vaikka olisitte kärsineet kovaakin ahdistusta ja kärsimystä tiukkapipoisen ja ahdasmielisen uskontokasvatuksen takia, niin syypäitä siihen ovat olleet joko vanhempanne tai se seurakunta, missä olette käyneet. Ei se tarkoita sitä, etteikö jeesus tai jumala rakastaisi/halua rakastaa sinua. En ole hylännyt uskoani, ahdasmielisen helluntalaisperheen tiukkapipoisen kasvatukseni vuoksi. Jumala on antanut minulle paljon hyvää ja ilman jumalaa en uskoisi enää olevani tässä. Automaattinen hylkäys uskosta tai jumalasta saattaa viedä vain huonompaan suuntaan. Kuinka paljon onnettomia alkoholisteja ja narkkareita tässäkin maassa on, jotka ovat hylänneet uskon, jeesuksen ja jumalan ja etsivät nyt "tarkoitusta elämälleen", stiä kuitenkaan koskaan löytämättä. En ole hylännyt uskoa, koska haluan uskoa, jokainen tekee tietysti omat valintansa ja elää niiden mukaan. Ihminen on yleensä se, joka on paha, uskonto ei ole tarkoitettu kenenkään pahaksi, näin ainakin itse ajattelen.
Yksinkertainen
neuvo...
3194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikean suuntaista pohdiskelua tuo ensimmäinen puheenvuoro. Jatkaakseni ajatusta ajattelen,että tietty pesäero jonkin aikaa on kuitenkin hyväksi,jotta saisi itsensä kasaan jos on ollut tosi rankkoja kokemuksia tällaisten susien lampaitten vaatteissa kanssa. Ja käyttää ihan näitä sekulaarin yhteiskunnan tarjoamia apuja eli terveyskeskusta ja mielenterveystoimistoa.
Toki tunnustuksettomissa piireissäkin osataan lasten kaltoinkohtelu. Useimmat tapaukset toki eivät liity tunnustuksiin vaan vanhemmilla saattaa olla aivan kliinisistä syistä johtuvia mielenterveysongelmia,päihde- tai huumetaustaa jne. Mahtaako olla suomalaista sosiaalipuolen tutkimusta lasten kaltoinkohteluun syyllistyneiden vanhempien taustoista? Mielelläni tutustuisin.
Valitettavasti kristittyihin piireihin kuuluu vielä nykyaikaankin paljon niitä jotka vanhempina pakottavat lapsiaan ankaraan uskonnollisuuteen. Myös epäkristillisissä yhteisöissä kuten vaikka Jehovan todistajissa tunnen tapauksen omasta suvusta jossa äiti hylkäsi teini-ikäisen tyttärensä joka kieltäytyi lähtemästä ihmisten oville oppia levittämään. Kunnioitan tätä määrätietoista nuorta naista koska tämä ratkaisu oli hänelle äärimmäisen kivulias,hän on nyt saanutkin terveemmän ja varmaan onnellisemman elämän.
Näille pakotetuille lapsille paras neuvo varmaan on mennä oman koulun terveydenhoitajan puheille asiasta
tai soittaa lastenvalvojalle joiden oletetaan olevan viranhoidossaan sekä uskontoneutraaleja että puolueettomia. Tällaisiin syyllistyneet vanhemmat on saatava edesvastuuseen tekosistaan,mitkä eivät suinkaan ole kristillisyydestä lähteviä vaan ihmisen omasta vallanhalusta.
Suunnattomasti enemmän on kristittyjä perheitä jossa kasvatus on terveellä pohjalla,hyväksytään lasten omaehtoinen elämänkatsomuksen hakeminen ja ohjataan terveeseen varttumiseen.Itse en ole koskaan uskoani tyrkyttänyt lapsilleni tai muillekaan ja inhoan kaikkea uskon - tai ateismin - tuputtamista. Tiedon jakaminen neutraalisti on taas kannatettava asia.
on ollut enemmänkin. Pitäisi joskus kirjoittaa niistä kirja, ainakin saisi kaiken sen pahan olon sisästään pois. Nyt olisi hyvä aloittaa, kun syksy alkaa ja pimeys, enää ei tarvitse olla ulkona, sen vuoksi, että on kaunis sää.
Olen tehnyt paljon virheitä elämässäni tai sitten olen vain päättänyt pitää pääni, kukapa sen tietää?
Tiedon jakaminen neutraalisti on taas kannatettava asia. Olen samaa mieltä kanssasi monista kirjoittamistasi asioista.
on tosi upea tapa saada ulkoistettua paha olonsa.Itselläni sen lisäksi esim kutominen,virkkaaminen,kodin uudelleen järjestäminen ja siivous antavat hyvää mieltä. Ja tietysti läheisten kanssa viihtyminen ja puhuminen. On myös valtavasti kirjoja joista saat tietoa kriiseistä ja niistä selviytymisestä. Etsi kirjastosta niin löydät sulle sopivia.
Ei kannata hirveästi ajatella menneitä virhevalintoja,elämä ihmeesti korjaa asioita kun antaa ajan kulua.Pikaratkaisut ei usein ole parhaita.Senkin olen itse karvaasti kokenut.
Tsemppiä sulle,rakas ystävä! Syksyssä on paljon nautittavaa.