Tänään kävin ensimmäisessä äitiysneuvolassa. 8 4 menossa (toki tämä tulee varmasti muuttumaan vielä ultrassa ja itse laskenkin jo, että vasta 7 menossa) ja nyt on ainakin osittain helpompi olo.
Eihän siellä mitään konkreettista saa siitä, että olisi raskaana, mutta kyselipä ne kaikkea! Ja mukavan pinon opuksia joita lukea ja dvd:n jonka katsoa.
Nyt vain kamalasti odottaa neljän viikon kuluvan, että pääsee ensimmäiseen ultraan. Ja siitä viikon päästä sitten ensimmäiseen lääkäriin ja sydänääniä kuuntelemaan :)
Itse vähän hämmennyin siitä, että nyt jo piti päättää haluaako sikiöseulaan. Eli siihen, jossa selvitellään riskiä saada down-lapsi. Päätettiin sitten, että ei mennä. Aateltiin, että kun ei se vastaus kuitenkaan satavarma ole niin miksi sitten sitä lähtis käymään läpi ja lapsivesitutkimuksessa on kuitenkin riski saada keskenmeno. Pieni riski, mutta riski kuitenkin. Mennään sitten ihan vain toivolla terveestä vauvasta loppuun asti.
Mites te muut? Ootteko tuohon menossa ja mikä teidät saa siihen mukaan? Mitäs sitten jos riskiä löytyy?
Itse olen aina aiemmin ollut sitä mieltä, että sinne toki, mutta ei sitä nyt sitten omalle kohdalle sattuessa kuitenkaan tule lähdettyä...
Eihän siellä mitään konkreettista saa siitä, että olisi raskaana, mutta kyselipä ne kaikkea! Ja mukavan pinon opuksia joita lukea ja dvd:n jonka katsoa.
Nyt vain kamalasti odottaa neljän viikon kuluvan, että pääsee ensimmäiseen ultraan. Ja siitä viikon päästä sitten ensimmäiseen lääkäriin ja sydänääniä kuuntelemaan :)
Itse vähän hämmennyin siitä, että nyt jo piti päättää haluaako sikiöseulaan. Eli siihen, jossa selvitellään riskiä saada down-lapsi. Päätettiin sitten, että ei mennä. Aateltiin, että kun ei se vastaus kuitenkaan satavarma ole niin miksi sitten sitä lähtis käymään läpi ja lapsivesitutkimuksessa on kuitenkin riski saada keskenmeno. Pieni riski, mutta riski kuitenkin. Mennään sitten ihan vain toivolla terveestä vauvasta loppuun asti.
Mites te muut? Ootteko tuohon menossa ja mikä teidät saa siihen mukaan? Mitäs sitten jos riskiä löytyy?
Itse olen aina aiemmin ollut sitä mieltä, että sinne toki, mutta ei sitä nyt sitten omalle kohdalle sattuessa kuitenkaan tule lähdettyä...
Vastaukset 24
Vanhimmat
Meille oli itsestäänselvyys että osallistumme seulaan. Ihana uutinen tuli myöhemmin postissa: mitään vikaa ei löytynyt! :) Nyt toisessa raskaudessa sama juttu.. kyllä haluamme selvittää riskit, vaikka emme ole mitenkään vanhoja, tai muutakaan "riskiä" ei pitäisi olla.
Mikäli jotain olisi löytynyt, kyllä olisimme keskeyttäneet. Olemme käyneet nämä asiat läpi ja meille keskeytys olisi ratkaisu toisessa vaihtoehdossa.
Siis eihän lapsivesitutkimusta rutiinin omaisesti tehdä vaan vasta sitten, jos rutiini seulassa ilmenee poikkeamaa ja sittenkin siitä voi kieltäytyä.
Kyllä olen käynyt sekä edellisessä, että nyt meneillään olevassa raskaudessa seulat. Ensimmäisessä rakenneultra piti maksaa (yksityisellä) itse, kun meidän sairaanhoitopiirissä sitä ei tarjottu odottajille. Nyt se kuuluu ohjelmaan täällä meilläkin.
