..Tää lääke väsyttää, kiduttaa, eikä toimi muutoin kuin että allekirjoittaneen paino on noussut yli 10 kg viimeisen vuoden aikana (joka todella "auttaa" masennusjaksoissa "hemmetin hyvin") Koen viimeisen 2 vuoden aikana saaneen enemmän haittaa kuin hyötyä tästä lääkkeestä. (Orioinin Ketipinori 100mg)
Haluaisin vastaavan lääkkeen, joka ei sisällä ketipiaania, eikä lihota, mutta auttaa oireisiin. Lääkäri ei oikein auta - saan olla koko ajan itse rukoilemassa toista lääkettä. Uusia hyviä ideoita tähän mun maniavaiheeseen, siis toiseen lääkkeeseen, missä ketipiaani ei ole vaikuttava aine. Siis hyviä manialääkkeitä kyselen, mistä voisin neuvotella lekurin kanssa. Kiitos etukäteen!
Nim. Valmis kokeilemaan ihan mitä vaan!
Haluaisin vastaavan lääkkeen, joka ei sisällä ketipiaania, eikä lihota, mutta auttaa oireisiin. Lääkäri ei oikein auta - saan olla koko ajan itse rukoilemassa toista lääkettä. Uusia hyviä ideoita tähän mun maniavaiheeseen, siis toiseen lääkkeeseen, missä ketipiaani ei ole vaikuttava aine. Siis hyviä manialääkkeitä kyselen, mistä voisin neuvotella lekurin kanssa. Kiitos etukäteen!
Nim. Valmis kokeilemaan ihan mitä vaan!
Vastaukset 14
Vanhimmat
lääkkeen vaik. aine on ketiapiini.
Mitä muita olet kokeillut? Itselleni sopii parhaiten Lamictal, mutta nämä on niin yksilöllisiä juttuja
Hei!
Kaksisuuntaiseen mielialaan kuuluu se, että mielialasi on välillä laskenut ja olet masentunut, taas välillä mielialasi on koholla ja olet maaninen.
Tyypillisen masennuksen oireisiin kuulu, että itsetunto laskee, ruokahalu katoaa ja unen määrä vähenee. Tyypillisesti masentuneet ihmiset tyypillisesti heräävät aamulla viideltä-kuudelta ja laihtuvat silminnähden.
Sen sijaan epätyypilliseen masennukseen kuuluvat em. oireet käänteisinä: unentarve lisääntyy ja saatat kokea itsesi jatkuvasti väsyneeksi, samoin ruokahalusi kasvaa ja saatat lihoa, kuten itsekin kuvasit, vaikkapa 10 kiloa vuodessa. Painonnousu voi joillakin ihmisillä olla myös rajumpaa lyhyemmässä ajassa.
Mielialan muutokset vaikuttavat ruokahaluusi ja esimerkiksi mielialan ollessa koholla, saatat unohtaa syömisen melkein kokonaan.
Nämä kaikki ovat aivan normaaleita, mielialan muutoksiin liittyviä ruokahalun muutoksia.
Ketipinor on lääke kaksisuuntaisen mielialasairauden hoitoon. Tavallinen lääkeannos on 300mg vuorokaudessa.
Vastaavalla lääkesaineella, eli ketiapiinilla on myös toinen lääke: Seroquel Prolong. Seroquelin etu Ketipinoriin verrattuna on se, että Prolong-lääke imeytyy hitaammin ja vaikutus on siten tasaisempaa.
Tiedät varmasti sen tunteen, kun illalla lääkkeen ottamisen jälkeen lääke "nousee päähän" ja tunnet humahduksen tunteen päässäsi.
Seroquel Prolong -lääkkeessä tämä vaikutus on tasaisempi.
Ymmärrän hyvin, että olet huolissasi painossasi tapahtuvista muutoksista.
Mitä tasaisempi mielialasi on - siis ilman suuria masennuksia ja manioita - sitä tasaisempana myös ruokahalusi pysyy. Lähtisin tapauksessasi miettimään, mikä markkinoilla olevista lääkkeistä sopisi Sinulle parhaiten ja mikä olisi Sinulle sopivin annoskoko.
Sopivan lääkkeen ja annoskoon löytämiseksi on oikeastaan vain yksi keino: pitää käytännössä kokeilla eri vaihtoehdot ja valita sitten niistä itselle parhaimman vasteen antava.
Hauskaa kesän jatkoa!
Ilmankos syön iltaisin ilman mitään rajaa. Otan Ketipinorin alkuillasta, ja syöminen alkaa... Muu päivä menee hyvin. Voihan %¤&#(& mikä idiootti olen ollut kun en ole yhdistänyt näitä. Ajattelin syömisen johtuvan siitä, että olen illat yksin. Lääkäri ei varoittanut enkä ole tajunnut, vaikka tietysti tuo lukee lääkkeen ohjelipareessa. Mutta niin on melkein kaikissa muissakin mielialalääkkeissä...
