10. osa josta Myntti vuodattaa seuraavanlaisesti
Kateus joka ajaa ruotsinkielen marginalisoitumista
Puhemies tai ei? Ellei RKP aja ruotsin kielen asiaa kansallisessa keskustelussa ei sen myöskään pidä surra menetettyjä ääniä.
Monessa osassa artikkelisarjassa ”Me puhumme ruotsia” Helsingin Sanomissa on ollut rehellisiä yrityksiä syventää ymmärtämystä ruotsalaisuutta kohtaan Suomessa.
Monia teksteistä voi kuvata rakentaviksi yrityksiksi rakentaa siltoja ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden välillä tarkoituksena edistää jatkossakin kaksikielisyyttä Suomessa. Siinä tarkoituksessa on Erkki Pihkalan kirjoitus viime lauantaina (7.8) askel vastakkaiseen suuntaan.
Pihkala antaa ymmärtää, että on alueellisia, historiallisia ja talous-poliittisia syitä miksi ruotsinkieliset ovat rikkaampia kuin suomenkieliset. Pohja tälle eriarvoisuudelle sanotaan muodostuneen jo kauan sitten kun ruotsinkieliset ”rohmusivat” rakenteellisesti ja ilmastollisesti hyvät rannikkoalueet Suomessa.
Hän kuvaa kuinka Suomea teollistumisen alkuaikoina johdettiin poliittisesti ja taloudellisesti ruotsinkielisten taholta ja kuinka kansainvälinen osaaminen johdettiin maahanmuuton kautta ruotsinkieliseen leiriin 1930-luvulla. Pihkala ottaa esiin myöskin tilastoja, että ruotsinkieliset omistavat enemmän pörssiosakkeita kuin suomenkieliset.
Ei edes Pohjanmaa välty hänen silmältään. Pihkala kertoo, että pohjanmaan ruotsinkieliset elättävät itsensä kasvihuoneilla jotka nauttivat valtion tukea ja veneenrakentamisella joka nauttii veroeduista. Se, että turkistarhaus epäeettisestä maineestaan huolimatta on säilyttänyt asemansa pistää Pihkala ikuisen hallituspuolueen RKP:n tiliin.
1920-luvun viinan salakuljetus ruotsinkielisellä rantakaistaleella on Pihkalan historian kirjoituksessa saanut seuraajan verottoman viinan myyntinä joka on hyödyttänyt varustamoita Alkon kustannuksella. Professori lopettaa tekstinsä toteamalla, että suomenruotsalainen omaisuus on jälkikäteen siirretty rahastoihin jotka maksavat verovapaita apurahoja jotta suomenruotsalaisten taloudellisesti suotuisa tausta takaa heille hyvän elämän jatkossakin.
Mitä sanoa?
Joo, että fennomaani Erkki Pihkala surullista kyllä heittää bensaa siihen kateuden tuleen joka on kauan palanut suomenkielisten joukossa ja joka on oletettavasti yksi niistä poliittisista voimista sen negatiivisen syksykierteen takana johon ruotsin kieli on viime aikoina joutunut. Erkki Pihkala kuului siihen kovan siipeen joka radikalisoi Suomalaisuuden Liiton 1980-luvun loppupuolella.
Se on valitettavaa, että Erkki Pihkala on nyt äkkiä huonepuhdas parhaalla keskustelupaikalla Suomen suurimmassa päivälehdessä ja että hän kaiken lisäksi saa olla vastaansanomatta. Kun kysymys Helsingin Sanomien aloitteesta kansallisesta keskustelusta ruotsin asemasta Suomessa tuotiin esiin ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa maanantaina myönsi Ulla-Maj Wideroos puolueen sisäisen epäröinnin siitä kuinka RKP suhtautuisi ilmiöön. Wideroosin mukaan RKP ei halua ammattiyhdistyksen roolia ruotsin kielen puolesta.
- Se koetaan usein, että me puhumme oman asian puolesta jos me menemme tämän tyyppisiin keskusteluihin, hän sanoi.
Voi niin olla. Mutta mitä tapahtuu jatkossa jos ruotsinkielellä ja ruotsinkielisillä ei ole edes RKP:tä puhemiehenä ja puolustajana? Joo, ruotsalaiset alueet pilkotaan kahtia hallintouudistuksissa ja ruotsinkieliset menettävät jatkossa ne oikeudet jotka vielä on kirjoitettuna perustuslakiin.
Se on tärkeätä, että RKP tekee työtä hyvän rahoituksen puolesta Oulun rataosuudelle, Vaasan kiertotien ja indexiin sidotun opintotuen puolesta. Mutta se toinen ei sulje pois sitä toista.
