2. Kannanotto kielenopetuksen valinnaisuuden lisäämisestäAloitteen tekijä: Jyväskylän Vihreät ry.
Vihreä liitto esittää kannanottonaan, että ruotsin kielen opiskelu perusopetuksessa tehdään valinnaiseksi muiden kieliopintojen kanssa.Tutkimusten mukaan suomalaisten kielitaito on viime vuosikymmeninä kaventunut. Suurista kansainvälisistä kielistä ainoastaan englannin kielen taito on lisääntynyt, kun taas saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Ruotsin, jota luetaan pakollisena kielenä perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, osaaminen on heikentynyt huomattavasti. Kun tiedetään, että monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kaupankäynnin koko ajan lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän kansainvälisesti merkittävien kielten osaajia, voidaan todeta, että suomalainen kielenopetus on kriisissä.Resurssit asianmukaiseen käyttöön. Ruotsin kielen oppimistulokset osoittavat, että suuri osa oppilaista ja heidän huoltajistaan ei pidä ruotsin opiskelua mielekkäänä. Suurimmalle osalle ikäluokasta ruotsin kielen osaaminen jää peruskoulun jälkeen heikolle tasolle eikä näistä kansalaisista tule koskaan todellisia ruotsin kielen taitajia. Perusopetuksessa koko ikäluokalle pakollisina kielinä äidinkielen lisäksi tulee olla kaksi muuta kieltä. Vaikka osa opiskelijoista valitsee kolmannen ja neljännenkin kielen, ovat opiskelijan resurssit silti aina rajalliset. Suurella osalla opiskelijoista ruotsin opiskelu vie tilaa muitten kielten opiskelulta. Lisäksi pakollisuus ei motivoi, kun tarjolla olisi monta muutakin tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Valinnaisuus nostaa ruotsin kielen arvostusta Valinnaisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden suunnata resurssinsa paremmin haluamallaan tavalla. Valinnaisuuden myötä ruotsin kielen opiskelijoita olisi jonkin verran nykyistä vähemmän, mutta opetuksen ja opiskelun taso paranisi. Valinnaisuus motivoisi opiskelijoita yleensäkin kielten opiskeluun ja mahdollistaisi suomalaisten kielitaidon parantumisen monissa maailmankielissä. Yleinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsalaisuuteen yleensä normalisoituisi ja parantaisi niin kielen kuin kulttuurin arvostusta. Valinnaisuuden ja monipuolisen kielitarjonnan myötä asennoituminen vieraisiin kieliin paranisi ja oman valinnan mahdollisuus tukisi elinikäistä oppimista myös kielten osalta.Valinnaisuus turvaa ruotsinkieliset palvelut
Kunnilla on velvollisuus tarjota sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille Suomen kansalaisille palvelut äidinkielellään. Tämä tavoite toteutuu vain siten, että kunnat palkkaavat riittävästi kielitaitoisia henkilöitä palvelukseensa. Nykyinen korkeakoulututkintoon sisällytetty ns. virkamiesruotsin taidon osoittaminen ei takaa ruotsin kielen käytännön taitoa. Ruotsin opiskelun valinnaisuus parantaisi palvelujen ruotsinkielistä saatavuutta. Valinnaisuus motivoisi vieraiden kielten - myös ruotsin - opiskeluun jolloin se prosentuaalisesti nykyistä pienempi määrä opiskelijoita myös opiskelisi tehokkaammin. Vihreän liiton puoluekokous esittää, että1. Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi oppiaineeksi yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja koulutusjärjestelmässä tulee siirtyä Kielikoulutuspoliittisen projektin 2007 (KIEPO) suositusten vaihtoehto D:n mukaiseen kielenopetuksen järjestämiseen, jossa perusopetuksessa äidinkielen lisäksi opiskellaan pakollisena kahta muuta vapaavalinnaista kieltä. 2. Kielilakia tulee uudistaa siten, että ns. virkamiesruotsin taidon vaatimus valtion viroissa poistetaan. Valtion viranomaisia velvoitetaan toimimaan vastaavalla tavalla kuin kuntiakin, jolloin virantäytössä määritellään viranhaltijalta vaadittava kielitaito ottaen huomioon ruotsinkielisen väestön tarpeet.3. Tutkintoasetuksista poistetaan vaatimukset ns. virkamiesruotsin taidosta tutkintokelpoisuuden osoittamisessa.KÄYTÄNNÖN SEURAUS:
A2 kielen ryhmiä (4 tai 5 luokalta alkava) syntyisi huomattavasti enemmän, kun valinta ei pakota ottamaan kolmatta vierasta kieltä yläkoulussa eikä se kavenna siten yläkoulun valinnaisuutta.
