Mulla oli jo 30-vuotiaana 25 000 € 6%:n korolla määräaikaisella --> 1 480 € korkotuotto vuodessa TEKEMÄTTÄ MITÄÄN ilman riskejä. Lisäksi oli uudehko velaton auto, uusia huonekaluja, raskasta hifiä yms.
Nyt on oma talo jne. ja sen arvo nousee jatkuvasti.
Moni on pilannut elämänsä vipeillä ja kulutusluotoilla. Niiden maksamiseen menee koko aikuisikä eikä omaa asuntoa ehdi enää ostaa. Häpeäisitte.
Nyt on oma talo jne. ja sen arvo nousee jatkuvasti.
Moni on pilannut elämänsä vipeillä ja kulutusluotoilla. Niiden maksamiseen menee koko aikuisikä eikä omaa asuntoa ehdi enää ostaa. Häpeäisitte.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hävetään, hävetään. Onneksi on meidänlaisiakin, että tunnet olosi menestyjäksi ja sankariksi. Muutoin sinäkin tuntisit olosi mitättömäksi ansioillasi.
Kultalusikalla ruokitun kannattaa yleistää, että kaikki köyhät on itse pilannu elämänsä!
ei aina itse ole saanut valita.
Suomessa on jokaisella mahdollisuus opiskella ja edetä noin pitkälle. Suurin osa vain ei viitsi.
Luit oikein: ei VIITSI.
Ja sitten katkerana puhutaan jostain kultalusikasta. Aivan uskomattoman katkeraksi ja avuttomaksi on porukka mennyt. Kaikki on toisten syytä.
...raha onnen? Tekeekö korkoa kasvava raha ja pelit ja vehkeet sinut todella onnelliseksi?
Tyypillistä köyhän logiikkaa. Itketään palsta täyteen, kuinka tarttis rahaa ja sitten toisaalla heti nauretaan rahakkaille, että "eipä se raha onnea tuo".
No joo, ei ei se raha onnea tuo, mutta rahattomuus tuo epäonnea, eikä raha haittaa niiden onnenlähteiden etsintää. Näin se vain on.
En ole ikinä ottanut mitään kulutusluottoja tai pikavippejä. Mekin ollaan kolmikymppisiä ja meilläpä on paljon jotakin taloja ja autoja arvokkaampaa, nimittäin ikioma lapsi! Niitä ei myydäkään marketin hyllyillä eikä voi ostaa edes velaksi.
Raha ei tuo onnea, mutta... (aina on se Mutta...)
On ihan asiallista, että 30v:nä on jo kertynyt omaisuutta. Olisin ainakin itse huolissani, jos huomaisin olevani 30 vuotias - eikä minulla olisi mitään omaisuutta.
Sen olen ymmärtänyt, että aina omistusasunto ei ole tavoittelemisen arvoinen, jos on esim. sijoituksia, jotka tavallaan maksavat vuokra-asumisen kustannukset - on se jopa edullisempi asumismuoto vrt. sama raha kiinni asunnossa ja sijoitukset pienempiä.
Pidän kuitenkin tärkeänä omaisuuden keräämistä, vuosien varrella on mahdollisuutta kerryttää omaisuuttaan/varallisuuttaan, ehdottomasti siitä on etua.
Perimmäinen kysymys ei varmastikaan ole, onko siinä mammonan haalimisessa mitään järkeä, mutta kuten vanha sananlasku kertoo: "mieluummin itken Jaguarissa, kuin Ladassa"
Lapsia saa osteltua kyllä, välittäjille maksaa niin saa minkälaisen haluaa. Sitähän nämä adoptiotoimistot tekee.
Näyttää ulkoa hyvältä ja äänieristys pitää porun naapureille kuulumattomana.
Ei omia biologisia lapsia voi ostaa mistään marketista vaan lapset on saatava ihan itse ja jos ei onnistu niin siinä ei mikään taika tai raha auta. Adoptiolapsi on jonkun toisen ihmisen lihaa ja verta, ei biologisesti omaa. Toki adopiolapseen voi kiintyä ja rakastaa häntä, mutta yleensä adoptioon päätyvät ne parit vasta sitten, kun biologisia lapsia ei ala kuulua. Harva poikkeus tietysti löytyy, mutta näin pääsääntöisesti.
Olen jo yli 50 vieläkään ei ole pankissa moista summaa, autoja on ollut paljonkin.
Kämppäkin jäänyt ostamatta, tai oikeastaan yks oli mutta jätin akalle.