Ellei RKP halua osallistua tähän erittäin tärkeään mielipiteen muokkaukseen ja ottaa niitä kolhuja joita tämä toiminta tuo tullessaan täytyy Folktingetin tehdä likaisen työn. Mutta sinä päivänä kun äänet jäävät tulematta ei myöskään RKP:n pidä surra.
Kateus joka ajaa ruotsinkielen marginalisoitumista
Puhemies tai ei? Ellei RKP aja ruotsin kielen asiaa kansallisessa keskustelussa ei sen myöskään pidä surra menetettyjä ääniä.
Monessa osassa artikkelisarjassa ”Me puhumme ruotsia” Helsingin Sanomissa on ollut rehellisiä yrityksiä syventää ymmärtämystä ruotsalaisuutta kohtaan Suomessa.
Monia teksteistä voi kuvata rakentaviksi yrityksiksi rakentaa siltoja ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden välillä tarkoituksena edistää jatkossakin kaksikielisyyttä Suomessa. Siinä tarkoituksessa on Erkki Pihkalan kirjoitus viime lauantaina (7.8) askel vastakkaiseen suuntaan.
Pihkala antaa ymmärtää, että on alueellisia, historiallisia ja talous-poliittisia syitä miksi ruotsinkieliset ovat rikkaampia kuin suomenkieliset. Pohja tälle eriarvoisuudelle sanotaan muodostuneen jo kauan sitten kun ruotsinkieliset ”rohmusivat” rakenteellisesti ja ilmastollisesti hyvät rannikkoalueet Suomessa.
Hän kuvaa kuinka Suomea teollistumisen alkuaikoina johdettiin poliittisesti ja taloudellisesti ruotsinkielisten taholta ja kuinka kansainvälinen osaaminen johdettiin maahanmuuton kautta ruotsinkieliseen leiriin 1930-luvulla. Pihkala ottaa esiin myöskin tilastoja, että ruotsinkieliset omistavat enemmän pörssiosakkeita kuin suomenkieliset.
Ei edes Pohjanmaa välty hänen silmältään. Pihkala kertoo, että pohjanmaan ruotsinkieliset elättävät itsensä kasvihuoneilla jotka nauttivat valtion tukea ja veneenrakentamisella joka nauttii veroeduista. Se, että turkistarhaus epäeettisestä maineestaan huolimatta on säilyttänyt asemansa pistää Pihkala ikuisen hallituspuolueen RKP:n tiliin.
1920-luvun viinan salakuljetus ruotsinkielisellä rantakaistaleella on Pihkalan historian kirjoituksessa saanut seuraajan verottoman viinan myyntinä joka on hyödyttänyt varustamoita Alkon kustannuksella. Professori lopettaa tekstinsä toteamalla, että suomenruotsalainen omaisuus on jälkikäteen siirretty rahastoihin jotka maksavat verovapaita apurahoja jotta suomenruotsalaisten taloudellisesti suotuisa tausta takaa heille hyvän elämän jatkossakin.
Mitä sanoa?
Joo, että fennomaani Erkki Pihkala surullista kyllä heittää bensaa siihen kateuden tuleen joka on kauan palanut suomenkielisten joukossa ja joka on oletettavasti yksi niistä poliittisista voimista sen negatiivisen syksykierteen takana johon ruotsin kieli on viime aikoina joutunut. Erkki Pihkala kuului siihen kovan siipeen joka radikalisoi Suomalaisuuden Liiton 1980-luvun loppupuolella.
Se on valitettavaa, että Erkki Pihkala on nyt äkkiä huonepuhdas parhaalla keskustelupaikalla Suomen suurimmassa päivälehdessä ja että hän kaiken lisäksi saa olla vastaansanomatta. Kun kysymys Helsingin Sanomien aloitteesta kansallisesta keskustelusta ruotsin asemasta Suomessa tuotiin esiin ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa maanantaina myönsi Ulla-Maj Wideroos puolueen sisäisen epäröinnin siitä kuinka RKP suhtautuisi ilmiöön. Wideroosin mukaan RKP ei halua ammattiyhdistyksen roolia ruotsin kielen puolesta.
- Se koetaan usein, että me puhumme oman asian puolesta jos me menemme tämän tyyppisiin keskusteluihin, hän sanoi.
Voi niin olla. Mutta mitä tapahtuu jatkossa jos ruotsinkielellä ja ruotsinkielisillä ei ole edes RKP:tä puhemiehenä ja puolustajana? Joo, ruotsalaiset alueet pilkotaan kahtia hallintouudistuksissa ja ruotsinkieliset menettävät jatkossa ne oikeudet jotka vielä on kirjoitettuna perustuslakiin.
