muualla kuin Helsingissä, siis siellä Jyväskylässä ja muissa teollisuuspaikkakunnilla, mukaan lukien sellaisetkin pienet kepukunnat kuin vaikkapa Vieremä tai Keitele, ja lukemattomat muut.
niin sen Salon tehtaan osuus arvoketjusta ei todellakaan ole koko puhelimen hinta vaan se on jotain merkittävästi vähemmän, muu osuus kuuluu muulle porukalle. Ja se puhelin Mokira voidaan edelleenkin teettää alihankinta x paikassa maapallolla kokoonpanotehtaassa. Nokialla on varmaan joku syy pitää tuotantoa (pieni) osa edelleen Salossa mutta se ei todellakaan tarkoita että Salon tehdas olisi se osa Nokiaa joka tuloksen kehrää sisään.
Palataan niihin tilastoihin. Niiden mukaan teollisuuden jalostusarvo per capita on korkeampi muualla maassa kuin Helsingin seudulla. Matkapuhelimessa loppuvalmistus voi olla pieni erä, mutta esim. loistoristelijässä se on jo huikean korkea, samoin vaikkapa metsäkoneessa. Niinpä maakunnissa tehty valmistus tuo enemmän vaurautta kuin Helsingissä. Eikä siinä mitää väärää tai ihmeelistä ole. Se vaan tarkoittaa, että Helsinki elää maakuntien ansioilla, ihan kuten hallintokaupungin pitääkin.
Tuosta jalostusarvosta syntyy se rahavirta joka tuo meille uutta vaurautta, vientituloja. Asia nyt vaan on niin, että uudellamaalla kulutetaan enemmän kuin tienataan, vienti on vähäisempää kuin tuonti. Kauppatase on negatiivinen, ja kun työpaikat ovat matalamman jalostusarvon töitä, siis hallintoa ja palveluja, maakunnissa tienattua rahaa siirtyy Helsinkiin. Ei siinä mitään pahaa ole, paitsi näköjään jonkun Helsinkiläisen mielestä
Vaihdoit sujuvasti aihetta kun tieto lisäsi tuskaa. On aivan sama kertooko Esko Niemi aluepolitiikasta vai kottaraisen pöntön rakentamisesta, se on vain hänen oma näkemys. Mutta miksi tukea aluepoliittisesti pääkaupunkiseutua muun maan kustannuksella?
Mutta varsinaiseen teemaan, jonka Seppo Ilmarinen toi avauksessaan esille. Kalle isokallio oli erittäin huolestunut pääkaupunkiseutulaisen yrittäjän puolesta, joka joutuu maksamaan Porilaisen, sekä Savonlinnalaisen lentomatkoista tukea.
Osaatko vastata kun Kalle ei luultavasti ole kuulolla, niin sinä Kallen suurena ihailijana tiedät mikä on totta. Kuinka paljon valtio tukee lentosuoritteita maakuntakentille, Pori ja Seinäjoki mukaan luettuna? Suomessahan maakuntakenttiä on enemmän kuin pääkaupunkiseudulla yhteensä.
Meinaan kun
"Asia nyt vaan on niin, että uudellamaalla kulutetaan enemmän kuin tienataan, vienti on vähäisempää kuin tuonti."
Niin olisiko mahtaa olla niin että tuonti kirjataan sen pääkonttorin / sataman mukaan joka tavaran tilaa tai johon satamaan se tuodaan? Eiköhän tuosta Helsingin sataman kauttakin mahda melkoinen määrä banaaneja mennä maakuntiin S-Marketteihin? Tilaajana Inex Partners, kotipaikka Helsinkin. Tilastoidaan tuontina Helsinkiin mutta koitas selvittää missä ne banaanit syödään? Mistään et saa lukua että paljonko Osuuskunta Keski-Savo on tuonut banaaneja.
Mutta Nokia on Kepun lippulaiva, on hienoa lukea ylistyskirjoituksia Kepulaisesta osaamisesta.
Samahan se on viennissä. Helsinkiä kotipaikkanaan pitävän yritykse vienti kirjautuu Uudellemaalle. Joten ei tuo teoriasi muuta yhtään mitään. Uusimaa kuluttaa enemmän kuin tienaa ja muualta maasta tulevat rahavirrat täyttävät sen tyhjiön.
Koeta nyt vaan käsitää, että muualla maassa tuotetaan jalostusarvoltaan per capita korkeampiarviosia tuotteia, jotka viedään maailmanmarkkinoille, ja siitä tuo tasapaino sitten syntyy.
Uusimaa siis on elättimaakunta, vaikkakin siellä tuotetaan paljon, ei omat tulot riitä katamaan kuluja
Eihän kenelläkään voi olla oikeutta valita vapaasti asuinpaikkaansa toisten kustannuksella.
Omalla kustannuksella se tietenkin käy päinsä.
Täällä paasataan mielellään maaseudulla asuvista ja heidän kustannuksistaan yhteiskunnalle.
Kuitenkin yhteiskunnalle kaiken kalleimmaksi tulevat nämä, jotka vapaaehtoisesti valitsevat asuinpaikakseen Espoon, Kirkkonummen, Nurmijärven, Keravan, Tuusulan, Sipoon jne jne. Pääosa heistä sukkuloi päivittäin Helsinkiin tai Espooseen töihin, jokunen Vantaallekin. Heitä varten yhteiskunnan pitää rakentaa ja ylläpitää laajaa tieverkkoa, rakentaa lisäraiteita rautateille, kokonaan uusia ratojakin, jatkaa huippukallista Metroa jne. Ja kun nuo radat ja metrot tehdään, nousee niidenkin varrella asuntojen hinnat niin, että taas ison joukon pitää muuttaa entistä kauemmaksi. Ja rakentaa heille tiet ja muu infra.
Nuo investoinnit tehdään yhtälailla muiden rahoilla. Metron hinta taitaa jo hipoa miljardia, Marja-radan 600 miljoonaa, Hakamäentie maksoi yli 100 miljoonaa, Kehien parannukset yhteensä 500 miljoonaa. valtatie 51:n perusparannus 100 miljoonaa. Listaa voisi jatkaa, mutta johan tuossa on tuossakin parin miljardin lasku veronmaksajille.
Näyttää kyllä olevan vapaus valita, ihmiset jotka arvostaa hyvää ja rauhallista asumista, valitsevat itselleen tarpeittensa mukaisen asuinpaikan. Samoin tekevät maahanmuuttajat, valitsevat asunnon sinun naapureiksi, jossa paita ja peppu on lähellä toisiaan.
Jos on sama tuonnissa ja viennissä eli kirjautuvat pääkonttorille / satamalle niin millä ihmeellä pystyt sekä tuonnista että viennistä erottelemaan ne osat ja osuudet jotka ovat Uudenmaan "omia" ja mitkä ovat ns maakunnista? Et yhtään millään? Ei löydy sellaista tilastoa? Mistä tiedät että pääkonttorille eli Uudenmaan tuontiin kirjautunut kromioksidilasti ei ole menossa Tornioon Rautaruukin tehtaille??? Et muuten yhtään mistään! Eli ainoa "fakta" mitä on olemassa on se että sinä sanot (kirjoitat) että "Uusimaa tuo enemmän kuin vie". Ja kirjoitustesi perusteella sanoisin että sen sijasta että tuo olisi "fakta" niin se on "mihinkään perustumaton väittämä"...
eli suhteutettuna asukaslukuun / käyttömääriin / ajosuoritteeseen niin kehien parannukset reilusti halvempia kun Taka-Hikiän ja Perä-Hikiän välisen Takaperähikiänjoen ylittävän sillan perusparannus...
Sama pätee muuhunkin tuohon mainitsemaasi pk-seudun rakentamiseen. Kun tehdään yhdyskuntatekniikkaa, vaikkapa vesi, viemäri, sähköt, netivalokaapelit yms niin kumman uskot tulevan halvemmaksi, nuo tekniikat 30 asunnon rivitaloyhtiölle vai 30 omakotitalolle joiden etäisyys toisistaan 3 kilometriä?
Kyllä jos otetaan esimerkkinä vaikka tuo puhelinverkko tai nettiyhteydet tai valokaapeli niin etelän asutuskeskuksissa se on markkinavetoista touhua ja yritykset vetävät kilvan kaapeleitaan asuinalueille. Jaa miksikö? Koska se kannattaa ja tuotto on suurempi kuin kustannus. Sen sijaan jonnekin Taka-Hikiälle vaikka siellä lain mukaan nykyisin on oikeus nettiyhteyteen sillä viimeiselläkin 2 kilometrin oman kaapelin päässä olevalla taloudella niin ei meinaa löytyä sitä yhtäkään yritystä joka sen yhteyden vetäisi. Jaa miksikö? Siksi koska yhtiö ei saa kustannuksia tuottoina takaisin 20 vuodessa...
Mutta tämä nyt oli vain esimerkkiä tämä netti. Pätee kuitenkin pienillä korjauskertoimilla kaikkeen tekniikkaan, tiestöön, veteen, viemäriin jne jossa yksikkökustannukset ovat sitä edullisemmat mitä tiheämpää asutus on.
mies harrasta lähdekritiikkiä ja osaa tarkistaa tietonsa.
"Vaihdoit sujuvasti aihetta kun tieto lisäsi tuskaa. On aivan sama kertooko Esko Niemi aluepolitiikasta vai kottaraisen pöntön rakentamisesta, se on vain hänen oma näkemys. Mutta miksi tukea aluepoliittisesti pääkaupunkiseutua muun maan kustannuksella?"
Niinpä uskon että esittämänsä prosenttiosuudet että montako % alueen työpaikoista on valtion ja kuntien ja montako yritysten pitää paikkansa. Eli sekä Rovaniemellä että Kuopiossa on paljon enemmän valtion ja kuntien työpaikkoja suhteessa kuin Helsingissä. Miksi siis siirtää mitään pois Helsingistä noihin kaupungeihin kun päinvastoin pitäisi siirtää Helsinkiin päin että tuo epätasapaino korjaantuisi?
Taitaa olla peräti uusporvarillinen tulkinta ihmisoikeuksista. Kerrassaan pöyristyttävä. Tulkintasi mukaan siis rahattomalla ei ole edes ihmisoikeuksia. No, se selittää kyllä porvarin arvomaailman melko tarkasti, etten sanoisi tyhjentävästi.
Hakamäentien parannus maksoi 100 miljoonaa. Tietä tuli pari kilometriä,
Nelostien jo valmis parannusosuus Lusi-Hartola maksoi 30 miljoonaa. Tietä tuli 30 km.
Miten selität tuon kilometriä kohden olevan hintaeron, kun molemmille teille tuli uusia siltojakin suunnilleen saman verran metreissä mitattuna.
No, vapautetaan sinut noin vaikeasta tehtävästä. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen maksaa moninkertaisesti. Niinpä kustannuksetkin ovat moninkertaiset.
Ja kun rakennetaan sitä mainitsemaasi vesijohtoa, niin maaseudulla se sijoitetaan teiden ulkopuolelle neitseelliseen maahan, työ on helppoa ja nopeaa kun tarvitaan vain mies ja kaivuri sekä siihen lisälaite joka purkaa vesijohdon kelalta ojaan. Kaupungissa joudutaan vesijohto kaivamaan kadulle, jolloin työ on paljon hankalampaa, pitää aukoa asfaltti, varoa kaapeleita, kaukolämpöputkia, viemäreitä ja koettaa saada vielä liikennekin sujumaan. työ on hidasta ja vaivalloista. Montun reunalla näkeekin usien kolmesta viiteen miestä kuka mitäkin puuhaamassa, lisäksi se kaivuri ja pari kuorma-autoa siirtelemään kaivumassoja joita ei voi kadulle läjittää jne. Noista voit itse arvioida kumpi ompi kallimpaa, tekniikan rakentaminen maalla ja kaupungissa
Aajatellaan, että Nokian puhelin maksaa kaupassa 150 euroa. Tästä Salon tehtaalla on valmistukseen mennyt 20 euroa palkkoina yms. Salossa, puhelimen tekniseen suunnitteluun ja myyntistrategian luomiseen on mennyt 40 euroa palkkoina yms. kuluina Helsingissä ja Espoossa, hallinnollisin tukitoimintoihin Espoossa 10 euroa sekä markkinointiin on mennyt 20 euroa eri puolilla Suomea. Tämän lisäksi yritys tekee voittoa 60 euroa puhelimelta, mikä on saavutetaan lähinnä sen ansiosta, että Helsingissä ja Espoossa on suunniteltu kilpailykyinen puhelin.
