Professorit: Ruotsin asema on huonontunut
Ruotsin asema huononee tietoisesti tehtyjen toimenpiteiden ja vähentyneiden ruotsinkielisten alueiden menetyksen ja ennakoimattomien sivutuotteiden seurauksena. Näin kirjoittavat professorit Matti Wiberg ja Fred Karlsson analyysissä yhteiskunta- ja kulttuurippoliittisessa Kanava-lehdessä joka julkaistiin perjantaina.
Mutta suurin aluemenetys on kaikesta huolimatta se, että ruotsin kieli yhä enemmän katoaa suomalaisesta julkisesta tilasta: suomenruotsalaiset valitsevat puhua suomea suomenkielisten kanssa.
Professorit eivät usko mihinkään salaiseen agendaan päättäjien taholla huonontaakseen ruotsin kielen asemaa.
- Ruotsin asema on voinut huonontua tarkoituksetta sen naivin (sinisilmäisen) ideologian takia, että koko sinänsä toisi tehokkuutta.
Mutta monet suomenkieliset ovat valmiita vähentämään ruotsinkielisiä aluevaltauksia.
- Ennen oli useita sellaisia maan eliitin joukossa jotka ymmärsivät ruotsin aseman, kuten Johannes Virolainen, Kalevi Sorsa, Harri Holkeri, Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari.
Myöskin RKP saa osansa artikkelissa. Puolue valitsee ettei valita menetyksistään että ei tarvitse myöntää häviöään. Sen sijaan puolue valitsee linjan, että ”ilman meitä olisi kaikki vieläkin huonommin”. Paradoksaalisesti johtaa strategia ongelmien vähättelyyn ja omien saavutusten korostukseen, kirjoittavat Wiberg ja Karlsson.
Ruotsin asema huononee tietoisesti tehtyjen toimenpiteiden ja vähentyneiden ruotsinkielisten alueiden menetyksen ja ennakoimattomien sivutuotteiden seurauksena. Näin kirjoittavat professorit Matti Wiberg ja Fred Karlsson analyysissä yhteiskunta- ja kulttuurippoliittisessa Kanava-lehdessä joka julkaistiin perjantaina.
Mutta suurin aluemenetys on kaikesta huolimatta se, että ruotsin kieli yhä enemmän katoaa suomalaisesta julkisesta tilasta: suomenruotsalaiset valitsevat puhua suomea suomenkielisten kanssa.
Professorit eivät usko mihinkään salaiseen agendaan päättäjien taholla huonontaakseen ruotsin kielen asemaa.
- Ruotsin asema on voinut huonontua tarkoituksetta sen naivin (sinisilmäisen) ideologian takia, että koko sinänsä toisi tehokkuutta.
Mutta monet suomenkieliset ovat valmiita vähentämään ruotsinkielisiä aluevaltauksia.
- Ennen oli useita sellaisia maan eliitin joukossa jotka ymmärsivät ruotsin aseman, kuten Johannes Virolainen, Kalevi Sorsa, Harri Holkeri, Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari.
Myöskin RKP saa osansa artikkelissa. Puolue valitsee ettei valita menetyksistään että ei tarvitse myöntää häviöään. Sen sijaan puolue valitsee linjan, että ”ilman meitä olisi kaikki vieläkin huonommin”. Paradoksaalisesti johtaa strategia ongelmien vähättelyyn ja omien saavutusten korostukseen, kirjoittavat Wiberg ja Karlsson.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onpa jännä juttu, että prohvessorit eivät osaa tulkita tätä kehitystä normalisoitumiseksi ts. kielivähemmistön aseman asettumiseksi vähemmistön kokoon oikeassa suhteessa olevalle tasolle.
profvat näkevät asiat vain ruotsinkielisen silmälasien läpi. Mitään muuta eivät pysty analysoimaan, joten ymmärrys on sen mukainen. Ruotsi vapaaehtoiseksi ja vähemistökieleksi.
"suomenruotsalaiset valitsevat puhua suomea suomenkielisten kanssa."
