Luojan luotsaama mieheksi kasvava sydämeltään suomalainen mies päätti jo varhaisnuoruudessaan tulla joksikin. Esikuvakseen hän otti erään tv-sarja hahmon ja perusti lookinsakin sen mukaisesti:
http://www.google.fi/images?hl=fi&q=kojak&um=1&ie=UTF-8&source=univ&ei=kvdmTI7UBJGbOOigubgF&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=4&ved=0CEAQsAQwAw
Käytyään erinäisiä opinahjoja niissä erinäisesti menestyen, aito suomalainen mies päätti perustaa isänmaallisen perheen, hän bossina ja hidalgona, muija ja lapset rivissä kuin tinanepparit.
Vaan se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Pelkästään kaksinkertaisten korvien välissä ajatellen se tuntui helpolta, mutta arkitodellisuus oli toista. Kojak look näytti niin rajulta, ettei se istunut suomalaisen naisen ajattelutapaan muutamaa pienen pientä poikkeusta lukuunottamatta.
Meni siinä aito suomalainen mies punkkupromilleissaan ties monennenko kerran kotikylänsä Heikkolan työväentalolle aikeenaan ties monennenko kerran löytää rouva, emäntä, kotiorja ja äiti lapsilleen - siis mahdollisesti tuleville lapsilleen. Ja täky tarttui, hiljaisen näköinen perusnätti plikka istui penkillä kuin sulhoaan odotellen. Aito suomalainen mies iski silmänsä ja tanssitti typsyä muutaman kierroksen niin, että allei lattialla olisi ollut paljon muita tanssijoita, olisi aito suomalainen mies suistunut turvalleen monet kerrat. Muita tanssijoita se koheltaminen harmitti mutta tyttö ei tuntunut piittaavan joskin väisteli päänsä sivuun monta kertaa miehen kamalaa punkun hajua kainaloista ja sukkamehuista puhumattakaan.
Kehui siinä promilleissaan mies vaikka mitä itsestään mutta ei tyttö pannut siihen huomiota, saati vastaillut kuin hymähdyksin; nämä tarinat tiedetään.
Saatille ei tarvinnut pyytää, tytteli lähti mielellään. Ihmetteli vain aito suomalainen mies kun tytöllä oli narikassa kapsäkki ja matkalaukku. Mutta kertoi matkalla tytteli, että se oli menoa ensi mulkaisulla, aito suomalainen mies oli hänen ylkänsä.
Turha kuvitellakaan, että ensimmäisenä yönä olisi tapahtunut mitään aidon suomalaisen miehen vuokrayksiössä. Mies simahti matolle ja tytteli sai sohvan itselleen. Muuta sänkyä ei yksiössä ollutkaan.
Tuli tyttelistä kotirouva ja kotirouva. Ei muu kiinnostanutkaan, antoi ukon paiskia töitä kun ukolla tuntui energiaa olevan. Heidät vihki maistraatissa puolisilmä juoppo tuomari muistamatta viedä asiaa paperille. Todistajana joku ohi kävellyt haastetta raastupaan hakenut paikallinen deeku.
Ihmetteli tyttelikin kuinka hän tuli raskaaksi (ja heti perään toisenkin kerran) vaikka ei heidän seksielämänsä ollut ollenkaan kaksista. Enemmänkin se oli yksipuoleista minuutin ähellystä ja koollakin olisi ollut kysyntää.
Sai rouva aito suomalainen puhuttua tollohkon miehensä ottamaan asuntolainan ja niin ensimmäinen rivari ostettiin. Sekös nosti aidon suomalaisen miehen itsetunnon huippuunsa ja ylenihän hän työpaikallaankin hot bossiksi ainoana alaisinaan kaksi leivinuunia jotka suolsivat pullavaa solkenaan.