Millä ihmeen logiikalla koko tämä jalostusarvo saadaan Saloon. Sinun logiikkasi mukaan jalostusarvo pitäisi laskea alihankkijoiden ja Kiinan piikkiin, kun myytäväksi tarkoitetun puhelimen viimeinen komponentti asennetaan niiden toimesta. Jos Nokia siis ulkoistaisi kaiken tuotantonsa, jalostusarvo pitäisi laskea muulle kuin Nokialla, joka kerää kuitenkin hillot tuotteiden myynnistä.
En kyllä ihmettele, että joku muukin alkaa kummastella täällä näin yksilöllistä laskutapaa. Se alkaa olla jo perin tuttua näistä kepulaisten viimevuotisista taloudellisista toimista.
Se johtuu siitä, että arvotat tuon duunarityön arvon suuremmaksi kuin mitä se on ja vastaavasti aliarvotat suunnittelu-, johtamis- ja markkinointityön. Tällainen duunarityö on koko ajan vähentynyt. Sen on korvannut automatisointi ja bulkkituotantoa on siirretty ulkomaille tai lopetettu. Tehdaskaupunki Tampere on melkeinpä lopettanut toimintansa tehdaskaupunkina. Sen ajan duunarien virkkaustöitä saatiin kaupaksi Venäjälle tavaranvaihtoperiaatteella. Kun tällainen oravannahkakauppa on loppunut, lisäarvot pitää hakea muualta.
Tehdastyöväestön määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen radikaalisti Suomessa. Yhä suurempi osa jalostusarvosta syntyy siten suunnittelupöytien takana. Tämä työ puolestaan edellyttää hyvää osaamista. Hyvä osaaminen saavutetaan yliopistokaupungeissa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä. Nämä ovat ne Suomen menestystekijät Neuvostovallan hajoamisen jälkeen. Neuvostoliiton hajoaminen oli toki kova isku suomalaiselle duunarille ja monelle yritykselle, kun piti yhtäkkia alkaakin sorvaamaan romujen sijasta sellaista laatua, jota katsottiin hyvällä lännessäkin. Rättiteollisuus loppui melkeinpä siihen paikkaan.
Tehdastyöväestö siis vähenee radikaalisti ja työtä on enemmän tarjolla palvelusektorilla. Kysymys on enemmän siitä, miten vientiyritysten tuottamat lisäarvot saadaan jaettua mahdollisimman tasaisesti suomalaisten hyväksi. Uhkana on tietysti se, että yhä suurempi osa niiden lisäarvoista valuu omistajien taskuihin. Tietysti voit silloin sanoa, että se on keiteleläinen tai utsjokinen kone joka valmistaa vientituotteet.
johonkin ihmisoikeuteen vapaus valita asuinpaikkansa muiden kustannuksella? Missä sellainen ihmisoikeus on säädetty? Siinä hajonneessa ihannevaltiossasi näitä "ihmisoikeuksia" toteutettiin pakolla. Jos Stalin mielestä Siperiassa asui liian vähän ihmisiä, heidät pantiin härkävaunuihin ja niin alkoi päiviä kestävä junamatka. Paluulippuja ei myyty eikä annettu. Muutto varmaan tapahtui muiden kustannuksella, mutta vaunut pantiin sen verran täyteen porukka, ettei piletin hinnasta muodostunut rasite kellekään neuvostokansalaiselle. Siellä sitä vasta taidettiinkin pelätä tätä maan tasaista asuttamista, siis kansan keskuudessa.
Keitähän varten ihmisoikeudet on laadittu? Varmaan porvareita?
toiselleen, mitä ihmettä täällä mellastatte, huuhaa palsta sopisi teille..
että heti kun maaseudun riisto loppuu niin väki ei lähde minnekään, kaupunkien pikavoittojen kerääminen maaseudun kustannuksella tulee vielä hintoihinsa..
syntyy siellä missä tuote tuotetaan tai raakaaineet sijaitsee, mitä Helsinki tuottaa muuta kuin paskaa..
"Kokonaisuutena kuitenkin, siis tilastojen mukaan, muualla maassa tuotetaan suhteessa asukasmäärään paljon paljon enemmän lisäarvoa kuin Helsingissä. Helsingissä on matalamman tuottotason palvelutoimintaa, ja kansantalouden kannalta pelkkiä kulueriä, kuten hallintoa, suhteessa enemmän kuin muualla. Helsinki siis elää noiden muiden alueiden tienaamin varoin."
En minä arvota, vaan Tilastokeskus. Sieltä nuo tiedpt ovat.
Toki demarius ja helsinkiläisyys pätevöittää sinut juristin opintojen ja valtion virkamiehenä loisimisen ohella paljon Tilastokeskuksen matemaatikkoja paremmaksi asiantuntijaksi tuollakin alalla. He ovat esittäneet faktan jota vastaan sinä olet inttänyt inttämisestä päästyäsi. Joku perustelu olisi paikallaan.
Suomen teollisuustuotannon jalostusarvo henkilä kohden on Uudellamaalla alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Helsingin seutukunnan tuotannon jalostusarvo on samaa tasoa Keuruun seutukunnan kanssa. Ja se teollisuuden jalostusarvo on juuri sitä arvonlisää jolla me vientituloja hankimme. Jos helsingissä ja Uudellamaalla tehtävä työ todellakin tuo noin paljon lisäarvoa, niin miksi Tilastokeskus ei sitä osaa laskea?
Kerro nyt asiantuntija miksi Tilastokeskuksen luvut ovat vääriä.
jalostusarvosta viidennes tulee Uudeltamaalta ja yli puolet neljästä maakunnasta, jotka ovat rakentuneet Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun ympärille. Maaseudun haja-asustusalueiden jalostusarvo on olematon. Tämä on se asia, joka ensin syytä pitää mielessä. Taloudelliset keskittymät ovat maamme taloudellisen toiminnan vetureita. Muualla ei juuri muuta olekaan kuin maataloutta ja julkisia palveluja.
Asukasta kohden voidaan tietysti laskea, mutta se voi myös vääristää totuutta. Pääkaupunkiseudun talous koostuu paljon muustakin. Yksityinen palvelutarjonta on vallannut tilaa, kun ihmisillä on ollut enemmän ostovoimaa. Se tarkoittaa silloin sitä, että pääkaupunkiseutu tuottaa osansa viennistä, mutta sen ohella sen kotimarkkinatuotanto on niin suuri, että tässä kokonaisuudessa viennin suhteellinen osuus pienenee. Ostovoimainen vauraus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.
Jätät huomioimatta sellaiset asiat kuin että ihmisiä on koko ajan muuttanut lisää pääkaupunkiseudulle. Ja silti täällä on riittänyt töitä uusillekin tulokkaille. Ja sehän ihmisiä on nimenomaan vetänyt. Kannattaisi siis huomioida myös uusien työtilaisuuksien syntymistä koskevat kehitysluvut samoin kuin alueen väestön vauraus. Eivät ne ole tyhjästä syntyneet. Vauraudesta kertoo paljon se, että valtionosuuksien tasausta maksetaan pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Se ei ole minkään lottoarvonnan tulos, vaan vauraudesta johtuvien mittarien tuottamaa.
Ilmeisesti olet sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulle muuttaneet ihmiset ovat tulleet tänne enstisten ohella loisimaan muun maan kustannuksella. Hurja väitehän se, mutta kuvaa hyvin juttujesi mielukuvituksellisuutta.
Logiikka on todella yksinkertainen, sanoisin, että yksinkertaisen järjetön. Sitä vastaan on tietysti vaikea enää väittää, kun se taustalla on noin vahva hurmoshenkinen lataus.
kirjoittaa paskaa aamusta iltaan, kerro missä sijaitsee pellot, karja, metsät, kaivokset, vesivoima, paperitehtaat, sahat niin jatketaan sen jälkeen keskustelua..
perustuu tai jos piirretään tarpeeksi suuri ympyrä niin ehkä sitten, maakunnat elättävät kaupungit eikä päinvastoin, Helsinki mukaan lukien..
Et siis kyennyt vastaamaan itse kysymykseen.
Jos jopa maakuntatasolla tarkasteltuna Uudenmaan tuotannon jalostusarvo häviää suurimmalle osalle maata, ja Helsingin seutukunta on seutukuntatarkastelussa synkimpien kepualueiden tasolla niin ei oikein voida puhua menstyksestä. Koko maalla ei olisi varaa vastaavaan. Jonkunhan on tehtävä ne vientitulot joista Suomi on niin kovin riippuvainen.
Olet useaan otteeseen referoinut Jorma Ollilaa. Teenpä niin itsekin. Olin eräässä talousseminaarissa (olen meinaan sen verran alalla että tuollaisiinkin tulee osallistuttua) jossa Ollila oli alustajana. Hän tosiaankin sanoo visioivansa Helsingin alueesta maan talouden veturia. Vankkaa metropolialuetta.
Hän myös kertoi miksi tarvitaan veturia. Aivan kuten oikeissa junissa ja oikeilla rautateillä, veturi kiskoo ja ohjaa vaunuja joissa se varsinainen myytävä lasti on. Samoin hän näki Helsingin roolin veturina, joka kiskoo maakunnista niin huipputuotteet kuin bulkkitavarankin maailmanmarkkinoille myytäviksi. Sillä tulevaisuudessakin suurin lisäarvo tuotannossa syntyy muualla kuin Helsingissä, mutta tuotteiden markkinoinnissa ja esilletuonnissa Helsingillä on keskeinen rooli.
Sinö olet niin tollo, että kuvittelet kaiken toiminnan keskittämmisellä veturiin voitavan hoitaa hommat. No, minkäpä minä yksinkertaisuudellesi voin. Vain alueiden yhteistyöllä ja verkostoitumalla me pärjäämme, kaltaistesi umpimielisten yksisilmäisten tolliskojen ajatukset kaiken keskittämisestä ovat osoitus siitä järjen köyhyydestä joka yhdessä paikassa asumisesta ja yhteen paikkaan sitoutumisesta seuraa. Olipa se paikka Merijärvi tai Helsinki, ei sillä näytä eroa olevan silloin kun maailman keskipisteet ovat vain oma napa ja oma asuinalue, kuten sinullakin on. Ja niillä tuhansilla keputolloilla ympäri maan.
juttu oli sen tason limpo jota ei luulisi professori tason mieheltä kuulevan. Virastojen pois siirtäminen Helsingistä on maalle eduksi, olisi vai luotava järjestelmä mikä estäisi niiden takaisin valumisen pääkaupunki seudulle.
"sähköjänis" joka tekee itsensä (muka demarina) naurettavaksi, ilta toisensa jälkeen!
Wencheremos!
.
Löydät varmaan tilastot siitä, miten paljon pääkaupunkiseudun kuntien verotuloja "tasataan" eli otetaan valtiolle ja jaetaan niille kunnille, joiden omat varat eivät riitä palvelutuotantoon.
