Jossain väitetään että Suomella olisi EU:n vahvin talous. Väittämä on joko paha luuloharha tai tahallinen valhe, yritys nostaa Kepu-Kok -hallituksen imagoa.
On todella vaikeaa kuvitella kaikkien EU-maitten olevan meitäkin syvämmällä. Tässä vain muutama tunnusluku likiarvoina:
Budjetti..... 50 mrd euroa
alijäämä.... 10 mrd euroa, - keskimäärin noin 20 % miinuksella..
Velkaantumisen kasvuvauhti on pari vuotta ollut ja jatkuu varovaisen arvion mukaan 3 - 4 vuotta n. 10 mrd euroa / vuosi.
Vanhaa velkaa valtiolla on virallisesti noin 70 mrd euroa,
Vuodesta 2000 - vuoteen 2008 vallinneen kaikkien aikojen noususuhdanteen aikana valtion velkaa ei sanottavasti lyhennetty, mutta samaan aikaan kunnat velkaantuivat noin kolminkertaisesti!
Kuntien tilanteesta lukuina:
Kunnat.net: ( vuoden 2007 käsityksen mukaisesti )
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kolminkertaistuu laskelman mukaan tällä vuosikymmenellä, jollei menokehitystä pystytä hillitsemään tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Vuonna 2000 kunta-alan lainakanta oli 4 miljardia euroa.
Kuntien ja kuntayhtymien lainamäärä kasvaa 12 miljardiin euroon vuoden 2010 loppuun mennessä.
''
Omaa ryhmäänsä edustavat valtion tilinpäätöksen ulkopuolelle jätetyt vastuut, emu-varauman yhteydessä valuuttaluottojen muuntimena käytettyä 670 mrd markan, noin 110 mrd euron määräisen eläkevakuuttajien varojen käyttöä.
Valtion virkamiesten eläkekertymässä ilmeni 1999 VTV:n tarkastuksessa ilmeni noin 36 mrd markkan aukko, noin 6 mrd euroa, jolla oli VVM:ssä oli joidenkin vuosien aikana maksettu budjetoituja kuluja mutta jota summaa ei oltu merkitty velaksi. Kolmantena voidaan mainita pankkitukilain lunnaita, yrittäjien tapporahalaiksi sanotua jättisummaa, jonka typistetty virallinen saldo oli 48 mrd markkaa, noin 8 mrd euroa, joka ei esiintynyt tasetidoissa vuonna 1993 jätetyn EU-anomuksen osana. Suomen anomus olisi ollut kelvoton joten sen pois jättämiselle anottiin ja tietenkin saatiin EU:n lupa. Termin mukaisesti summaa käsiteltiin silloin taseen reunamerkintänä, josta se sittemmin on kadonnut edellä mainittujen esimerkkisummien tavoin. Budjetoituina kuluina, velkoina saatikka niiden suorituksina ei po. summia ole esiintynyt.
**
Valtiojohtomme luottaa kuitenkin menestystarinaan,
BKT:n vertailun kautta saatavaan vähäiseen nettovelkaan
**********************************************************************
Taloussanomat 12.8.2010:
Suomella omaisuutta
enemmän kuin velkaa
**************************
Poliittisen taloustieteen tutkijan Lauri Holapan mukaan valtionvelassa ei pidä tarkastella absoluuttisia määriä. Hänestä oleellista on velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tässä vertailussa Suomi kuuluu Euroopan unionin vähiten velkaantuneisiin maihin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kianderin mielestä vielä parempi julkisen sektorin tilan mittari olisi nettovelan määrä. Julkisuudessa käsitellään yleensä bruttovelkaa, josta saadaan nettovelka vähentämällä finanssisijoitukset.
– Julkisella sektorilla on velan vastapainona varallisuutta. On rahaa, finanssisijoituksia ja aika paljon omaisuutta. Valtiolla on esimerkiksi osakesalkku, jonka arvo on yli 20 miljardia euroa. Julkiseen sektoriin lasketaan myös työeläkerahastot, joilla on rahaa 130 miljardia euroa, mikä on paljon enemmän kuin valtionvelka. Tase on monipuolisempi ja paljon terveempi kuin pelkkä velan katsominen antaa ymmärtää, Kiander sanoo.
''''''' laina päättyy ''''''''''
BKT:n ja nettovelan vertailun määrässä Suomi kuuluu pieneen eliittiin, kuten myös mm Norja ja Ruotsi. Tästä esimerkkinä Suomen ja Ranskan keskinäinen, osin ylioptimistisin ennustein kulkeva vertailu vuosille 2009 - 2010 - 2011
OECD:n tiedostosta:
Bruttovelka............................Nettovelka
Suomi... 52,6, 61,0 69,0 ..... -63,2 -57,0 -50,8
Ranska.. 86,3 93,8 99,3 ..... 50,6 57,2 62,3
Kuten havaitaan Suomen nettovelka on miinusmerkkinen, - toisin sanoen valtiolla olisi merkittävän varallisuuden johdosta nettovarallisuutta vaikkapa Ranskan vastaaviin BKT-pohjaisiin lukuihin verrattuna ruhtinaallisesti.
Riittääkö BKT -perustainen laskentatoimi kansantalouden päätösten jalustaksi? Ovatko Kiviniemi-Katainen kansanatalouden neroja vain harhaanjohdettuja marionetteja?
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
On todella vaikeaa kuvitella kaikkien EU-maitten olevan meitäkin syvämmällä. Tässä vain muutama tunnusluku likiarvoina:
Budjetti..... 50 mrd euroa
alijäämä.... 10 mrd euroa, - keskimäärin noin 20 % miinuksella..
