Keskustellaanpas vaihteeksi Jumalasta, kun olemme viime päivinä keskustelleet etupäässä minusta tai tiedeuutisista ja niiden tulkinnoista.
Tuossa Alexin oppeja tuskaillessani mietiskelin, että onko se Jumala oikeasti niin kurja pakkaus, kuin eri lahkot, kultit, yksittäiset ihmiset ja kirkkokunnat antavat ymmärtää?
Onko Jumala todellakin vähän kuin armeijan vääpeli, joka kyttää nurkan takana jokaista tekoa, sanaa ja pitää niistä kirjaa kiukkuisen vanhuksen tavoin, jollaisia tapaamme taloyhtiöiden mattojen tamppaustelineiden luona vahtimassa sitä, että mattoja ei tampata väärään aikaan.
Ja millainen on Kaikkivaltias?
Onko Hän todellakin kuin Matti Virtanen Simppulasta, jonka jokaisen ajatuksen me kykenemme ymmärtämään jo ennen kuin Matti Virtanen Simppulasta on edes ehtinyt ajatella sitä ajatusta?
Sillä me tiedämme, että Matti Virtanen Simppulasta ajattelee etupäässä seksiä ja ruokaa.
Ja ne Jumalan ominaisuudet, joita Alex rakastaa yli kaiken ja joidenka ominaisuuksien tunteminen on Alexin mukaan suorastaan pelastuskysymys, jonka hän joka viestissään tuo ilmi.
Mitä ovat nämä mystiset ominaisuudet, joita Kaikkivaltaiaalla on ja kykenemmekö me kuolevaiset ihmiset todellakin opettelemaan kaikki nämä ominaisuudet ja opimmeko me ne todellakin tuntemaan.
Onko Jumala vakava? Tosikko? Kiukkuinen?
Keskiajan suuriin teologeihin kuulunut Mestari Eckart uskalsi arvella, että virsien sijaan kaikkein suurimmaksi kunniaksi Jumalalle on, että ihmiset nauravat hänelle: Jumala kun on kaikkivaltiudessaan niin paljon suurempi kuin ihmisen ajatukset, että kaikki yritykset puhua Jumalasta vakavasti loukkaavat häntä.
Oletteko samaa mieltä?
Loukkaako Jumalaa, Kaikkivaltiasta se, että kuolevainen uskaltaa kertoa tuntevansa Hänen ominaisuudet (mitä sillä sitten tarkoitetaankaan) ja jos ei aivan ajatuksia, niin luonteenpiirteet, parran pituuden jne...
Loukkaantuuko Jumala, jos Hänelle nauraa, eli onko Jumalalla inhimillisiä ominaisuuksia, eli Hän kykenee loukkaantumaan henkisesti, vai onko Jumala kaiken tällaisen yläpuolella?
Mikäli Jumala on tällaisen yläpuolella, niin ei Alexillakaan ole sitten hätää, sillä ei Jumala suutu, vaikka ne ominaisuudet menisivät hiukan pieleenkin.
Olen minäkin kirjoittanut Jumalasta ikävästi, etenkin kun olen lainaillut VT:stä pätkiä, joiden mukaan Jumala kertoo, että orjia saa hakata kuoliaaksi, kunhan ei kuole heti, vaan vasta seuraavana päivänä.
Tässä on tietenkin sellainen asia, että minä en pidä todennäköisenä, että Jumala itse on moista kamalaa lakia antanut, vaan nämä tällaiset asiat ovat paikallisten juutalaisten sinne säveltämiä ja sinne ovat jääneet ja nyt osa luulee, että tuollainen brutaali laki on itseltään Jumalalta. Minä en usko.
Minun Jumalani on tällaisten lakien yläpuolella, eikä Hänen ole tarvinnut kirjauttaa Raamattuun epäinhimillisiä, brutaaleja lakeja, joita nyt sitten kauhistellaan. Ihminen on brutaali, Jumala ei ehkä ole, tai Hänen ei tarvitse olla, vaikka voisikin.