Ajattelen itse niin, että tahdon tietää etukäteen, jos jotakin on tiedossa - vaikkei se välttämättä ratkaisuihini raskauden suhteen vaikuttaisikaan. Mutta eihän tämä aukotonta ole sittenkään. Tuttavapiirissä on down-tyttö, jota ei osattu odottaa, vaikka molemmat ultrat tehtiin.
tehdään silloin jos seulassa on tarpeeksi korkea riski saada down-lapsi. Mutta miksi kävisi seulan jos tulos ei ole varma? Vastaus voi seulasta tulla, että riskiä ei ole mikä helpottaa tietona. Mutta juuri täälläkin oli syntynyt neljä down-lasta joilla kohonnutta riskiä ei pitänyt olla. Ja vaikka seulassa kohonnut riski olisikin, ilman muuta ihminen menee silloin lapsivesitutkimukseen ja jos ei mene niin silloinhan jää sen tiedon kanssa ressaamaan loppuraskauden ajaksi. Mutta päätyessää lapsivesitutkimukseen altistaa keskenmenolle koko raskauden. Käsittääkseni lapsivesitutkimuksen tulos on kuitenkin varma ja siihen voi satavarmasti luottaa.
Eli pointtini on se, että seulassa jos saat vastauksen, että kohonnutta riskiä ei ole niin se tieto on yhtä tyhjän kanssa kun se ei ole edes varma vastaus.
ei mikään muukaan ole raskaudessa ja odottamisessa varmaa. Ihan mitä vain voi sattua missä vaiheessa tahansa joka tapauksessa.
Ultrassa selviää, että lapsi on oikeassa paikassa ja kasvaa niin kuin pitää - ja jos jotakin hälyttävää havaitaan, siihen voidaan tarvittaessa reagoida ja lapsen hyvinvointia parantaa tai asioita synnytystä varten ennakoida (vrt. esim synnynnäiset sydänviat, joita varten voidaan valmistautua)
En kyllä jättäisi selaan menemättä, missän tapauksessa.
perusseulaanhan kuuluu vain se verikoe, ainoastaan jos jotain löytyy niin lähdetään jatkotutkimuksiin (lapsivesitutkimus ym.). Itse kävin verikokeessa ihan vain, koska haluan olla kaikissa mahdollisissa tutkimuksissa mukana. Vaikka sanottaisiinkin, että tuleva lapsi näyttäisi olevan jollakin tavalla vammainen, en aborttia tekisi. Voisi ainakin sitten varautua kaikkeen jo etukäteen.
Lapsivesitutkimukseen en olisi mennyt, mutta seulontaan osallistuin. Vaikka en olekaan varma mitä sitten olisin tehnyt, jos riski olisi löytynyt. Jotenkin vaan se keskenmenoriski pelotti. Mutta silti halusi mennä seulontaan.
Eihän se tietysti satavarma ole (ja sehän on vain kohonnut riski, ei tarkoita, että lapsella olisi down-syndrooma) ja kaikkea muutakin voi sattua. Mutta silti se helpotti oloa, kun kohonnutta riskiä ei ollut. Olen kokoajan niin kovin huolissani. En vaan voi sille mitään! Jos uutinen olisi ollut ikävä niin se olisi tietysti pahentanut oloa. Nyt jännitän rakenneultraa.
Siihen seulaan kuuluu ultraäänitutkimus ja verikoe. Mitään lapsivesitutkimuksia ei tehdä rutiinin omaisesti, vaan vasta jos ultra tai verikoe antaa siihen aihetta. Ja silloinkin siitä voi vielä kieltäytyä. Sitäpaitsi se eka ultra oli todella hieno kokemus :-) Itse en kärsinyt juurikaan raskauspahoinvoinnista ja se ultra oli oikeastaa eka todiste siitä, että siellä masussa todellakin on joku.. ja vain yksi sikiö.
Siis juuri tuo odottelemasi ensimmäinen ultraäänihän on sikiöseula, jossa mitataan sikiön niskapoimua ("niskapoimu-ultra"). Eli jos menet kyseiseen ultraääneen, osallistut myös sikiöseulontaan samalla. Niskaturvotus saattaa olla merkki lapsen kehitysvammasta. Kyseistä ultraa ei siis tehdä siksi että tulevilla vanhemmilla olisi mahdollisuus kurkistaa kohtuun, tätä varten on olemassa yksityiset ultraäänitutkimukset joista maksetaan erikseen.