Pääliikenneväylien teiden ja rautateiden rakentaminen on taas kaikkialla valtion hommaa, ainakin pääsääntöisesti. Metron rakentamisessa kunnat ovat vahvasti mukana. On myös hyvä muistaa, että teitä ja rautateitä pitkin lukevat myös tavarat, mm vientituotteet, joista syntyy isko osa kansantulostamme.
Se, että tänne pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon ihmisiä vapaaehtoisesti, johtuu taas vain siitä, että täällä heille on eniten avoimia työpaikkoja ja paremmat palkatkin kuin muualla Suomessa. Joten verotuloja syntyy lisää sekä valtiolle, kunnille että kirkollekin, kun avoimet työpaikat saadaan täytetyksi, muuttajille asunnot ja palvelutkin aikaiseksi. Näin synnytetään lisää rahaa, jolla voitaisi elättää enemmän syrjäkylille syrjäytyneitä, jos niin haluttaisi.
Maahanmuuttajien pitäisikin valita asuinpoaikkansa suomalaisten joukosta eikä hakeutua toinen toistensa seuraan. Näin syntyisi luontevaa monikulttuurisuutta, jossa kaikki oppisivat toinen toistensa kulttuureista ja ymmärtäisivät toisiaan.
Sellaista monikulttuurisuutta, jonka tavoite on konservoida vieraan kulttuurin tavat suljettuun ympäristöön ja vaatia kantaväestöltä noiden tapojen säilyttämisoikeutta ohi suomalaisen kulttuurin, ei tulisi edistää.
Tottakai jokainen saa asua ihan missä huvittaa, mutta ei kukaan voi vaatia, että muut kustantavat tuon asumisen kustannukset.
Jos yhdessä kunnassa saadaan verovaroilla kustannetuksi kaikkien asukkaiden kaikki palvelut, niin se on OK, mutta jos toinen kunta ei saa kerätyksi verovaroja palvelujensa kustantamiseksi, niin sillä kunnalla ei ole oikeutta vaatia rahaa valtiolta, eli muiden kuntien asukkailta. Sellainen vaatimus ei perustu mihinkään oikeudenmukaisuuskäsitykseen.
Kunta, joka ei tule omillaan toimeen, ei voi olla itsenäinen kunta. Sillä ei saa olla oikeutta päättää mistään asukkaittensa asioista, jos sen pitää toimia muiden rahoilla. Tällaisen kunnan on yhdistyttävä naapureihinsa, jolloin syntyy uusi kunta, jonka verotulot riittävät kunnan kustannuksiin. Vasta silloin kunnalla on oikeudenmukainen perusta itenäiseen aluedemokratiaan.
Tässä ei ole mitään oikeistolaista eikä uusporvarillista. Kenenkään ihmisoikeudet eivät koskaan ulotu toisen kukkarolle.
Ihmisoikeudet ovat tasa-arvoisesti kaikkia varten.
Joten ei ole sellaisia ihmisoikeuksia, jotka antaisivat yhdelle oikeuden valita asuinpaikkansa niin, että joku muu maksaa siitä aiheutuvat kustannukset.
Yhden oikeus ei koskaan saa loukata toisen oikeuksia.
Tämä on vasemmistolaisenkin tasa-arvon periaate.
Heitteillejättö on rikos, joten olen ymmärtänyt asian täysin oikein. Sen sijaan porvarillinen käsitys oikeuksista näkyy joutuvan sangen outoon valoon. Suorastaan äärioikeistolaiseen.
Se, mikä on huuhaata ja mikä asiaa, riippuu ymmärryksestä. Siis siitä, mitä kukin ymmärtää.
Eli mistä voimme tarkistaa nuo luvut ja tiedot. Toistaiseksi olemme ainakin tässä keskustelussa sen varassa että olet kertonut että "Tilastokeskus sitä ja tätä". Heitäs linkkiä kehiin!
omalle palstalle mutta se tietenkin vaatii sitä ymmärrystä..
"äärioikeistolaiseen." no äärivasemmistolaisuus sitten puolestaan perustuu siihen että otetaan toisen kukkarosta..
Niin, mutta kyse olikin siitä, että toistuvasti täällä urputetaan kuinka syrjäseuduille teiden ja muun infran ylläpito maksaa.
Maksaa se infran rakentaminen ja ylläpito siinäkin tapauksessa kun porukka keskittyy liiaksi, siitähän tuo oli vain esimerkki. Nuo esimerkkiin otetut käynnissä olevat hankkeet yksin nielevät pari miljardia noin kolmessa vuodessa, Metro taitaa ajoittua pidemmälle aikavälille. Lisäksi tietysti normaali ylläpito ja pienemmät korjaus ja parannushankkeet. Siis yhtä lailla kalliiksi kuin haja-asutuksen ylläpito tulee myös keskittyneen rakenteen vaatimat investoinnit ja niiiden ylläpito
Satamarata oli ihan oma investointinsa, ei sitä pitkin kulje yhtään ihmistä. Keravan-Lahden oikorata taas palvelee lähes yksin matkustajaliikennettä, samoin kaikki lisäraiteet joita pää- ja rantaradalle suunnitellaan ja on jo rakennettu.
Toki nuo muuttajat tuovat verotuloja. Kirkkonummelle, Nurmijärvelle, Tuusulaan, Sipooseen jne. Helsinki on tyrinyt sosialidemokraattien johtaman kaupunkisuunnittelun niin totaalisesti, ettei juuri kenelläkään lapsiperheellä ole nykyään enää varaa asua siellä. Helsinki kuihtuu, sen verotulot eivät kasva samaa tahtia noiden kehyskuntien kanssa, mutta työssäkäynyti tapahtuu edelleen Helsingissä, joten kaupunki joutuu ylläpitämään tie- ja katuverkkoaan sekä Metroa ja muuta raideliikennettä. Demarien kaupunkisuunnitelussa tekemät virheet ovat niin megaluokkaa, ettei niistä selvitä kuin yhdistämällä Helsinki Espooseen, sen tulet näkemään.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy kaikki tieto, seiltä sen oikeellisuuden voit tarkistaa. Varmasti osaat itse hakea, vai oletko niitä saamattomia helsinkiläisiä joille muiden pitää tehdä hommat valmiiksi?
yhtään sinun väitettäsi tukevaa linkkiä / tietoa. Sen sijaan päinvastaista todistusaineistoa paljonkin mm tuo
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/031207124209186/$FILE/Tiedote503 aluetilinpito.pdf
josta selviää että "Uudenmaan maakunnassa tuotettiin yli kolmannes
koko maan arvonlisäyksestä osuuden kasvettua jatkuvasti 2000-luvulle tultaessa."
ja kyllä se BTK-osuuskin on aika kuvaava... Aika hyvin näyttää missä se varallisuus tuotetaan. Mutta koska löysin useita vastakkaisia todisteita sinun väitteellesi niin nyt on syytä heittää linkkiä kehiin tai muuten väitteesi on syytä luokitella joko täysin perättömäksi tai sitten totaalisen väärin ymmärretyksi tiedoksi.
tuo kokonaisuuksien hahmotus pelaa. Tietysti jonkun investoinnin kokonaissumma voi olla pk-seudulla suuri. Mutta kun se sitten jaetaan käyttäjämäärällä niin per käyttäjä se onkin stten merkittävästi halvempi kuin se takaperähikiänjoen ylittää silta. Samoin kun kirjoitit että maalla putket ja johdot "vedetään neitseelliseen maahan" niin otas ja laskes uudestaan että jos on 30 asunnon rivitaloyhtiö jolle täytyy viemäriverkon tai vesiverkon runkoverkkoon liittymiseksi vetää 300 metriä putkia tai 30 omakotitaloa joiden etäisyys toisistaan on 1 km ja putkea tarvitaan siis 30 kilometriä niin että kumpis on kalliimpi per asukas? Se näkyy juuri siinä että näille kaupunkiseuduille operaattorit kilpailevat asiakkaista ja vetelevät rinnakkaisia omia kaapeleitaan sinun mukaasi todella kalliisti sinne asvaltin alle mutta sitten se takaperähikiän nettiliittymä jää kannattamattomana tekemättä. Yhteiskunta ei välttämättä aina laske sitä kannattavuutta mutta yritykset laskevat tuotot - kustannukset kannattavuutta ja siksipä aika lahjomattomasti vaikkapa nuo nettiliittymät ja niiden saatavuus kertovat liitty,än kannattauvuden tai toista kautta sen liittymän kustannuksen yritykselle.
Jauhat ihan pelkkää paskaa!!!
Katsot tuota
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/9094ce9cbf1eced6c2257194004b723f/$file/aluetilinpid_arvonlis_as_mk2004.pdf
niin siitä selvästi näkyy otsikko joka on "Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain 2004"
ja ykkösenä Uusimaa, kakkosena Ahvenanmaa, sitten Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa.
Nyt äkkiä linkkiä kehiin tai muuten on todettava että olet valehteleva paskanjauhaja!
Takaperähikiän nettiyhteys tehdään tänäpäivänä langattomana, entisen NMT450 verkon taajuuksia hyväksikäyttäen. Yhteys on yhtä nopea ja hyvä kuin vaikkapa vanhojen kerrostalojen kupariverkko. Yhden tukiaseman peitto on sen verran laaja, että yksikkökustannus jää sen kerrostalon nettiliittymän alapuolelle.
Ja kuten todettua, juuri se käyttäjien suuri määrä tekee siitä kaupunkien vesiputkien ja muun infran rakentamisesta niin kallista. Hakamäentie on siitä hyvä esimerkki, kun tie jouduttiin tekemään suuren liikennemäärän keskellä, tie rakennetaan tavallaan useaan kertaan, väliaikasjärjestelyt kun on tehtävä isolle liikennemäärälle. Niinpä se yksikkökustannus käyttäjäääkään kohden laskettuna ei ole edes kohtuullinen.
Voisinpa väittää, että 30 talouden vesiosuuskunta maaseudulla tekee vesijohdon halvemmalla per talous kuin HSY, etenkin kun lasketaan HSY Veden liittymismaksut mukaan. Pelkät liittymismaksut tuollaiselle 120 m2 omakotitalolle ovat liki 4000, ja sillä saa vasta putken tontin nurkalle. HSY:n vesimaksut ovat kohtuullisia muihin kaupunkeihin verrattuna, mutta selkeästi kalliimpia kuin näiden pikkukylien osuuskuntien maksut.
Mutta saahan jokainen maksaa enemmän siitä, että asuu ahtaasti jos haluaa. Asuinpaikkansa saa valita ihan vapaasti.
Katsoppas vuoden 2008 tilastoja teollisuuden jalostusarvosta. Tai tullin tilastoja viennin ja tuonnin tasapainosta alueittain
Ja koeta ymmärtää näiden tilastojen ero.
Keskustelussa on lähtökohtana ollut se, mistä maamme viennin ylijäämä syntyy, ja missä ne vientieurot tienataan. Koska vain vienti tuo uutta jaettavaa tähän kansantalouteen, niin siksi se on tärkeämpää kuin se, kuinka paljon palvelujen ja hallinnon arvonlisäys on.
Eli jatkappa vaan etsimistä, äläkä roiski ymmärtämättä mistä on kyse
Eli tämä että "Hakamäentien parannus maksoi 100 miljoonaa. Tietä tuli pari kilometriä, Nelostien jo valmis parannusosuus Lusi-Hartola maksoi 30 miljoonaa. Tietä tuli 30 km.
Miten selität tuon kilometriä kohden olevan hintaeron, kun molemmille teille tuli uusia siltojakin suunnilleen saman verran metreissä mitattuna. No, vapautetaan sinut noin vaikeasta tehtävästä. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen maksaa moninkertaisesti. Niinpä kustannuksetkin ovat moninkertaiset."