Velkaantumisen kasvuvauhti on pari vuotta ollut ja jatkuu varovaisen arvion mukaan 3 - 4 vuotta n. 10 mrd euroa / vuosi.
Vanhaa velkaa valtiolla on virallisesti noin 70 mrd euroa,
Vuodesta 2000 - vuoteen 2008 vallinneen kaikkien aikojen noususuhdanteen aikana valtion velkaa ei sanottavasti lyhennetty, mutta samaan aikaan kunnat velkaantuivat noin kolminkertaisesti!
Kuntien tilanteesta lukuina:
Kunnat.net: ( vuoden 2007 käsityksen mukaisesti )
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kolminkertaistuu laskelman mukaan tällä vuosikymmenellä, jollei menokehitystä pystytä hillitsemään tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Vuonna 2000 kunta-alan lainakanta oli 4 miljardia euroa.
Kuntien ja kuntayhtymien lainamäärä kasvaa 12 miljardiin euroon vuoden 2010 loppuun mennessä.
''
Omaa ryhmäänsä edustavat valtion tilinpäätöksen ulkopuolelle jätetyt vastuut, emu-varauman yhteydessä valuuttaluottojen muuntimena käytettyä 670 mrd markan, noin 110 mrd euron määräisen eläkevakuuttajien varojen käyttöä.
Valtion virkamiesten eläkekertymässä ilmeni 1999 VTV:n tarkastuksessa ilmeni noin 36 mrd markkan aukko, noin 6 mrd euroa, jolla oli VVM:ssä oli joidenkin vuosien aikana maksettu budjetoituja kuluja mutta jota summaa ei oltu merkitty velaksi. Kolmantena voidaan mainita pankkitukilain lunnaita, yrittäjien tapporahalaiksi sanotua jättisummaa, jonka typistetty virallinen saldo oli 48 mrd markkaa, noin 8 mrd euroa, joka ei esiintynyt tasetidoissa vuonna 1993 jätetyn EU-anomuksen osana. Suomen anomus olisi ollut kelvoton joten sen pois jättämiselle anottiin ja tietenkin saatiin EU:n lupa. Termin mukaisesti summaa käsiteltiin silloin taseen reunamerkintänä, josta se sittemmin on kadonnut edellä mainittujen esimerkkisummien tavoin. Budjetoituina kuluina, velkoina saatikka niiden suorituksina ei po. summia ole esiintynyt.
**
Valtiojohtomme luottaa kuitenkin menestystarinaan,
BKT:n vertailun kautta saatavaan vähäiseen nettovelkaan
**********************************************************************
Taloussanomat 12.8.2010:
Suomella omaisuutta
enemmän kuin velkaa
**************************
Poliittisen taloustieteen tutkijan Lauri Holapan mukaan valtionvelassa ei pidä tarkastella absoluuttisia määriä. Hänestä oleellista on velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tässä vertailussa Suomi kuuluu Euroopan unionin vähiten velkaantuneisiin maihin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kianderin mielestä vielä parempi julkisen sektorin tilan mittari olisi nettovelan määrä. Julkisuudessa käsitellään yleensä bruttovelkaa, josta saadaan nettovelka vähentämällä finanssisijoitukset.
– Julkisella sektorilla on velan vastapainona varallisuutta. On rahaa, finanssisijoituksia ja aika paljon omaisuutta. Valtiolla on esimerkiksi osakesalkku, jonka arvo on yli 20 miljardia euroa. Julkiseen sektoriin lasketaan myös työeläkerahastot, joilla on rahaa 130 miljardia euroa, mikä on paljon enemmän kuin valtionvelka. Tase on monipuolisempi ja paljon terveempi kuin pelkkä velan katsominen antaa ymmärtää, Kiander sanoo.
''''''' laina päättyy ''''''''''
BKT:n ja nettovelan vertailun määrässä Suomi kuuluu pieneen eliittiin, kuten myös mm Norja ja Ruotsi. Tästä esimerkkinä Suomen ja Ranskan keskinäinen, osin ylioptimistisin ennustein kulkeva vertailu vuosille 2009 - 2010 - 2011
OECD:n tiedostosta:
Bruttovelka............................Nettovelka
Suomi... 52,6, 61,0 69,0 ..... -63,2 -57,0 -50,8
Ranska.. 86,3 93,8 99,3 ..... 50,6 57,2 62,3
Kuten havaitaan Suomen nettovelka on miinusmerkkinen, - toisin sanoen valtiolla olisi merkittävän varallisuuden johdosta nettovarallisuutta vaikkapa Ranskan vastaaviin BKT-pohjaisiin lukuihin verrattuna ruhtinaallisesti.
Riittääkö BKT -perustainen laskentatoimi kansantalouden päätösten jalustaksi? Ovatko Kiviniemi-Katainen kansanatalouden neroja vain harhaanjohdettuja marionetteja?
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 2
Vanhimmat
.
Maailmanpankki julkaisee määräajoin eräänlaista ramking-listaa maailman 20. velkaantuneimmasta teollisuusmaasta. Velkasumma sisältää kaiken maassa otetun velan. Tuolla listalla oli sijoituksemme melko yllättävä:
.... Suomi on sijalla 16. Velkasuhteena 205 %
..Kreikka on sijalla 14, ja sillä suhteena 175 %.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanpankki
Seppo Hietanen
Vaikeata on uskoa että Kiviniemi ei olisi perillä valtion vastuiden määrästä.