Tuossa Alexin oppeja tuskaillessani mietiskelin, että onko se Jumala oikeasti niin kurja pakkaus, kuin eri lahkot, kultit, yksittäiset ihmiset ja kirkkokunnat antavat ymmärtää?
Onko Jumala todellakin vähän kuin armeijan vääpeli, joka kyttää nurkan takana jokaista tekoa, sanaa ja pitää niistä kirjaa kiukkuisen vanhuksen tavoin, jollaisia tapaamme taloyhtiöiden mattojen tamppaustelineiden luona vahtimassa sitä, että mattoja ei tampata väärään aikaan.
Ja millainen on Kaikkivaltias?
Onko Hän todellakin kuin Matti Virtanen Simppulasta, jonka jokaisen ajatuksen me kykenemme ymmärtämään jo ennen kuin Matti Virtanen Simppulasta on edes ehtinyt ajatella sitä ajatusta?
Sillä me tiedämme, että Matti Virtanen Simppulasta ajattelee etupäässä seksiä ja ruokaa.
Ja ne Jumalan ominaisuudet, joita Alex rakastaa yli kaiken ja joidenka ominaisuuksien tunteminen on Alexin mukaan suorastaan pelastuskysymys, jonka hän joka viestissään tuo ilmi.
Mitä ovat nämä mystiset ominaisuudet, joita Kaikkivaltaiaalla on ja kykenemmekö me kuolevaiset ihmiset todellakin opettelemaan kaikki nämä ominaisuudet ja opimmeko me ne todellakin tuntemaan.
Onko Jumala vakava? Tosikko? Kiukkuinen?
Keskiajan suuriin teologeihin kuulunut Mestari Eckart uskalsi arvella, että virsien sijaan kaikkein suurimmaksi kunniaksi Jumalalle on, että ihmiset nauravat hänelle: Jumala kun on kaikkivaltiudessaan niin paljon suurempi kuin ihmisen ajatukset, että kaikki yritykset puhua Jumalasta vakavasti loukkaavat häntä.
Oletteko samaa mieltä?
Loukkaako Jumalaa, Kaikkivaltiasta se, että kuolevainen uskaltaa kertoa tuntevansa Hänen ominaisuudet (mitä sillä sitten tarkoitetaankaan) ja jos ei aivan ajatuksia, niin luonteenpiirteet, parran pituuden jne...
Loukkaantuuko Jumala, jos Hänelle nauraa, eli onko Jumalalla inhimillisiä ominaisuuksia, eli Hän kykenee loukkaantumaan henkisesti, vai onko Jumala kaiken tällaisen yläpuolella?
Mikäli Jumala on tällaisen yläpuolella, niin ei Alexillakaan ole sitten hätää, sillä ei Jumala suutu, vaikka ne ominaisuudet menisivät hiukan pieleenkin.
Olen minäkin kirjoittanut Jumalasta ikävästi, etenkin kun olen lainaillut VT:stä pätkiä, joiden mukaan Jumala kertoo, että orjia saa hakata kuoliaaksi, kunhan ei kuole heti, vaan vasta seuraavana päivänä.
Tässä on tietenkin sellainen asia, että minä en pidä todennäköisenä, että Jumala itse on moista kamalaa lakia antanut, vaan nämä tällaiset asiat ovat paikallisten juutalaisten sinne säveltämiä ja sinne ovat jääneet ja nyt osa luulee, että tuollainen brutaali laki on itseltään Jumalalta. Minä en usko.
Minun Jumalani on tällaisten lakien yläpuolella, eikä Hänen ole tarvinnut kirjauttaa Raamattuun epäinhimillisiä, brutaaleja lakeja, joita nyt sitten kauhistellaan. Ihminen on brutaali, Jumala ei ehkä ole, tai Hänen ei tarvitse olla, vaikka voisikin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eri kirkot, lahkot, uskonnolliset puljut yms ovat hanakkaasti järjestämässä kursseja, joilla Jumala opitaan tuntemaan. Joten Alex ei ole ainoa, joka painottaa oppimisen merkitystä Jumalan kohtaamisessa.