Niin jos tiedät tuon risteyksen niin sitähän ei voi laittaa poikki eikä edes kovasti kaventaa jotta liikenne ei totaalisesti puuroudu. Varmasti kiertotiejärjestelyt ja muut vastaavat toivat merkittävästi lisää kustannuksia. Mutta edelleen jos katsotaan liikennesuorite niin voipi olla että tuon risteyksen kautta menee päivässä enemmän autoja kuin Lusin suoran kautta viikossa. Että edelleen per ajosuoritekilometri niin tuo risteys oli halpa, ainakin halvempi kuin se takaperähikiänjoen ylittävä silta.
"Takaperähikiän nettiyhteys tehdään tänäpäivänä langattomana, entisen NMT450 verkon taajuuksia hyväksikäyttäen. Yhteys on yhtä nopea ja hyvä kuin vaikkapa vanhojen kerrostalojen kupariverkko. Yhden tukiaseman peitto on sen verran laaja, että yksikkökustannus jää sen kerrostalon nettiliittymän alapuolelle."
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Digita luopuu langattomasta 450-verkosta/1135257242254
Kallista näkyy olevan kun verkko lopetetaan kannattamattomana? Käyttäjiä per se yksi tukiasema on kovasti paljon liian vähän...
tätä?
http://www.stat.fi/til/atoi/2008/atoi_2008_2010-03-04_tie_002_fi.html
Jonka mukaan "Yli puolet teollisuuden jalostusarvosta syntyy neljässä maakunnassa Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 edelleen alueellisesti keskittynyttä. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 53,4 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 54,1 prosenttia."
Eli taas täysin päinvastaista todistusaineistoa sinun väittämillesi jotka jäävätkin siis perättömien väittämien tasolle jos eivät suoranaiseksi valheeksi? Paitsi tietysti jos onnistut löytämään väitettäsi tukevia linkkejä. Rohkenen kyllä epäillä, sen verta enemmän uskon kuin tiedon asioita juttusi tuntuvat olevan.
tuollaisia
"Tai tullin tilastoja viennin ja tuonnin tasapainosta alueittain "
ole lainkaan. Oletko taas keksinyt jotain päissäsi?
Digita lopettaa mutta mm. Sonera ja Elisa jatkaa...
Voi olla ettei tekniikka ole juuri tuo Digitan 450 verkko, vaan operaattorin oma GPRS/UMTS jopa 5 megan nopeudella, perustilanteessakin noin megan nopeudella, langaton yhteys pelittää siis suurimmassa osassa maata oikein hyvin.
Älä siis huoli, edelleenkin maaseudullakin on laajakaistayhteys ja yhtä edullisesti kuin kaupungeissa.
sen sijaan löytyi tällainen
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_5_2005_maakunnat.html
Tuosta "Kuvio 5. Ulkomaanviennin osuus myyntituloista vuonna 2002" niin äkkiä ajatellen voisi ajatella että Lappi elättää viennillään suomen. Mutta kun käyttää hieman järkeä ja ajattelee niin huomaakin että tuo %-luku on osuus ALUEEN tuloista. Kun sitten suhteutetaan tämä alueen tuloihin niin huomataan että se onkin yllättäen Uusimaa jolta tulee suurin osa vientieuroista.
Sinällään tämä oli mielenkiintoinen tilasto mutta kaiken kaikkiaan löytyy ainoastaan perättömiä väitteitäsi vastaan olevaa aineistoa. Nyt olisi syytä laittaa sitä linkkiä kiireesti kehiin tai myöntää että olet keksinyt nuo jutut kovassa uskossa päissäsi?
asukaslukua alueen teollisuustuotantoon, voi voi huonolta näyttää ja vielä elättää muuta Suomea..
Juu, olet jäljillä, Yli pulet jalostusarvosta syntyy noissa neljässä maakunnassa. Syynä on niiden väkirikkaus.
Mutta jälleen kerran, nyt on keskusteltu siitä, miksi uudenmaan jalostusarvo per capita on niin alhainen kuin on. Eli miksi Uudellemaalle pakkautunut iso joukko ei olekkaan tehokasta vaan asukasta kohden he tuottavat maan keskiarvoa vähemmän??
Tuo sotii sitä vastaan mitä etenkin Mielipidepankki on väittänyt, eli että keskittyminen toisi tehokkuutta. Eipä ainakaan nuo tilastot siltä näytä. Siihen olen koettanut saada vastausta, mutta sinäkin vain saivartelet joidenkin yksityiskohtien kanssa.
Kun tilastokeskuksessa toimialat ovat maatalous, metsätalous, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus varastointi tietoliikenne, kiinteistö ja muu liike-elämää palveleva toiminta sekä muut toimialat. Missä muuten noista on pankki / rahoitus? Niin sinä otat ja erittelet tuolta ulos yhden eli teollisuus. Jos otetaan kaikki yhteen ja arvonlisäys per henkilö siitä niin tilanne muuttuu täysin toisenlaiseksi. Otat siis tilastosta vain itsellesi sopivan luvun ja vaadit muita perustelemaan syitä kun syy löytyy niin yksinkertaisesta asiasta että Uudellamaalla resursseja menee muuhun kuin siihen teollisuuteen. Mutta tuosta
http://www.stat.fi/til/altp/2007/03/altp_2007_03_2009-08-20_kar_002.html
taas näkyy aika hyvin tuo kokonaisjalostusarvo.
Koetappa taas ymmärtää, että keskustelu on siitä, että teollisuus tuo meille vientituloja ja tuottaa uutta vaurautta. Nuo mainitsemasi rakentaminen, kauppa, kuljetus, varastointi, tietoliikenne, kiinteistö ja muu pyörivät sitten sillä vauraudella joka vientituloilla on aikaansaatu.
Tästä olemme keskustelleet. Koeta nyt sinä pysyä asiassa
Se on hyvä alku kun myönnät, että uudellamaalla resursseja menee muuhun kuin teollisuuteen, eli noihin luettelemiisi asioihin. Juuri sitä olenn korostanut, että Uudellamaalla on paljon sellaista palvelu ja tukitoimintaa jota tarvitaan, mutta se varsinainen vientitulovirta tehdään muualla. Ja sillä tulovirralla sitten elää niin Helsinki kuin Uusimaa. Verkostunutta yhteistyötähän taloutemme on, ja siinä tarvitaan Helsinkiä siinä kuin kaikkia muita maakuntiamme, vaikka helsinkiläsillä näyttää olevan käsitys, etti muualla tapahdu mitää. Se on tyypillistä kaikille yhteen paikkaan sitoutuneille, samanlaisia omaan napaan ja omaan asuinalueenseesa tuijottajia ne ovat Merijärven kepureppanat kuin Helsingin Mielipidepankit. Säälittäviä kapeakatseisia moukkia molemmat. Sinä sentää alat oivaltaa asiasta jotain, kiitos siitä
Aluepolitiikka, jos mikä on keskustalaisuutta. Kannattaa seurata politiikkaa.
Kyllä porvarit ovat itse olleet näitä ihmisoikeuksia väsäämässä, mutta ainakin palstakirjoittelun valossa näyttää siltä, että nämä ihmisoikeudet koskevat vain maksavaa väestönosaa. Sen sijaan äärioikeiston oppiin kuuluu, että jotkut, valitut, ovat muita parempia jo rodullisesti ja hylkiöistä pitää päästä eroon.
Ei se oikeudenmukaista ole, että joku muuttaa syrjäseudulle ja jättäytyy heitteille, muiden elätiksi. Sellaista "ihmisoikeutta" ei ole olemassa.
Ja jos kunta ei itse pysty köyhistään huolehtimaan, niin liittyköön naapureihinsa, jotta pystyy - vapaaehtoisesti tai pakolla.
Helsingissä asuminen on kallista, koska asuntojen kysyntä on tarjontaa suurempi. Asuminen halpenisi heti, jos asuntoja tuotettaisi enemmän. Sama koskee Helsingin naapurikuntia.
Työmatkat pitäisi saada joukkoliikenteen hoitoon, mieluummin raiteille. Onneksi Espoon vastustus metron rakentamiseen saatiin nujerretuksi. Pääkaupunkiseutu tarvitsee metron rantaradan Loviisasta Tammisaareen ja sille sopivat haarat pohjoisemmaksi rakennettaviin taajamiin.
Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Sipookin pitäisi yhdistää yhden kunnallishallinnon - yhden päättävän elimen alle, jotta päätökset saataisi syntymään silloin, kun niitä tarvitaan eikä vasta sitten "vapaaehtoisen yhteistyön" kautta, kun ei enää muuta vaihtoa ole ja aika on ajanut päätösten ohi. Aluedemokratia tulee lärjestää lautakuntapohjalta, jossa kukin taajama pääsee sanomaan sanottavansa asioiden valmisteluun.
Näin se pitää mennä ja meneekin.
Mukava olla välillä ihan samaa mieltä kanssasi. Helsingin kuihtumista toivovat nämä Helsinki-vihaa täynnä olevat kepulaiset, mutta ainahan joulupukiltakin voi toivoa yhtä ja toista.
Pääkaupunkiseudulla ongelmana on ollut liikakin asumistiheys. Siksihän Helsinki halusi liittää osan Sipoosta itseensä. Pääkaupunkiseudulla on riittävän paljon ihmisiä, että heitä riittäisi vähän joka puolelle aluetta. Kapulandian kunnissa tilanne on päinvastainen. Maata kyllä olisi, mutta ihmisistä on puutetta. Kun alue ei kykene kaiken lisäksi elättämään nykyistäkään väestöänsä Kepulandiassa, ainoa järkevä keino on karsia kuluja ja tiivistää asumista sekä kannustaa nuoria muuttamaan parempien mahdollisuukisen perään muualle.
Katselin joku aika sitten Kiihtelysvaaran nuorista miehistä tehdyn dokumentin "Rajaseudun poikamiehet". Dokumentti antoi oikein hyvän kuvan Kepulandian tilanteesta. Kuntaan olivat jääneet jäljelle vanhat parit ja heidän aikamiespoikansa. Aikamisepojilla riitti onneksi sen verran paljon huumoria, että perustivat poikamiesyhdistyksen, sille kiertopalkinnon ja järjestivät sitten gaalailtoja, joissa tämä päätön naisvarartalo annettin parhaalle poikamiehelle. Päätön se oli sen vuoksi, että kaikki olennaiset asiat olivat siinä muutoin esillä. Puheet ja toiveet kyllä pyörivät p-n ympärillä ja setämiehetkin antoivat elämänohjeitaan tässä kohdin asian tärkesydestä. Ongelma oli vaan se, että kunnassa ei ollut laisinkaan nuoria vapaita naisia. Niitä pitää yrittää metsästää muualta ja aika laihoin tuloksin ainakin ohjelman pääosassa olleiden osalta. Ei yrityskään aina ollut riittävä, kun treffeiltä myöhästyttiin sen vuoksi, että arviteli-ilta poikien kanssa oli mennyt pitkäksi ja siinä tohinassa kännykkäkin oli kadoksissa, ettei päässyt ilmoittamaan myöhästymisestä.
Pojat olivat töissä ainakin osan päivästä ja vapaa-ajanvietto oli metästystä ja juopottelua. Ihan fiksuja kavereita kuitenkin muuten, näin ainakin ohjelman perusteella. Toinen pääosassa ollut oli töissä sahalla, jossa oli luvattu töitä hamaan ikuisuuteen asti. Ohjelman lopussa kaveri oli sitten tyhjällä sahamaalla kertomassa, että ihan mukavia työkavereita oli, mutta toiminta vaan loppui. Maisemat olivat osin upeita, mutta pelkillä maisemilla ei taida ihan elää.