Tuli aidosta suomalaisesta miehestä tuttu näky pihapiirissään. Aivan vitutukseen asti. Kaikki piti olla parempaa ja isompaa kuin naapurilla. Jopa leivinuunin hän muurautti takapihalleen. Kehui olevansa kaupungin paras grillaaja ja alkoivat kypsyä naapuritkin jatkuviin grillikutsuihin, käytyään pari kertaa toteamassa mikä oli mies miehiään. Jopa lihakauppias ei enää pitänyt tukattomasta etu-kylän elvistelijästä ja niin hän alkoi tehdä miehelle omanlaisia grillipihvejä; eläimen nahkanpaloja päällekkäin tunkien niiden väliin kaikki mössöt mitä lihatiskiltä jäi ja hakkasi tuotokset lihanuijalla niin litteiksi, ettei niistä ottanut selvää elviskään.
Elvistelijä jatkoi touhujaan, tissuttelu lisääntyi ja entisestä aidosta miehestä tuli entistä vittumaisempi vuosien myötä. Jo naapuritkin alkoivat saada osansa öykkäämisestä ja nimittelystä.
Odotti rouva lapsien kasvavan, rivarin lähes maksetuksi ja otti puolet omaisuudesta ja eron heivaten ukkonsa pihalle. Sosiaalitoimi järjesti pienen rivitaloyksiön toiselta puolelta kaupunkia. Vasta sitten hoksasi elvistelijä, että liitto ei ollutkaan virallinen mutta kaikki oli myöhäistä kun nimet oli osituspapereissa.
Enää ei ollut grilli- ei leivinuunia. Oli kämäinen pieni takapiha. Pallogrilliin oli tyytyminen. Työpaikka oli sentään säilynyt, ja ex-perhekin armosta käväisi kylässä silloin tällöin. Innostui ex aito mies, Kojak edelleen pistämään pihan uuteen uskoon. Puskat irti ja metsän reunaan ja tontin ympärille kaksi metrinen verkkoaita. Sattui siitä kulkemaan ohitse naapuri lapsineen kun kyyhötti muuan mies pallogillinsä ääressä. Osoitti lapsi pihalle: - Onks toi mies nyt se Keravan nuorisovanki.
http://www.google.fi/images?hl=fi&q=kojak&um=1&ie=UTF-8&source=univ&ei=kvdmTI7UBJGbOOigubgF&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=4&ved=0CEAQsAQwAw
Käytyään erinäisiä opinahjoja niissä erinäisesti menestyen, aito suomalainen mies päätti perustaa isänmaallisen perheen, hän bossina ja hidalgona, muija ja lapset rivissä kuin tinanepparit.
Vaan se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Pelkästään kaksinkertaisten korvien välissä ajatellen se tuntui helpolta, mutta arkitodellisuus oli toista. Kojak look näytti niin rajulta, ettei se istunut suomalaisen naisen ajattelutapaan muutamaa pienen pientä poikkeusta lukuunottamatta.
Meni siinä aito suomalainen mies punkkupromilleissaan ties monennenko kerran kotikylänsä Heikkolan työväentalolle aikeenaan ties monennenko kerran löytää rouva, emäntä, kotiorja ja äiti lapsilleen - siis mahdollisesti tuleville lapsilleen. Ja täky tarttui, hiljaisen näköinen perusnätti plikka istui penkillä kuin sulhoaan odotellen. Aito suomalainen mies iski silmänsä ja tanssitti typsyä muutaman kierroksen niin, että allei lattialla olisi ollut paljon muita tanssijoita, olisi aito suomalainen mies suistunut turvalleen monet kerrat. Muita tanssijoita se koheltaminen harmitti mutta tyttö ei tuntunut piittaavan joskin väisteli päänsä sivuun monta kertaa miehen kamalaa punkun hajua kainaloista ja sukkamehuista puhumattakaan.
Kehui siinä promilleissaan mies vaikka mitä itsestään mutta ei tyttö pannut siihen huomiota, saati vastaillut kuin hymähdyksin; nämä tarinat tiedetään.
Saatille ei tarvinnut pyytää, tytteli lähti mielellään. Ihmetteli vain aito suomalainen mies kun tytöllä oli narikassa kapsäkki ja matkalaukku. Mutta kertoi matkalla tytteli, että se oli menoa ensi mulkaisulla, aito suomalainen mies oli hänen ylkänsä.