Huonekalutkin ovat ihan hyvät, uudet voisin ostaa mutta en tarvitse sen enempää kuin uusia hifi laitteitakaan.
Olisin tuollaisen summan saanut säästöön koska tahansa, mutta ei huvita.
Voisin tietysti ens vuonna laittaa, tuskin huvittaa.
" Elän, pelaan, kuljen ja laulu soi " sopii minulle paremmin.
Tuollainen 1.500 vuodessa jo tippuu taskuistani kävellessä.
En väheksy yhtään saavutustasi, varmasti parempi tapa kuin minulla.
Tässä ehkä 2 ääripäätä, kumpikin taaplaa tyylillään.
Kun mitään ei voi mukaansa ottaa! Usein seurauksena on vaan perillisillä riitoja perinnönjaossa ja välit sen jälkeen poikki. Kun koko ajan vaan haalitaan maallista omaisuutta ja se jatkuu sukupolvelta toiselle miten rikkaita kohta kaikki on. Olisinpa jonkun rikkaan sukulainen ja saisin perinnön, pistäisin sen heti haisemaan ja nauttisin elämästä täysillä, kun kerran täällä vaan ollaan. Jatkaisin sen jälkeen tyytyväisenä muistellen köyhää elämääni mitä vielä nyt jäljellä on. Monet elää koko elämänsä säästäen ja nuukaillen ihan joka asiassa, rahaa on vaikka millä mutta ei siitä osata nauttia. Parempi vaan olla pienistä asioista onnellinen, kuten herätä uuteen aamuun hengissä ja saa kupin kahvia.
Minä 30-vuotiaana. Matkustelen ulkomailla, omistan auton ja tänä kesänä hankin moottoripyörän.
Kaikki laitan palamaan mitä tienaan.
Minä nautin elämästä, enkä istu rahojeni kanssa kotona muna kourassa, kuten Juhani.
Minä taas olen ollut tyytyväinen oppiin, että keskitie on yleensä lähimpänä parasta. Itsellä on vielä jonkin verran matkaa kolmekymppisiin.
Mulla on ollut erilaisia moottoripyöriä 17-vuotiaasta ja autokin parikymppisestä. Ulkomailla itse asiassa en vai matkustele (sitäkin teen), vaan nykyisin jo asunkin. Nautiskelen tosiaan elämästä, mutta samalla pistän sen tonnin kuussa osakkeisiin, tai muihin sijoituksiin. Ei tuo vielä mitään miljonääriä tee edes hyvillä sijoituksilla, mutta on hyvä alku tuleville vuosikymmenille, jolloin voi odottaa palkan kasvavan ja mahdollisuuksien paranevan.
Mä en itse usko siihen, että kaiken tuhlaamalla saisi paremman elämänlaadun. Sijoitukset takaavat myöhemmin elämänlaadun nousua ja sijoitukset vaativat rahaa -> kun ei säästä/sijoita, niin ei hyvä heilu.
Joka tapauksessa jokainen joutuu ratkaisemaan asuntokysymyksen, eläkkeellä ei makseta asunnon vuokraa, tai lainaa. Jos kaiken tuhlaa, milloin ostaa sen kämpän?
Mieluummin niin, että on säästäväinen ja ajanmyötä elintaso nousee.
"Jos kaiken tuhlaa, milloin ostaa sen kämpän?"
Minkä vitun kämpän?
Jokainenhan tarvitsee jonkun asumuksen. Asunto, talo, tiipii, maja, miten sitä kutsuukaan on ostettava joskus. (Tai vaihtoehtoisesti on sijoitettava, jolloin sijoitukset maksavat vuokra-asumisen kulut)
Laskin, että oma eläkkeeni tulee joskus olemaan n. puolet palkastani = 1700e/kk = ei sillä ainakaan mitään vuokraa maksaisi! Siksi ostin ajoissa ekan kämpän, joka kustantaa nyt jo 140e/kk yhtiövastikkeen muodossa...
Seuraavaksi suuntaan osakesäästämistä kohti, tavoitteena käyttää osakerahoja n. 30v päästä.
Osakkeissakin on ongelmana Aika, kestää kauan, että saa tuottoa niistä. Keskimäärin suomalainen osakesäästäjä on 50 vuotias, jolla on 10000eur salkku! Eihän 10Ke osta mitään, eikä ole aikaa odotella loputtomiin sen arvon nousua:D
Toi nyt oli jo vähän mautonta.