Maalla olisi työpaikkoja heti, kun joku ostaa sen, mitä maalla tuotetaan. Vapaiden markkinoiden hintakilpailu vaatii teollisuudelta kustannustehokkuutta ja siihen ei sovi pitkät kuljetusmatkat ja riippuvuus siitä saako syrjäseuduille ammattitaitoisia työntekijöitä.
Nykyteollisuus on myös ulkoistanut niin paljin eri tehtäviään (siivous, kirjanpito, mainonta, huoltotoiminnat, kuljetukset, lähettitoiminta, jne.) ja verkottunut alihankkijoidensa ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa niin, ettei tehdasta voi sijoittaa maantieteellisesti kauaksi sieltä, missä nämä muut yritykset sijaitsevat.
Teollisuus ei siis enää tuo maalle töitä. Eivätkä palvelutkaan kannata, koska palveltaviakaan ei ole tarpeeksi paljoa. Siksi maalta ovat kadonneet pankit, postit, kaupat, ruokabaarit, kampaajat, jne. Vain maataloustuotanto voisi tarjota työpaikkoja, jos ruoan lähituotannosta välitettäisi eikä kaikelta vaadittaisi keskittymisen tuomaa tehokkuutta.
Keskustalla olisi jo näissä vaaleissa aika ryhtyä tarmokkaammin ajamaan sitä, että ruoka saataisi nopeammin pellolta pöytään kaikkialla Suomessa eikä vain Helsingissä, Tennispalatsin erikoismyymälässä, parinkymmenen isomman kauoungin kauppahalleissa, toreilla ja suoramyynnissä muutamilta tiloilta.
Keskusta kuolee maaseudun taantumisen myötä, jollei se nyt vihdoinkin ymmärrä, että ruoan lähituotannolla olisi helposti saavutettavissa n. 20-30% markkinaosuus kuluttajan ruokakorista, jos kaupan ketjujen marketeista saisi tuoretta ja lisäaineetonta leipää, lihaa, maitoa ja näistä jalostettuja tuotteita.
Elintarvikebiologit kertovat, että allergioiden lisääntyminen korreloi suoraan paitsi asfaltin lisääntymisen kanssa myös sen kanssa, miten tuore maito on hävinnyt ihmisen ruokavaliosta ja korvattu pastoroidulla maidolla.
Mistään heittäytymisestä ei ole kysymys, vaan heittämisestä. Sen näkee jo siitä, kun tarkastelee yritysten sopeuttamistoimia esimerkiksi suhdannevaihteluihin, saneerauksiin tai jopa yrityspomon perskohtaisiin mieltymyksiin.
Ihmisoikeudetkin ovat olemassa. Se on eri asia, kuka niitä noudattaa.
Ei kukaan toivo Helsingin kuihtumista. Eikä kukaan ole Helsinki-vihaa täynnä. Kun sinä itse olet maaseutu-vihaa ja kepukaunaa täynnä, luot mielikuvapankissasi tuollaisia vastakkainasetteluja. Sehän se on sinun tapasi, keksiä mielikuvia ja vedota niihin.
Helsinkiä tarvitaan tietyissä asioissa, sieltä on teollisuus hiipunut, mutta täytyyhän tämän maan byrokrattien jossain pääpaikkaansa pitää, ja jossain ne yritysten pääkonttoritkin aina sijaitsee, miksi siis ei Helsingissä. Mutta saa ja pitää Helsinkiä arvostella sen itse tekemistä virheistä.
Helsinki on tunaroinut oman hintatasonsa pilviin monessa asiassa. Asuminen on maailmanmitakaavassakin tolkuttoman kallista, vaikka Helsinki tuossa mittakaavassa on tuppukylä. Samoin esimerkiki ravintolapalvelut, ruoka yms. ovat aivan maailman kalleimpien joukossa. Jopa kulttuuripalveluissa hintataso on muuta maata saati muuta maailmaa huomattavasti korkeampi. Nuo kaikki ovat niitä kilpailutekijöitä joilla Helsingistä voisi tulla sellainen kiinnostava metropoli jota esimerkiksi Jorma Ollila on peräänkuuluttanut.
Alueiden tiivistämisellä ei saavuteta mitään jos ei samalla pidetä huolta, että erilaista tarjontaa tulee niin paljon, että myös hinnat pysyy kurissa. Helsigin kaupunkisuunnittelu on ollut demarien johtamaa, niin siitä vastaava apulaiskaupunginjohtajann kuin lautakunnan puheenjohtajan tehtävät on läänitetty demareille. Jälki on karmeaa. Rumaa kaupunkirakennetta hirmuhinnoin. Joukkoliikenne ei toimi kunnolla kuin parilla säteittäisellä raideyhteydellä, poikittaisliikenne on surkeaakin kurkeampaa Jokeria lukuunottamatta, yksityisautoilua on vaikeutettu muka joukkoliikennettä suosien, ainut mitä on saatu aikaan on ruuhkat jotka muistuttavat suurkaupunkia, vaikka Helsinki on siis pieni kylä metropoleihin verrattuna. Ja kun bussit käyttää niitä samoja katuja kuin autot niin siinä se ruukautuu joukkoliikennekin samalla.
Helsingin verotulot hiipuu kun kaupungissa ei ole sitä parasta veronmaksaja-ainesta, hyvissä asemissa olevia keski-ikäisiä perheitä: He ovat valinneet Espoon, Kirkkonummen, Nurmijärven jne. Demarien johdolla Helsinki on rakentanut kaikenmaailman ohjeita, määräyksiä j arajoituksia asuntojen pinta-aloista, eri asumismuotojen sekoittamisesta ja sosiaalisen asuntotuotannon määrästä alueilla. On saatu aikaan keskimääräistä, ei huonoamuttei korkeatasoistakaan.l Kauniilta kuulostava ajatus on johtanut siihen, että ne jotka hakevat asumiseltaan keskimääräistä korkeampaa tasoa muuttavat muualle, Ja he ovat yleensä myös keskitasoa parempia verotulojen tuojia kaupungille.
Osmo Soininvaara joka on ollut yksi tuon keskimääräisyyden luojista, onkin jo joutunut tunnustamaan harjoitetun politiikan johtaneen ikävään lopputulemaan, lapsiperheiden ja hyvätuloisten pakoon kauoungista. Slummi on vältetty mutta kaupungista on tullut sinkkuhotelli ja toimeentulotuella vuokransa maksavien asuinaluetta. Kaupungin menot kasvavat kun asukkailla ei itsellään ole varaa vuokriin, mutta sossu auttaa.
Helsinki pitää saada vetovoimaiseksi niille huippuosaajille joita maamme kilpailukyky edellyttää. Se edellyttää demarien kertakaikkista poistamista johtopaikoilta niin kaupunkisuunnittelussa kuin muillakin keskeisillä alueilla, tai ainakin heidän oppiensa totaalista päivittämistä. Sama koskee tietysti vihreitä jotka ovat olleet SDP:n apupuolue Helsingin katastrofia luotaessa.
Helsinki kuihtuu jos nykymeno jatkuu. Muualla maalla ei ole kohta varaa elättää hallinto, palvelu ja pääkonttoriväkeään jos kok omaan kasvua ei saada aikaan. Siinä kasvussa Helsinki auttaa toimimalla järkevästi, ei demarinmallilla
nekin on olemassa mutta kuka niitä noudattaa..
Niinpä, ketään ei saa jättää heitteille.
Kuntien välinen kilpailu hyvien veronmaksajien saamiseksi ja huonojen karkottamiseksi on johtanut mm. siihen, että Espoo, Vihti, Nurmijärvi ovat lopettaneet kokonaan vuokra-asuntojen tuotannon. Maailmassa on, on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisiä, joilla ei mene aivan yhtä hyvin kuin muilla. Nyt he joutuvat tulemaan Helsinkiin jossa pärjää ilman autoa, ja kun yhteiskunta maksaa osan vuokrista yms. elämisen kustannuksista, ei hintatasokaan ole este
Helsingissä harjoitetaan slummiutumisen vastaista politiikkaa hajasijoittamalla huono-osaiset ja vähän naapurustoaan häiritsevät ihmiset eri puolille kaupunkia. Soininvaara kirjoitti, että Helsinki miinoittaa kaikki sinänsä houkuttelevat asuinalueet kaupungin vuokra-asunnoilla. Siksi hyväosaiset muuttaa muualle.
Helsingin hiipuminen on osittain tämän miinoittamisen seurausta, kun se “miinoittamaton” kultahammasrannikko joka tapauksessa on tarjolla Helsingin rajojen toisella puolella, niin miksei Helsingissä. Koska SDP ja Vihreät vastustaa keskitasoa parempien asuinalueiden luomista.
Sosiaalisia eroja tasaavan kaupunkirakenteen tekeminen yksin Helsinkiin johtaa vain kaupungin kuihtumiseen, ja se kehitys on jo pitkällä.
Toinen tekijä on sitten se omistusasuntojen hintataso. Se karkoittaa tavalliset perheet. Ja lisää tuota kaupungin kuihtumista. Kierre on melkoinen kun nuo kaksi tekijää ovat vielä toinen toistaan tavallaan ruokkivia.
Toivotaan, että mahdollisimman monen helsinkiläisen silmät avautuu SDP:n ja Vihreiden ajamalle politiikalle, ja saamme kaupunkiamme kuihduttavan kierteen poikki vaihtamalla päätöksentekijöitä. Demokratiassa se on mahdollisyta
joka on väärässä.
Minulla ei ole mitään maaseutuvihaa. Kepukaunaa kyllä on, mutta ihan aiheesta. Niistä aiheista olen täällä tähän asti pääosin kirjoittanutkin, joten en toista niitä tässä.
Yritykset eivät sijoita satunnaisesti tai hyvin vuoksi pääkonttoreitaan Helsinkiin. Ei sijoituspaikkaa nopalla heitetä, kyllä siihen on omat painvat syynsä. Ei tässä maassa millän voi tarvita puolen miljoonan asukkaan kaupunkia mitään byrokratiaa varten. Väitteesi siinä on kohdin on niin älytön, ettei se ansaitse enempää kommenttia.
Asuminen on toki Helsingissä kallista. Siinä voi olla samaa mieltä. Muut asiat ei ole hinnoiteltu muuta maata kalliimmin. Tottahan toki ravintolapalvelu voi maksaa helsinkiläisessä Michelin-tason ravintolassa enemmän kuin jossain peräkylän hikisessä kyläbaarissa. Lounasruokailu Helsingissä ei kuitenkaan ole sen kalliimpaa tai halvempaa kuin muiden vähän suurempien kaupunkien lounasravintoloissa. Kulttuuripalvelujen osalta tilanne on sellainen, että Helsingissä tällaisia palveluja on, mutta suurimmasta osasta Kepulandiaa ne puuttuvat. Tietysti syrjäkyliläkin voi olla yhteisiä kesämarkkinoita ja urheiluseuran ylläpitämiä bingoja, jos ne lasketaan mukaan kulttuuripalveluihin. On niissä käyminen varmaan halvempaa kuin helsinkiläisissä teattereissa. Helsinkiin on tulossa taas kohta Taiteiden yö -tapahtuma, jollaisia taitanee olla muualla vain Oulussa (valkosipuliyöt ja muut rotuaaritapahtumat). Niihin tullaan tuppukylistäkin ihmettelemään, kun omat kulttuuripalvelut ovat lähinnä paikallisten kylähullujen toilailujen seuraamista.
Mukavasti saat helsingin ongelmat sysättyä demarien niskoille, vaikka kaupunki on ollut jo vuosikaudet Kokoomuksen poliittisessa ohjauksessa. Pormestari on ollut kokoomuslainen jo vuosikaudet. Aika lällyä porukkaa nämä kokoomuslaiset, jos antavat kaiken vastuun kaupunkisuunnittelussa demareille. Luulen, että kokoomuslaiset kuntapoliitikot ovat kanssasi asioista täysin eri mieltä.