Tosiaan, osallistut sikiöseulaan jo menemällä ultraan. Sehän ei ole pakollinen. Mutta jos siellä jotain epäilyttävää näkyy siitä kyllä sanotaan halusit tietää tai et, ja saat sitten sen tiedon kanssa olla loppuraskauden jos ei kiinnosta tarkempiin tutkimuksiin mennä. Monella on tosiaan sellainen käsitys että se ultraus olisi vanhempia varten "kurkistus" missä se vauva majailee vaikka se tehdään ihan muista syistä julkisella puolella.
sikiöseulatutkimukseen osallistuminen tarkoittaa sitä, että silloin mennään ensin verikoikeisiin ja tämän jälkeen ultraan, jossa tuo niskapoimu juttu mitataan ja mm. näillä tiedoilla arvioidaan tuota kohonnutta riskiä! Mutta minä en mene seulaan, menen vain tuohon ultraan. Ne ovat kaksi eri asiaa. Eli tuon 12 vko:n ultran saa ilman sikiöseulaan osallistumistakin! Eli minä skippaan ne verikokeet välistä. Ja toki jos pelkässä ultrassa jotain selviää, onhan se selvää että siitä on valvollisuus äidille kertoa!
Eli sikiöseula on verikoe ultra. Ja näiden yhteinen tulos huomioitu mm. äidin ikä yms antavat tuloksen siitä onko kohonnutta riskiä saada down-lapsi. Pelkällä niskapoimu-ultralla sitä riskiä ei lasketa. Eri asia jos siellä muuta sitten näkyy.
Ja tämän vaiheen jälkeen jos kohonnut riski on, voidaan mennä lapsivesitutkimuksiin, jossa on se pieni keskenmenon riski. Tämä on siis vapaaehtoista.
Mellä ainakin on ultra, vaikka seulaan ei osallistuisikaan ja halutessaan ei kerrota niskaturvotuksenkaan tulosta. Niin ei sitäkää joudu jäähä miettimään. Jos seulaan ei osallistu, eka ultra on sitä varten että tarkastetaan onko esim. kaksosraskaus, tuulimuna yms..
Ensimmäisessä ultrassa tarkastetaan, että kaikki on ok. Vauva voi hyvin ja on olemassa. Niskapoimun voi jättää tässäkin väliin jos tahtoo, itse en oikein ymmärtänyt edes pointtia mitä siitä voidaan kertoa ilman verikokeita. Ilmeisesti samaa mitä verikokeidenkin kanssa, mutta tulos ei ole lähellekään niin varma.
Kyllä siitä ultrasta voidaan mitata se niskapoimuturvotus... eli jos se poimu löytyy ja mitta on yli tietyn rajan niin lapsi saattaa mahdollisesti olla down lapsi..
Vielä viime vuoden puolella ei (ainakaan täällä) mitään verikoikeita edes otettu, oli vain ultra. ja se np-ultra on seulontatutkimus, jossa mitataan niskapoimu ja arvioidaan mahdollisia down-riskejä.
Kaikki täällä on heti tunkemassa sua sinne seulaan.. itse en mennyt. Mitä mä sillä tiedolla olisin tehnyt? Oma ja rakas olisi ollut vaikka kuinka olis ollut down.lapsi mutta ihan terve tyttöhän sieltä tuli 6kk sitten :) en ymmärrä mitä ideaa sinne on mennä, kai ne näkee normi ultrassa jos on jotain pielessä. Aborttiin en olis suostunut vaikka mitä olis löytynyt. Jälkikäteen olen tyytyväinen etten osallistunut, ei tarvinnut sekuntiakaan tuhlata energiaansa miettiessä, että mitäs jos sieltä jotain löyty..
Voi siellä ultrassa selvitä jotain muutakin poikkeavaa johon oikealla hoidolla voidaan puuttua jo raskausaikana ja saada hoitojen avustuksella terve lapsi. Ei täällä kukaan ole mielestäni aborttia ehdottanut... Itse ainakin haluan tietää etukäteen mahdollisista ongelmista, jotta ehtii valmistautua. En olisi itsekään kyennyt aborttia tekemään.
Sillä tiedolla, joka ultrista saadaan, voidaan hoitaa lasta joskus jo raskausaikana, mutta viimeistään heti synnyttyä oikein ja nopeasti - jos ja kun tiedetään, mitä odottaa. Esim. välitöntä leikkaustarvetta tai muuta sellasista.
"normi ultraa" ei meillä tässä suomalaisessa järjestelmässä olekaan, sen saa toki omalla rahalla yksityiseltä, jos se haluaa, mutta mikäs järki siinä sitten on, kun ammattitaitoisen avun saa yhteiskunnan puolesta julkiselta sektorilta?