-> kahden pitkän vieraan kielen lukijat lisääntyisivät huomattavasti HUOMIOITA
Koko ikäluokalle pakollisella ruotsinopiskelulla ei ole merkitystä ruotsinkielisiin palveluluihin
Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys että Suomi on virallisesti kaksikielinen
Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys etteikö Vihreä liitto voi olla kaksikielinen.
Vihreä liitto esittää kannanottonaan, että ruotsin kielen opiskelu perusopetuksessa tehdään valinnaiseksi muiden kieliopintojen kanssa.Tutkimusten mukaan suomalaisten kielitaito on viime vuosikymmeninä kaventunut. Suurista kansainvälisistä kielistä ainoastaan englannin kielen taito on lisääntynyt, kun taas saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Ruotsin, jota luetaan pakollisena kielenä perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, osaaminen on heikentynyt huomattavasti. Kun tiedetään, että monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kaupankäynnin koko ajan lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän kansainvälisesti merkittävien kielten osaajia, voidaan todeta, että suomalainen kielenopetus on kriisissä.Resurssit asianmukaiseen käyttöön. Ruotsin kielen oppimistulokset osoittavat, että suuri osa oppilaista ja heidän huoltajistaan ei pidä ruotsin opiskelua mielekkäänä. Suurimmalle osalle ikäluokasta ruotsin kielen osaaminen jää peruskoulun jälkeen heikolle tasolle eikä näistä kansalaisista tule koskaan todellisia ruotsin kielen taitajia. Perusopetuksessa koko ikäluokalle pakollisina kielinä äidinkielen lisäksi tulee olla kaksi muuta kieltä. Vaikka osa opiskelijoista valitsee kolmannen ja neljännenkin kielen, ovat opiskelijan resurssit silti aina rajalliset. Suurella osalla opiskelijoista ruotsin opiskelu vie tilaa muitten kielten opiskelulta. Lisäksi pakollisuus ei motivoi, kun tarjolla olisi monta muutakin tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Valinnaisuus nostaa ruotsin kielen arvostusta Valinnaisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden suunnata resurssinsa paremmin haluamallaan tavalla. Valinnaisuuden myötä ruotsin kielen opiskelijoita olisi jonkin verran nykyistä vähemmän, mutta opetuksen ja opiskelun taso paranisi. Valinnaisuus motivoisi opiskelijoita yleensäkin kielten opiskeluun ja mahdollistaisi suomalaisten kielitaidon parantumisen monissa maailmankielissä. Yleinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsalaisuuteen yleensä normalisoituisi ja parantaisi niin kielen kuin kulttuurin arvostusta. Valinnaisuuden ja monipuolisen kielitarjonnan myötä asennoituminen vieraisiin kieliin paranisi ja oman valinnan mahdollisuus tukisi elinikäistä oppimista myös kielten osalta.Valinnaisuus turvaa ruotsinkieliset palvelut
Kunnilla on velvollisuus tarjota sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille Suomen kansalaisille palvelut äidinkielellään. Tämä tavoite toteutuu vain siten, että kunnat palkkaavat riittävästi kielitaitoisia henkilöitä palvelukseensa. Nykyinen korkeakoulututkintoon sisällytetty ns. virkamiesruotsin taidon osoittaminen ei takaa ruotsin kielen käytännön taitoa. Ruotsin opiskelun valinnaisuus parantaisi palvelujen ruotsinkielistä saatavuutta. Valinnaisuus motivoisi vieraiden kielten - myös ruotsin - opiskeluun jolloin se prosentuaalisesti nykyistä pienempi määrä opiskelijoita myös opiskelisi tehokkaammin. Vihreän liiton puoluekokous esittää, että1. Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi oppiaineeksi yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja koulutusjärjestelmässä tulee siirtyä Kielikoulutuspoliittisen projektin 2007 (KIEPO) suositusten vaihtoehto D:n mukaiseen kielenopetuksen järjestämiseen, jossa perusopetuksessa äidinkielen lisäksi opiskellaan pakollisena kahta muuta vapaavalinnaista kieltä. 2. Kielilakia tulee uudistaa siten, että ns. virkamiesruotsin taidon vaatimus valtion viroissa poistetaan. Valtion viranomaisia velvoitetaan toimimaan vastaavalla tavalla kuin kuntiakin, jolloin virantäytössä määritellään viranhaltijalta vaadittava kielitaito ottaen huomioon ruotsinkielisen väestön tarpeet.3. Tutkintoasetuksista poistetaan vaatimukset ns. virkamiesruotsin taidosta tutkintokelpoisuuden osoittamisessa.KÄYTÄNNÖN SEURAUS:
A2 kielen ryhmiä (4 tai 5 luokalta alkava) syntyisi huomattavasti enemmän, kun valinta ei pakota ottamaan kolmatta vierasta kieltä yläkoulussa eikä se kavenna siten yläkoulun valinnaisuutta.