Turha kuvitellakaan, että ensimmäisenä yönä olisi tapahtunut mitään aidon suomalaisen miehen vuokrayksiössä. Mies simahti matolle ja tytteli sai sohvan itselleen. Muuta sänkyä ei yksiössä ollutkaan.
Tuli tyttelistä kotirouva ja kotirouva. Ei muu kiinnostanutkaan, antoi ukon paiskia töitä kun ukolla tuntui energiaa olevan. Heidät vihki maistraatissa puolisilmä juoppo tuomari muistamatta viedä asiaa paperille. Todistajana joku ohi kävellyt haastetta raastupaan hakenut paikallinen deeku.
Ihmetteli tyttelikin kuinka hän tuli raskaaksi (ja heti perään toisenkin kerran) vaikka ei heidän seksielämänsä ollut ollenkaan kaksista. Enemmänkin se oli yksipuoleista minuutin ähellystä ja koollakin olisi ollut kysyntää.
Sai rouva aito suomalainen puhuttua tollohkon miehensä ottamaan asuntolainan ja niin ensimmäinen rivari ostettiin. Sekös nosti aidon suomalaisen miehen itsetunnon huippuunsa ja ylenihän hän työpaikallaankin hot bossiksi ainoana alaisinaan kaksi leivinuunia jotka suolsivat pullavaa solkenaan.
Tuli aidosta suomalaisesta miehestä tuttu näky pihapiirissään. Aivan vitutukseen asti. Kaikki piti olla parempaa ja isompaa kuin naapurilla. Jopa leivinuunin hän muurautti takapihalleen. Kehui olevansa kaupungin paras grillaaja ja alkoivat kypsyä naapuritkin jatkuviin grillikutsuihin, käytyään pari kertaa toteamassa mikä oli mies miehiään. Jopa lihakauppias ei enää pitänyt tukattomasta etu-kylän elvistelijästä ja niin hän alkoi tehdä miehelle omanlaisia grillipihvejä; eläimen nahkanpaloja päällekkäin tunkien niiden väliin kaikki mössöt mitä lihatiskiltä jäi ja hakkasi tuotokset lihanuijalla niin litteiksi, ettei niistä ottanut selvää elviskään.
Elvistelijä jatkoi touhujaan, tissuttelu lisääntyi ja entisestä aidosta miehestä tuli entistä vittumaisempi vuosien myötä. Jo naapuritkin alkoivat saada osansa öykkäämisestä ja nimittelystä.
Odotti rouva lapsien kasvavan, rivarin lähes maksetuksi ja otti puolet omaisuudesta ja eron heivaten ukkonsa pihalle. Sosiaalitoimi järjesti pienen rivitaloyksiön toiselta puolelta kaupunkia. Vasta sitten hoksasi elvistelijä, että liitto ei ollutkaan virallinen mutta kaikki oli myöhäistä kun nimet oli osituspapereissa.
Enää ei ollut grilli- ei leivinuunia. Oli kämäinen pieni takapiha. Pallogrilliin oli tyytyminen. Työpaikka oli sentään säilynyt, ja ex-perhekin armosta käväisi kylässä silloin tällöin. Innostui ex aito mies, Kojak edelleen pistämään pihan uuteen uskoon. Puskat irti ja metsän reunaan ja tontin ympärille kaksi metrinen verkkoaita. Sattui siitä kulkemaan ohitse naapuri lapsineen kun kyyhötti muuan mies pallogillinsä ääressä. Osoitti lapsi pihalle: - Onks toi mies nyt se Keravan nuorisovanki.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sä olet hyvä kirjoittaja.mitä olisi huuhaapalsta ilman sua?tylsä ja tyhjänpäiväisten saunareisuista kertovien akkojen palsta.
hihihiihiihiihiihihhhh
mutta***ei sun juttuja voi nauramatta lukee**Hyviä ovat**)
miten hyvää juttua pukkaa sulta;))
Voi prkl miten hyviä
;))
hyvät on jutut:-)
Taitavaa paakkarin ojentamista :))
Mutta sinusta on tullut vielä vittumaisempi
.
UP
tämäkin.
on.