Säästäminen ja aktiivinen osakesijoittaminen, tai asunnon maksaminen juuri MAHDOLLISTAA sen tuhlaamisen, kun on rahaa.
Olin joskus kesätöissä varastossa, jossa vaurauden merkki oli BMW 750i. Eräs kaveri ajoi sellaisella ja sitä pidettiin ihan kuninkaana. Kysyin sitten: "omistatko muuta kuin tuon autosi?"
Lopputuloksen voi arvata, ei omistanut, autokin oli ostettu velaksi...
Nyt 5v myöhemmin hänen BMW on maksettu ja siinä on uudet vanteet.
Minulla on hänen ikäisenä 90 000 euroa omaisuutta, mutta ei V12 bemua. Ja ei, en ole kateellinen hänen autostaan. Siinä vaiheessa, kun hän ostaa kämpän, niin se maksaa 1500e/kk 25 vuotta.
Varmaan harmittaa leuhkia autolla ja sen voi arvata, että varastomiehen palkalla tällä kaverilla ei koskaan tule olemaan mitään oikeata statusta - ei hänen elämäntyylillään.
Juurikin näin asiat on kuin meitzi83 kirjoittelee. Ei paljoa lisättävää.
Niin, mutta on ihmisiä joille raha ja maallinen mammona ei merkitse mitään.
Kaikki eivät palvo mammonaa, joillekin muut asiat merkitsevät elämässä paljon enemmän.
Silloin käytetään se mikä on, eikä taivaanportille mennessä vaivaa mieltä se onko talo maksettu ja jäihän tilille säästöjä.
Se että omistaa BMW:n uusilla vanteilla, eikä saa sillä statusta koska on vaan varastomies, häiritsee ainoastaan niitä joiden itsetunto on hajalla. Sitä ei rahalla kuntoon saadakaan.
Ymmärsittekö?
Ongelma vain on siinä, että kun on ostanut liian aikaisin leuhkat vehkeet - MISSÄ ON SE RAHA, jonka voi tuhlata?? Eikö kannata ekaks maksaa pakolliset asiat (esim. se asunto) pois, jotta jää rahaa tuhlaamiseen.
Asunto-asia pitää jokatapauksessa ratkaista, ikinä en maksaisi 600e/kk jostain sellaisesta, jota joutuu maksamaan niin kauan, kun on oma/maksettu asunto alla.
Tänä päivänä tolla kaverilla ei jää mitään tuhlattavaksi, kaikki menee siihen vuokra-asuntoon ja bemmiin - mitään muuta sille ei jää. Ostaa tupakat, käy muutaman stoben vetään = tili tyhjä.
Ei ulkomaanmatkoja, ei harrastuksia, ei kotimaanmatkoja, viinaakaan ei voi kovin paljoa juoda, kun on pers´aukinen 24/7.
Ja eipä sillä naisiakaan ole, kukaan muija ei halua kroonista tyhjätaskua.
Kysymys ei ollut siitä, että käärinliinoissa taskut olisi, vaan siitä, että kun maksaa/säästää pakolliset asiat ensiksi, niin jää massia ihan eri malliin kulutettavaksi.
Jos itse miettisin, että maksaisin vuokraa, enkä ostaisi osakkeita, niin ainakin mulla tulisi ongelma vastaan siinä: "missä on mun tuhlattavat rahat?"
Siksi ostin/maksoin oman kämpän/alan sijoittamaan, että pääsisin käyttämään sitä rahaa, joka jää nyt ylimääräiseksi
"Niin, mutta on ihmisiä joille raha ja maallinen mammona ei merkitse mitään.
Kaikki eivät palvo mammonaa, joillekin muut asiat merkitsevät elämässä paljon enemmän."
Ahaa?
"Silloin käytetään se mikä on, eikä taivaanportille mennessä vaivaa mieltä se onko talo maksettu ja jäihän tilille säästöjä."
Hetkinen, tässähän on ristiriita. Jos raha ei merkitse mitään, eikö silloin olisi aivan sama onko sitä rahaa vai ei?
Eihän sillä sitten ole väliä meneekö palkka vuokraan, sähköön, ruokaan ja tietysti kulutusluottojen korkoihin. Ei paljon ressaa, silloin 25-vuotiaanahan oli hieno auto, uudet kalusteet, muotivaatteet ja kaikki. Hällä väliä jos 10 vuotta myöhemmin bemari on 15 vuotta vanha romu, kalusteet huonossa kunnossa ja vaatteet haetaan kirppikseltä. Kerran sitä vaan eletään, kato. Tai elettiin, silloin kun lainaa vielä sai.