Minustakin on hienoa, että oikein opetetaan tuntemaan, sillä esimerkiksi eläinten kasvatuksessa on hyvä, että eläin OPPII tuntemaan kouluttajansa, eri temput ja OPPII tuntemaan paikkansa hierarkiassa.
Ehkäpä Jumalan ja ihmisen suhteessa on jotain samaa, kuin koiran ja ihmisen suhteessa. Pitää oppia tuntemaan toinen ja oma paikkansa hierarkiassa, ettei tule kahnauksia.
Mutta mikä ihmeen Kaikkivaltias se sellainen on, joka opitaan kurssilla tuntemaan?
Tässä on minusta hyvä esimerkki. Otin nyt esimerkin helluntailaisilta, että ei adventtikirkko joudu aina naurettavaan valoon. On niitä kursseja adventtikirkollakin ja minusta vielä hölmömpiä, mutta vaihtelu virkistää:
http://www.tampere.helluntaisrk.net/?sid=177
Kursseja Jumalan kohtaamiseen ja se kohtaaminen tulee, opetuksen sisäistyksen jälkeen, olemaan ravistava kokemus, kuten mainos kauniisti kertoo.
Harmi vain, että Jumala perui kohtaamisen 30.07. - 01.08, sillä lieneekö ollut kiireitä, mutta hyvä, että seuraavat kurssit ainakin näillä näkymillä sopivat Jumalankin aikatauluun.
http://www.tampere.helluntaisrk.net/?sid=274
Uskon perusteet -kurssilla jälleen opitaan tuntemaan Jumala. Valitettevasti Jumalaa ei opi tuntemaan, jos poissaoloja kertyy enemmän kuin kaksi. Silloin on peli menetetty ja Jumala pysyy piilossa kuin kyy varjossa saalistaessaan myyrää. Lisäksi opitaan ymmärtämään se, mitä on olla Jumalan lapsena.
Onko siis Raamattu väärässä lähes joka asiassa? Siellä kun sanotaan, että sen Jumalan vaikutuksen kyllä huomaa ilman kurssejakin, mutta lahkot ovat vahvasti eri mieltä.
Sitten Jumalasta kerrotaan hauskasti, että kun Jumalan kohtaa, niin elämä muuttuu kertalaakista ja ihmisestä tulee niin mainio pakkaus kertakaikkiaan, että ei paremmasta väliä. Elämästäsi tulee tasapainoinen ja Jumalan rakkaus oikein huokuu sinusta.
No tämäkään ei kirjaimellisesti ottaen ole totta, vaan tämän kokemuksen saavuttamiseksi pitää käydä kurssi, jolla opetetaan olemaan kristitty ja parempi ihminen:
http://www.tampere.helluntaisrk.net/?sid=275
Lisäksi paremman ihmisen kurssille ei edes pääse, jos ei Jumalan kohtaamiskurssi ole suoritettu, niin on minusta kyllä järjestöissä tehty harvinaisen vaikeaksi tämä Jumalan omaksi tulemisen autuus.
Jotenka onko se Jumala oikeasti lahkojen mukaan kaikkivaltias, jos tätä kaikkivaltiasta ei opi tuntemaan ilman kursseja ja jos edes sitä Jumalan mahdollista elämää muuttavaa vaikutusta ei opi ilman kurssia, jolla ne opit taotaan kalloon tyhmemmällekin tapaukselle?
Onko Jumala todellakin kursseilla tavoitettavissa ja onko Jumalan vaikutus elämään kurssituksen tulosta.
Koira oppii tempun kurssilla, kouluttamalla ja onko nyt ihmisen osa samanlainen?
Jeesus ei puhunut mistään kursseista.
"Joka uskoo Minuun se pelastuu."
Kursseja ei siihen tarvita, vain usko siihen, että Jeesuksella on valta tarjota ihmiselle jotain parempaa, kuin missä ihminen on juuri nyt.