Kuten muutkin sanovat, niin siinä seulassa voidaan saada selville muitakin poikkeavuuksia, joiden tietäminen etukäteen saattaa jopa pelastaa lapsesi hengen.
Esim. tavallista suurempi niskaturvotus saattaa viitata muuhunkin kuin down-syndroomaan. Esim. turner-tytöillä on joskus niskaturvotusta ja niskaturvotus saattaa viitata myös ongelmiin sydämmessä. Jos niskaturvotus jatkuu selän puolelle, niin se melkein aina tarkoittaa todella vakavaa vammaa (esim. 13-trisomia ja 18-trisomia).
Jos niskaturvotus on korkea, etkä silti halua sinulta otettavan istukka- tai lapsivesinäytettä, niin voit silti saada "vaaratonta" jatkohoitoa. Nimittäin ainakin täällä pääkaupunkiseudulla rakenneultran tekee lääkäri (ainakin, jos aiemman ultran löydöksistä mainitsee ultraa varattaessa), jos ekassa ultrassa on ollut häikkää. Tällöin esim. sydän ultrataan todella tarkasti. Tarpeen mukaan niitä ultria määrätään jopa lisää.
Jos sikiön sydämmessä todetaan vikaa, niin synnytys voidaan suunnitella jo etukäteen lapsen mahdollista tulevaa jatkohoitoa ajatellen.
Lisäksi juuri down-lapsilla on tavallista enemmän sydänongelmia eli tieto down-lapsesta käsittääkseni parantaisi lapsen hoitoa jo sikiöaikana.
Ihan tiedoksi. Kokeneen lääkärin tekemänä lapsivesinäytteestä johtuva keskenmenoriski on nykyään jopa alle 0,25 % (näin mulle kerrottiin naistenklinikalla). Esim. Jos vakavan sairauden riski on yli 50 % tai enemmän, niin mun mielestä 0,25 % lisää jo olemassa olevaan riskiin on aika vähän. Istukkanäytteessä riski on mun käsittääkseni hieman suurempi, alle prosentin kuitenkin.
Jokainen toki päättää itse, että mikä on tärkeintä. Itse ekassa raskaudessa päädyin ekan ultran jälkeen jatkotutkimuksiin, koska niskaturvotus jatkui selkään asti ja todella vakava vamma/sairaus voi olla sellainen, että sikiö kuolisi joka tapauksessa kohtuun tai sitten nopeasti syntymän jälkeen. Itse koin, että tuossa tapauksessa armeliaampi ratkaisu olisi abortti kuin synnyttää lapsi tuntemaan kipua ja särkyä (sillä sikiön raskausaikana tuntemaa kipua ei voi lievittää).
tahansa riski ole liian suuri oman lapsen hengestä. Kun miettii, millä todennäköisyydellä mitään vikaa edes olisi!
Hih. Aika naiivi kommentti. Kirjoittaja ei selvästikään lukenut yllä olevaa kokonaan tai luki huonosti.
No siinä ultrassa ei ole keskenmenon riskiä ollenkaan. Lapsivesitutkimuksessa on pieni riski, mutta siihenhän ei ilman kunnon perusteluita edes julkisella puolella pääse. Lisäksi jos riski on vähäinen, niin ei sitä jatkotutkimusta kannata edes harkita. Tarpeeksi suurella riskillä sitä jatkotutkimusta kantsii mielestäni kyllä harkita.
Itse ainakin ihmettelen tapauksia, jotka eivät missään nimessä missään tilanteessa menisi. Jos sikiö on todella pahasti sairas, niin ainoa asia, mikä kipuihin auttaa, on kuolema. Todella surullista, mutta totta. Itse en ainakaan kestäisi pitkittää sairaan ja kivualiaan lapsen elämää vain siksi, että itselläni on moraalisia ongelmia luopua tai tehdä jotakin tiettyä toimenpidettä.
50 % todennäköisyys = joka toisella samassa tilanteessa olevalla todetaan sairaus
0,25 % todennäköisyys = joka 400. samassa tilanteessa olevalla todetaan sairaus
Mun kohdalla kävi niin, että lääkäri totesi, että "melkein aina" tuollainen niskaturvotus tarkoittaa sitä, että jotakin on todella pahasti vialla. Lapsivesitutkimuksessa sikiöllä todettiin, niin vakava vamma, että hän olisi tuntenut tuskaa ja kipua sairauden johdosta ja olisi joko kuollut kohtuun tai kuollut nopeasti syntymän jälkeen. Lisäksi minulle kerrottiin, että sikiön raskausaikana tuntemaa tuskaa ei olisi voitu helpottaa.
