Sanan perusmuoto lienee koto. Inessiivi on siis kodossa ja essiivi kotona. Miksi koto-sanan essiiviä käytetään koti-sanan inessiivin sijasta tarkoittamaan, että henkilö on omassa kodissaan (siis ei kodossaan)?
Mita tarkoittaa sana koto? Luulin, että se on synonyymi sanalle koti. Kukaan ei sano kotina.
Onko siis engl. "at home" kodissa ja "as home" kotona?
Mita tarkoittaa sana koto? Luulin, että se on synonyymi sanalle koti. Kukaan ei sano kotina.
Onko siis engl. "at home" kodissa ja "as home" kotona?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja miksi elatiivi on "kotoa"?
kotona - kotoa - kotiin (siis ei "kotoon")
"Suomen kielen sana koti on sukua kota-sanalle. Koti-sanan on selitetty tulleen kota-sanasta; sanottiinhan "menemme kotiin" (eli "menemme moneen kotaan"), "tulemme kodista" (eli "tulemme useasta kodasta"). Myöhemmin kota-sanan monikko (kotii-) on poikinut perusmuodossa olevan sanan koti." (Wikipedia)
Mutta tuo ei vielä selitä sanamuotoja. Lyhentymiset ja muuntumiset lienevät ikivanhoja, kuten koko sanat kota > koto. Ehkä postpositiot eivät olleet vielä silloin vakiintuneet.
on japanilainen kielisoitin. Soitan toisinaan kotoa.
En ole mielestäni shemale, vaan löydän itsestäni vain yhden sukupuolen värkit. Tässä varsin puolinaisessa (tuskin edes puoli-) kropassa tunnen kuitenkin olevani ihan kotonani.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksikotisuus
Kotonani on sitten puol'iso (ei siis täys'iso) ihminen, joka paikkaa onnistuneesti tätä puutettani. Hän vasta on koko nainen! Osoittautui aluksi minulle yhdentekeväksi, mutta kuinka ollakaan, oli lopulta minulle kahdentekevä!
Nelistettiin aikamme eli leikittiin kotia nelistään, mutta sittemmin kotamme väkiluku on jälleen puoliintunut ja nilistellään kahdestaan.
Minussa on se paha vika, että jään harvoin yksitotiseksi! Moniaana iltana menee aivan liian monta totia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksessiivi
Suomalais-ugrilaisen kantakielen lokatiivi oli "-na" ja ablatiivi "-ta".
Nykysuomen sijat ovat muodostuneet näiden päätteiden fuusioitumisesta muihin päätteisiin.
-ssa luvun, *luku ta -> *lúkuda -> lukua) . Myöhemmin germaanisessa kantakielessä paino siirtyi ensimmäiselle tavulle.
Astevaihtelua (Vernerin laki) saksassa: lei*d*en - geli*tt*en, zie*h*en - gezo*g*en, Mu*tt*er - Bru*d*er ym.
Ruotsin "hemma", saksan "zu Hause" jne. ovat mielestäni aivan vastaavia ilmauksia. Niitäkään ei ole muodostettu aivan normaalein prepositiosäännöin.