Olisihan se mukavampaa mennä ajatuksen nopeudella paikasta toiseen, kuin istua tuntikausia kuumassa hienhajuisessa bussissa.
>> Jeesus ei puhunut mistään kursseista. >>
On helppoa olla kanssasi samaa mieltä.
Mutta nykyään tuntuu olevan muotia opiskella hyväksi uskovaksi.
Kurssilla Jeesus tutuksi, 35 euroa.
Kuinka kohtaan Jumalan, 12 euroa pv.
Olenko hyvä kristitty?, kurssi täysihoidolla 120 euroa.
Kuinka tulla hyväksi kristityksi, omat lakanat mukaan, 20 euroa.
Jos näillä kursseilla tullaan uskovaksi, eli opitaan uskovaksi, niin kuinkas on sen Pyhän hengen vaikutuksen kanssa?
Onko sitä olemassa ensinkään, vai onko se tunne vain kurssilla opittua?
Mutta onhan kursseilla se hyvä puoli, että siellä viimeistään jokainen ns. parempi uskova saa kyvyn huomata toisen usko vääräksi. Ehkäpä se Pyhä Henki vaikuttaa sillä tavoin, jos sitä ei muuten huomaa.
>> "Joka uskoo Minuun se pelastuu." >>
Tätä olisi hankala myydä kurssilla, koska tuo "uskominen" tarkoittaa käsittääkseni sellaista, jota ei opita Raamattua lukemalla, ei opita kurssilla, vaan usko on lahja.
usko Jeesukseen, joten teidän pakanoiden kanssa on turha asiasta mitään puhua.
>>> ette kumpikaan usko Jeesukseen, joten teidän pakanoiden kanssa on turha asiasta mitään puhua. >>>
Ahaa. Sinäkin olet ollut tällaisella hienolla kurssilla, jolla oppii jokaisella paremmalla uskovaisella olevan kyvyn tunnistaa se, onko toinen oikeassa uskossa vai eikö ole!
Voitko paljastaa, että minkä kurssin kävit? Paljonko maksoi? Oliko järisyttävä kokemus? Pitikö olla omat lakanat mukana?
Mutta mielenkiintoista on se, että nyt olisit voinut kertoa omia ajatuksiasi Jumalasta ja siitä Jumalasta, jonka olet jollain kurssilla kohdannut, mutta sinulla ei jälleen kerran ollut ensimmäistäkään omaa ajatusta.
Pitäiskö meidän päätellä, että kurseilla kohdatut jumalakokemukset eivät välttämättä ole paras tapa päästä käsiksi iankaikkiseen elämään?
ei kannata Jumalasta keskustella, koska sinä et Jumalaa Jumalaksi tunnusta.
On se Jumala varmaan kiukkuinen, koska ihmiset pitävät sydämensä ovet kiinni ja pitävät taas siitä kiinni, että omin lupinensa ylläpitävät tämän maailman valtakunnan vallan kaikkine vääryyksineen vallassa.
Kun tämän maailman ilmavallan hallitsija riistää kaikkine voimineen ihmisarvoa ym. niin ihmiset ihannoivat vain omia saavutuksiaan, eikä nouse pahuutta vastaan.
Eli se valtakunta, joka voisi olla tuomassa siunauksen aikaan, jätetään huomioon ottamatta.
Kaikki he, jotka edustavat väärää, ovat myllynkiviä itsensä kaulaan asettaneet, koska he Jumalan silmäteriä pitävät orjuudessa, kaikessa saastassa, sekä vääryydessä.
Eli siinäkö Jualan pitäisi silitellä kaikenlaisia tieteen edustajien kaljua, kun he vipeltävät ajatuksineen pimeydessä ja mittaavat, tahi ovat mittaavinaan Jumalan suuruuksia!??