Itse en olisi aiemmin kuvitellut aborttiin päätyväni, mutta asioita selvitettyäni ja lääkäriä konsultoituani mieleni muuttui.
Itse olen seurannut sivusta useamman läheisen taistelua syöpää vastaan ja erään lapsen taistelua erästä muuta sairautta vastaan ja valitettavasti heidän kohdallaan lääkkeillä ei kipua pystytty kokonaan poistamaan. Itse en halunnut saattaa lastani maailmaan vain tuntemaan tuskaa. Jokainen toki tekee omat ratkaisunsa.
Näitten todella vakavien sairauksien todennäköisyys on kaiken kaikkiaan todella pieni. Suomessa niitä todetaan raskausaikana tai vähän syntymän jälkeen muistaakseni vuosittain muutama sata. Määrällisesti ne eivät siis ole äärettömän harvinaisia.
luettu juuri oikein. Ehkä itse et ole lukenut koko kesksutelua ja ymmärtänyt pointtia.
Pointtini ylempänäsi oli se, että on pieni mahdollisuus, että mitään olisi ylipäätänsä vialla ja silloin kun mahdollisuus on niin pieni miksi vielä riskeeraisi lähes 100% varmuudella terveen sikiön hengen tekemällä lapsivesipunktion kun todennäköisesti ei ole mitään vikaa. Koska sikiöseulassa tehty verikoe+ultra kertoo jonkun vastauksen ja vaikka vastaus olisi se, että on kohonnut riski, sikiö on silti todennäköisesti terve!!!
On aivan eri asia ja aivan eri keskustelu päätyä aborttiin jos tietää jonkin olevan vinossa. Mutta miksi niitä selvitellään jos ei ole mitään syytä? Ja kysehän on alunperin ollut juuri tuosta sikiöseulasta ja down lapsen mahdollisuudesta. Eihän neuvolassa, ainakaan täällä, vielä tässä vaiheessa ole puhuttu muusta kuin sikiöseulasta joka tehdään juuri selvittääkseen onko kohonnutta riskiä saada down-lapsi. Tämäkin varmaan kertoo tyhmemmällekin sen, että ehkä riski saada muulla tavalla vammainen taikka sairas lapsi on paljon pienempi kuin saada down-lapsi kun niitä tutkimuksia ei muihin tarjota. Toki jos niskaturvotusultrassa sitten selviää jotain muuta on se asia erikseen! Tällä tietoa ei tietääkseni tarjota muihin sairauksiin/vammaisuuksiin mitään tutkimuksia, ellei sitten niskaturvotusultrassa tai muuten jotain ilmene!
rakenneultrassa selviää moni muu mahdollinen ongelma tai poikkeavuus. Myös ne sallaiset, jotka voidaan korjata - ja siksi hyvä tietää, ennenkuin lapsi syntyy. Eli kyllä tarjotaan. Meille kaikille ja joka paikassa.
Meillä ensimmäinen tulossa nyt rv 26. Itse en kokenut tarvetta mennä siihen ekaan kans ja jos olisikin ollut down niin en olisi aborttia hommannut. Rakenneultrassa kävin ja se olikin ensimmäinen kerta kun oman pienokaiseni näin (tunki heti sormet suuhun kun täti yritti meille hyvää profiilikuvaa saada), kaikki oli ok. Eläväinen poika siellä on ja sf-mitta ylärajalla :D Niin paljon kaikkea on mihin voisi odotus aikana mennä mutta onneksi jokaisella on vapaus valita mihin menee...itse 2xsokerirasitus (toka tulossa, ekassa arvot täydelliset)painoindeksin ja äidin 2.tyypin diabeteksen takia ja neuvolassa olen joka kerta käynyt samoin 2x lääkärillä siellä. Olo on ollut koko raskauden ihan loistava, mitä nyt vähän väsyttää vaikka hempat onkin yli 120, yritän tässä jaksaa opiskella samalla. Jos oloni olisi alussa ollut huono ja epävarma niin olisin saattanut mennä...ehkä tämä positiivinen olo vaikutti siihen etten mennyt ja se että minusta tuntui kaikkea olevan liikaa tarjolla jaolen tyypillinen "juntti einari" joka ajattelee että eihän sitä ennenkään... :) Ihanaa odotusta sinulle...