juu tiedän....

pakko mun on sanoa ekaks et pliiiiis älä alota,ei sanat riitä kuvailemaan miten hirveetä tää on kun se ottaa vallan,enkä toivois tätä kenellekkään!!!se on niin totta ku sanotaan et sillon kun vois lopettaa niin ei haluu ja sit ku haluu ni ei voi!
Kyllä,bulimialla voi laihtua,mut se on helvetin työlästä(paljon vaikeempaa ku liikunta ja terveellinen ruokavalio),ainakin mulle,jos haluu kaiken ulos niin joutuu vääntää melkeen tunnin niin et tuntuu et silmät pullahtaa kuopistaan,eikä siltikään välttämättä tuu,plus sitten sotkujen siivoominen ja jatkuva salailu ja valehtelu ja juonittelu ja loputtoman paska olo!Ja sit tulee niitä päiviä kun ei saa mitään ulos vaikka kuinka yrittäis,ja ne vasta on helvetillisiä päiviä,haluais vaan kuolla pois vielä enemmän ku muina päivinä.Siihen sitten lisäks kaikenmaailman kivut ja vaivat plus olematon vatsan toiminta.Pikku hiljaa sitten sun päähän ei mahdu enää mitään muuta kun tää pelleily ja vedät kirjaimellisesti koko elämäs(ja rahas)pöntöstä alas.Ja sitten jos et kuole ja joskus tosissaan päätät lopettaa nii se on niin pirun vaikeeta,eikä tästä oikeesti ikinä ees "parane",ja lihoot melkeempä ihan varmasti taas.Että kyllä helpompaa ja huomattavasti mukavampaa olis vaan käydä vaikka lenkkillä tai jotain!Tai sit vaan koittaa elää ittensä kanssa sellasena kun on.Kaikki luulee et laihuus tuo jotain onnee ja sit ku laituu nii elämä alkaa tai paranee tai jotain tollast paskaa.Ja siinä sitten menee kaikki ohi kun vaan tuijottelee vaakaa.
Se on paha harhaluulo että bulimialla laihduttaminen olis jotenki helppoo,ei oo!!!!!
Pliis älä tee sitä!!!!!!

Itse laihduin 20 kiloa 130stä 109ään puolessa vuodessa, pelkästään oksentamalla. Että kyllä se laihduttaa vaikka joskus ahmisikin jos saa oksennettua. Terveydelle ei tosin tee hyvää, sokeriarvot menee täysin sekaisin ja varmaan muutkin veriarvot. Ja puutosta kaikesta aineista mitä pitäisi saada normaalista ruoasta.

Pakko sanoo, mun mielestä bulimiassa pahinta on ne henkiset haitat. Siis sitä masentuu ihan täysin. Et haluis syödä, ahmit, oksennat, ahmit, oksennat, nukut välillä, sama rumba jatkuu. KOKO AJAN siis sorrut ja sorrut ja sorrut. Tossa touhussa menee aika, rahat, terveys (henkinen & fyysinen), kaverit. Sä itse alat haista oksennukselle, jota et oikeesti huomaa pian itse, sun kämppä, tavarat, vaatteet... Kauheeta piilotteluu, valehteluu, jälkien siivoomista, peittelyy, tarinoiden keksimistä yms. yms. Ei älä kiltti oksenna. :( Mua ahistaa iha hirveesti sun puolesta. Siitä ei vaan pääse eroon. Ruokamäärät vaan tulee kasvamaan, oksennuskerrat lisääntymään, morkkis on kauhee (vaikka tällä hetkellä ei olis, tulee olemaan). Kohta sulla ei oo aikaa, rahaa, kiinnostusta tai energiaa mihinkään muuhun. Etkai halua viettää elämääsi pää vessanpöntössä, yltäpäältä oksennuksessa, koko kämppä täynnä ruokalautasii, papereita, sotkua (kun et joku kerta jaksa suursiivota sessioiden jälkeen). Mieti myös ulkonäölliseltä kantilta, onko sen arvosta laihtua oksentamalla, jos sulla turpoo kasvot iha turpeiks, verisuonet katkeilee kasvoista ja silmistä, kaulassa on järjettömät turvonneet pallukat (sylkirauhaset), sormet on verillä, ihoon tulee näppyjä, jatkuva turvotus, hampaat kellastuu, hengitys haisee aina vaikka kuinka pesis.. :<

Mä oon ollu tuolla, vieläkin sorrun liian usein. Mutta pahimmasta on päästy. Oikeesti, mä oon vasta 20vuotias, mutta viimeset 2vuotta sairastanu oikeesti erittäin rankkaa bulimiaa. Siis se on pahempaa kun mikään! Eli käyttäny nuoruuteni ahmiakseni ja oksentaakseni. Ei kuulosta kauheen hyvältä.. Ainii vielä semmonen juttu, että noita "kauneshaittoja" et jossain vaiheessa ite huomaa, muut kyllä huomaa. Et ees valokuvista, siinä vaiheessa kun on kuivilla ollu pidemmän aikaa, tajuu mitä se bulimia sitten tekikään mun kasvoille ja kropalle, ei ainakaan kaunistanu..

Tsemppiä oikeesti, älä lähde bulimian kelkkaan. Se kuitenkin pettää tai tappaa sut.