Siinä olisi oiva lähetysväki, kun tieteen ajatuksissa antaisivat kunnian Jumalalle ja ohessa tunnustaisivat kaikille, että ojentautuminen Sanaan tuo ilon onnen ja viisauttaisi järkeviin mittoihin ihmisen järjen nojapuilla sitä hyvän rakentamista tekniikkaa ja muuta tämän tiedon hetkissä viljelys ja varjelutmis asoita.
Mutta ne veritimantit ovat joka alueella, ei pelkästään kivissä, vaimojen sormuksissa todistamassa meidän sydämen rakkautta elämään.
Myllykivet heidän kaulaan, jotka tämän päivän lapset ajavat vapauden nimissä saastaan,, eikä kasvata heistä kristittyjä.
Jumala kehotti viljelemään ja varjelemaan maailmaa, kuin lisääntymään siinä.
Jumalaa kunnioittava tieteen edustajilla olisi hyvät avaimet tähän, tämän hetken tiedon ja ymmärryksen avulla. Ei suurta ja markkinatalouden harvoja ruokkivaa järjestelmää, vaan järkevää työllistävää ympäristöä vähän kuormittavaa tekemistä elämänsä eteen.......
Veritimantit, vaimojen sormuksissa, kuvaa sitä hyväksyvää rakkautta siihen vapauteen, mikä veritimateissa on sotateollisuus, aseet, huumekauppa, vapaa seksi, kaupallisuus ym. ym.
Eli sen hyväksyminen, on myllynkiven asettaminen kaulaansa.
Vastuun kanto suun tunnustuksessa.
Busmannin tapa kohdata kaikki näkemyksensä väärä, on farisealaista, hyvin syvää farisealaista elämää.
En oikein tahdo ymmärtää ajatuksenjuoksuasi, mutta sen verran minkä ymmärrän, yritän kommentoida, vaikka vaikeaa se on.
>> On se Jumala varmaan kiukkuinen >>
Jumalalla on siis inhimillisia tuntemuksia, kuten meillä tavallisilla ihmisillä? Jumala ei olekaan kaikkivaltias ja kaiken inhimillisen yläpuolella, vaan Hän on kiukkuinen, vihainen, mustasukkainen, jopa kateellinen, eli aivan samanlainen tallukka kuin mekin?
>> Kun tämän maailman ilmavallan hallitsija riistää kaikkine voimineen ihmisarvoa ym. niin ihmiset ihannoivat vain omia saavutuksiaan, eikä nouse pahuutta vastaan. >>
En tiedä kuka on "ilmavallan hallitsija", mutta kyllä ihmiset ovat nousseet yksissä tuumin pahuutta vastaan vaikkapa n. 60 vuotta sitten ja se nouseva pahuus kukistettiin.
Samoin ns. pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu siihen, että vähäosaisista huolehditaan valtion toimesta, toisin kuin vaikkapa USA:ssa, jossa valtiovallan ei haluta huolehtivan vähäosaista, vaan heidän turvansa on muissa ihmisissä ja organisaatioissa, ei valtiossa. Tosin Barack Obama haluaisi tehdä asiaan muutoksen, mutta uskonnollinen oikeisto vastustaa häntä kiivaasti.
>>....että ojentautuminen Sanaan tuo ilon onnen ja viisauttaisi järkeviin mittoihin ihmisen järjen nojapuilla sitä hyvän rakentamista tekniikkaa ja muuta tämän tiedon hetkissä viljelys ja varjelutmis asoita. >>
Tästä en taas ymmärtänyt puoliakaan, mutta asetit ilmeisesti tieteen saavutukset ja Sanaan ojentautumisen vastakkain ja yrität sanoa, että Sana tuo, tieteen sijaan, onnea ja viisautta?
Minä en ole ollenkaan noin vastakkainasetteluun taipuvainen, sillä molemmilla on oma tehtävänsä.
Sähkö sieltä töpselistä tulee muilla ansioilla, kuin Sanaan ojentautumisesta.
Samoin sairaudet parannetaan muilla ansioilla.
Tietokone toimii muilla ansioilla, jota ilman et olisi tuotakaan viestiäsi tänne saanut.