Joko suomea tai englantia - jos joku haluaa keskustella ruotsiksi suomenkielisen kanssa, kyse on silkasta ilmaisesta kielikoulusta. Eihän suomalainen pysty keskustelemaan ruotsiksi ellei ole valmiiksi kaksikielisestä suvusta tai asu umpiruotsalaisella seudulla.
Ihan sama olisi, jos ihmeteltäisiin, mikseivät Vuosaarelaiset opi puhumaan somalia, vaikka alueella on paljonkin somaleita. Kun on muita vahvempia yhteisiä kieliä, miksi enemmistön pitäisi vaihtaa somaliin? IHan yhtä outo on ajatus siitä, että vaihdettaisiin ruotsiin. Miksi haluaisimme välttämättä kommunikoida siten, ettemme ymmärrä toisiamme tai ymmärrämme vain hyvin latteita asioita. Miksemme keskustelisi syvällisesti ja mielenkiintoisista asioista, joissa tarvitaan hyvää kielitaitoa.
Ei ole maailma enää sellainen kuin se oli Sorsan, Virolaisen ja Holkerin aikaan kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Maailma ympärillämme on muuttunut, Suomi on muuttunut, tekniikka on kehittynyt, miksi ei myös eri yhteiskuntaryhmien asemassa olisi tapahtunut muutoksia?!
Suomenruotsalaisilla on yhä samat oikeudet kuin ennenkin, koulut, ammattikorkeakoulut, yliopisto, omat järjestöt, säätiöt ja ruotsinmieliset liikelaitokset. Ruotsi ei ole menettänyt julkisia asemiaan, ruotsi on yhä ennallaan, mutta suomenkielisten parissa kiinnostus ruotsia kohtaan on vähentynyt selvästi.
Ruotsinkielisten on helppo moittia suomenkielisiä halun ja kiinnostuksen puutteesta, mutta kovin vaikeaa heidän on katsoa peiliin, ja miettiä miten he ovat asiansa hoitaneet. Ovatko he onnistuneet saamaan kannatusta näkökohdilleen, vain ovatko kenties virheillään aiheuttaneet torjuntaa? Tätä puolta voisi joskus tutkailla.
Suurin vaara ruotsin kielelle on teeskentely. Teeskennellään, että Suomi olisi kaksikielinen maa, vaikka kartalta voidaan helposti osoittaa ne kapeat rantakaistaleet jotka ovat kaksikielisiä. Samalla voidaan näyttää koko laaja alue, jossa ruotsia ei kuule kuin joskus sattumalta. Tällä suomenkielisellä alueella on valtion viranomaisia, jotka teeskentelevät osaavansa ruotsia, koska aikojen alussa he ovat suorittaneet vaaditun tutkinnon, mutta ruotsi on ruostunut ja unohtunut käytön puutteessa. Eihän kukaan edes uskottele. että Oulun yliopistokaupungissa viranomaiset osaisivat ruotsia, vaikka laki sitä edellyttää. Ilman teeskentelyä ruotsin kielen merkitys supistuisi oikeisiin mittasuhteisiin.
Koska näissä keskusteluissa usein mennään henkilökohtaisuuksiin, ilmoitan pyrkineeni säilyttämään ruotsin lukemalla ruotsalaisia lehtiä, dekkareita ja parempaa kirjallisuutta, kuuntelemalla FST5:n uutisia ja kirjottelemalla ruotsiksi internet-viestejä. Toukokuussa minulla oli harvinainen tilaisuus puhua ruotsia. - Asun ns. svenskfinlandin toiseksi suurimmassa kaupungissa, Espoossa, missä ruotsia kuulee harvoin.
Ensiksi miksi käytät skogsfinne-nikkeä, jos asut Espoossa? Mielestäni se on hieman suomalaisia halventava nimitys, jos asuu Suomessa.
Toiseksi. Jos kerta niin harvoin tarvit ruotsia, niin miksi opiskelet sitä aktiivisesti? Hieman ristiriitaista toimintaa. Miksi et opettele jotain maailmankieltä?