Illaksi on siis keksittävä jotakin muuta tekemistä, ettei näläntunnetta huomaa.
Muutenhan Ketipinor on mitä onnistunein valinta illaksi: nukuttaa parin tunnin päästä syömisestä. Olen vuosien huonosti nukuttujen öiden jälkeen siirtynyt kohtuulliseen unimäärään. Ketipinorin väsyttävän sivuvaikutuksen en ole huomannut vähentyneen, vaikka sen kuulemma pitäisi. Olen syönyt lääkettä pari vuotta.
Syön myös Lamictalia, joten näillä ilmeisesti ei hoideta ihan samaa asiaa.
Mä en oikein ole lääkärissä käydessäni jaksanut keskittyä siihen, mikä lääke vaikuttaa mihinkin. Olen vain kiltisti syönyt mitä on määrätty ja kokeillut niin kauan, että jonkinlainen tasapaino on löytynyt.
Mulla on Sepram (citalopraami) masennukseen. Lamictal lienee tasoittava. Ja Ketipinor poistaa ne järjettömät ahdistus- ja aggressiokohtaukset sekä auttaa nukkumaan.
Vuosien varrella olen kokeillut lähes kaikkea, mutta Litoa en ole suostunut syömään. Kun katsoo Farmaca Fennicaa, on lähes kaikki psyykenpuolen lääkkeet kokeiltu jossakin vaiheessa. Koekaniini... vain töpöhäntä puuttuu :D
Työterveyshoitaja suunnittelee laihdutusryhmää ylipainoisille. Hän tietää sairauteni, mutta en ole varma, onko sisäistänyt ne haasteet, mitä laihdutus noilla lääkkeillä on... BMI on 35, joten jotakin pitäisi tehdä.
Menen taas huomenna lääkäriin. Katsotaan, muuttuuko lääkitys. Jos saan jotakin hyviä ehdotuksia, kerron täällä.
Hei!
Se, että kaksi asiaa tapahtuu samanaikaisesti, ei tarkoita sitä, että toinen asia aiheuttaisi toisen. Tällaista tapaa tehdä johtopäätelmiä kutsutaan kehäpäätelmävirheeksi.
Voidaan esimerkiksi sanoa, että olen ylipainoinen ja katson Napakymppiä telkkarista ja olen huomannut, että kun Napakymppi loppui, laihduin 10 kiloa. Ahaa, siis Napakymppi aiheuttaa ylipainoa!
Ennen vanhaan, kun psyykepotilaat oli tapana lääkitä tiedottomiksi, toisin sanoen sairaalan käytävillä vastaan käveli potilaita päät maassa, kuola suunpielistä valuen, voitiin puhua ylilääkitsemisestä ja lääkkeen aiheuttamista haitoista.
Nykyään lääkehoidossa ainakin pitäisi olla ajatuksena "pienin annos, jolla saadaan vaste".
Hoitomalli on kehittynyt laitoshoidosta avohoitoon ja monet aiemmin laitoshoidossa, kuola poskelle lääkityistä pitkäaikaissairaista on saatu tuetun avohoidon piiriin.
Tarkoittaako tämä sitten sitä, ettei ylilääkitsemistä enää olisi?
No, ei varmastikaan. Paljon on keskusteltu mm. siitä, kuinka vanhuksia lääkitään. Miksi esimerkiksi vanhustentaloissa käytetään psyykenlääkkeitä moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna - tekisi mieli sanoa, hoidetaan varmuuden vuoksi. Ikäänkuin masennuslääke ja antipsykootit, nukahtamislääkkeet ja rauhoittavat olisivat yksi välipalatarjoilun muoto vanhuksilla.
Kun aikaa kohdata ihmistä ei ole, annetaan ahdistuslääkettä, jotta yksinäisyys olisi helpompi kestää.
Ymmärrän kyllä psyykeläkkeitä syövien ihmisten huolen painossa tapahtuvista muutoksista.
Mutta jos oma käsi laittaa kakkua, makkaraa ja kaljaa suusta alas, voiko siitä syyttää antipsykoottia lääkitystä?
No niin, eilinen psykiatrireissu on takana. Elämänkumppanin kuoleman takia en ole ollut tasapainossa, ja pyysin jotakin, millä kestää työpäivät itkemättä, mutta niin, että ajatus pysyy kirkkaana.