Varakkaat keski-ikäiset perheet valitsevat Helsingin asuinpaikakseen entistä harvemmin. Tämä johtuu siitä, että vapaata tilaa pientaloasumiselle ei ole. Espoo houkuttaa näitä eniten, koska sinne on kasaantunut hyvätuloisia, minkä vuoksi veroastekin on pysynyt suhteellisen alhaalla. Ja tilaa omakotirakentamiseen on löytynyt. Sittemmin tällainen asutus on siirtynyt vieläkin etäämmälle. Kauempaa voi saada tonti, mistä on merinäköalat. Helsingin keskusta ei luonnollisestikaan ole parhainta asuinaluetta perheille, koska lapsille ei ole riittäviä oleskelutiloja. Helsingin keskusta sopii parhaiten yksineläjille ja lapsettomille pariskunnille. Itsekin muutimme pois keskustasta aikoinaan, kun tuli perheenlisäystä ja syy rakentaa omakotitalo. Samalla väheni syy oleskella kesämökillä.
Kuten sanottu Kokoomus on Helsingin suurin puolue ja on ollut sitä pitkään. Poliittinen vastuu kuuluu tietysti sille puolueelle, joka on vallassa. Jos olet sitä mieltä, että Helsingin asiat ovat huonolla tolalla, olisi silloin kohtuullista panna siitä suurin vastuu kaupungin suurimmalle puolueelle. Jos Kokoomus noudattaa poliitikassaan demarimallia, se ei poista puolueen vastuuta.
Asuminen Helsingissä on kallista siksi, kun asukkaita tulee koko ajan enemmän kuin uusia asuntoja rakennetaan. Näin markkinat valitettavasti toimivat: kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, niin hinta nousee, koska sitä on mahdollista nostaa. Tämä vaikuttaa sitten kaikkeen kustannustasoon, kun myös palkkojen pitää olla vastaavasti korkeampia ja vaikea on saada ammattinsa osaavia työntekijöitäkään, kun he joutuisivat asumaan tuntien matkojen päässä. Sekin maksaa ja ajankin sanotaan olevan rahaa.
Demareiden syyksi tätä ei kannata kokonaan panna. Heillä on jo jonkin aikaa ollut vähemmän valtuutettuja Helsingissä kuin vihreillä. Yhdessä vasureiden ne tietenkin pystyvät panemaan hanttiin kokoomukselle ja rkp:lle, jos haluavat, ja usein haluavat.
Ravintoloiden huonosta ja kalliista tasosta saa kiittää kaiken kattavaa keskittymistä. isot ketjut ovat varanneet parhaat paikat ja moni nimekäs eliittiravintola on keskittynyt muovikorttiasiakkaiden palveluun, joiden Visa-laskut menevät firmojen piikkiin. Hyvääkin löytää, jos osaa hakea hieman syrjemmältä, eli mennä perheyrityspohjaisiin ravintoloihin, joilla on vielä laadun tavoittelua veressä toisin kuin palkkakokeilla.
Espoo on todella syyllistynyt kermankuorintaan omassa asuntopolitiikassaan, kun se on 60-luvulta alkaen houkutellut työsuhdeautoilla ajavat pikkujohtajat ja vähän isommatkin omalle puolelleen kunnanrajaa. Siitä ruuhkatkin aiheutuvat, kun Espoo ei ole halunnut metroa, koska se toisi autottomia köyhiä pilaamaan kultahammasrannikon tyylikkään tylsää elämää. Paljasjalkaista stadilaista ei Espooseen saisi asumaan pitkällä kepilläkään, vaikka Vantaan puolelta saattaisi hyvinkin löytää mukavia alueita ja Sipoon rannikolta Espoota parempia maisemia.
Helsingin asuntopolitiikassa on onneksi onnistuttu "hajasijoituksessa" niin, ettei pahempia slummeja ole päässyt syntymään. Aktiivisina kokoomusvuosinani vastustin jyrkästi sitä, että kaupungin vuokra-asuntotuotanto ja samalla vähempiosaisten kurjuus keskitettäisi jonnekin, pois muiden silmistä. Sellaisesta ei koskaan hyvä seuraa. Kannatin silloin, ja kannatan edelleen, että kaupunki hajasijoittaisi vuokralaisensa ns. kovan rahan omistusasuntojen joukkoon, vain muutama vuokralainen per porras, jolloin haittoja ei tietenkään synny samassa määrin kuin vuokra-asunnot keskittämällä.
Sellaiset nirppanokat, joille ei keplaa asua samassa talossa vuokra-asujien kanssa, sopii Espoo paremmin. Siellä noita itseään muita parempina pitäviä on jo riittävästi muutenkin. Sinne siis mahtuu todistamaan omaa sosiaalista statustaan automerkin ja merkkivaatteiden muodossa, kun stadista ei juuri enää tuollaista snobbailua löydä.
Helsingin rakentamisessa on vielä paljon mahdollisuutta tiivistämiseen. Vuosaaren satama alkaa vapauttaa rantaviivaa asumiseen, samoin Jätkäsaaren suunnitelmat. Pasilaan saadaan myös komeaa metropolia. Rakennusoikeuksia löytyy paljon vielä myös moottori- ja kehäteiden sekä rautateiden tuntumasta, jonne on mahdollista siirtää toimistorakentamista ja vapauttaa toimistokortteleita asunnoille. Monen keskikaupunkitalon katolle saa myös upeaa terassiasumista niille, joilla on lompakossa enemmän rahaa kuin päässä järkeä.
Helsinki alkaa olla aika monipuolinen kaupunki, vaikka ei parantamisen vara ole tietenkään videlä lähellekään loppuun käytetty. Valitettavasti keskustalla ei ole näihin asioihin ollut mitään järkevää sanottavaa koskaan, ei ainakaan Helsingin kaupunginvaltuuston tasolla.
Samaa mieltä me aika lailla olemme, mutta emme siinä, että kokoomustakaan saisi oikeudenmukaisesti vastuuseen Helsingin asuntopolitiikasta. Se on sellaista kompromissinhakua, että jolleivät kokoomus ja rkp saa joko demareita tai vihreitä tuekseen, niin sitten tehdään isompia kompromisseja, ja niissä aina haisee vahva aatteellinen politikointi, kun vihreät vastustavat väljää rakentamista ja demarit eivät halua lisää asuntoja hyvätuloisille veronmaksajille, ne kun eivät ole demareita yleensä.
Yrityksen työntekijöiden palkat maksaa aina asiakas, ei yrittäjä tai pomo omista rahoistaan.
Jos asiakkailta saadaan liian vähän rahaa, niin silloin ilman muuta sopeutetaan tai kaadutaan konkurssiin ja lähdetään kortistoon elätettäviksi koko sakki, pomot mukaan lukien.
Ihmisoikeutta olisi se, että ilman omaa syytään työttömiksi jutuville ei maksettaisi 500 päivän työttömänä pysymisestä, vaan uuden työn saamisesta mahdollisimman nopeasti.
Taas näet vain ja ainostaan Helsinki vs maaseutu asetelman, kun minä kirjoitin siitä miksi Helsinki hiipuu vertailuissa muihin eurooppalaisiin metropolialueisiin, ja syistä siihen hiipumiseen Kuvaa hyvin sinun helsinkiläistä sisäänpäinkääntynyttä omahyvisyyttä, että alat vain haukkua kepulandiaa kun pitäisi keskustella miksi Helsinki ei houkuta niitä innovaattoreita muualta maailmasta.
Koetappas kääntää se yksisilmäinen putkinäkösi siis hieman avarammaksi, pois siitä omasta navasta joka sinulle niin rakas näyttä olevan ja lopeta siinä mielikuvapankissasi noiden mielikuviin perustuvien vastakkainasettelun luominen. Avaa silmäsi tollukka.
Puhuin siis maailmanmittakaavassa niistä ongelmista joihin Helsinki on itse itsensä vienyt. Korkea asumisen hinta, kehno liikenteen sujuvuus, kulttuurin, ravintoloiden ja muun vapaa-ajan vieton kalleus. Ei tällainen ympäristö houkuta esim tutkijoita tai muita huippuammattilaisia tulemaan tänne kun jo Pohjoismaista löytyy parempaa, puhumattakaan joistan Sveitsin, Itävallan, Ranskan, Saksan jne kaupungeista. Helsingillä on ison kaupungin ongelmat ja pikkukaupungin palvelut.
Tuo yhdessä sen kanssa, ettei kotimainenkaan "eliitti" viihdy Helsingissä, kuihduttaa kaupunkia suhteessa kilpailijoihinsa.
En tiedä omaatko huonon ymmärryksen, sillä kerroin selkeästi kuinka Helsingin kapunkisuunnittelusta vastaava johto on läänittetty demareille, niin kaupungin virkamiesjohdossa kuin lautakunnassakin. Se on vuosikymmenten aikana johtanut ongelmiin joissa nyt ollaan. Kokoomuksella on ollut ylipormestarin paikka, mutta valitettavasti se ei ole estänyt älyttömyyksiä maankäytössä ja kaavoituksessa sekä raknetamisen ojauksessa. Niinpä Helsingin väkiluku on jopa laskenut muutamana vuonna, ja muuttovoitto vuodetkin on lähinnä pakolaisstatuksella maahan tulleiden Helsinkiin sijoittumisesta johtuvaa, eikä siis edes kotimaan työperäistä muuttoa. Ei ihme jos kaupungin kehittämiseen ei ole varaa ja sen kilpailukyky verrattuna muuhun maailmaan hiipuu.
Osuit asian ytimeen.
Helsingissä maata jopa korkeatasoiselle pientaloasumiselle olisi. Mutta sellaisia tontteja ei kaavoiteta. Ei, koska niihin rakennetaan ja niihin muuttaa todennäköisesti RKP:n tai Kokoomuksen kannatajia. Ei SDP - Vihreät akseli millään sellaista hyväksy. Niinpä esim parhaat rannat suunnitellaan täyteen samanlaisia postmoderneja kerrostalovirityksiä, joista vaikkapa Herttoniemenranta käy hyvänä esimerkkinä. Osa omistusasuntoja osa vuokrataloja. Sama kohtalo on edessä näillä uusilla alueilla, niin Jätkäsaaressa kuin Sörnäisten satamassa. Kaavoittaja on kaavoittanut sinne lisää noita kamalia "urbaania" suunnittelua edustavia kerrostalovirityksiä. Siinä missä Vantaa tekee tavallistakin ihmistä miellyttävää ja hinnaltaan kohtuullista esimerkiksi Kartanonkoskelle, niin Helsingin pitää kikkailla ihmeellisen arkkitehtuurin ja kaiken maailman Könkkölä-määräysten avulla hinnat pilviin. Tuosta kaavoituksesta vastaa se demarijohtoinen kapunkisuunnitteluvirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Rivi valtuutetulla ei riitä osaaminen arvioida virkamiesten esityksiä.
Muistaakseni Urpo Leppänen -vainaa sai aikaan velvoitetyöllistämislain, mutta sittemmin porvarit suuressa viisaudessaan menivät ja lakkauttivat lain. Näköjänsä porvarit ovat kaikkein suurin este työntekemiselle. Heille on kannattavaa pitää väkeä kortistossa, koska palkat saadaan pidetyksi alempana kuin tapauksessa, että työvoimasta olisi pula.
Sanotun lisäksi porvarit tai siis lähinnä tehdastelijat ja muut jobbarit käyttävät kortistoa keinona kasvattaa voittojansa, koska väkeä voidaan panna kilometritehtaalle aivan heppoisistakin syistä.