Kyllä meitä säästäjiä harmittaa. Vuosittaiset osinkotulot, tilava kämppä mukavalla paikalla, mahdollisuus reissata ulkomaille silloin kuin haluaa, jne ei paljon lohduta. Olisi silloin aikanaan pitänyt tuhlata. Kaikki menemään vain, HETI! Mitä sillä rahalla kolmi- tai nelikymppisenä tekee? Kannattaisi meizi83:nkin miettiä näitä asioita uudestaan. Moni nuori kaveri tekee sen virheen että säästää/sijoittaa.
Pitkällä aikavälillä homma menee näin:
Tuhlaaja käyttää mitä tienaa MIINUS maksetut korot
säästäjä käyttää mitä tienaa PLUS saadut korot, osingot, myyntivoitot, jne
"Niin, mutta on ihmisiä joille raha ja maallinen mammona ei merkitse mitään.
Kaikki eivät palvo mammonaa, joillekin muut asiat merkitsevät elämässä paljon enemmän. "
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että sijoittamista ja järkevää rahankäyttöä harrastavat ihmiset eivät palvokaan sitä rahaa, vaan sitä kaikkea, minkä se mahdollistaa? Tärkeimmän ollessa stressittömyys nykyisestä ja tulevasta.
Kun ei tarvitse kantaa huolta jatkuvasti taloudellisesta tulevaisuudesta, on paljon helpompi nauttia kaikesta ympärillä olevasta, isoista ja pienistä jutuista.
"Silloin käytetään se mikä on, eikä taivaanportille mennessä vaivaa mieltä se onko talo maksettu ja jäihän tilille säästöjä."
Minä ajattelin jättää lapsilleni sellaisen omaisuuden, että he voivat aloittaa itsenäisen elämänsä myös ilman liikoja huolia.
"Ymmärsittekö?"
Ymmärsin kyllä, että sinun on pakko etsiä kivoja sanoja itsepetokseen. Kun ei ole fyffeä, tällaiset kommentit ovat hyvin tyypillisiä ja jopa odotettavia.
Oletko sinä puolestasi ymmärtänyt, että raha ei estä nauttimasta niistä muista tärkeistä asioista? Rahan olemassa olo ei tuo mitään lisäesteitä niiden maallisen ammmonan ulkopuolelle jäävän ammentamiseen. Itse ainakin olen nähnyt, että yleensä rahan PUUTE nimenomaan tuo esteitä myös siihen muuhun nauttimiseen. Ties kuinka moni perhe onkaan hajonnut taloudellisten ongelmien saatossa jne.
Noniin, tulihan tänne ihan asiallista keskustelua. Yleensä aivan pers´aukisten ihmisten kirjoittelu paistaa vihamielisyyttä, niinkuin tuolla yllä on huomattu.
Raha juuri mahdollistaa kaikkea mukavaa ja kun raha ei ole ensimmäisenä mielessä, voi keskittyä niihin "muihin" asioihin.
"Minä ajattelin jättää lapsilleni sellaisen omaisuuden, että he voivat aloittaa itsenäisen elämänsä myös ilman liikoja huolia."
Minulla ei ole lapsia. Mielestäni jokaisen on hyvä rakentaa oma taloutensa ja oppia sitä kautta vastuuta, eikä kytätä perintöä.
Ei tuossa ole kyse siitä ettei on fygyä. Kyse on siitä että onko laittaako sen hautumaan pankkitilille vai käyttääkö elämiseen. Katsoppas kun joillakin on hyvä koulutus ja kysyntää työmarkkinoilla ettei tarvitse hauduttaa rahojaan. Yhteiskunta pyörii kun ostetaan palveluija ja hyödykkeitä.
Joillekin se raha vaan tuntuu merkitsevän turhan paljon.
Loppu toisto, koska näyttää että kaikkien ymmärrys ei ole ihan kirkkainta kristallia;
Kyse ei ole velkaantumisesta ja velaksi elämisestä. Kyse on siitä nauttiiko joka sentillä elämästä, vai riittääkö nautinnoksi se että tietää jättävänsä pankille tai seurakunnalle tienaamaansa rahat.