-> kahden pitkän vieraan kielen lukijat lisääntyisivät huomattavasti HUOMIOITA
Koko ikäluokalle pakollisella ruotsinopiskelulla ei ole merkitystä ruotsinkielisiin palveluluihin
Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys että Suomi on virallisesti kaksikielinen
Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys etteikö Vihreä liitto voi olla kaksikielinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puoluehallituksen lausunto:
Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsin kielen asemaa on linjattu aiemmin puolueessa seuraavasti:
Periaateohjelma (2006, www.vihreat.fi/periaateohjelma): "Tarvitaan monipuolista kielipolitiikkaa, jolla turvataan kielten ja kulttuurien moninaisuus, kansainvälistyminen ja maahanmuutto. Sekä Suomen kaksikielisyyttä että perinteisten vähemmistöjen asemaa on tuettava. Kaksikielisissä kunnissa tulee myös käytännössä saada palveluja molemmilla kielillä."
Koulutuspoliittinen ohjelma (2009, www.vihreat.fi/node/3874): "Kieliopintojen monipuoliselle tarjonnalle on taattava riittävät resurssit."
Edellä olevat ohjelmalinjaukset eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Puoluehallitus onkin asettanut 23.1.2010 erillisen kielipoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on kirjoittaa puolueelle tarkempi kielipoliittinen linjapaperi syyskuun 2010 loppuun mennessä. Työryhmän edellytetään tämän lisäksi valmistelevan alaansa koskevat ns. perusviestit, 2-3 kannanottoa ja alaansa koskevia hallitusohjelmatavoitteita 5-10 kpl syyskuun 2010 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtaja on Ari Heikkinen. Työryhmä toimii tällä hetkellä aktiivisesti.
Työryhmän valmistelema linjapaperi hyväksytään syksyllä puoluehallituksessa. Olisi luontevaa, että linjauksen tekeminen ruotsin kielen asemasta jätettäisiin työryhmän ja puoluehallituksen vastuulle samalla kun se ottaa kantaa muidenkin kielten asemaan.
Päätösesitys puoluekokoukselle:
Puoluekokous merkitsee aloitteen tiedoksi ja toteaa, että kielipoliittisen työryhmän valmistelema kielipoliittinen linjapaperi hyväksytään myöhemmin puoluehallituksessa. Aloite lähetetään työryhmälle huomioitavaksi linjapaperin valmistelussa.
Äänestäkäämme vihreitä.
Vihreät putoaaaaaa RKP:n loveeeeeeen
Taas svekot vetoavat perustuslakiin harhauttaen!
Perustuslaki kyllä mainitsee "kansalliskielet", mutta se velvoittaa VAIN peruspalvelujen järjestämiseen ruotsin kielellä.
Perustuslaki EI velvoita koulujen pakkoruotsia, virkaruotsia tai kielikiintiöitä.
Alan olla varma, että ruotsinmiuelisyys on yhteydessä epärehellisyyteen ihmismielessä....