Tulos:
Ketipinor iltapäivällä ja illalla
Oxamin aamulla ja illalla tarpeen mukaan
Zopinox nukahtamista auttamaan illalla
Peratsin aamulla
Sepram aamulla
Lamictal aamulla ja illalla
Jos tällä sekoituksella ei tule sairaaksi ja häviä viimeinenkin kirkas ajatuksenjuoksu, on ihme :-/
En oikein tiedä kaksisuuntaisesta niin paljoa, mutta mulle tuli tasaavan ketiapinorin tilalle sen niminen lääke kuin Abilify. Paino on pudonnut vaihon jälkeen. Kysy tästä lääkkeestä lääkäriltä.
psykoosilääke.
Niin on ketipinorkin, siksi se abilify tulikin ketipinorin tilalle. Molemmat tehoaa mania-vaiheeseen.
Mikä on Abilifyn vaikuttava aine?
Ketipinor ja Peratsin (perphenasiini - onkohan oikein "suomennettu"?) ovat lähes toistensa vaihtoehtoja, mutta Peratsin ei kuulemma väsytä eikä ainakaan luo niin suotuisia lihomisolosuhteita kuin Ketipinor.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aripipratsoli
abilifyä en suosittele ketään kokeilemaan. Vietin sen kanssa niin kaameen viikon tai 2. Mulla peratsin nyt toistaiseksi käytössä, tällä siis ei oo ilmenny vielä sivuvaikutuksia. Ja miksi kenenkään pitäisi syödä ketipinoria ja kärsiä ikuisesta nälästä ja lihoa kymmeniä kiloja ???
Kiitos sulle ccccccccccccccc.. Noista osasta muista viesteistä sainkin sen kuvan että, oma vika pikku sika.. Tosiasiassa en ole syönyt tai liikkunut yhtään sen enempää tai vähempää kuin vuosi, kaksi sitten kun paino alkoi nousta 50kg päätyen nykyiseen noin 63.. Minulla on oikeasti ollut sellainen tunne, että aineenvaihduntani on hidastunut.
Voittehan te muut taas teilata, saattaahan se vika sitten olla mun korvien välissä, mutta tämän paskan sairauden lisäksi en haluaisi lisähuolia lääkkeiden sivuvaikutuksista ja olen sitä mieltä, että jos sivuvaikutukset ylittävät lääkkeen hyödyn, jotain on tehtävä. Kiitos teille muutamille, jotka kannustatte minua taistelemaan itselleni uusi lääkitys!
Hei!
Heitän nyt aivan näppituntumalta, että sinulla on kaksisuuntaisen mielialasairauden lisäksi tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus. Sanon tämän aivan puhtaasti sen kuvan perusteella, jonka sain lyhyen viestisi lukemalla.
Esitän omana kantanani, että raivon ja vihan tunteesi lääkitystäsi kohtaan johtuvat tunne-elämältä epävakaasta persoonallisuudestasi.
Tämä selittää myös vihan ja raivon tunteet hoitavaa lääkäriäsi kohtaan sekä vihan ja raivon tunteesi lääkitystä sekä ylipäätänsä hoitoasi kohtaan.
Yksi tapa vahingoittaa itseä on ruoan ahmiminen.
Lihominen ilman ruoan ahmimista ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista - jos väitteesi siitä, että lääke lihottaa sinua pitäisi paikkaansa, kuinka monta kiloa päivässä joutuisit syödä lääkettä lihoaksesi? Käsittääkseni ilmaa nielemällä ei voi lihoa.
Esitän villinä arvauksena, että sinulla kaksisuuntainen sairaus aiheuttaa maanisuutta, mutta tunne-elämältä epävakaa persoonallisuus vastustuksen kaksisuuntaisen sairauden hoitoa kohtaan.
Tiedän, että nämä ajatukset saattavat herättää sinussa vain kahta kovemman raivon tunteen tai kieltämisen, jolloin yksinkertaisesti et ota koko tätä viestiä huomioon, mutta esitän oman teorian tilanteestasi siitä huolimatta.
Jos kaksisuuntaiseen sairauteen sinulle määrätty lääke ei ole antanut sinulla riittävää vastetta, toisin sanoen edelleen jatkat itsesi vahingoittamista ruokaa ahmimalla, ehkä lääkeannoksesi on ollut liian pieni ja sitä tulisi nostaa paremman vasteen saamiseksi.
Toinen mahdollisuus on, kuten itsekin olet epäillyt, että sinulle määrätty lääke ei anna sinulla vastetta ja toinen lääke voisi toimia sinulla paremmin.
Joka tapauksessa, jos jatkat itsesi vahingoittamista ruokaa ahmimalla, ei lääkityksesi ole joko oikea tai syömäsi lääkeannos riittävän suuri.