Laitan vielä saman uudestaa, jotenkin tunne että tämä kannatta tehdä;
Loppu toisto, koska näyttää että kaikkien ymmärrys ei ole ihan kirkkainta kristallia;
Kyse ei ole velkaantumisesta ja velaksi elämisestä. Kyse on siitä nauttiiko joka sentillä elämästä, vai riittääkö nautinnoksi se että tietää jättävänsä pankille tai seurakunnalle tienaamaansa rahat.
Lähinnä omakohtaista pohdintaa:
Asunto/talo
-tarvitsen jatkuvasti -> miten maksan asumisen kulut (myös eläkkeelläkin)?
-asumisen kulut pienenevät huomattavasti, kun asunto on maksettu.
-asunnon voi maksaa joko omaksi, tai vuokranantajan omaksi
-laadukas vuokra-asuminen on järkevää, kun on hyvä osakesalkku, ilman salkkua ei ole laadukasta asumista missään muodossa!
Omallakohdallani asumisen tarpeeni on vaatimaton, tulevaisuudessa haluan oman saunan.
Tämä asia vaatii jonkinlaisen ratkaisun = ostin ensimmäisen asunnon ja maksoin sen pois -> siitä saa hyvän käsirahan seuraavaa asuntoa varten.
Auto
-tulevaisuudessa haluan -> miten maksan autoilun kulut (myös eläkkeelläkin)?
Autoilu on kallista, autoon saa menemään hyvin esim. 5v välein puolen vuoden nettopalkan.
Haluaisinko mahdollisesti käyttää osakesäästämisestä tulleita tuottoja tähän tarkoitukseen - todennäköisesti.
Osakesäästäminen/sijoittaminen
-mielestäni pakollista!! Osakkeiden tuotto on ollut pitkällä aikavälillä luokkaa 8% vuodessa. Pienellä, tai isommalla panoksella tuotto on merkittävä päivittäiseen arkeen.
Osakesäästäminen mahdollistaa autoilun ja esim. omakotitalon ylläpitämisen eläkkeelläkin.
Illanvietto
-mielestäni pakollista, myöhemmin ajankohtaista Ensiksi hyöty, sitten huvi.
Jos minulla olisi kaikki projektit päällekkäin (asunto (tai vuokranmaksu)/auto), ei laadukas vapaa-aika olisi mahdollista: ainakin 15000eur menee vuodessa hyviin illallisiin, vaikka alkoholia en käytäkkään juurikaan.
Harrasteauto
-haluan, myöhemmin ajankohtainen, ehkä 45-50v ikäisenä. Ensiksi hyöty, sitten huvi.
Tälläisiä pelejä ei ostele tuhlarit, tai sellaiset, joilla on asuntolainat päällänsä, eikä sijoituksia.
Harrasteautolla en tarkoita halpaa 10v vanhaa V12 bemaria, joita 50v ihmiset voi ostaa 15 kpl pihaansa.
Tämän takia minä olen toiminut, niinkuin olen parhaaksi nähnyt.
Tekstiä.
Meillä on sikäli hyvä tilanne että molemmilla on hyväpalkkainen (joskaan ei ökypalkkainen) työ. Mutta jo kohtuullinen asuminen pk-seudulla maksaa maltaita, riippumatta siitä onko asunto oma vai vuokrattu. 90% ns. arvo- ja luksusasunnoissa ei ole muuta luksusta kuin hinta. Tosiasiassa puolen miljoonan lukaali hyvälla alueella on ihan tavallinen kerrostalokämppä.
Kun valmistuimme koulusta, päätimme alkaa sijoittamaan. Ei tuntunut uhraukselta, opiskeluaikona oltiin totuttu solukämppään ja hernekeittoon. Ei vaan ostettu kaikkea kivaa nykypäivän kaikkimullehetinyt-malliin. Pikku hiljaa osakepotti kasvoi, ja osinkoja alkoi tippua tilille aina vain enemmän.
Kun saatiin lapsia, pystyttiin muuttamaan tilavaan asuntoon Punavuoreen. Vaihtoehtona oli oman ostaminen tai vuokraaminen; päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon koska vuokra ei ole paha verrattuna asunnon hintaan (yhtiövastike, remontit, vakuutukset + korko). Ilman sijoituksia ja osinkotuottoja olisimme joutuneet tyytymään pienempään asuntoon, tai muuttamaan ns. "huonommalle" alueelle. Mutta koska säästäminen nuorempana palkitaan n. 30 000 euron vuosittaisilla osinkotuloilla, voimme asua mukavasti, harrastaa, ja silti rahaa jää yli osakkeisiin ja muihin sijoituksiin.
