että Suomessa ei ole suomenkielistä yliopistoa ollenkaan on vain ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä mutta täysin suomenkielinen loistaa poissaolollaan.
Onko kukaan miettinyt sitä
ihmeellistä
10141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Milloin Joensuun yliopistoista tuli kaksikielinen? Tampereen yliopista ei myöskään tiettävästi ole kaksikielinen.
Eli ruotsinkielistä opetusta on vain harvassa yliopistossa? Sen sijaan englannin kieli valtaa alaa.
näillä molemmilla listoilla.
Tampereen yliopiston kanslerit ja rehtorit
Kanslerit (vuoteen 1945 tarkastajat)
•Rafael Erich 7.11.1925 - 28.2.1926
•Väinö Voionmaa 11.4.1926 - 1.3.1931
•Kyösti Järvinen 20.10.1931 - 30.6.1937
•Kaarlo Kaira 28.3.1938 - 31.12.1943
•Väinö Voionmaa 1.7.1945 - 24.5.1947
•Viljo Tarkiainen 5.6.1947 - 16.2.1951
•J.A. Hollo 17.3.1951 - 30.6.1954
•Eino Saari 1.7.1954 - 30.6.1969
•V.J. Sukselainen 30.10.1969 - 31.7.1978
•Armas Nieminen 1.8.1978 - 31.7.1984
•Reino Erma 1.8.1984 - 31.7.1990
•Kauko Sipponen 1.8.1990 - 31.7.1996
•Heikki Koski 1.8.1996 - 31.7.2004
•Jorma Sipilä 1.8.2004 - 31.7.2009
•Krista Varantola 1.8.2009 -
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
4.12.2008
Valtuuskunnan jäsenet
1. Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
2. Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle / Van Der Media, Svenska nu -verkoston
varapuheenjohtaja
3. Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
4. Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
5. Aho Esko, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
6. Dalborg Hans, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
7. Engman Max, professori
8. Erkko Aatos, ministeri
9. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
10. Gestrin Christina, kansanedustaja
11. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
12. Klinge Matti, professori
13. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
14. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja
15. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus
16. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
17. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija
18. Lindroos Kirsi, johtaja, opetusministeriö
19. Lumio Markku, kaupunginjohtaja, Vaasa
20. Ojala Outi, puheenjohtaja, Pohjola-Norden
21. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
22. Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja, Turku
23. Raivio Kari, kansleri
24. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto
25. Ryynänen Mirja, FM
26. Sasi Kimmo, kansanedustaja
27. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
28. Seikku Kai, toimitusjohtaja, HKScan Oyj
29. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
30. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
31. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
32. Takala Sauli, tutkijaprofessori, emeritus
33. Tolppanen Ari, hallituksen puheenjohtaja, CapMan
34. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM
35. Walder-Brundin Eva, Ruotsin Suomen suurlähettiläs
36. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
37. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö
38. Wästberg Olle, pääjohtaja, Svenska Institutet
Taas aloitus on valheellinen. Niinkuin aina nettifennoilla.
Nämä siis ovat kaikki suomenruotsalaiseksi tunnustautuvia. Näkyy joukossa olevan riikinruotsalaisiakin.
Suomalaisuuden vahvistamisessa Suomessa on siis vielä työtä. On hyvä, että taustat tulevat ilmi. Toivotaan, että piankin tältä listalta leimautumasta halutaan pois.
Mitenhän tuollaisiin asemiin, kuten Tampereen yliopiston rehtoriksi pääsee ruotsalaisella suuntautumisella.
"Vuoden vaihteessa yliopistossa oli lain säätämä vähimmäismäärä ruotsinkielisiä professuureja (27) sekä lisäksi alemman palkkausluokan professuuri oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tiedekunnan ruotsinkielisten professuurien määrä ylitti näin lakisääteisen määrän (3), kun apulaisprofessuuri muutettiin alemman palkkausluokan professuuriksi 1.8.1998. Juridisesti ei sellainen työmarkkinapoliittinen toimenpide kuitenkaan saa viedä siihen, että yliopistolakia tulkitaan uudella tavalla; sen vähimmäisvaatimus, 27 professuuria, koskee vain ylemmän palkkausluokan professuureja."
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm#Taustaa
varmaankin, että homma tulee suomenkielistä touhua kalliimmaksi, vai? No, senhän maksavat suomenkieliset veronmaksajat niinkuin kaksikielisten kuntienkin lisäkustannuksista.
Ehdotuksia:
3. Yliopiston Opetusministeriölle antaman lausunnon mukaisesti yliopisto pyrkii siihen, että yliopistolle rahoitusta myönnettäessä hyväksyttäisiin kaksikielisyyskerroin tai valtakunnalliseen vastuuseen perustuva rahoitus. Kaksikielisyys on otettava huomioon myös sisäisessä rahanjaossa yliopiston mallia uudistettaessa. Kaksikielisyyskertoimella saatava mahdollinen lisärahoitus on käytettävä hyväksi assistenttien ja dosenttien määrän lisäämiseksi hyväksytyn ohjelman mukaisesti (kaksikielisyysohjelma, p. 3.1).
ja valtakunnallinen vastuu. Aika jänniä sanontoja joihin tavallinen kadun tallaaja tuskin sen enempää kiinnittää huomiota. Mutta se on kuitenkin hänen selkänahastaan pois joten olisi aika syventyä mitä näillä oikein tarkoitetaan?
Yliopiston Opetusministeriölle antaman lausunnon mukaisesti yliopisto pyrkii siihen, että yliopistolle rahoitusta myönnettäessä hyväksyttäisiin kaksikielisyyskerroin tai valtakunnalliseen vastuuseen perustuva rahoitus. Kaksikielisyys on otettava huomioon myös sisäisessä rahanjaossa yliopiston mallia uudistettaessa. Kaksikielisyyskertoimella saatava mahdollinen lisärahoitus on käytettävä hyväksi assistenttien ja dosenttien määrän lisäämiseksi hyväksytyn ohjelman mukaisesti (kaksikielisyysohjelma, p. 3.1).
Eihän meillä ole enään puhdasta suomenkieltäkään, niin mites opiskelet? Netti fennothan haluaa sitä pakkoenglantia, niin saamansa pitää...
Kaikki kielenopiskelu vapaaehtoisiksi valinaisaineiksi. Missään vastentahtoisessa pakkoruotsin pänttäämisessä ei ole pienintäkään järkeä. Jokainen valitkoon mieleisensä kielen mitä opiskella.