1. Tunnusta ensin itsellesi, että raha kaikkiin yrityksen kustannuksiin myös palkkoihin tule aina ja ainoastaan asiakkailta.
2. Ellei rahaa tule myyntituloina tarpeeksi asiakkailta, niin joku muu maksaa "velvoitetyöllistämisen. Urpo Leppäsen aikana se oli veronmaksaja, kun yrityksille - niiden omistajille - jaettiin tukirahaa, jotta nämä eivät irtisanoisi ja saisivat itse edelleen samat osingot kuin, jos sama raha olisi saatu asiakkailta.
3. Kai ymmärrät, ettei sellaisessa ole mitään järkeä.
Jos ajatellaan vaikka Arabianrantaa tai Vantaanjoen suun uusia asuntoalueita tai Viikinmäkeä, niin ei sinne pienellä rahalla pääse. Monimuotoisuutta silti löytyy ja paljonkin erilaisempia vaihtoehtoja kuin aiemmat, betonielementtitehtaiden vakiomitoilla tuottamat laatikkokerrostalot, joita esim Pohjois-Haaga ja Lassila ovat täynnään.
Tiivis asuminen edellyttäisi kuitenkin parempaa palvelujen suunnittelua, sillä ei se riitä, että asuinalueella on yksi market, R-kioski, pankkiautomaatti ja Koti-Pizza. Jotain laisäädäntöä pitäisi muuttaa ja valvontabyrokratiaa helpottaa, että pienyrittäjyys pääsisi tarjoamaan palvelujaan helpommin kuin nyt ja pienemmin vuokrakustannuksin. Liiketilojen vuokratasohan määräytyy sen mukaan, mitä isoilta ketjuilta on päästy nylkemään silloin, kun ne eivät toimi omissa kiinteistöissään. Siksi katutason liiketilaa on aivan liikaa tyhjillään tai pelkkinä keskiolutkuppiloina ympäri asumalähiöiden.
Niin, kannattaa tosiaan ajatella. Talouden rahahuollosta vastaa sekä keskuspankki että julkinen valta toimenpiteillään. Itse asiassa julkisen vallan tehtävä on tasata suhdannevaihteluita ja auttaa taloutta selviämään eteenpäin. Yhtenä tällaisena julkisen vallan toimenpiteenä voi hyvin olla, ja pitäisi olla, työllisyyden edistäminen. On vain porvarien korvien välistä kiinni, että esimerkiksi meillä, niin sanotussa valtakunnassamme, on työvoima- ja osaamispula muista pulista puhumattakaan. Mutta kukin tumpeloi tavallaan.
mutta ymmärsin edellisen kirjoituksesi sitten väärin. Siinä sinä kyllä vertasit Helsinkiä myös muuhun Suomeen eikä vain muuhun maailmaan. Mutta korjataan tämä erehdys nyt, ei siitä kannata herenttä nenään vetää.
Siinä olet ihan oikeassa, että Helsinki ja pääkaupunkiseutu eivät ole riittävän vetovoimaisia eurooppalaisessa mittakaavassa. Tämähän on ollut minun näkemykseni koko ajan, olenhan tuonut monasti esille Jorma Ollilan kirjoituksia ja puheita asian tiimoilta.
Pääkaupunkiseutua pitäisi kehittää vetovoimaisemmaksi metropoliksi. Valitettavasti tämä ei vaan tule onnistumaan, vaikka Helsingin valtuustossa ei olisi yhtään demaria tai vihreätä. Jos nämä korvattaisiin kepuilla, voit olla varma, että pääkaupunkiseudusta tulisi vielä paljon surkeampi tuppukylä kuin minä sitä nyt pidät.
Kehittämiseen eivät riitä pääkaupunkiseudn kuntien rahkeet varsinkin, kun veronmaksajien varoja kupataan muuhun Suomeen eikä pääkaupunkiseutua haluta kehittää valtakunnan politiikan tasolla. Jos meillä valittaisiin valtakunnallisesti sellainen linjaus, että pääkaupungista tehdään ksansainvälisesti houkuttelevampi metropoli ja ymmärrettäisiin pääkaupunkiseudun mahdollisuudet Suomen taloudellisen kehityksen suhteen, jotain voisi tapahtuakin. Nyt meillä harjoitetaan ihan toisenlaista aluepolitiikkaa eli hajautuspolitiikkaa. Päävastuussa siitä on tietysti Kepu, jonka poliittisiin tavoitteisiin hajautus ja pääkaupunkikeskeisyyden vähentäminen kuuluu. Eräät kepulaiset poliitikot kuten Väyrynen ja Pekkarinen suorastaan kampanjoivat tällä ajatuksella kepun puheenjohtavaalissa sitä mitenkään peittelemättä tai häpeilemättä. Mari Kiviniemi yritti ainakin mielikuvien tasolla olla hieman toista mieltä. Saa nyt sitten nähdä, valuvatko Kivieniemen ajatukset millään lailla hallituspolitiikkaan. Mitään sen suuntaista ei ainakaan ole nähtävissä.
Ainoa puolue ja siitäkin vain osa ymmärtää, että pääkaupunkiseudun kehittäminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Tämä puolue on Kokoomus, mutta Jan Vapaavuoren ja Ben Zyskowiczin ja muutamien muiden ns. city-kokoomuslaisten rahkeet eivät riitä viemään tätä ajatusta läpi edes Kokoomuksessa, jonka puheenjohtaja on kepulaisen aluepolitiikan takuumiehenä. Myös Vihreillä alkoi esiintyä aivan hulluja ajatuksia Tarja Cronbergin puheenjohtajakaudella. Pitäisi satsta jonnekin Jumalan selän taakse Pohjois-Karjalaan, vaikka on nähty vuosikaudet, että sellaiset satsaukset ovat valuneet hyvin pian ojaan. Vihreiden kannattaisi tarkemmin miettiä niitä ajatuksia, joita puolueen ajatusten tonava Osmo Soininvaara esittelee nyt päivänpolitiikan ulkopuolelta.
Ensisijaista on siis se, että valtakunnan politiikassa otettaisiin uusi aluepoliittinen linjaus metropolialueen kehittämiseksi. Suomella ei ole varaa panna panoksia moneen koriin saati sitten kepulaisiin älyttömyyksiin kuten on tapahtunut. Sen jälkeen pääkaupunkiseudun valtuustoilla ja muilla päättäjillä on mahdollisuus etsiä sellaisia alueen sisäisiä ratkaisuja, joilla pyritään samaan päämäärään. Nyt narua vedetään täysin eri suuntiin ilman mitään selkeää suunnitelmaa.
Muutos edellyttää selkeitä muutoksia valtakunnantason politiikassa. Kepun valta pitää saada rajattua siihen politiikan lohkoon, mitä se eniten edustaa eli maatalouteen. Myös Kokoomuksessa ja SDP:ssä pitää sisäistää paremmin valtakunnan kokonaisetu ja luopua pesäpallopelin tyylisestä oman kylän poikien kannatusksesta. Kun yhteisen edun ymmärretään olevan muuta kuin rahojen ripottelua sinne tänne ilman mitään tuloksia, ollaan nykyisessä kehittymättömyyden tilassa. Päätösvalta on siirtynyt yrityksille, jotka kyllä mieluusti valitsevat pääkaupunkiseudun, mutta politiikassa tätä valintaa ei haluta tukea.
Arabianrannassa maksaa sijainti, ei asuntojen laatu. Ne ovat juuri niitä postmoderneja arkkitehtihimmeleitä joiden rakentamisessa tehdään niitä paljon esillä olleita virheitä joista sitten homeet ja muut ongelmat ovat seurausta. Kun suunnitellaan muka arkkitehtoonisesti hienoa samalla tuhotaan edylltykset tehdä teknisesti toimivaa.
Palvelujen suhteen olen samaa mieltä, Helsingissä edelleenkin suunnitellaan nukkumalähiöitä, ei asuinalueita palveluineen ja kunnon yhteyksineen. ja se on sitä SDP:n hegemonian aikaansaamaa väärää ajattelua.
Aloitetaan tuosta kirjoituksesi lopusta. Siitä olen täysin eri mieltä. Se taho joka pitää saada rajattua päätöksenteossa mahdollisimman vähämerkitykselliseksi on SDP. Mikää muu taho ei ole saanut yhteiskunnassamme niin paljon kitkaa aikaan kuin demarit. Tarkoitan tämän holhousyhteiskunnan luomista, jossa kaikkea kaikkialla säännellään ihan liikaa, kaikessa pyritään johonkin virkamiesten ohjaamaan malliratkaisuun ja niin ihmisten kuin yritystenkin toiminta alistetaan monenmoisen byrokratiaviidakon ja virkamieholhouksen alaiseksi.
Nyt käytävä maahanmuuttokeskustelu on siitä hyvä esimerkki. SDP hakee jotain mallia, jossa maahan kyllä päästettäisiin ne "humanitääriset" maahanmuuttajat (pakolaiset) joilla ei ole aikomustakaan tehdä töitä, ja taas niiden, jotka haluaisivat tulla tänne suoraan töihin, maahantuloa rajoitettaisiin. Asiahan pitää olla ihan toisinpäin, jos joku haluaa muuttaa tänne töihin niin se pitäisi olla mahdollisimman helppoa, sillä silloinhan hän muuttaa osaksi yhteiskuntaa, maksaa veronsa jne. Pakolaisista on pelkkää kulua. Jos työperäsitä maahanmuuttoa rajoitetaan, kuten SDP esittää, tarkoittaa se vain nykyisenkaltaisen Virosta, Puolasta ym. tulevan tilapäistyövoiman käytön lisääntymistä, ja harmaan talouden kiihdyttämistä.
Mutta palataan Helsingin ongelmiin, siihen miksi täällä on turkasen kallista. Asuminen etenkin, ja myös yritysten liiketilat ja toimistot. Kaikki lähtee kaavoituksesta, rakennusmaan niukkuuden luomisesta. 1960-luvulta lähtien, kun SDP sai hegemonian Helsingin kaupunkisuunnitteluun, malliksi noustettiin toimintojen eriyttäminen. Asuminen haluttiin "putarhakaupunkeihin", siis lähiöihin. Keskustasta haluttiin toimistoaluetta ja erikoiskaupan sijaintipaikkaa sekä kulttuuripalvelujen tuottaajaa. Teollisuus haluttiin työntää mahdollisimman kauas kaupungin ulkopuolelle. Tätä mallia etenkin Ylermi Runko ajoi, kantakaupunki koettiin liian porvarillisena, sitä ei haluttu kehittää ja tiivistää kaikkien asumiseen sopivaksi, haluttiin demarimallin mukaisia lähiöitä, köyhän miehen Tapioloita. Ja niitähän nousi. Keskusta jyrättin vanhaa hienoa rakennuskantaa Makkaratalojen tieltä, jne.
Kaavoitustoiminta muuttui patologiseksi, siis toimimiseksi hyvien tavoitteiden vastaisesti toimijoiden sitä itse huomaamatta. Hyvin tyypillistä demareille, heille kun yhteinen nimittäjä on kokonaisuuksien hallinnan puute, laajojen asiayhteyksien ymmärtämisen heikkous. Niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Se liitettynä oman edun valvontaan on tuhoisa yhdistelmä. Kapunkisuunnittelussa luotiin virkamiesjohtoinen kommunikoinnin tapa, jossa suunnittelun mahdollisten epäkohtien tiedostaminen estyy ja jossa epätyydyttäviä elinolosuhteita aikaansaava suunnittelu näyttäytyy hyvänä suunnitteluna. Ideologiat ylittivät kokonaisnäkemyksen - ja mikä pahinta - politikointi tuli myös kaupunkisuunnitteluun.