Se on tärkeätä, että RKP tekee työtä hyvän rahoituksen puolesta Oulun rataosuudelle, Vaasan kiertotien ja indexiin sidotun opintotuen puolesta. Mutta se toinen ei sulje pois sitä toista.
Ellei RKP halua osallistua tähän erittäin tärkeään mielipiteen muokkaukseen ja ottaa niitä kolhuja joita tämä toiminta tuo tullessaan täytyy Folktingetin tehdä likaisen työn. Mutta sinä päivänä kun äänet jäävät tulematta ei myöskään RKP:n pidä surra.
Vastaukset 10
Vanhimmat
.
Kokkolan-Vaasan rantahurrithan joutuu olosuhteiden pakosta käyttämään seinäjoki osuutta jos menevät junalla mihin tahansa Suomessa
.
"Joo, ruotsalaiset alueet pilkotaan kahtia hallintouudistuksissa ja ruotsinkieliset menettävät jatkossa ne oikeudet jotka vielä on kirjoitettuna perustuslakiin."
Juuri noin pitääkin tapahtua. Suomalaisten ei pidä antaa periksi vaan vaatia voimakkaammin äänenpainoin omia oikeuksiaan.
Hyvä alkuasetelma Suomen demokratisointiin on RKP:n oppositioasema vuoden 2011 vaalien jälkeen.
Österpotin separatistikihisevät kiukkua, kun RKP ei "lyö nyrkkiä finnarien pöytään".
Wideroos vain keskittyy omiin asuntoihinsa, osti huvilan meren rannalta ja osakkeen. Wallin paistaa lättyjä tyttökaartilleen ja Thors veneilee Ruotsissa.
Österpotit ovat jääneet ihan ilma tukea. Kiviniemi uhkaa hajottaa "Svenskfinlandin", eikä Lipposestakaan ole mitään apua, se kun on liian kallis.
Kallis(Bjarne), joka erosi RKP:sta joutui ampiaisten kohteeksi.
Miksi se Myntti aina ruotsinkielestä parkuu? Opettelisi vihdoinkin suomea, niin ei tarvitsisi välittää ruotsin katoamisesta.
.
pitäis jo ymmärtää integroitua
.
Heh heh. Hyvä vitsi.Asia tosin on vakavampi; Ruotsin pakkosyöttö on saatava pois Suomesta.
"Me puhumme Ruotsia" kirjoitus sarja on Helsingin Sanomien säälittävä propaganda ase RKP:n puolelta. Mistäköhän raha tulee HS:lle tästä kirjoitus sarjan julkaisemisesta, ja MIKSI VASTAKKAINEN NÄKEMYS EI PÄÄSE LÄPI Helsingin Sanomissa??? Miksi? Lehden jättäminen oli helppoa. Minua ei kuseteta!
!!! Asiaa. Pakkoruotsin aika alkaa olla ohi. Kuka hullu opiskelee kieltä jolla et pärjää pohjolan ulkopuolella. Mieti mihin rajallisia resurssejasi haaskaat!!
Tyypilliseen svekotapaan Myntti ei edes yritä kumota Pihkalan argumentteja, vaan hyökkää heti Pihkalan persoonaa vastaan!
Aina sama juttu. Tosiasioita on mahdoton kumota, joten kumotaan tosiasioiden esittäjä. Jos arvostelee svekoja tai pakkoruotsitusta, niin on vihaajatyyppi.
Kätevää tuo svekoilu, eikö totta?
Myntin kirjoituksen ajatellaan vahvistavan Pohjanmaan ruotsinkielisten asenteita, mikä on Rkp:n vaalimenestyksen kannalta tärkeää. Suomenkielisten ystävyyttä ei tuolla kirjoittelulla voiteta, mutta ei se ole tarkoituskaan.
Sananvapauden kannalta voi olla tärkeää, että toimittajat päästävät tunteenpalonsa leiskumaan ja paljastavat mielenlaatunsa. Sen terapeuttista merkitystä ei voi kiistää. Heidän tulisi kuitenkin sallia hieman sananvapautta muillekin, olkoonkin että prof. Pihkalan kirjoitus oli täynnä kuivia tilastotietoja, joita ei kukaan ole kyseenalaistanut. Tietenkin myös Vbl:n pääkirjoitusta olisi voinut perustella tosiasioilla, mutta se olisi kaiketi pilannut värikkään jutun.