Se, että lapset voivat olla vaikka joka päivä yhteydessä toisella paikkakunnalla oleviin vanhempiinsa kuvan välityksellä on saatu aikaan muilla konsteilla, kuin Sanaan ojentautumalla.
Jos ihmiskunta olisi ollut kiinnostunut vain Sanaan ojentautumisesta koko olemassaolonsa, niin tällä hetkellä me kuolisimme sairauksiin n. 30 vuotiaina, eläisimme luolissa ilman tulta, valosta nyt puhumattakaan.
Joten minun mielestäni Sanaa ja tiedettä ei tulisi asettaa vastakkain, vaan niillä molemmilla on ihmiskunnalle annettavaa, omalla tavallaan.
Se, että tiede on luonut myös paljon kauheutta, esimerkiksi ydinaseet, on valitettavaa, mutta myös uskonto väärissä käsissä on aiheuttanut paljon murhetta ihmiskunnalle, joista virheistä toivottavasti on hiukan otettu opiksi.
Mikä kantasi Jeesuksen lähetyskäskyyn? Tulisiko sinun mielestä vaimentaa evankeliumin sanoman kertomisen? Kun sinua jotenkin näkyy häiritsevän kristinuskon julistaminen kaikissa muodoissa melkeimpä vääräksi pyrkimykseksi. Mikään ei kelpaa sinulle, miksi näin(?).
Oletko pois ottamassa vai antamassa?
>>> Mikä kantasi Jeesuksen lähetyskäskyyn? >>
Kyllä sanomaa pitää viedä eteenpäin, mutta ei niin, että sen sanoman saamiseksi pitää hyväksyä asioita, jotka ovat vastoin tiedettyä, konkreettista todellisuutta.
Esimerkiksi adventtikirkko lähes velvoittaa ihmistä hyväksymään epäuskottavan mallin 6000 vuotta vanhasta maapallosta, muun humpuukin ohessa, ennen kuin ihminen voidaan hyväksyä kasteen kasteen kautta Jeesuksen omaksi.
Tämä toiminta vie pohjan pois rehelliseltä uskolta, jos uskovan täytyy hyväksyä ja omaksua naurettavia maailmankatsomuksellisia asioita osaksi uskoaan.
Adventtikirkko palvoo Raamatun kirjaimellista tulkintaa, ei Jumalaa, elävää Jumalaa ja monet muut uskonnolliset yhteisöt tekevät ihan samaa. Raamattu ja sen kirjaimellinen tulkinta (määrätyiltä osin) on korotettu kaikkein korkeimalle jalustalle ja Jumalasta on tullut yhdentekevä hölmö.
Tämä amerikkalainen syöpä on levinnyt Eurooppaan amerikkalaisten uskonnollisten järjestöjen välityksellä, joita edustaa esimerkiksi monet helluntalaisuuden haarat ja adventtikirkko.
Tämän johdosta uskonnoista, uskomisesta, Jumalasta yms on tullut epäuskottavaa, lähes naurunalaista toimintaa, johon ovat syypäitä eri lahkot, joiden ideologiaan ei mahdu totuus ja totuudellisuus omien dogmiensa puolustamisen ohessa.
Eri lahkoista, kirkoist ja järjestöistä on tullut vain linnakkeita, joissa omia uskonkappaleita puolustetaan kiivaasti ja kaikki muu on toisarvoista.
Eli meillä ei enää ole Jeesusta, uskoa Kristukseen, uskoa pelastukseen, vaan meillä on vain uskoa erilaisiin opinkappaleisiin, jotka täytyy hyväksyä päästäkseen tällaisen järjestön jäseneksi.
>>> Oletko pois ottamassa vai antamassa? >>>
Koetan olla poistamassa valheellista opinkappaleiden palvomista ja tuoda tilalle jotain sellaista, johon voi suoraselkäisesti uskoa ja se usko olisi mielestäni sitä, joka kumpuaa ihmisestä vilpittömästi, ei vain sen takia, että ihminen luulee olevansa oikeassa seurakunnassa, puolustamassa oikeita oppeja.