Onpa svennellä ihmettelyn aihetta... Espoossa on melkoisesti metsiä (skog). Monet siellä elävät metsän keskellä (=metsässä).
Lahden takana sana skogsfinne tarkoittaa Värmlandin metsässä asuneita suomenkielisiä, mutta olet oikeassa, svenskfinlandissa sanaa skogsfinne käytetään alentavassa merkityksessä. - Suomenruotsalaisten joukossa tosiaan on niitä, jotka sanovat suomenkielisten olevan vastikään metsästä tulleita "skogsfinnar", ja sen vuoksi käytän tätä nimimerkkiä itse , jotta heillä olisi yksi haukkumasana vähemmän. Et varmaan ole perehtynyt Hbl:n, Vbl:n, Svenska Ylen ym. palstoilla oleviin meheviin herjoihin, joita suomenruotsalaiset keksivät suomalaisista.
Nuorena ymmärsin, että vaivannäkö menee hukkaan, jos annan kouluruotsini unohtua. Olen säilyttänyt sen, minä olen joskus hankkinut. Minulla on kelvollinen englannin taito, italiaa osaan kohtalaisesti ja ymmärrän melko hyvin saksankieliset uutiset. Englantia (taso Academical English, excellent) olen tarvinnut ihan oikeasti, italiaa (taso B 1) vain harrastajana ja turistina sekä lehden ja kirjojen lukijana. Etenkin Vbl:n keskustelupalstoilla vähätellään suomenkielisten kielitaitoa.
jutussa oli todella paljon asiaa ja se, että hän yrittää opiskella ruotsia on erittäin tärkeätä yhdestä syystä ja se on se, että pysyy kärryillä ja tietää mitä ruotsinkieliset junailevat. Ilman hyvää ruotsin kielen taitoa PAKKORUOTSIN vastustus olisi paljon vaikeampaa. Jos ei tiedä mitä ruotsinkielinen media kirjoittaa niin kyllä se yhdentekevää jos vastustat pakkoruotsia. Monelle riittää kun lukee Vasabladetin Myntin vuodatuksia niin saa hyvän kuvan suomenruotsalaisuuden syvimmistä saloista.
- Toisekseen kuinka ruotsia osaamaton tietää mitä hänen selkänsä takana junaillaan? Monet kielipoliittiset kysymykset "hoidetaan" ruotsinkielisessä mediassa vaikka niiden vaikutukset koskettavat ainoastaan enemmistöä ja heidän arkipäiväänsä.
Hyvä ruotsinkielen taito on A ja O, että pysyy metkuissa mukana.
täysin syypäitä ruotsin kielen aseman huonontumiseen Suomessa, koska RKP:n esiityminen koko ruotsinkielisen väestön edustajana ja heidän ajamansa yhteiskunnallinen ideologia pakkoruotseineen ja
ruotsinkielisten omine etuoikeuksineen verrattuna suomenkieliseen enemmistöön ovat tehneet ruotsin kielestä valtaväestön silmissä hyvin epämiellyttävän asian ja tämän takia monet suomenruotsalaiset suosivatkin
pääasiassa suomen kielen käyttöä kodin ulkopuolella, koska he pelkäävät suomenkielisten suhtautumista
ruotsin kielen puhumiseen julkisilla paikoilla ja tästä kaikesta on kiittäminen RKP:tä ja lukuisia sen alaisuudessa toimivia svekojärjestöjä.
- Ennen oli useita sellaisia maan eliitin joukossa jotka ymmärsivät ruotsin aseman, kuten Johannes Virolainen, Kalevi Sorsa, Harri Holkeri, Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari.>>
Kyllä nykyinenkin eliitti ymmärtää ruotsin tärkeyden ja ennen kaikkea pakkoruotsin välttämättömyyden:
Katainen, Kiviniemi, Urpilainen, Lipponen, Heinäluoma, Ahtisaari jne.
Kaikki nämä puhuvat ruotsin kielen puolesta.
Mitä ihmettä nuo paapotut bättre folkit oikein valittavat ?