Tulevaisuudessa on mahdollisuus siirtyä aikaisemmin eläkkeelle. Tai mikäli osakkeiden historiallinen tuotto-odotus toteutuu seuraavan vuosikymmenen aikana, ostaa iso ok-talo huippupaikalta. Koska puhutaan yli kahden miljoonan hankinnasta, lienee sanomattakin selvää ettei moisesta yleensä haaveilla ilman ökypalkkaa, isoa perintöä, tms.
En muista koska viimeksi huolehdimme raha-asioista. Tämä on ehkä se isoin juttu, stressin välttäminen. Kaikki sen päälle on extraa. Ei kaduta yhtään että tuli kauan sitten eleltyä muutama vuosi hieman vaatimattomammin, tai ettei olla aina törsätty kaikkea mitä tilille tulee.
Olet antanut erinomaisia vinkkejä, Kiitos siitä.
Kauanko olet sijoitustoimintaa harjoittanut?
Kärsivällisyys palkitaan!
Eipä kestä! Kiitokset itsellesi positiivisesta palautteesta :-)
80-luvulla aloin sijoittamaan, kun sain ensimmäisen "kunnon" työpaikan.
Ensin tuli makseltua oppirahoja; tuli kokeiltua kaikkea suuren menestystarinan etsimisestä ihan puhtaaseen spekulointiin. Piti oppia kantapään kautta mikä toimii ja mikä ei.
Lopulta aloin hiffaamaan miksi huipputuottojen metsästäminen surkeasti hajautetulla salkulla ei yleensä kannata. Siirryin ostamaan pääasiassa hyviä suomalaisia yhtiöitä: vahva tase, helposti ymmärrettävä liiketoiminta, kohtuullinen P/E, jne. Erkki Sinkko oli eräänlainen esikuva, ja tietysti Warren Buffett. Onneksi näin, salkku selvisi 90-luvun lamasta ihan ok, kun malttoi odottaa. Riskisalkusta olisi kadonnut n. 90% sen sileän tien. Parhaat ostoni tein juuri laman aikana; kärsivällisyys ja maltti "pysyä kurssissa" (niin kuin legendaarinen John Bogle asian ilmaisee) palkittiin lopussa. Osuit viestissäsi naulan kantaan :-)
IT-huumasta pysyin erossa. En siis saanut kovia tuottoja ostamalla ja myymällä Nokiaa juuri oikeaan aikaan, mutta toisaalta en myöskään kärsinyt isoja tappioita. Arvo-osakkeet pärjäsivät erityisen hyvin.
Sittemmin olen hajauttanut ulkomaille ja korkoihin Seligsonin indeksirahastojen & Vanguardin ETF:n kautta. Ns. vaihtoehtoisia sijoituksia ei salkussani ole. Kaikkien aikojen paras sijoitukseni lienee Kone.
Laitan vielä pari kirjasuositusta. Nämä lukemalla pystyy välttämään monet karikot...
William Bernstein : The Four Pillars of Investing & The Intelligent Asset Allocator
Burton Malkiel : A Random Walk Down Wall Street
Charles Ellis : Winning The Loser´s Game
Benjamin Graham : The Intelligent Investor & Security Analysis
Philip Fisher : Common Stocks and Uncommon Profits
The Essays of Warren Buffett
Ja tietysti Principles of Corporate Finance, jos rahoituksen opiskelu kiinnostaa :-)
Vuoesien ajan, 1980 luvulta lähtien kauppareissuun on kuulunut ostaa Ässä-arpa sekä pelata viidellä kympillä RAY:n Mansikkaa. Pajatsoa suosin joskus mutta ajanmittaan etusormi sai jo halvauksen siitä paukutuksesta, että olin menettää koko kämmenen amputoitavaksi. Nuorena voi joskus innostua liikaakin, joka toki on ymmärrettävää.
Olen köyhä ja pystyn säästämään vain 60 egee kuussa. Kuitenkin on upeaa, jos joku on saanut noin nuorena aikaiseksi säästösumman. Kerran vuodessa voi pistää ranttaliksi koroilla?
Tuosta maksoit 28% veroa jäi 1065€, eli tuotto olikin oikeasti vain 4,3% ja kun inflaatio oli liki saman verran niin tuottosi oli käytännössä ZERO
Mutta minullapa oli 30 vuotiaana tuliterä talo asuttavana ja 200.000€ lainaa.