Olen vankasti samaa mieltä Bushmannin kanssa! Miksi ihmisten pitää palvoa 'uskoa'? Onko usko joku erillinen asbegti käytännön elämästä, erillinen arvo jonka me puemme määrättyinä päivinä yllemme ja palvomme jotakin ihmeellistä jumal' olentoa, ja sitten muina päivinä muutumme, eli puemme arki-ihmisen yllemme ja anehdimme kaikenlaista maallista mammonaa persoonallista puoltamme tyydyttääksemme välittämättä lähimmäisistämme tai ympäristöstämme.
On merkillisen ristiriitainen tuo ihmisen itsensä jakaminen elämän arvoihin nähden. Eikö "usko" ole elämän normaali käytäntö? Jokainen normaalisti ajatteleva ihminen, varmasti ymmärtää, että elämä on itsessään siveysperiaatteiden- moraalin - etiikan lahjomatonta, lähimmäisen rakkauteen perustuvaa joka hetkistä noudattamista, ei siihen mitään "uskoa" tarvita, koska se on itsestään selvää, se on "kylvetty" jokaisen ihmisen sielun-elämään jo äidin kohdussa, sen kasvun voi tietysti tyrehdyttää sitten myöhemmin aikuiseksi kasvun aikana oma itekäs persoonallinen pyrkimys, eikä sitä estä mikään "uskonnollinen dogmatiikkaan kytketty oppi. Uskonnot ja lahkojen uskomukset ovat vain pyrkimys itsekeskeisen toiminnan vahvistamiseen johon käytetään ihmisen epäonnistumista oman epäonnistumisensa elämän realisessa valinnassa.
Ihmisiä pyritään nyörryttämään kirkollisten auktoriteettien laatimiin dogmaattisiin heidän tulkinnallisiin opinkappaleisiin, joilla he pyrkivät ihmisten, joiden elämä on syystä tai toisesta ajautunut hieman normaalilta raiteiltaan sivuun, niin näiden turvallisuuden pyydettä he yrittävät kiihoittaa kaikin mahdollisin jopa ovelin keinoin, jotta saisivat yhden uhrilampaan joukkoonsa.
Ja tuollainen turvallisuuden pyyteen kiihoittaminen on väkivaltaa sen hionoimmassa merkityksessä, ja tuollainen väkivaltaisuus joka on puettu uskonnollisen sivistyksen kaapuun, kaikenlaisten raamatusta lainattujen uskonnollisten ihanteiden jaarittelemiseen, on vain ristiriidan kylvöä eikä suionkaan sopusoinnun ja Kristuksen Rakkauden esille tuomista. Kiurkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen "totuuden" siemeninä ovat kautta historian olleet ahneus, kateus, voiton halu, ja sen mukana ihmisissä katoava ilo.
Vallan tavoittelu ja kaikki muu edellä mainittu. - Ihmisen kasvattaminen mukautumaan seurakunnan sääntöihin, niin sillä on todella vain rappeuttava vaikutus ihmisen henkiseen elämään. Eihän hyvettä voi olla olemassa silloin kun sitä yritämme tarkoituksellisesti harjoittaa. Hyve on silloin lakannut kun sitä tietoisesti harjoitamme, samoin kuin nöyryys katoaa elämästämme kun sitä tietoisesti harjoitamme, se on vain itsetietoisen toiminnan vahvistamista josta puuttuu Kristuksen rakkaus, ja se todellisuudessa tuhoaa Jumalallisen hyveen.
Sisäiset totuudet on verhottu ulkonaisiin ja näkyväisiin sanoihin ja kuviin. On siis liian suuri vaara uskoa kaikkein pyhintä "kyvyttömille" kirkoille ja heidän ihmisilleen, ulkonainen on sisäisen vertauskuva. Kristus voima on nöyryyttävä voima, vain se vapauttaa meidät ylpeydestä omasta itsekkäästä rajoittuneisuudesta - omahyväisestä uskosta. eremith.