Demarihegomonian aikaansaamana Helsinki hajosi, teollisuus painui Kehä kolmosen taakse, asuinalueet kauas kantakaupungista, ja kun kaavoituksella ei haluttu suosia "porvarillisen" kantakaupungin hallittua tiivistymistä ja kasvua, niin tonttimaasta syntyi pulaa, minkä seurauksena taas hinnat kohosivat pilviin ensin halutuimmilla alueilla ja sitten myös kehällä.
Helsinki olisi kokonsa puolesta optimaalinen hyvän asumisen ja erinomaisten työskentely olosuhteiden kaupunki monelle ulko- ja myös kotimaiselle huippuosaajalle. Helsingin päättäjillä on kuitenkin ollut mittakaava sekaisin. Kun Helsinki on Suomen mittakaavassa iso, niin on tehty opintomatkoja ja otettu mallia maailman suurkaupungeista, miljoonakaupungeista, ja koetettu synnyttää tänne samanlaista rakennetta. Mallia olisi kuitenkin pitänyt ottaa suunnilleen samankokoisista kaupungeista, noin puolenmiljoonan asukkaan viihtyisistä pikkukaupungeista Euroopassa. Niitäkin riittää, Graz, Stuttgart, Bremen, Strasbourg jne. Olen itse käynyt noissa kaikissa ja ihaillut kuinka toimivia ja eläviä ne ovat Helsinkiin verrattuna. Liikenne sujuu, asukkaita on myös keskustoissa jne.
Helsingin alueesta pitää tehdä nopeasti yksi kaupunki, kunnon metropoli jota kehitetään järjestelmällisesti oikeaan suuntaan. Mutta jos missä niin täällä sitä nurkkakuntaisuutta, omaan napaan tuijottamista esiintyy. Kolmen kaupungin yhdistämisellä (tai neljän jos Kauniainen lasketaan mukaan) saavutettaisiin sellaisia toiminnallisia säästöjä, että samaan ei ylletä koskaan vaikka koko loppu Suomi liitetään yhdeksi kunnaksi. Helsinkiläinen nurkkakuntaisuus, usko omaa erinomaisuuteen, se on ihan samanlaista kuin Merijärveläisten usko oman paikkakunnan erinoamaisuuteen, sillä erolla että se tulee yhteiskunnalle tuhansia kertoja kalliimmaksi. Kilpailykymme heikentymisenä.
Onko se kapunkiasuminen parempaa kuin maaseudulla?
Itse olen havainnut kaupunkien elinympäristöjen olevan täynnä ongelmia. Välinpitämättömyys, leväperäisyys ja vastuuttomuus leimaavat ihmisiä, ympäristöstä ei välitetä, sitä ei koeta omaksi ja toimitaan sen mukaan. Roskia, rikottuja bussipysäkkejä, töhrittyjä seiniä. Yhteisvastuullisuus puuttuu. Monet väittävät, että maaseudun pitkät välimatkat luovat kasvualustan ahdasmielisyydelle ja kapealle maailmankuvalla. Todellisuudessa tukkoinen kaupunkiasuminen se vasta ahdasmielisyyttä ja maailmankuvan kapeutta ruokkii, kuten juuri tuota välinpitämättömyyttä. Oma napa on maaiman napa kun muuta ei nähdä.
Monet väittää myös, että liikenne olisi kaupungeissa järkevämpää. No, jos näkee järkevänä ruuhkassa istumisen, sen että 10 km matkaan menee puolesta tunnista tuntiin ruuhka-aikoina. Vaikka istuisi bussissa, sillä samoja katuja ne bussitkin kulkee kuin autot. Aniharvalla on sekä asunto että työpaikka juna-aseman tai metropysäkin vieressä, joten liikkuminen perustuu kumipyöriin, oman auton alla tai bussissa. Maasedulla puolessa tunnissa siirtyy vähintään 30 km, jopa enemmän. Siis kilometreissä pitkät välimatkat ovat ajallisesti lyhyempiä kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Ja vaikka sitä joukkoliikennettä olisi tarjolla niin silti fakta on se, että omilla autoilla sitä liikutaan - eihän niitä ruuhkia muutoin olisi.
Taloudellisestikaan kaupungissa asumisessa ei ole mitään tolkkua. Jos asut vuokralla, maksat tolkuttomia vuokria maaseutuun verrattuna. Jos taas omistat asuntosi, saat pulittaa törkeitä neliöhintoja. Siinä missä maalla saa omakotitalon järven rannalta, Helsingissä saat kerrostalokaksion. Tai sitten muutat niin kauas, että perheeseen on hankittava vähintään kaksi autoa päivittäisten asioiden hoitamiseksi.
Tietysti jos harrastaa ravintoloissa istumista ja muuta vastaavaa, löytyy kaupungeista tarjontaa enemmän. Tavallinen työssäkäyvä perheellinen istuu kuitenkin mieluummin kotona kuin pubissa, niitä juopporenttuja lukuunottamatta. Kauppojen perusvalikoimissa en ole huomannut merkittäviä eroja, samat tuotteet ne on pikkukunnan S-Marketissa kuin kaupungin Prismassa.
Vaikea on löytää siitä kaupunkiasumisesta jotain sellaista jolla sitä järkevästi perustelisi. Ja kun lukee vaikkapa noita MPP:n ja Kapin juttuja, niin eipä se kaupunkiasuminen ainakaan älykkyyttä lisää, noiden esimerkkien valossa tasan päinvastoin
kepu propagandaa;-))) Miksi nuoret muuttavat maalta heti kun se on vaan mahdollista? Mistä sinä kaikille ne työpaikat otat siellä maaseudun "ihanassa hiljaisuudessa". Heh-heh kaikenlaisia sitä leipäressu elättää;-))) Paljonko viimeisen 50 v aikana suomessa on maaseudulta siirtynyt ihmisiä parempiin oloihin, eli kaupunkeihin?
elämisen edellytykset löytyy edelleenkin maalta mutta sitähän ei aivopesty punikki käsitä..
"En näe mitään syytä, miksi helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi tukea savonlinnalaisten lentomatkoja. En myöskään ymmärrä, miksi helsinkiläisen yrittäjän pitäisi maksaa porilaisen kilpailijansa lentomatkat. Maksakoon itse."
Savonlinnalaisena yrittäjänä totean; en näe mitään syytä, miksi savonlinnalaisen veronmaksajien pitäisi tukea pääkaupunkiseudun metroliikennettä. En myöskään ymmärrä, miksi savonlinnalaisen yrittäjän pitäisi maksaa helsinkiläisen kilpailijansa ratahanke lentoasemalle. Maksakoon itse.
Metrosta en sano muuta kuin että tutkikaapa joskus sijoitettuja valtion tukirahoja suhteutettuna asukaslukuun tai liikennesuoritteeseen. Meinaan vaan että siinä vertailussa pääkaupunkiseutu on aika lailla maksajan roolissa, ei hyötyjän. Ja tuo ratahanke lentoasemalle. Nythän uusimaalaiset yrittäjät pääsevät sinne lentoasemalle hyvin tänääkin Omalla autolla ja taksilla. Itse asiassa tuo rata ei tuo uusimaalaisille yrittäjille yhtään mitään hyötyä, radan linjaus kun ei paranna heidän yhteyksiään lentoasemalle yhtään. Sen sijaan radasta hyötyisivät maakuntien mm savonlinnalaiset yrittäjät jotka pääsisivät kaukojunallaan suoraan lentoasemalle sen sijaan että nyt pitää mennä keskustaan ja sieltä taksilla yms lentoasemalle. Pitäisi pystyä näkemään vähän laajemmin että kuka oikeasti hyötyy?
http://www.soininvaara.fi/2008/08/02/kahdesti-kahtiajaettu-suomi/
Maakunnista Poria ja Seinäjokea lukuun ottamatta pääsee suoraan lentokoneesta terminaaliin, siinä ei tarvita enää ratayhteyttä kentälle. Ratahankkeesta johtuva 200 miljoonan aluetuki pääkaupunkiseutulaisille matkustajille on sälytetty maksettavaksi myös muiden maakuntien yrittäjille, kuten 300 miljoonan lasku Länsimetron rakentamisesta. Käytännössä aluetuet hyödyttää eniten Esko Niemen kaltaisia suurisuita ja jälkensä peittääkseen on viisainta hyökätä maksajien kimppuun silmittömällä raivolla.
Naimalla saatu henki ei välttämättä jalostu edes koulutuksen kautta, siihen tarvitaan jo viisautta ja ajattelukykyä.
Hauska lukea näiden helsinkiläiselättien katkeruudesta elättäjiään kohtaan.
Kapi- ukko vielä, kun tulee esitteleen kuviansa ja sitä mikä pullottaa siellä lahkeessa niin eipä siinä muuta rarvita!
Kepun liikenneministeri ei suostunut antamaan senttiäkään tukea kaupalliselle lentoliikenteelle maakuntakentille mutta avokätisesti jakaa aluetukea Länsimetrolle ja Helsinkiläisiä suosivalle Vantaan lentoaseman ratahankkeelle.
Helsinkiläisten elättäminen käy kalliiksi meille veronmaksajille, onneksi Tenossa virtaa vesi pois päin Helsingistä.
asuttaa väkisin ihmisiä joissa ei ole etes kyläkauppaa.Kotikylässä mistä minäkin läksin maailmalle 60-luvulla leipääni tienaamaan oli kolme kauppaa ja nyt lähin kauppa on 17 km päässä ja polttoaine pitää hakea 55 km päästä
niin, että SAK/demareiden mielestä maaseudulla ei asu muita kuin kepulaisia.
Onko nuo kaikki maaseuden SAK/demarivaltuutetutkin kansanne samaa mieltä?
Jos noin on, että hekin ovat maaseusun alasajon kannalla, niin miksi heitä sitten ylipäätänsä valitaan noihin valtuustoihin?
Nyt on taas Helsingin pääsirppiliiteriläiset oikein porukalla muun tekemisen puutteessa hyökänneet palstalle maaseutuasumista vastaan.
Kyllä ihmiset haluavat yhä enevissä määrin asua maaseudulla, tai sen kaltaisessa asumisympäristössä, mitä nyt SAK/demarit yrittävät kaikinkeinoin estää.
SAK/demarit yrittävät kusettaa maaseudun omille ökyrosvoilleen.
Punaporvarit, eli SAK/demarit ovat pahinpia yhteiskuntarosvoja, ja kansankusettajia.
Kiitän ja onnittelen siitä, että olet näköjään tehnyt avauksen, joka on herättänyt poikkeuksellisen vilkasta ja asiallista keskustelua! Kiitos siitä kuuluu eniten Transit_miehelle, Mielipidepankille ja Niinpä niille ja eräille muillekin keskustelijoille. Itsellesikin, joskaan en voi yhtyä avauksessasi esittämääsi, enkä myöhempiinkään mielipiteisiisi, eivätkä niihin näy yhtyneen mainitsemani keskustelijat, ja juuri siksi onkin syntynyt vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua, jota olet osannut hyvin ylläpitää ilmeisesti tarkoituksellakin hieman provosoivilla mielipiteilläsi.
Merkillepantavaa on, että typerimmät vakiotörkyilijät ovat kerrankin ymmärtänet, että heidän paikkansa ei ole siellä, missä keskustellan asioista, ja ovt malttaneet pysyä poissa.
Asia on näköjään keskusteltu jo niin hyvin, että minulla ei ole tarvetta sanoa siitä enää mitään uutta. Mutta pisin tarpeellisena kuitenkin kiittää poikkeuksellisen hyvää keskustelua synnyttäneestä avauksestasi, johon vasta nyt tutustuin, kun en ole muutamaan päivään palstalla käynyt.